Atos 9
Kuloonaay (KRX) vs AAI
1 Ti oom caanak, Sóol, eesayane ya himukuyee ha hiti Stíifan, naatowo ti kaafeyanool ti hisoku nii afaamuk pinapana pa pakati Ateeteyo. Naakaay pati awaaseena ya enfakat a ati Pútuun pa
1 Baise Saul i Regah ana bai’ufununayah rouw morob isan menan bi’arakok. Imih na firis ukwarih biyah tit, fef tab auman tan Damaskas wanawanan Kou’ay Bar ta ta hai ukwarih hitaso’ob isan
2 apusokoo nii akiicoo pileetal piti ñíhampaatiin ña pakati púluumuma pa piti Pusuwif pa ti saatee ya eti Damas. Pileetal empuu efipuwufanoo sempe siti pinako ti púluumuma pa, ancuk iyyema atookaa po keeyem ka ti Pítin pa piti Yéesu, man me pákayiin niŋ pakaal, naacokii naacoopii Jerusalem.
2 ifefeyan, saise sabuw iyab Regah ana efamaim hima’ama orot o babin etei tafatumih tabow tan Jerusalem dibur taya.
3 Akina ti pítin pa apulohan Damas, tokotoko ecaaŋ néefulii patiila néeyayii teyoo néekinkooloo.
3 Nati isan au Damaskas yen inan, na bar merar biyubin auman naniyan meyemeye marakaw marane namanamarabe bow sisibin roun roun etei e’arasib re,
4 Sóol naanow t’etaam, náasi hilim heesokoo: “Sóol, Sóol, weyme uwune áyyemiyam ti kaakallan?”
4 naatu me yan re rab, orot fanan nowar wabin su’ub eo “Saul, Saul aisim ayu irabu kubia’akiru?”
5 Sóol naacakan: “Awe yem ayme, Ateeteyo?” Hilim ha nihiñahanoo: “Inci yem Yéesu aŋa ayyem ya ti kaakallan.
5 Saul ibatiy, “Regah o yait?” Orot fanan tit maiye iya’afut eo, “Ayu i Jesu o irabu kubia’akiru.
6 Fiye lito inkaay pati saatee ya, aafakamanee eeha aññaŋe ha íhinu.”
6 Baise kumisir kwen bar merar gagamin kutit, nati’imaim boro hinao inanowar abisa boro inasinaf.”
7 Pákayiin paka keeyeniye ka pinapool niŋ Sóol nkaŋaŋo. Nkási hilim ha pale kacukut an.
7 Orot afa Saul bairi hinan hai tur sawar hinutanub hibat orot fanan hinowar, baise men yait ta ana yumat hi’itin.
8 Sóol naalito la naanowe la pale ta náapankine ta ñíkinoo acukut waah. Nkátintiŋanoo kapinako Damas.
8 Saul me yan inu’in misir matan nuw, baise matan isukway men abisa ta itin, basit uman hibai hi’unawiy hin Damaskas hitit.
9 Náafuum fo kunoom káhaaciil aliit waah alaanut. Ecaaŋ ya éeyayii ya ti Póol néekinkooloo|alt="La lumière qui tap sur Paul l’enveloppa" src="GW 160.jpg" size="col" loc="9:1-9" copy="Wade NT" ref="9:9"
9 Veya tounu na’atube matan ifim ma. Nati ana maramaim men kafa’imo bay ta eaan naatu harew tom.
10 Toko Damas, intaako anapana aŋa nkasok Anañas. Ateeteyo náafulii teyoo pucuk fiye nii éyawut, naasokoo: “Anañas!” Anañas naañahanoo: “Eheeyam Ateeteyo.”
10 Baitumatumayan orot ta wabin Ananias Damaskas ma’am matan hibora’ah tainin tayowan Regah isan eafa’af fanan nowar, “Ananias!”
11 Ateeteyo naasokoo: “Lito inkaay ti pítin pa empa nkasok pa 'Pítin Peecoonoole', innako ti ekumpaan ya eti Yutas, incakan áyiin a aŋa éefulii ya ti saatee ya eti Taas aŋa nkasok ya Sóol. Kaatuko oopa ti kaluum féefiye.
11 Regah eo, “Inabogaigiwas inan ef gagamin wabin mutufor imaim inatit naatu Judas ana baremaim Tarsus orot wabin Saul isan inibatiyih, i ma eyoyoyoban.
