Atos 13
Kuloonaay (KRX) vs AAI
1 Intaako ti kéeyinane ka pakati Antiyok piyaamakoola niŋ pikalaŋana, poko kayem: Barnabas, Sóol, Simeyon aŋa nkasok ya Apáani, Lusiyus ati Silen niŋ Manayen (akina ayem éekulee ya nantoonool niŋ amansa ya Helot Antipas).
1 Ekaleisia Antioch wanawananamaim orot afa i dinab oro’orot naatu afa i bai’obaiyenayah, naatu orot wabih i iti: Barnabas, Simeon, wabin ta i Niger, Lucius Sairini matuwan, Manaen, Herod hairi bay ta’imon hi’aan hirara’at naatu Saul.
2 Hikee hinoom, poko ti suŋ niŋ kaanimpan Ateeteyo, Kunuu ka keenape ka nkusok: “Niyenan ti kaapii Barnabas niŋ Sóol, hak páhin empa inci iyyonkalii pa.”
2 Veya ta hiyohar Regah hikwakwafir wanawanan, Anun Kakafiyin iuwih eo, “Barnabas, Saul hairi kwayasairih ayu isou, anayabin bowabow ta isan a’afih hinabowamih.”
3 Fiye, ta nkapaye ta suŋ niŋ kaluum nkalemp sipeesii ti Barnabas niŋ Sóol, púful toko, nkakatanii kapikaay.
3 Naatu hiyohar hiyoyoyoban ufunamaim, umah tafah hiyara’aten fair hitih imaibo hiyafarih hitit hin.
4 Fiye, ta Kunuu ka keenape ka nkupoñe ta Barnabas niŋ Sóol, nkakaay ti saatee ya eti Selusi. Kápuful toko, nkáyuuko ti piteen penfakat nkakaay ti econ ya eti Siip.
4 Barnabas Saul hairi Anun Kakafiyin ana bonawiyenamaim hina Seleucia hitit naatu wa hibai hirabon hin Cyprus imaim hitit |alt="map" src="PAULJR1.tif" size="col" ref="Acts 13.4"
5 Ta nkacole ta Siip ti saatee ya eti Salamin, nkátuunan ekooŋan ya éesuume ya ti púluumuma pa piti Pusuwif pa. Saŋ Mark naayeniyii kayankanan.
5 Naatu hina Salamis hititit ana maramain Jew hai Kou’ay baremaim God ana tur hibinan, John Mark i iti bowabow wanawananamaim baibaisih isan hibai bairi hin.
6 Nkafiitan econ ya púlooŋ fo ti saatee ya eti Pafos. Ta nkacole ta Pafos nkatook toko áyiin pátuuta aŋa nkasok Pal-Yéesu, Asuwif eecokooliye nii ayaamakoola.
6 Nuw ana fofonin na’atube hiremor hin au waraunane bar merar wabin Pafos hitit, nati’imaim Jew orot kwerayan ma’am koun hiyen, wabin Bar-Jesus, iti i orot taiyuwin isan dinab orot erouw eo’o.
7 Améyooli-méyooli niŋ ati hikaw ha hiti econ ya aŋa nkasok ya Seesiyus Póolus, áyiin eecohatiye. Hikee hinoom, ati hikaw ha naapoñ kápiyonkalii Barnabas niŋ Sóol, kaatuko álafilafi káasiitan ekooŋan ya éesuume ya.
7 Naatu iti orot i gawan orot wabin Sergius Paulus ana of ta. Sergius i orot not wairafin, nati nuw ana gawan orot. Barnabas, Saul hairi e’af hina nanamaim hitit God ana tur nowar isan ifefeyanih.
8 Pale pátuuta pa Elimas (caacawoo ti kaŋ ya eti Kilek) naapook Barnabas niŋ Sóol, kaatuko álafiit ati hikaw ha kati áyinan ti Yéesu Krista.
8 Baise kwerayan wabin Elimas (wabin Greekamain) eotanih men kok gawan orot tur tanowar baitumatum tab.
9 Fiye, Sóol aŋa nkasok ya lompo Póol naameeŋ niŋ Kunuu ka keenape ka. Naasincanoo caw
9 Imaibo Saul wabin ta Paul, Anun Kakafiyin iwanasum ma’am mutufor nuw kwerayan orot itinkikin
10 naasokoo: “Awe nincaama, áhina heenaput, añii Seetaani, akamool heenape! Teyme áafayekuno kaanakanool tooñaa ya eti Ateeteyo?
