Mateus 27
U ak' Testamento tu kuyob'al (IXLNNT) vs MNT
1 As tul sajbꞌu veꞌteꞌ, as ikꞌul veꞌt tibꞌ unqꞌa iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh tukꞌ kaꞌt unqꞌa bꞌaal tenameꞌ. As ikꞌul veꞌt tibꞌ iyol chajnaj uvaꞌ techal la yatzꞌpu veꞌt u Jesús.
1 Maraumanika Firis ukwarih etei naatu regaregah ai’in bairi Jesu morob isan hio hiyabunai sawar.
2 As iqitz veꞌt chajnaj iqꞌabꞌ Aak. As teqꞌo veꞌt ok chajnaj Aak vatz u Poncio Pilato uvaꞌ nik bꞌanon ivatz u ijlenaaleꞌ.
2 Basit uman hifatum hibai hitit Roman hai gawan Pilate umanamaim hiyai.
3 As tul til u Judas uvaꞌ kꞌayin u Jesús uvaꞌ la yatzꞌpu veꞌt u Jesús, as ijalpu veꞌt naj vitxumbꞌaleꞌ. As bꞌex iqꞌaavisa veꞌt kan naj vinaj laval u puajeꞌ te unqꞌa iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh tukꞌ unqꞌa bꞌaal tenameꞌ.
3 Judas, yanuwayan Jesu kakafinamaim hiya’iyai i’itin ana veya dogoron rusib, kabay 30 bai matabir na Firis ukwarih naatu regaregah ai’in nahimaim tit, eo
4 Ech tal veꞌt naj ileꞌ te chajnaj: —Kat paavinyu veꞌt in, tan yeꞌl ipaav u najeꞌ ati. As kat kuxh voksa ok naj teqꞌabꞌ,— tiꞌk u Judas. As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ: —¿At kol qokebꞌal qꞌa stiꞌ? Pet axh kuxheꞌ la ilon kam tuk abꞌaneꞌ,— tiꞌk chajnaj.
4 “Ayu asinaf kakaf orot gewasin baban ao emomorob.” Hiya’afut hio, “Nati o a yababan, o akisimo ina’itin inayabunai.”
5 As isuti veꞌt kan u Judas u puajeꞌ tu u tostiixheꞌ. As bꞌen veꞌt naj. As ichꞌuybꞌaꞌ veꞌt tibꞌ naj. As kam veꞌt naj.
5 Judas kabay nati Tafaror Bar kabay teya’aya’amaim itaiy re naatu ihamiyih tit in sikan warasa yai morob.
6 As isikꞌ veꞌt unqꞌa iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh u puajeꞌ. As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ: —Yeꞌ la uch qoksat ok u puajeꞌ xoꞌl unqꞌa oyeꞌ uvaꞌ at tu u kaaxhaeꞌ, tan kajal nixaan taꞌn u puajeꞌ,— tiꞌk chajnaj.
6 Firis ukwarih kabay hibai hio, “Iti i rara ana kabay, ata ofafar men ebibasit boro Tafaror Bar ana kabay ya’aya’amaim tanayai na’in.”
7 As tul bꞌaꞌnxi tiꞌ ikꞌulat tibꞌ iyol chajnaj, as bꞌex iloqꞌ veꞌt chajnaj umaꞌl u txꞌavaꞌ xeꞌ umaꞌl u naj uvaꞌ ni bꞌanon tzꞌaj laj. As txakonsal veꞌt u txꞌavaꞌeꞌ mujbꞌal tetz unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ jit tiaal Israel.
7 Etei’imak hio hibibasit ufunamaim, kabay hibai noukwat bu’urayan ana kamar hitubun, saise nah touman sabuw hai rah ana efan namatar.
8 Estiꞌeꞌ uvaꞌ nitel talpu cheel uvaꞌ tiꞌ kajal loqꞌpukat u txꞌavaꞌeꞌ.
8 Ana’an nati isan kamar wabin “Rara ana Kamar” hibiwab in na iti boun ana veya tit.
9 As bꞌex ibꞌan veꞌt umaꞌt u yol uvaꞌ alel kan taꞌn u qꞌajsan tetz viyol u Tiixheꞌ uvaꞌ Jeremías, tan ech tal u Jeremías ileꞌ:
9 Naatu abistan dinab orot Jeremiah eo ina iturobe.
10 As kat txakonsali tiꞌ iloqꞌax vitxꞌavaꞌ umaꞌl u bꞌanol tzꞌaj laj echeꞌ uveꞌ kat tal u kuBꞌooqꞌoleꞌ sve, tiꞌk u Jeremías.