12 Pucuk fiye nii ti éyawut, naacuk áyiin aŋa nkasok Anañas, náanakoonii naalemp sipeesoo teyoo kati añoho ti hicuku.”
12 Naatu Saul matan hibora’ah orot ta wabin Ananias itin narun umanamaim matan butubun nuwanuw maiyen itin.”
13 Anañas naañahanoo: “Ateeteyo, hícump pakan kakamanaam-kaman heenaput ha púlooŋ eeha áyiin aŋuu naayeniye ha íhinu Jerusalem, pakani keesampanee ka.
13 Ananias iya’afut eo, “Regah sabuw moumurih na’in nati orot isan hio anowar, sawar kakafih maiyow o a sabuw Jerusalem hima’am isah sinaf.
14 Akéyyookey le, ñíhampaatiin puwaaseena pa kawufanoowufan sempe siti hicoku payenka púlooŋ nkaluum ka ti caacawi.”
14 Naatu boun i firis ukwarih biyahine fair bai na iti Damaskas tit sabuw iyab o tekwakwafiri bow fatumen isan.”
15 Pale Ateeteyo naasokoo: “Kaay, kaatuko inci mamaloo kati acoop caacawam ti keeneetaat ka Pusuwif niŋ pumansa pa niŋ lompo ti pakati Israyel.
15 Baise Regah iu, “O i boro inan anayabin ayu nati orot arubin isou nabowamih, wabu nab natit Ufun Sabuw, aiwob sabuw, naatu Israel sabuw wanawanahimaim nabosemor.
16 Inci himuumam fáyisanoo kúnuul ka púlooŋ enka naañaŋe ka hicuku kamma caacawam.”
16 Naatu ayu taiyuwu boro ani’obaiy bai’akir gagamin na’in ayu wabu isan ni’akir.”
17 Púful toko, Anañas naalito naakaay naanako lati ekumpaan ya la Sóol naayem la, naalemp sipeesoo teyoo naasokoo: “Sóol atoomuu, Ateeteyo Yéesu ápoñiyaam, éefulii ya ti awe ti pítin pa, awe ti ékey ya le. Apóñiyaampoñ ancuk aañohiyaa ti hicuku immeeŋanee niŋ Kunuu ka keenape ka.”
17 Basit Ananias misir in bar efan Regah eo’omaim tit naatu bar wanawanan run, uman Saul tafanamaim yara’ah eo, “Saul ayu taiu Regah Keriso efamaim o isa birerereb i ayu iyunu anan o mata nigewasin inanuw maiye, naatu Anun Kakafiyin niwani.
18 Tokotoko, waah weecuke nii puwes núufulii ti Sóol ñíkinoo núunowii, naañoho ti hicuku. Naalito náahinee pátise.
18 Naniyan meyemeye matan siy kanabinin na’atube ma’am hea’obow re, matan kubunai nuw maiye, naatu misir re bapataito bai.
19 Apipa hili, sempeyoo ínsiñohoonii. Anañas naaluum kiti Póol|alt="La bénédiction de Paul par Ananias" src="GW 161.jpg" size="col" loc="9:17-19" copy="Wade NT" ref="9:19"
19 Bay eaa ufunamaim ana fair matabir maiye bai.
20 Tokotoko náayaañ káatuunan ti púluumuma pa piti Pusuwif pa apusok nii, Yéesu ayem Añii Pútuun.
20 Saul misir mutufor in Kou’ay Bar run busuruf Jesu isan binan eo, “Jesu i turobe God Natun.”
21 Kéesiyoo ka púlooŋ ínnimii nkacakan: “Fo aŋe tom ayeniye Jerusalem kaakallan payenka nkaluum ka ti caacaw Yéesu? Fo ákeyyoot hicokuyii kati awufanii ñíhampaatiin puwaaseena pa pakati Pútuun pa?”
21 Sabuw etei hinowar hifofofor naatu hibabatiyih hio, “Orotoban iti Jerusalemamaim sabuw iyab Jesu wabinamaim hikwakwafir rouw himorob? Naatu iti’imaim nan ana’an i nati sawar ta’imon isan na, sabuw fatum bow na firis gagamin baitihimih?”
