Hebreus 10
Kuloonaay (KRX) vs AAI
1 Eeha hilim ha heesiiŋanee ha hiti Móyiis níhiyisane ha hinakoolut tak niŋ weenape wa weekaakaay wa ékey, pale samat nii hísaalumant etewwo lamma. Ekina ewune, keeŋese ka kati kaloh Pútuun pa pínapii ti uwaaseen wa woonool woonool wuu ewwa nkáhin wa etiil óo etiil weepayantoo wa, hilim ha heesiiŋanee ha hiyinaatii íhinu kapiyeno kéetuuniye.
1 Moses ana ofafar hibi’ufunun i sawar gewasin boro uf hinan ana itinin, men yabin anababatun bi’obaiyihimih. Ana’an nati isan kwamur etei matan hiyi sibor yumatan ta’imon, na baiyubin God kwafirin isan hisisibor, wanawanah hai kakafin men kafa’imo kukusouwimih.
2 Niŋ híyiniyini íhinu pakan paka kapiyeno kéetuuniye, ooto uwaaseen wa anti ufiyo núuyekuniye, kamma payenka nkáhin wo ka anti kakuulanee poonool kóŋ ti umuuyen wa uteyii, ancuk kunuuwii kitempanaa.
2 Baise nati siboromaim takukusouwih na’at, nati sibor boro hitihamiy. Anayabin kwafirenayah hisisibor ana veya hai kakafin tutufin etei mar moumurih ina’in isan mar ta’imon kusouwih. Naatu dogoroh naniyan hitatatam hai kakafih etei i sawar.
3 Pale uwaaseen ewwuu núunawunanii umuuyen wa uteyii etiil óo etiil.
3 Baise nati siboromaim kwamur etei nuhih ekukusib i bowabow kakafin wairafih.
4 Kaatuko yinaat pitaako hísim hiti kíciin niŋ hiti kíceken kati hífulan umuuyen.
4 Anayabin cow orot naatu goat hai rara’amaim men karam boro bowabow kakafih tabosairen.
5 Ekina ewune, Eenucee ya, ti ékey ya eteyoo ti púlunta pa, naasok:
5 Isan imih Keriso tafaramamaim namih Tamah isan eo, “O men kukokok sibor o siwar, imih ayu biyau ibogaigiwas,
6 Súumuti lompo ti uwaaseen uti púlukuleen peeleemanee motic
6 bobaituw gem yan hirouw te’aa naatu bowabow kakafin notawiyen isan sibor teya’ay, o men kubiyasisir.
7 Fiye inci insok: 'Pútuun, eheeyam,
7 Imih ayu ao, “God ayu iti, a notamaim abisa kukokok na’atube kuo asinaf, a Bukamaim isau i’o hikirum inu’in na’atube.”
8 Eenucee ya náayaañ asok: “Aálafiit an kati awaaseeni púlukuleen niŋ pikee paliyal, súumuti ti uwaaseen uti púlukuleen peeleemanee motic, niŋ lompo uwaaseen uti kaaponket umuuyen.” Asokaasok eehe háati fa uwaaseen ewwuu nuuwaaseenee fa samat nii fa hilim ha heesiiŋanee ha hiti Móyiis nihisoke fa.
8 Wantoro’ot eo, “Sibor naatu siwar o bobaituw gem yan hirouw te’aa naatu bowabow kakafih notawiyen isan tisisibor, o men kubiyasisir.” Basit sabuw i ofafar eo na’atube tisisinaf baise o a naniyan i men ebibasit naatu men kubiyasisir.
9 Fiye naapenan: “Eheeyam, inci kéyyookey kati hín eeha állafiye ha.” Fiyuu náafulane waah wa úyaañ wa apisiiŋan úsupiyenu wa.
9 Imaibo eo, “Ayu iti God, abisa kunotanot na’atube anasinaf.” Imih God sibor atamanin ya’asair naatu sibor boubun bai na efanin yai.