10 naatu eo, “O i Demon natun! Sawar gewasih etei hai rakit wairafin i o. O i baifuwen kakafih yumatah ta ta biya awan karatan, o i mar etei Regah ana turobe kubotabiren baifuwen temamatar!
11 Fiye síitan, Ateeteyo afaasapi, aatinenecuk caanak ca, áafafuum fo cikee caanak.” Tokotoko Elimas náafuum, naayeno ti énimaan. Naayeno toko káamaaputool aŋa áfaatintiŋanoo.
11 Imih Regah uman boun boro tafamaim nare mata nifim naatu marakaw boro mar kafai men ina’itin.”
12 Ta ati hikaw ha naacuke ta heetaakiye ha, náayinan ti Ateeteyo Yéesu. Eeha nkakalaŋanoo ha hinakiyoonako meemak. Pátuuta pa Elimas naapook Barnabas niŋ Sóol|alt="le magicien Elimas refuse Saul et Barnabas" src="GW 169.jpg" size="col" loc="13:6-12" copy="Wade NT" ref="13:12"
12 Gawan orot abisa matar i’itin i itumatum, anayabin Regah ana bai’obaiyen tur nonowar i ifofofor men kafaita.
13 Púful toko, Póol niŋ pinapooloo nkáyuuko ti piteen penfakat ti saatee ya eti Pafos kapikaay Peek, saatee eti mah ma miti Panfili. Saŋ Mark náatahiyii toko náañohoonii Jerusalem.
13 Paul ana ofonah bairi Pafos imaim wa hibai hirabon hina Perga hitit tafaram Pamfilia wanawanan. John Mark nati’imaim ihamiyih, naatu matabir maiye in Jerusalem tit.
14 Pale Póol niŋ pakakee paka, kápuful Peek nkakaay Antiyok, saatee eti mah ma miti Pisiti. Ti hinoom ha hiti kayeno ka hiti Pusuwif pa nkanako ti éluumuma ya nkayeno.
14 Baise Barnabas Paul hairi hikofan maiye hin Pisidia Antioch hitit tafaram Pisidia wanawanan. Naatu Baiyarir Ana Veya Kou’ay Bar hirun himare.
15 Ta nkapaye ta kalaŋ hilim ha heesiiŋanee ha hiti Móyiis niŋ pakiical pa piti piyaamakoola pa, ñíhampaatiin ña pakati éluumuma ya nkapoñ an apicaasokii: “Aluu pakan unii, niŋ nitaakaa eeha efinisok keeyem ka le kati nipenanii káyinan, níyiniyini káakup.”
15 Buk Atamaninamaim Moses ana ofafar kikirum naatu dinab hai buk hibiyab ufunamaim. Kou’ay Bar ana ukwarih isah tur hiyafar hio, “Taitu kwa aur koufair tur ta nama’am na’at aki akokok iti sabuw kwanao hinanowar.”
16 Póol naalito. Náaseepin epeesoo, naasok: “Aluu pakati Israyel niŋ aluu lompo keeneetaat ka Pusuwif keefeye ka Pútuun pa, nísiitanam!
16 Paul misir umanamaim rutanih naatu busuruf eo, “Israel orot baibin naatu kwa Ufun Sabuw iyab iti’imaim kwama God kwakwafir, anao kwananowar!
17 Pútuun pa piti pakati Israyel, pimamalaamamal símaama unii. Mpíhinii kapimeeŋ ta nkayeniye ta ti mah ma miti Esipt. Púful toko, mpúfulaniyii po niŋ sempe etempo.
17 Israel Sabuw ata God uwatanah rubinih naatu nah toumanih na’atube Egypt hima’am ana veya iwa’an wabih ra’at, naatu ana fairamaim nawiyih hitit.