10 — ausente —
11 As tul txaklik veꞌt ok u Jesús vatz u bꞌanol ivatz u ijlenaaleꞌ, as ichꞌoti veꞌt naj itziꞌ Aak. Ech tal naj ileꞌ: —¿Ma axh u tijlenaal unqꞌa tiaal Israel?— tiꞌk naj. Ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —An chiteꞌ uveꞌ naaleꞌ,— tiꞌk Aak.
11 Jesu Roman gawan nanamaim bat, naatu gawan Jesu ibatiy, “O Jews sabuw hai aiwob?” Jesu iya’afut eo. “Nati kuo, ayu boro abi tur anao.”
12 As kꞌuxh nikat icheesa unqꞌa bꞌaal tenameꞌ tukꞌ unqꞌa iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh ipaav u Jesús, as yeꞌl Aak kat tzaqꞌbꞌi.
12 Firis ukwarih naatu regaregah ai’in Jesu ubar hitin tur kakafin isan hio men kafa’imo iyafutimih.
13 As ech tal veꞌt u Poncio Pilato ileꞌ te Aak: —¿Ma yeꞌ naabꞌi unqꞌa yoleꞌ uveꞌ ni tal chajnaj seeꞌ?— tiꞌk naj.
13 Basit Pilate Jesu iu, “Sabuw kakafih isan ubar hit teo’orereb kunonowar?”
14 As sotz veꞌt ikꞌuꞌl naj, tan jit tal u Jesús umaj yol.
14 Baise Jesu men kafa’imo awanamaim tur ta tit, naatu Gawan orot ana kasiy ra’at ifofofor men kafaita.
15 As tu u nimla qꞌiieꞌ uvaꞌ pascua, as chiannalik veꞌt te unqꞌa tenameꞌ taꞌn u bꞌanol ivatz u ijlenaaleꞌ uvaꞌ aꞌ unqꞌa tenameꞌ la txaaon umaj preexhu uvaꞌ la chajpuli.
15 Tar Nowaten hiyuw ana veya, gawan hai binanakwar eo na’atube, mar etei dibur barane sabuw hai kok orot menatan tirurubin i ebobotait.
16 As atik ok umaꞌl u naj preexhuil uvaꞌ Barrabás. As ootzimalik vipaav najeꞌ taꞌn unqꞌa tenameꞌ.
16 Nati ana veya orot wabin gagamin Jesu Barabas dibur ma’am.
17 As tul molik tibꞌ unqꞌa tenameꞌ vatz u Pilato, as ichꞌoti veꞌt naj te unqꞌa tenameꞌ: —¿Abꞌiste u najeꞌ la unchajpu el cheel? ¿Ma aꞌ u Barrabás? ¿Pet moj aꞌ u Jesús uveꞌ Cristo nitalpeꞌ?— tiꞌk u Pilato,
17 Naatu sabuw hiru’ay sawar, basit Pilate ibatiyih, “Orot menatan kwakokok diburune anabotait, Jesu Barabas o Jesu Keriso?”
18 tan atik skꞌuꞌl u Pilato uvaꞌ taꞌn kuxh chꞌoꞌnchil aama nikat toksakat unqꞌa iqꞌesal unqꞌa tenameꞌ u Jesús tiqꞌabꞌ u Pilato.
18 Anayabin sabuw bobowenamaim Jesu hibai Pilate umanamaim hiya’iyai i so’ob.
19 As tul xonlik u Pilato tu vixhiila uvaꞌ nibꞌanaxkat isuuchil unqꞌa uxhchileꞌ, as ichaj bꞌen u tixqel najeꞌ yol. Ech tal bꞌen ixoj ileꞌ: «Yeꞌ kuxh achuk apaav tiꞌ u jikla najeꞌ, tan kalabꞌ chit kꞌaxkꞌo kat unpalebꞌe tunvatzikꞌ tiꞌ u najeꞌ,» tiꞌk u tixqel najeꞌ.