10 Páawoo Yéesu Krista áhinaahin eeha Pútuun pa mpílafiye ha, ekina ewune nuukuulanee ti umuuyen kamma kaawaaseen enka náahine ka niŋ eniinoo poonool kóŋ.
10 Naatu God ana kokomaim Jesu Keriso na it etei ata kakafin isan mar maumurih na’in efanin mar ta’imon maiyow, i taiyuwin biyan siboromih yai, ata kakafinane kusouwit tana biyat kakafiyin matar.
11 Awaaseena óo awaaseena ati Pusuwif pa, nasiiŋosiiŋo hinak óo hinak ápihin páhin pa piteyoo. Náhinhin tan óo tan uwaaseen wa woonool wuu, apan uyinaat íhalu umuuyen wa uti pakan paka.
11 Firis veya matan hiyi hibat kwafiren ana ef eo na’atube bowabow kakafin notawiyen isan sibor yumatan ta’imon hiya’iyai. Baise men kafa’imo nati siboromaim bowabow kakafih kusouwimih.
12 Pale Eenucee ya áhinaahin kaawaaseen koonool ápihal umuuyen wa fo cancowiyaaw, púful toko naayeno look ti epees yáali ya eti Pútuun pa.
12 Baise Keriso na sibor mar ta’imon maiyow yai, bowabow kakafih etei bosairen, naatu yen God uman asukwafune mare ema’am.
13 Náayemi fiye ti hítuulu Pútuun pa pipitah pikamooloo ti wootoo naayeno amansa ya ateyii.
13 Yen mamare ana veya’amaim na iti boun titit, i ma ekakaif God ana kamabiy sabuw nabow anamaim naya isan.
14 Kaatuko ti kaawaaseen koonool náahine keeyemee ka ti kaakuulan kapiyeno pakan kéetuuniye fo cancowiyaaw.
14 Anayabin Keriso na taiyuwin biyan mar ta’imon sisibor ana veya it iyabowat bowabow kakafinamaim tama’am wanatowan ana kouksouwen itit, naatu kubaituturit tana God ana sabuw tamatar.
15 Kunuu ka keenape ka lompo nkíyisan unaa nii eehe hiti tooñaa. Nkíyaañ kusok:
15 Anun Kakafiyin wantoro’ot it isat kukurereb ana tur i iti,
16 “Aŋe ayem \+w písiyool\+w* pa
16 Regah eo, “Mar boro enan obaibasit sabuw isah boro iti na’atube ana sinaf, au ofafar etei boro dogorohimaim anayai naatu hai notamaim ana kirum saise hinanot hini’ufunun.”
17 Nene kipenan:
17 Naatu iban eo maiye, “Hai bowabow kakafih naatu hai sinaf kakafih boro men ana notamih.”
18 Niŋ umuuyen uponketee, kaawaaseen kiti íhalu umuuyen, asoolahutee nene.
18 Imih ata bowabow kakafih naatu ata sinaf kakafih etei bosairen naatu sibor ya bowabow kakafin notawiyen auman i sawar.
19 Ooto pakanam ti káyinan, úyiniyaayini pinako niŋ cíki la haŋee la kaasampan pínapii ti hísim ha hiti Yéesu.
19 Isan imih taitu, Jesu morob ana rara rara’iy ana maramaim it Sis Kakafiyin Kakafiyin anababatun run isan ana obaibasit i tabai, imih tana’abar totofar tanan tanarun.
20 Eket ya eteyoo épankine unaa pítin péeyeeni pínapii ti kahuuy ka kenfakat ka, pítin peehiiŋe ti eloŋ.
20 Naatu run isan Jesu etawan boubun botawiy, yawas ana ef anababatun, naatu faifuw hitaiy re efan kakafiyin anababatun hir inu’in i Jesu biyan it isat momorob ana maramaim ef botawiy.