18 Fo sitiil áwii ésupak (40) mpumukutoolo neyii ti káahaaŋ ka tes.
18 Naatu arar yanamaim kwamur etei 40 na’atube ba’afuwih bairi hima.
19 Mpumukal sísii isak niŋ súsupak ti mah ma miti Kanaan, mpuwufan pakan etempo etaam ya épiyenoonii eteyii.
19 Tafaram seven Canaan wanawanan gurusih naatu me bai ana sabuw nowahimih itih.
20 Eehuu púlooŋ, pifiyo eteeho pitaakaa fiye máamun sitiil sikeme sipaakiil niŋ áwii ésupak niŋ ŋaasuwan (450).
20 Sawar iti himamatar i kwamur etei 450 na’atube wanawananamaim himatar.
21 Púful toko, pakan paka nkasok nii kálafilafi hitaaku amansa. Pútuun pa mpuwufanii Sóol añii ya ati Kis ati miin ma miti Benjamin, akina ayeniye amansa ya ateyii fo sitiil áwii ésupak (40).
21 Naatu sabuw aiwob isan hifefeyan, God Saul bai itih orot Kish natun, Benjamin wawawan, Saul i’aiwob ma kwamur etei 40 na’atube.
22 Pale Pútuun pa mpúfulanoo ti himansate ha mpíhin Dawid apiyeno amansa ya ateyii. Mpúkup kiteyoo ti hisoku nii: 'Cukaacuk Dawid añii ya ati Yesaay, áyiin eenowaam ti yaan, áfaahin eeha púlooŋ inci íllafiye ha ápihin.'
22 Naatu God Saul bobosair ufunamaim David bai Saul efanin yai. God iti na’atube eo, ‘David o Jesse natun, orot o na’atube isa i ayu au yasisir gagamin na’in, ayu abisa sinafumih akokok etei boro i nasinaf.’
23 “Ti miin ma miti Dawid aŋuu, Pútuun pa mpúfulanii Afakana ya ati Israyel, samat nii fa mpíyinanane fa ta infiyye. Akina ayem Yéesu.
23 Ana’omatanen eo na’atube, orot David ana rara’ane Israel Sabuw hai baiyawasinayan God bai na.
24 Le niŋ Yéesu áfaakey, Saŋ naayeno káatuunan pakati Israyel púlooŋ: 'Níhinee pátise nípiyisan nii níwunkaawunko umuuyen wa utaaluu.'
24 Jesu nanamaim John mat na bowabow kakafih baihamiyen dogor baikitabiren bapataito bain isan busuruf eorerereb Israel sabuw tutufin etei isah.
25 Ta páhin pa piti Saŋ mpulohane ta hipayu, naasok: 'Ti aluu, inci yem ayme? Inci neetaat aŋa inniyem ya ti hítuulu. Pale nísiitan: aŋuu áfaakey pusonam, inci yinaat fala káfulan pisamata pa piteyoo.'
25 Naatu John ana bowabow bisawar auman sabuw iuwih eo, ‘Kwa anot ayu isou mi’itube kwanotanot? Kwanotanot ayu’uban i nati orot? En, baise orot ta ayu ufu’umaim enan, ayu men karam boro ana kwafure an ana sumasum anarufam.’
26 “Aluu pakanam, keeyem ka epuuk Abraham, niŋ aluu lompo keeneetaat ka Pusuwif keefeye ka Pútuun pa, unaa Pútuun pa mpúpoñii hilim ha hiti kafakan enke.
26 Taitu, Abraham ana niburune kwana warar kwatatain, naatu kwa Ufun Sabuw iyab God kwabiruw kwakakafiy, it isat yawas ana tur i hiyafar na tit.
27 Pánipani, pakati Jerusalem niŋ ñíhampaatiin ña pakateyii kakiiwut Yéesu nkamukoo. Pale ta nkamukoo ta, ti káameyaatiyii nkáhine heesokee ha ti pakiical pa piti piyaamakoola pa empa nkakalaŋ pa lóokuŋ óo lóokuŋ ti hinoom ha hiti kayeno ka.
27 Anayabin Jerusalem bar merar sabuw hai ukwarih bairi Jesu ana bowabow men hi’inan, naatu dinab oro’orot hai tur mar etei Baiyarir Ana Veya hibiyab men naniyan hibaib, imih abisa hisisinaf i tur hio inu’in na iturobe.