19 Pilate baibabatiyen ana efanamaim ma’am, aawan tur iyafar na eo, “Orot nati gewasin isan men abisa ta inasinaf, anayabin fai ayu mim fokarin maiyow isan amim au not ekakasiy”
20 As unqꞌa iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh tukꞌ kaꞌt unqꞌa bꞌaal tenameꞌ, as toksa veꞌt chajnaj tiviꞌ unqꞌa tenameꞌ tiꞌ uvaꞌ aꞌ u Barrabás la chajpuli, as la yatzꞌpu u Jesús.
20 Baise firis ukwarih naatu regaregah ai’in sabuw tafah fair hiyai, Barabas botaitin naatu Jesu asabunin isan Pilate hiokikin.
21 As ech tal veꞌt u Pilato ileꞌ: —¿Abꞌiste kaꞌvaꞌl u najeꞌ la unchajpu el uveꞌ netaleꞌ?— tiꞌk naj. Ech tal veꞌt unqꞌa tenam ileꞌ: —Chajpu el tzan u Barrabás,— tiꞌk unqꞌa tenameꞌ.
21 Pilate sabuw ibatiyih, “Orot i rou’ab, imih orot menatan kwakokok ana botait?” Etei’imak hiya’afut hio, “Barabas!”
22 As ech tal veꞌt u Pilato ileꞌ: —¿Kam qꞌi tuk unbꞌan tiꞌ u Jesús uveꞌ Cristo ni talpeꞌ?— tiꞌk u Pilato. As kajayil chit unqꞌa tenameꞌ kat alon: —¡Yatzꞌpoj naj vatz u kuruseꞌ!— tiꞌk unqꞌa tenameꞌ.
22 Pilate sabuw ibatiyih, “Bo Jesu wabin Keriso isan boro mi’itube anasinaf?” Etei’imak hiya’afut hio, “Ku’onaf!”
23 As ech tal veꞌt u Pilato ileꞌ: —¿Kam ipaav u najeꞌ qꞌi kat ibꞌana?— tiꞌk u Pilato. As aal chit taqꞌ jeꞌ unqꞌa tenameꞌ tuul iviꞌ. As ech tal veꞌt ileꞌ: —¡Yatzꞌpoj naj vatz u kuruseꞌ!— tiꞌk unqꞌa tenameꞌ.
23 Pilate ibatiyih, “Abisa kakafin sinaf?” Baise sabuw hitar koukuw hio, “Ku’onaf!”
24 As til veꞌt u Pilato uvaꞌ yeꞌ nik tok veꞌt yol tiviꞌ unqꞌa tenameꞌ. Pet aal chit nik iveqꞌelkabꞌan unqꞌa tenameꞌ. As ijaj veꞌt u Pilato unbꞌiil u aꞌ. As itxꞌaa veꞌt naj iqꞌabꞌ vatz unqꞌa tenameꞌ. Ech tal veꞌt naj ileꞌ: —Yeꞌl unpaav tiꞌ vikamebꞌal u jikla najeꞌ, tan exeꞌ ni alon ikameꞌ,— tiꞌk u Pilato.
24 Pilate naniyan bai men karam boro ef ta tasinaf, naatu sabuw auman kougeyagey hibusuruf, imih harew bai sabuw etei nahimaim uman sauwen eo, “Ayu iti orot namomorob isan men ana ubar anabaimih. Nati i kwa akis a ubar.”
25 Ech tal veꞌt unqꞌa tenam ileꞌ skajayil: —¡Jeꞌonoj u kupaaveꞌ sqiꞌ tukꞌ unqꞌa meꞌal kukꞌaoleꞌ tiꞌ ibꞌeneꞌ tiꞌ vikamebꞌal u najeꞌ!— tiꞌk unqꞌa tenameꞌ.
25 Sabuw etei hiya’afut hio, “I namomorob ana ubar i aki anab naatu natunatu auman ana ubar hinab.”
26 Ichajpu veꞌt u Pilato u Barrabás. As tal veꞌt naj iqꞌospu u Jesús taꞌn tzꞌuꞌm. As tul bꞌaꞌnxi, as taqꞌ veꞌt ok naj u Jesús te unqꞌa tenameꞌ tiꞌ iyatzꞌpu veꞌt Aak vatz u kuruseꞌ.