21 Nuutaakaa lompo awaaseena enfakat ti ekumpaan ya eti Pútuun pa.
21 Naatu boun it ata firis gagamin God Ana Bar wanawanan sabuw tutufin etei ekakaif.
22 Páawoo utaakaataak oom pítin niŋ oom awaaseena enfakat, ooto ulohaa Pútuun pa niŋ kunuu keekuule peeŋatoolut ti káyinan ka kutuunaa, kaatuko hísim ha hiti Eenucee ya hikuulanaa-kuulan saan unaa ti pámiiloolal óo pámiiloolal peenaput ancuk kunuu unaa kitempanaa, siniin unaa insiñowee ti man meekuule.
22 Isan imih dogorot tutufin etei ere baitumatum auman tanan taniyubin Tamat God sisibinamaim tanabat. Anayabin ata not kakafih ana biya’ohowane etei kusouw, naatu biyat auman harew matan koumedarinamaim ikifuw.
23 Ucokaa piliit ti eeha nuusokaa ha nii úhinaahin cíki teeho, timpi ukatanaa, kaatuko éeyinanane ya unaa áfulantoo ti hilimoo.
23 Baitumatum iti tabai nuhit fot tama isan ta’orereb i tanabukikin tanama, anayabin God ana omatanen etei isah i ebobosunusunub.
24 Umíiloolaa puume éfuutunkoolaa ti kaapii kiti pálafi niŋ páhinal peenape.
24 Imih taiyuwit wanawanatamaim taituwat bairi taninuwatet tanibaibaisbonen, naatu yabow itinin auman tanasinaf bowabow gewasin tanabow.
25 Pakakee paka kasalaasal káwusen ti pipaakool nantoonool; timpi ninapanii. Pale uyankananoolaa pihaŋhaŋ toko nuucokaa piliit kamma innicuke nii hinoom ha hiti ékey ya eteyoo hílohaniyoo-lohan.
25 Men sabuw afa baita’ay hikwahir bar tema’am na’atube tanasinaf ata kou’ay tanihamiyimih, baise taiyuwit koufair tanitit aumetawat tanabow, anayabin Regah na isan ana veya i na ekakabom.
26 Niŋ ucoonoolaa uputowiyaa ti kaamuuyen, unaa papayal hisayu kameye ka kiti tooñaa ya, kaawaaseen kiti íhalu umuuyen ewwuu nene kutowiit.
26 Baise it turobe ana so’ob i hini’obaiyit tanasoso’ob ufunamaim bowabow kakafih sinaf isan tanayakitifuw tanama tanasisinaf na’at, a tur ao’owen bowabow kakafin ana sibor men ta ema’am.
27 Heetowiye ha unaa hiyem, piyeno ti ewatate niŋ hítuulu heekaakaay ha ékey, hikina hiyem, hinoom eeha Pútuun pa éfipihin ha kíiti pikamool etempo mpuwantii ti seemak sa senfakat sa ensa efisisowii sa.
27 Baise nati efanin it boro birumaim tanama baibatiyen ana veya tanakaif, naatu ana’ar fofor wairaf auman tanakaif, nati wairaf i sabuw iyab God isan tibikamabiy boro na’arahih!
28 Niŋ an apookaa hínum hilim ha heesiiŋanee ha hiti Móyiis, keetantake pákasupak niŋ fotom pákahaaciil nkasok nii tooñaa, apookaapook hilim ha heesiiŋanee ha, oom an namukeemuk peetaakut paket hikaw.
28 Nati ana veya’amaim sabuw iyab Moses ana ofafar hi’a’astu’ub orot rou’ab o tounu hi’itih hina baibatiyenayan orot matah hikukurereb mutufor himomorob baiwan babanih en.