22 Pale Sóol naahaŋ toko naataake sempe, náayisan picaaŋ cataŋ Pusuwif pa keekine ka Damas nii, Yéesu ayem Eenucee ya ati Pútuun pa. Kámiit eeha efikañahanoo.
22 Baise Saul binan inan ana fair ra’at, Jew sabuw iyab Damaskas hima’am hai not botabir naatu i’obiyih Jesu i anababatun Keriso, iti na’at eo sabuw tur omih hikasiy.
23 Po hátikin, Pusuwif pa nkateŋenool kati kamukoo.
23 Fur bai’ab na’atube sasawar ufunamaim Jew sabuw hiru’ay Saul morob isan hiyakitifuw.
24 Hánant hanakan, nkayeniyoo cíllopa ti ñutum saatee ya kati kamukoo, pale Sóol náasi ho.
24 Baise abisa sinafumih hiyayakitifuw i hio nowar, fai mar i etawan awan hima’afut hima’am tatitit hita’asabunimih.
25 Ti oom caanak, pinapana pa pakati Sóol nkacoopoo níhanant, nkaŋes kasekeyu nkanakanoo tenko nkáyuuŋanoo, nkawananoo ti hiniŋ ha hiti saatee ya.
25 Baise gugumin ta ana bai’ufununayah Saul kaifet wanawananamaim hiwan fur ana sou ta’amaim hiruru re.
26 Ta Sóol naacole ta Jerusalem naayoop hinanfu pinapana pa, pale poko púlooŋ káhaañiitoo kaatuko an áyinanut nii pánipani Sóol anapana.
26 Saul na Jerusalem tit sinaftobon bai’ufununayah bairi baita’imonin isan. Baise bai’ufununayah i Saul isan hai bir ra’at, anayabin men hibitumatum Saul i turobe baitumatumayan ta matar ai en.
27 Fiye, Barnabas naacoopoo nkakaay pati pupoñapoñ pa. Barnabas naakamanii eehe: “Ti pítin pa Sóol acukaacuk Ateeteyo, Ateeteyo náakup neyoo. Po Damas Sóol náatuunan niŋ híyiinate ti caacaw ca citi Yéesu.”
27 Imaibo Barnabas na ibais bai in Tur Abarayah biyah tit, kubuna mi’itube efamaim Regah itin naatu Regah eo nowar. Ana binan fairin Jesu wabinamaim auman eo hinowar.
28 Písik ti oom caanak Sóol naayeno neyii, naamuusool Jerusalem, náatuunan niŋ híyiinate ti caacaw ca citi Ateeteyo.
28 Naatu hibai bairi hima Jerusalem ana uman men sanet etei remor Regah wabinamaim binan.
29 Napaakool-paakool niŋ Pusuwif pa payenka nkákup ka Kilek náalaacinool neyii pale poko, nkayeno hiŋes puume éfikahin kapumukoo.
29 Jew sabuw iyab Greek tur hio bairi hi’o hibas naatu rabin morob isan hiyakitifuw.
30 Kéeyinane ka kápisi eehuu, nkacoop Sóol ti saatee ya eti Sesaale, púful toko nkáhin apikaay ti saatee ya eti Taas.
30 Baise baitumatumayah afa tur hinowar basit, Saul hibai hire Caesarea hitit naatu au Tarsus hiyafar in.
31 Fiye, kéeyinane ka nkayeno ti kásuumaay ti mah ma miti Judaay púlooŋ, Galilee niŋ Samali, káyinan ka kiteyii nkihaŋ toko nkitaake sempe. Ti eloŋ ya eteyii nkafe Ateeteyo, Kunuu ka Keenape ka nkíhaañiyanii. Fiyuu nkayeniye épenanoyii.
31 Imaibo ekaleisia sabuw Judea, Galilee naatu Samaria wanawanahimaim etei tufuwamaim hima hiyasisir. Naatu Anun Kakafiyin ana baibaisamaim fair hibai naatu hai kou’ay busuruf wowab ra’at yen, Regah nanamaim kakaf auman hima.
32 Piyeer naakaawool pan óo pan, hikee hinoom naakaay ti saatee ya eyya nkasok ya Lita hiyoop keesampanee ka pakati Pútuun pa.
32 Peter efan ta ta etei run tit ana sabuw itih remor inan, veya ta God ana sabuw iyab Lydda bar merar gagamin hima’ama bainanawanihimih in.