26 Imaibo Pilate Barabas botait, naatu Jesu wabir ana baiyowayah iuwih, onafin isan hibai hin.
27 As unqꞌa isol u bꞌanol ivatz u ijlenaaleꞌ, as teqꞌo veꞌt chajnaj u Jesús tikabꞌal u bꞌanol ivatz u ijlenaaleꞌ uvaꞌ atikkat u tatinbꞌal unqꞌa soleꞌ. As imol veꞌt ok unqꞌa imooleꞌ skajayil kꞌatz u Jesús.
27 Imaibo Pilate ana baiyowayah Jesu hibai hin gawan ana bar hitit, nati’imaim baiyowayah etei hiru’ay hibebera’uh.
28 As teesa veꞌt unqꞌa soleꞌ u toksaꞌm Aakeꞌ. As toksa veꞌt chajnaj umaꞌl u kaj oksaꞌm tiꞌ Aak echeꞌ toksaꞌm umaj ijlenaal.
28 Ana faifuw hi’oromen, faifuw namar hibai hi’us,
29 As taqꞌ veꞌt jeꞌ chajnaj umaꞌl u koroona chꞌiꞌx tiꞌ iviꞌ Aak uvaꞌ paatxꞌumalike. As taqꞌoꞌk chajnaj umaꞌl u aa tisebꞌal iqꞌabꞌ Aak echeꞌ ibꞌaara umaj ijlenaal. As qaaebꞌ veꞌt chajnaj vatz Aak tiꞌ teesal iqꞌii Aak. As ech tal chajnaj ileꞌ te Aak: —¡Keche, Pap, axh tijlenaal unqꞌa tiaal Israel!— tiꞌk chajnaj tul nikat teesa chajnaj iqꞌii Aak.
29 kokor hififin ukwarin ana raramamih hiyara’ah, uman ana asukwafune tu hitin, nanamaim suh hiyowen hi’i’iyab hio, “Jews hai aiwob tanabora’ara’ah.”
30 As itzubꞌa veꞌt chajnaj Aak. As imaa chajnaj u aaeꞌ tiqꞌabꞌ Aak. As ivekꞌ chajnaj tiꞌ iviꞌ Aak.
30 Yumatan hikwaitututur, uman tu hibosair ukwarinamaim hiborabirab.
31 As tul maꞌtik teesat chajnaj iqꞌii Aak, as teesa veꞌt el chajnaj u kaj oksaꞌmeꞌ tiꞌ Aak. As toksa veꞌt chajnaj u toksaꞌm Aakeꞌ. As teqꞌo veꞌt chajnaj Aak tiꞌ iyatzꞌpu vatz u kuruseꞌ.
31 Hibi’i’iyab ufunamaim, faifuw hi’us ma’am hibosair ana faifuw hibow hina hi’us, imaibo hibai hin onafin isan.
32 As tul bꞌen veꞌt chajnaj tu bꞌey, as ikꞌul chajnaj umaꞌl u naj uvaꞌ Simón uvaꞌ tzaanaj tu u Cirene. As itxey veꞌt chajnaj u Simón tiꞌ uvaꞌ la tija naj vikurus u Jesús.
32 Hitit hinan efamaim Sairini orot wabin Simon bairi hitar naatu baiyowayah hi’ukikin Jesu ana onaf bai e’abar.
33 Tul oon veꞌt chajnaj tu umaꞌl u atinbꞌal uvaꞌ Gólgota ibꞌii uvaꞌ «Tatinbꞌal Bꞌajil Kꞌoꞌn» chꞌelel,
33 Hina efan wabin Golgotha imaim hitit, nati efan hibiwab yabin efan ana itinin i orot ukwarin ana gifow na’atube.
34 as taqꞌ veꞌt chajnaj unbꞌiil u taꞌl uuva te u Jesús uvaꞌ yuelik tibꞌ tukꞌ kꞌayla aꞌ. As tul inach Aak, as jit tukꞌa veꞌt Aak.