29 Niŋ oom an añaŋee kaasiiŋan ti pisiya, puume conko inkaakaay hicuku ti an eefaace ti Añii ya ati Pútuun pa? Acokut likee hísim ha hiti písiyool pa heekuulanoo ha, naateñal Kunuu ka keenape ka kéeyisane ka unaa panap pa piti Pútuun pa. Puume inkaakaay hicuku teyoo?
29 Kwanotanot orot yait God Natun nab urar nararauwariy ana baimakiy boro kikimin nab? Naatu obaibasit ana rara’amaim i ana kakafin kukusouw nab ni’ib anayabin en nao, naatu Anun Kakafiyin manaw kabeberayan nigigim isan tur kakafih nao. Kwanotanot nati orot ana baimakiy boro kikimin nab?
30 Kaatuko úmeyiyaameyi eesoke ya nii:
30 Anayabin it etei tur iti na’atube eo i taso’ob, “Ayu boro sa anabow naatu aniwayow,” naatu eo maiye, “Regah boro ana sabuw nibatiyih.”
31 Efiyeno hítaapanu henfakat aapunow ti sipees Pútuun pa peeyem pa kaloŋa.
31 God wanatowan ma’ama’anin na’of nabuwi uman wanawanan inarur boro kakafin kakafin anababatun inab.
32 Nínawuno kunoom ka kúcook ka ta innisayane ta ekooŋan ya éesuume ya. Ti oom caanak innimukut hínum ti kúnuul kenfakat samat nii eeyem ti esuum.
32 Kwananot boubuntoro’ot God ana marakaw kwabaib ana veya’amaim, biyababan moumurih na’in kwabai, baise a baitumatum kwabukikin kwabat.
33 Pikee pa inniteñalee, innikallanee hátikin pakan paka, pikee pa inninanf ti pakakee paka keeyoke ka fiyuu.
33 Veya afa sabuw etei matahimaim tur kakafih hi’uwi naatu hirukoukuwi biyababan hit, afa turanah tur kakafin hi’uwih biyababan hibaib wanawanah kwarun bairi hai biyababan kwabai.
34 Kamma pákawii aluu ti káyinan nkakulee, aluu lompo innitaak paseeña samat nii aluu púlooŋ niyem po. Ta nkacoope ta hitaaku ha hitaaluu ti sempe, ínsuum aluu kamma innimeya nii efinitaak hitaaku henfakat heehaŋe ho, eeha innimeya ha nii etihitaak pilehu.
34 Sabuw afa dibur hima’am hai biyababan bairi kwafaram kaununub kwaitih, sabuw afa hiyayakiyi yasisiramaim kwaihamiyih hiyakiyi. Anayabin kwa kwaso’ob sawar gewasin naatu wanatowan sawar boro uf hinan.
35 Fiye ooto timpi niyesan puson aluu cíki ya etaaluu, kaatuko cíki eyyuu efeewun Pútuun pa mpucooy aluu meemak.
35 Isan imih a baitumatum men naririm, baise kaufair kwanab kwanabat kwanan yomaninamaim boro a baiyan kwanab.
36 Niñaŋaa kamukut ancuk kati níhin eeha Pútuun pa mpílafiye ha, innitaak eeha mpíyinanane ha.
36 Yate nanub kwanitafofor kwanatit God abisa ekokok kwanasinaf, abisa eo’omatani boro nit.
37 Hilim ha hiti Pútuun pa hisok:
37 Anayabin,
38 Pakanam \+w keecoonoole\+w* ka
38 Baise au orot menatan ana ef mutufurin boro baitumatumamaim nama, naatu au’uf nabatabat na’at ayu boro men aniyasisir.”
39 Unaa, uneetaataa payenka nkayesan ka pusonii Pútuun pa te nkápucaloolee, pale payenka nkataak ka káyinan te nkafakanee.
39 Baise it men sabuw iyab au’uf hibat gurugurusen hibaib na’atube’emih, it i baitumatumayah boro yawas tanab.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Hebreus 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.