33 Toko, naacuk páhut áyiin aŋa nkasok Enee, eeyinaat pilito ti ecunkun ya eteyoo fo sitiil isak niŋ síhaaciil.
33 Nati’imaim orot ta wabin Aeneas, an uman murubin bai’etaw en gem yan inu’in kwamur etei eight sawar.
34 Piyeer naasokoo: “Enee, Yéesu Krista ákuuñanuu, lito intan ecunkun ya etii!” Tokotoko Enee naalito.
34 Basit Peter isan eo, “Aeneas Jesu Keriso o ebiyawasi kumisir, a ir kunu ku’abar.” Orot mar ta’imonamo misir.
35 Pakan paka púlooŋ keekine ka ti pisaatee pa piti Lita niŋ Salon nkacuk eehuu nkánanfii ti Ateeteyo.
35 Sabuw etei Lydda naatu Sharon wanawanan hima’am abisa matar hi’i’itin etei hitumatum naatu Regah isan hitatabir.
36 Intaako aal ti pinapana pa pakati Yope, caacawoo Tapita (ti kaŋ ya eti Kilek, Tookas, ekina eyem “himisawoot”). Eloŋoo púlooŋ likee tom fo íhinu heenape niŋ kayankanan keeleke ka.
36 Joppa bar meraramaim babin ta wabin Tabitha, Greek fanahimaim i Dorcas. Iti babin i baitumatumayan ta mar etei gewasin esisinaf naatu yababan wairafih ebibaisih.
37 Ti oom kunoom, náakuuñ halapat naaket. Nkañow ehunuŋ ya nkahintan yo ti ékaap eeyem patiila.
37 Nati ana veya’amaim sawow bai naatu morob biyan hisouw hibai hiyen bar tafantoro’ot hi’inuw.
38 Páawoo pisaatee pa piti Lita niŋ Yope pílaaŋoolut, pinapana pa pakati Yope kápisi nii Piyeer oopa Lita nkapoñ pákayiin pákasupak kapica kaluum Piyeer: “Ponket kéy tokofiye!”
38 Joppa na Lydda titit i men ef yok, imih bai’ufununayah Joppa hima’am Peter na Lydda’amaim titit ana tur hinowar. Basit orot rou’ab hiyafarih hin hifefeyan hio, “Are Peter akokok saise inan biyai inatit, men inarubir.”
39 Piyeer naalito naanapool neyii. Apucol nkacoopoo ti ékaap ya eti patiila. Piyaaŋat pa púlooŋ payenka pákayiinii keekete ka nkalohoo niŋ pukooŋ nkáyisanoo kúsool ka niŋ wañ ewwa Tookas naacife wa akina kaloŋayoo.
39 Basit Peter bobuna misir bairi hin, hina hitit hiyen bar awan yate tafan imaim hirun. Naatu kwafukwafur baibin etei hai faifuw Dorcas yawasin ma’am ana veya sakir bitih auman hibow hina hi’obaibiy hirerey auman hirun.
40 Piyeer náafulanii poko púlooŋ tíkitaaŋ, náakilipo naaluum. Apipa náayesoonii lipa ti ehunuŋ ya naasok: “Tapita lito.” Aal a náapankin ñíkinoo, apucuk Piyeer naalito naayeno.
40 Peter sabuw etei iuwih ufun hitit, i sun yowen yoyoban imaibo eo, “Tabitha kumisir!” Babin matan nuw naatu nura’at Peter i’itin ana maramaim misir mare ma.
41 Piyeer náasisikanoo apisiiŋo. Púful toko, naayonkal keesampanee ka pakati Pútuun pa niŋ piyaaŋat pa náayisaniiyoo kaloŋa.
41 Peter eof babin bai ibais misir bat, imaibo baitumatumayah naatu kwafukwafur isah eaf hina yawasin batabat i’obaiyih hi’itin.
42 Eehuu níhisiyo ti saatee ya púlooŋ eti Yope, hícump pakan nkáyinan ti Ateeteyo.
42 Tur tasasar tit Joppa sabuw etei hinowar naatu moumurih na’in Regah hitumitum.
43 Piyeer naakampan Yope lati áyiin apaalaha aŋa nkasok Simon.
43 Peter veya moumurih na’in Joppa’amaim orot wabin Simon ana baremaim hairi hima.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.