34 Nati’imaim wine harew tenakuyakuyauman hisartabir Jesu tomanih hitin bai kakartubun ufunamaim kwahir.
35 As tul maꞌt taqꞌat veꞌt jeꞌ unqꞌa soleꞌ u Jesús vatz u kuruseꞌ, as ijatx veꞌt chajnaj u toksaꞌm Aakeꞌ svatzaj. As itxꞌak veꞌt tibꞌ chajnaj tiꞌ u toksaꞌm Aakeꞌ, tiꞌ itzojpisal umaꞌl u yol uvaꞌ alel kan taꞌn u qꞌajsan tetz viyol u Tiixheꞌ tiꞌ u Jesús uvaꞌ ech ni tal ileꞌ:
35 Naatu hi’o’onaf ana veya arowamaim ana faifuw hikusib hifaram hibow.
36 Tul bꞌaꞌnxi, as xonebꞌ veꞌt chajnaj tiꞌ ixeep Aak.
36 Imaibo nati’imaim himarir Jesu hima’uh hima.
37 As taqꞌ veꞌt jeꞌ chajnaj umaꞌl u aqꞌen tiviꞌ u kuruseꞌ uvaꞌ tzꞌibꞌamalikkat uvaꞌ kam stiꞌ nikat iyatzꞌpukat Aak. Ech nik tal ileꞌ: Aꞌ U JESÚS UVAꞌ, U TIJLENAAL UNQꞌA TIAAL ISRAEL, tiꞌk u tzꞌibꞌeꞌ.
37 Naatu tafanamaim ubar hibitin ana tur hikirum hikubar, “ITI I JESU, JEW SABUW HAI AIWOB.”
38 As taqꞌ veꞌt jeꞌ chajnaj kaꞌvaꞌl unqꞌa elqꞌomeꞌ vatz kaꞌvaꞌt unqꞌa kuruseꞌ. Umaꞌl naj jeꞌ tisebꞌal u Jesús; as umaꞌt naj jeꞌ timax Aak.
38 Naatu bainowan orot rou’ab Jesu bairi hi’onafih, ta ana beyawane ta ana asukwafune.
39 As jankꞌal unqꞌa uxhchileꞌ uveꞌ nikat ipaleꞌ, as nik iyiku veꞌt iviꞌ tul nikat iyoqꞌon tiꞌ u Jesús.
39 Sabuw nanane hinan ukwarih hita’asi’asiy ubar hitin tur kakafih maiyow Jesu hi’i’iyab hio,
40 As ech nik tal ileꞌ: —Nikat aaleꞌ uvaꞌ la eꞌpisa u tostiixheꞌ as titoxvu qꞌii la alak unpajte, uvaꞌ naaleꞌ. Asoj axh viKꞌaol u Tiixheꞌ uveꞌ naaleꞌ, as qꞌalpu eebꞌ vatz u kamchileꞌ scheel. As kuꞌen chꞌuꞌl vatz u kuruseꞌ,— tiꞌk unqꞌa uxhchileꞌ.
40 “Tafaror bar tarabounin veya tounu wanawananamaim wowabin sawaramih io! Bo o God Natun na’at kwiyawasi cross afe’enane kure’eban a’it?”
41 As echat chit nik ibꞌan unqꞌa iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh, tukꞌ unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ chusel tibꞌ tiꞌ unqꞌa tzaqꞌiteꞌ, as tukꞌ kaꞌt unqꞌa bꞌaal tenameꞌ. As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ tiꞌ u Jesús:
41 Ef ta’imon firis ukwarih, Ofafar Bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in auman Jesu hi’i’iyab hio,
42 —As kꞌuxh kat iqꞌalpu naj unqꞌa uxhchileꞌ vatz unqꞌa chꞌoꞌmeꞌ, as yeꞌ nitxꞌol veꞌt naj iqꞌalput tibꞌ vatz u kuruseꞌ. Asoj naj u qijlenaaleꞌ, as kuꞌoj chꞌuꞌl naj vatz u kuruseꞌ cheel. As aꞌn la kunima veꞌt naj.
42 “Sabuw afa iyawasih, baise i taiyuwin men karam boro niyawas, Israel sabuw hai aiwob! Bo cross afe’enane boun nare tana itin boro tanitumitum.