28 Kacukut heewune kati áhinee kíiti naamukee, pale háati fo, nkaluum Pilaat apumukoo.
28 Basit morob isan ana ef men hitita’ur, Pilate asabunin morob isan hifefeyan naatu easabun morob.
29 Ta nkapaye ta íhinu heekiicee ha púlooŋ teyoo ti hilim ha hiti Pútuun pa, nkáwananiyoo ti kuluwaa ya, nkahokoo ti hiyaak.
29 Bukamaim abisa i isan eo na’atube hikirum inu’in hisisinaf ufunamaim, onaf afe’enane hibai hire hub wanawanan hiyai.
30 Pale Pútuun pa mpílitaniyoo ti eket ya!
30 Baise morobone God bora’ah misir maiye.
31 Fo kunoom keemeeŋe Yéesu náfulii ti pakan paka, keeyeniyoo ka kanapan kápiliŋ ti mah ma miti Galilee fo ti saatee ya eti Jerusalem. Poko kayem fiye ti káatuunan pakati Israyel eeha nkacuke ha.
31 Naatu veya moumurih na’in sabuw iyab Galilee’ine hi’ufunun bairi hina Jerusalem hititit isah irerereb, naatu nati sabuw i boun hitit sabuw afa isah sif tirurubon.
32 Unii payenke, úcoopiyoocoop aluu ekooŋan ya éesuume ya eyye: Eeha Pútuun pa mpíyinanane ha símaama unii nii efihitaako,
32 Naatu iti tur gewasin i abisa God ata’a’agir eo’omatanih abai kwa isa anan.
33 fiye, mpíhin ho unii epuukii, ta mpilitane ta Yéesu ti eket ya, samat nii fa inkiicee fa ti hícimu ha hísupiyenu ha hiti pakiical pa piti kícimu ka. Mpusok:
33 Iti tur i bai it isat ebiturobe, it i ata’a’agir natunatuh, Jesu morobone mimisiramaim. Psalm bairu’abin eo na’atube,
34 “Pútuun pa mpusok nii éfipilitaniyoo ti eket ya, eniinoo etefut. Fiye mpusoke ho:
34 Naatu ana’an aisim God morobone bora’ah maiye mimisir, naatu boro men nihamiy maiye na’in namasamih. Nati isan ana tur iti na’atube eo,
35 “Ekina ewune Dawid nene akiic ti hilim ha hiti Pútuun pa apusok po:
35 Buk efan ta’ane eo maiye,
36 “Dawid ti caanak ca citeyoo, ta naapaye ta íhinu waah wa púlooŋ ewwa Pútuun pa mpílafiye wa, naaket. Naahokee niŋ símaamayoo, eniinoo neefut.
36 Anayabin David ana veya’amaim God ana kok bow bisawar ufunamaim morob uwahinah sisibihimaim hiyai mas i’akir
37 Pale aŋa Pútuun pa mpilitane ya ti eket ya, afutut.
37 Baise orot yait God morobone iyawas mimisir i men mas i’akir.
38 — ausente —
38 Isan imih taitu kwananowar, iti orot Jesu wabinamaim bowabow kakafih notawiyen isan ana tur i ao’orerereb,
39 — ausente —
39 iti Jesu wabinamaim sabuw iyab tibitumatum hai bowabow kakafihine i rufamih titit anayabin Moses ana ofafaramaim boro men karam narufami.
40 Fiye, nitah kunuu ancuk eeha piyaamakoola pa nkasoke ha timpi hitaako aluu. Kasok:
40 Imih kwanakaifi gewas, saise abisa dinab hio men isa hinamatar.
41 'Nisincan, aluu kéewiiniyanaam ka,
41 ‘Okwanekwaneyah Kwana’itin!
42 Ta Póol niŋ Barnabas nkayeniye ta hífulu ti éluumuma ya, pakan paka nkaluumii kati káñohoonii lóokuŋ eyya lupo, ti hinoom ha hiti kayeno ka, kati kátuunanii nene eehuu.
42 Paul, Banabas hairi Kou’ay Bar hibihamiy auman sabuw hifefeyanih fur ta Baiyarir ana veya’amaim iban hitan maiye iti sawar isah hitidudur hitanowar.