43 As kat tal naj sqe uvaꞌ naj iKꞌaol u Tiixheꞌ. Asoj kꞌujleꞌl ikꞌuꞌl naj tiꞌ u Tiixheꞌ, as iloch u Tiixheꞌ bꞌa naj cheel, asoj nisaꞌ u Tiixheꞌ naj,— tiꞌk chajnaj.
43 God i bitumitum, bo God boun iyawasiban ta’itin, anayabin i taiyuwin i God Natun rouw eo.”
44 As echat nikat ibꞌan unqꞌa elqꞌomeꞌ uveꞌ atik jeꞌ vatz unqꞌa kuruseꞌ kꞌatz u Jesús, tan antik chajnaj nik iyoqꞌon tiꞌ Aak.
44 Ef ta’imon bainowah orot rou’ab Jesu bairi hi’onafih hi’inu’in ubar hitin tur kakafih hi’u.
45 As tul chaqꞌaan veꞌt qꞌii, as tokin veꞌt ivatz u txꞌavaꞌeꞌ. As techanal oon veꞌt oxvaꞌl oora kuꞌqꞌii, as aꞌn ilon veꞌt u qꞌiieꞌ unpajte.
45 Veya yen tafat yan tafaram etei gugum inu’in veya botabir re 3 korok bai.
46 Tul bꞌiitik kuxh toon veꞌt oxvaꞌl oora kuꞌqꞌii, as sikꞌin veꞌt u Jesús. As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —¿Elí, Elí, lama sabactani?— tiꞌk Aak. Aꞌ isuuchil u yoleꞌ uvaꞌ «¡Kubꞌaal Tiixh, Kubꞌaal Tiixh! ¿Kam qꞌi uveꞌ nu kuxh aaqꞌ kan in sunjunal?» tiꞌk Aak.
46 Veya 3 korok na’atube, Jesu fanan aumetawat rerey eo, “Eloi, Eloi Lema Sabachthani?” Anayabin, “Au God, au God, aisim ihamiyu?”
47 As kaꞌl unqꞌa uxhchil uvaꞌ atik tzitziꞌ, as tul tabꞌi isikꞌin u Jesús, as ech tal veꞌt ileꞌ svatzaj: —Aꞌ u Elías nimolo naj,— tiꞌk unqꞌa uxhchileꞌ.
47 Sabuw afa nati’imaim hibatabat hinowar hio, “Elijah isan eafa’af kwanowar.”
48 As oora chit bꞌex teqꞌo veꞌt tzan umaꞌl u naj umaꞌl u patxkin kꞌoo. As takꞌsa naj taꞌn kꞌayla taꞌl uuva. As ikꞌaloꞌk naj tijuꞌ umaꞌl u aa. As taqꞌ jeꞌ naj te u Jesús aqꞌal uvaꞌ la tukꞌa Aak.
48 Naatu orot ta nunuw in sawar ta biyan sou’usau bai, wine tenakuyakuy butu’ub, eot ra’ah Jesu awanamaim yai tomamih.
49 Ech tal veꞌt kaꞌt unqꞌa imool naj ileꞌ ste: —Yeꞌ eetz tiꞌ naj. Tuk qileꞌ ma tuk uloj u Elías tiꞌ iqꞌalpul naj,— tiꞌk chajnaj.
49 Baise sabuw afa hio, “Kubat, Elijah nan nabiyawas tana’itin!”
50 As sikꞌin veꞌt u Jesús unpajte. As taqꞌ veꞌt ok Aak u taanxelaleꞌ te u Tiixheꞌ. As kam veꞌt Aak.
50 Jesu iban maiye fanan aumetawat rerey, naatu ayubin tabaratait.
51 As qꞌixmu veꞌt u nimla ixbꞌuꞌjeꞌ uveꞌ nik jatxon tuul u tostiixheꞌ. As kaꞌvaꞌl kuꞌ u ixbꞌuꞌjeꞌ stuul, tan kat qꞌixmik kuꞌ tzan tiviꞌ as kat ul xeꞌ toj. As ul veꞌt umaꞌl u kabꞌlaano. As eꞌp veꞌt unqꞌa sivaneꞌ staꞌn.
51 Faifuw Tafaror Bar wanawanan hita’iy re efan kakafiyin hirafut inu’in yate rusib re in uran tit rou’ab himatar, iriyoy tit kabay hitaseseb.
52 As ijaj veꞌt tibꞌ unqꞌa juleꞌ vatz u piꞌuneꞌ uveꞌ mujikkat unqꞌa kamnajeꞌ. As nimal unqꞌa kamnajeꞌ ul veꞌt taama uveꞌ nimanik tetz u Tiixheꞌ.
52 Rah awah hiha’e, sabuw kakafiyih moumurih na’in marasika himorob hi’inu’in etei hiyawas himisir.
53 As tul maꞌtik tul veꞌt taama u Jesús, as el veꞌt chꞌuꞌl unqꞌa uxhchileꞌ tu u juleꞌ. As ok veꞌt tu u tenameꞌ uvaꞌ txaael taꞌn u Tiixheꞌ uvaꞌ Jerusalén. As nimal unqꞌa uxhchileꞌ kat ilon unqꞌa kamnajeꞌ uvaꞌ kat ul taama.
53 Hai rah hitumaren hitit, Jesu morobone mimisir ufunamaim, murumurubih etei hitit hin Jerusalem hitit, sabuw moumurih na’in hi’itih.
54 Viqꞌesal unqꞌa soleꞌ tukꞌ unqꞌa isol najeꞌ uvaꞌ nik xeen u Jesús, as tul til chajnaj u kabꞌlaanoeꞌ tukꞌ uvaꞌ kat til chajnaj tul kat kam Aak, as vaꞌlik chit ixoꞌv veꞌt chajnaj. As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ svatzaj: —An chiteꞌ vil. IKꞌaol Tiixheꞌ vil u najeꞌ,— tiꞌk chajnaj.
54 Baiyowayah hai orot ukwarih naatu baiyowayah afa bairi nati’imaim Jesu hima’uh hima’am iriyoy hitatam, naatu abisa’awat himamatar hi’itah hai bir ra’at hio, “Turobe iti orot i anababatun God Natun!”
55 As nimal unqꞌa ixojeꞌ atik tzitziꞌ uvaꞌ locholik tetz Aak tul sitzaa Aak tu u Galilea. As tziꞌaꞌn kuxh nikat isajinkat veꞌt tzan unqꞌa ixojeꞌ tiꞌ Aak tul uvaꞌ sikam veꞌt Aak.
55 Nati’imaim baibin moumurih na’in hina ef yokaika hibat abisa’awat himamatar hi’itah. Iti baibin i Galilee’ine Jesu hi’ufunun bairi hina hibibais.
56 Antik u Maꞌleꞌ uvaꞌ tzaanaj tu u tenam uvaꞌ Magdala, tukꞌ umaꞌt u Maꞌleꞌ, vitxutx u Jacob tukꞌ u Xhuꞌleꞌ, as tukꞌ vitxutx unqꞌa ikꞌaol u Zebedeo.
56 Baibin wanawanahimaim i Mary Magdalene, Mary, James, Joseph hairi hinah naatu Zebedee aawan.
57 As tul bꞌiitik ikuꞌ qꞌii, as bꞌex veꞌt umaꞌl u txꞌioliqꞌii uvaꞌ Xhuꞌl xeꞌ u Pilato. As aꞌ tzaanajkat u Xhuꞌleꞌ tu u tenam uvaꞌ Arimatea. As nimamalik u Jesús taꞌn naj.
57 Birabirab auman orot sawar wairafin, wabin Joseph ana tafaram Arimathea’ane na tit. Iti orot i Jesu ana bai’ufununayan ta, baise wa’iwa’iramaim bi’ufununun.
58 As bꞌex ijaj veꞌt naj vichiꞌol u Jesús te u Pilato. As tal veꞌt u Pilato te unqꞌa isoleꞌ uvaꞌ la aqꞌax vichiꞌol Aakeꞌ te u Xhuꞌleꞌ.
58 Joseph na Pilate nanamaim tit, Jesu biyan bai na ya’in isan fefeyan, naatu Pilate ana baiyowayah uwih Jesu biyan hibai hitin.