43 Ta nkahancooliye ta, hícump Pusuwif niŋ keenanfe ka ti pítin pa piti Pusuwif pa nkanapool niŋ Póol niŋ Barnabas. Pupoñapoñ pa pákasupak paka nkákup neyii, nkasokii kákipen kati katowo ti kaasampan ka kiti Pútuun pa.
43 Kou’ay Bar ana rou’ay hibihamiy ufunamaim, Jew sabuw maumurih na’in naatu sabuw iyab Jew hai kwafiren ana kakafemaim hima’am, Paul Barnabas hibi’ufununih koufair hitih God ana manaw ana kabeberamaim ma’amih hifefeyanih.
44 Hinoom ha hiti kayeno ka hiti Pusuwif pa níhicolii, máamun pakan paka púlooŋ pakati saatee ya kaconcooliye kati kásiitan hilim ha hiti Pútuun pa.
44 Baiyarir Ana Veya bairou’abin sabuw nati bar merar tutufin etei Regah ana tur nowaramih hina.
45 Ta Pusuwif pa nkacuke ta kayoŋ ka, nkataak paheeka ti Póol niŋ Barnabas. Ta Póol naayeniye ta káatuunan nkálaacinoo nkateñaloo.
45 Baise Jew sabuw rou’ay gagamin hi’i’itin ana veya hibobowen naatu baigigimen tur hibow hitit, Paul abisa eo isan hibas.
46 Fiye, Póol niŋ Barnabas nkañahanii niŋ híyiinate henfakat, nkasokii: “Ti aluu Pusuwif pa hilim ha hiti Pútuun pa nihiñaŋee hícooku káatuunanee. Pale páawoo nipookaapook ho, innicokoolo nii nítuuniit hitaaku eloŋ ya eepayantoo ya, fiye, unii efuuyeso ti keeneetaat ka Pusuwif.
46 Imaibo Paul, Barnabas hairi hiofok hio, “God ana tur i wantoro’ot kwa ao kwanowar, baise kwa tur i kwakwahir, taiyuw kwanunutitiy ma’ama wanatowan kwa isa men karam, isan imih abihamiy aki anan Ufun Sabuw isah.
47 Kaatuko eehe Ateeteyo naasoke unii. Asok:
47 Anayabin Regah ana obaiyunen tur biti iti na’atube eo,
48 Ta keeneetaat ka Pusuwif nkásiye ta eehuu, ínsuumii meemak, nkáyaañ hímulu hilim ha hiti Ateeteyo. Nkáyinan, poko púlooŋ payenka Pútuun pa mpimamale ka kati kataak eloŋ ya eepayantoo ya.
48 Ufun Sabuw iti tur hinonowar ana maramaim hiyasisir Regah ana tur hibora’ara’ah. Naatu sabuw moumurih na’in ma’ama wanatowan isan hirubinih hima’am hina baitumatumayah himatar.
49 Hilim ha hiti Ateeteyo nihihancaloolo ti mah ma púlooŋ.
49 Naatu Regah ana tur ra’at tasasar tit nati bar merar ana fofonin etei hinowar.
50 Pale Pusuwif pa nkanoŋan pakaal paka keemaka ka kéetuule ka Pútuun pa niŋ ñíhampaatiin saatee ya, nkalito ti Póol niŋ Barnabas, nkakallanii fo káfulanii ti mah ma miteyii.
50 Baise Jew hai ukwarih himisir bar merar orot gagamih naatu God ana bowayah baibin gagamih yah hi’ora’ah Paul, Barnabas hairi isah hiwosai, naatu hinunih hitit nati bar merar ufunane hire.
51 Fiye, Póol niŋ Barnabas nkahank haafol ha ti wootii kápiyisanii nii Pútuun pa efipisapii, nkakaay ti saatee ya eti Ikoñum.
51 Basit Paul Barnabas hairi ah fofob hiru’uh re i hin Ikonium hitit.
52 Pinapana pa nkameeŋ niŋ pásuuma niŋ Kunuu ka keenape ka.
52 Naatu bai’ufununayah Antioch hima’am yasisir yah awan karatan naatu Anun Kakafiyin iwansumih.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 13, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.