59 As teqꞌo veꞌt kuꞌ tzan u Xhuꞌleꞌ vichiꞌol Aakeꞌ. As ibꞌoch veꞌt naj tu umaꞌl u saj maanta.
59 Joseph, Jesu biyan bai faifuw boubunamaim sum
60 As bꞌex imuj veꞌt kan naj tu umaꞌl u jul uvaꞌ aꞌn kꞌotik ok vatz umaꞌl u piꞌun. As tul maꞌtik ibꞌalqꞌut veꞌt ok naj umaꞌl u nimla sivan tziꞌ u juleꞌ, as bꞌen veꞌt naj.
60 bai in hub boubun i isan iti boro’omo to naiwanamaim bai inu’in, imaim Jesu yai naatu kabay ifururuw na sou hir naatu ana ubar in.
61 As u Maꞌleꞌ uvaꞌ tzaanaj tu u tenam uvaꞌ Magdala, as xonlik kuxh tziꞌ u juleꞌ tukꞌ umaꞌt u Maꞌleꞌ.
61 Mary Magdalene naatu Mary, James, Joseph hairi hinah i rah rewan rounane himare hima hi’itin.
62 As ech eꞌtal stuul, tul paly veꞌt u qꞌii uveꞌ ni bꞌanaxkat tuch u nimla qꞌiieꞌ, as imol veꞌt tibꞌ unqꞌa iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh tukꞌ unqꞌa fariseo vatz u Pilato.
62 Mar natot i boro Sabbath ana veya, imih Firis ukwarih naatu Pharisee hina Pilate nanamaim hitit
63 Ech bꞌex tal chajnaj ileꞌ: —Pap, tul qal see, tan kat ul sukukꞌuꞌl uvaꞌ tul yeꞌxnik kam u chulin yoleꞌ, as kat tal naj uvaꞌ titoxvu qꞌii la ul taama naj unpajte.
63 hio, “Regah ni’i orot baifufuwenayan yawasin ma’am eo, ‘Ayu boro veya tounu ufunamaim morobone anamisir.’ Iti na’atube eo i aki anotanot.
64 Estiꞌeꞌ tul kujaj bꞌaꞌnil see uvaꞌ la achaj bꞌen kaꞌoj unqꞌa soleꞌ tiꞌ ixeep u juleꞌ uvaꞌ kat mujlukat naj. As lanal pal oxvaꞌl u qꞌiieꞌ tiꞌ imujlu naj, tan la ibꞌaneꞌ uvaꞌ la oon unqꞌa ichusulibꞌ najeꞌ tiꞌ bꞌen telqꞌat vichiꞌol najeꞌ. As la bꞌen tal veꞌt chajnaj te unqꞌa tenameꞌ uvaꞌ kat ulyu taama naj unpajte. As la ibꞌaneꞌ uvaꞌ nim la bꞌenkat u chuli yoleꞌ tiꞌ unqꞌa chuli yoleꞌ uvaꞌ kat tal u najeꞌ bꞌaxa,— tiꞌk chajnaj te u Pilato.
64 Isan imih akokok baiyowayah afa iniyafarih hinan rah hinama’uh hinama veya tounu, saise ana bai’ufununayah boro men hinan biyan hinabain hinabihir, naatu morobone misir maiye hinarouw hinao sabuw hinifuwihimih. Anayabin baifuwen iti boun natitit boro kakafin anababatun men wan anabifuwen na’atube’emih.”
65 Ech tal veꞌt u Pilato ileꞌ: —Il kaꞌl unqꞌa sol ileꞌ. Eteqꞌotaj chajnaj tiꞌ ixeep u juleꞌ echeꞌ uveꞌ netaleꞌ,— tiꞌk u Pilato.
65 Pilate iyafutih eo, “Ma’utenayah orot kwa aso’obamaim kwanabuwih naatu kwana’uwih matah toniwa’an rah hinama’uh gewas hinama.”
66 As bꞌex toksa veꞌt kan unqꞌa iqꞌesal u tenameꞌ umaꞌl u exhlal tiꞌ u sivaneꞌ uvaꞌ nik jupun itziꞌ u juleꞌ tiꞌ uvaꞌ yeꞌxhebꞌil la jajon. As taqꞌ veꞌt kan chajnaj unqꞌa soleꞌ tiꞌ ixeep itziꞌ u juleꞌ.
66 Basit hitit hin rah ana etawan kabay tafanamaim kwah hiyai, naatu ma’utenayah orot nati’imaim rah hima’uh hima.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 27, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.