Mateus 21

U ak' Testamento tu kuyob'al (IXLNNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Tul bꞌiitik kuxh toon veꞌt u Jesús tu u Jerusalén tukꞌ unqꞌa ichusulibꞌeꞌ, as oon veꞌt Aak tu u tal tenam u Betfagé kꞌatz umaꞌl u vitz uvaꞌ Olivos. As ichaj veꞌt bꞌen Aak kaꞌvaꞌl unqꞌa ichusulibꞌeꞌ.
1 Jesu ana bai’ufununayah bairi au Jerusalem hirun hinan, hina bar merar ta wabin Bethage hitit, Olive Oyawemaim, Jesu ana bai’ufununayah rou’ab wan iyunih
2 Ech tal Aak ileꞌ te chajnaj: —Bꞌenoj ex tu u tal tenameꞌ uveꞌ at tzan. Tul la oon ex, as la bꞌen elej umaꞌl u bꞌur tukꞌ umaꞌl u tal uvaꞌ kꞌalel kan. La esaapu txoo; as la eteqꞌo tzan txoo.
2 eo, “Kwanan bar merar nati namaim kwanatitit boro donkey hi’utan ebatabat kwana’itin naatu donkey boubun auman sisibinamaim ebatabat. Hairi kwanarufamen kwanabow kwanan.
3 Asoj abꞌil la yaaon ex tiꞌ txoo, as ech la etal ileꞌ: «Aꞌ u Kubꞌaaleꞌ tuk txakonsan txoo,» chaj ex la etaleꞌ,— tiꞌk u Jesús.
3 Orot ta nati’imaim nabibatiyi ana tur kwana’owen, ‘Regah ekokok naatu boro nihamiyen kwanabow kwanan.’ Baise ana tur kwana’owen boro niyafarih hinamatabir maiye.”
4 As ech kat bꞌex ibꞌan umaꞌl u yol ileꞌ uveꞌ alel kan taꞌn umaꞌl u qꞌajsan tetz viyol u Tiixheꞌ:
4 Iti sawar himamatar abisa God ana dinab orot eo kikirum ina i turobe.
5 Etaltaj te unqꞌa tenameꞌ uveꞌ tu u Sion uvaꞌ:
5 “Jerusalem sabuw hai tur kwana’owen, a aiwob enan kwa’itin, taiyuwin yare donkey afe’en mara’at enan, ana donkey boubun tafanamaim mara’at enan.”
6 As bꞌen veꞌt kaꞌvaꞌl unqꞌa ichusulibꞌ Aakeꞌ. As ibꞌan veꞌt chajnaj kam uvaꞌ tal Aak te chajnaj.
6 Basit Jesu ana bai’ufununayah eo baimanih na’at hin hisinaf.
7 As teqꞌo veꞌt chajnaj u bꞌureꞌ tukꞌ u tal bꞌureꞌ. As taqꞌ veꞌt jeꞌ chajnaj unqꞌa ixbꞌuꞌjeꞌ tiꞌ u tal bꞌureꞌ. As jeꞌ veꞌt u Jesús tiꞌ txoo.
7 Donkey hibai hina hai faifuw tafah hibosairen hiyabar afa rabod rourih hi’afuw ef yan hiyabar.
8 As at unqꞌa uxhchileꞌ kat iliipu kuꞌ unqꞌa ixbꞌuꞌjeꞌ tu bꞌey. As ati uvaꞌ bꞌex itzokꞌ tzan xaj chꞌiꞌm. As kat taqꞌ kuꞌ tu bꞌey vatz Aak, tan aꞌ chit mamaꞌla tenameꞌ xekik tiꞌ Aak.
8 Sabuw rou’ay gagamin na’in hai faifuw hibosairen hiyabar afa ai raurih hi’afuw hiyabar.
9 As unqꞌa tenameꞌ uvaꞌ bꞌaxik vatz u Jesús tukꞌ uveꞌ xekik tiꞌ Aak, as taqꞌ veꞌt jeꞌ tuul iviꞌ tiꞌ isikꞌineꞌ tiꞌ Aak. As ech tal ileꞌ: —¡Qoksataj iqꞌii u tiaal David! ¡Tan achvebꞌal chit tuleꞌ tukꞌ vibꞌii u Kubꞌaaleꞌ! ¡As qoksataj iqꞌii tan nim talcheꞌ uveꞌ echen tu almikaꞌ!— tiꞌk unqꞌa tenameꞌ.
9 Sabuw Jesu nanane hinan, naatu ufunane hinan fanah sib hiwow hio,
10 As tul ok veꞌt u Jesús tu u Jerusalén, as sotz veꞌt ikꞌuꞌl unqꞌa tenameꞌ. As at unqꞌa tenameꞌ ech nik tal ileꞌ svatzaj: —¿Abꞌileꞌ qꞌi uveꞌ tuleꞌ?— tiꞌk unqꞌa tenameꞌ.
10 Jesu na Jerusalem rur, kawasa ra’at uruw giririf retenafut, sabuw hibatebat hio, “Iti orot yait?”
11 Ech tal veꞌt kaꞌt unqꞌa tenam ileꞌ: —Aꞌ u Jesús, u qꞌajsan tetz viyol u Tiixheꞌ, uvaꞌ kat tzaa tu u Nazaret uvaꞌ echen tu u Galilea,— tiꞌk unqꞌa tenameꞌ.
11 Rou’ay gagamin hiyafutih hio, “God ana dinab orot wabin Jesu, Galilee wanawananamaim tafaram Nazareth orot.”
12 As tul ok veꞌt u Jesús vatz viqꞌanal u tostiixheꞌ, as itilu veꞌt el Aak unqꞌa uxhchileꞌ uveꞌ nikat ikꞌayineꞌ as tukꞌ unqꞌa uxhchileꞌ uveꞌ nikat iloqꞌoneꞌ. As ipilqꞌu veꞌt Aak imeexha unqꞌa jalol puajeꞌ as tukꞌ u tatinbꞌal unqꞌa paroomaxheꞌ uveꞌ nik ikꞌayileꞌ.
12 Naatu Jesu na Tafaror Bar run. Sabuw iyab nati hima hai sawar hitotobon rauw nunih hai urama’ama, hai gemogem bora’aten, kabay hisuwa hire, urama’ama afe’eh hima mamu imak hitotobon bow israuwen ufun hitit.
13 As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Ech ni tal u yoleꞌ uvaꞌ tzꞌibꞌamal kan:
13 Naatu iuwih eo, “Buk Atamaninamaim God eo hikikirum i iti na’atube eo, ‘Ayu au Tafaror Bar i yoyoban ana bar,’ baise kwa abisa kwasisinaf i kwabotabir bainowah hai watu matar.”
14 As ul veꞌt unqꞌa tzoteꞌ tukꞌ unqꞌa koꞌxeꞌ kꞌatz u Jesús tu u tostiixheꞌ. As ibꞌaꞌnxisa veꞌt Aak unqꞌa uxhchileꞌ skajayil.
14 Sabuw matah fim naatu ah umah kakafih hina Tafaror Bar hirun Jesu etei iyawasih.
15 As tul til veꞌt unqꞌa iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh tukꞌ unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ chusel tibꞌ tiꞌ unqꞌa tzaqꞌiteꞌ, uvaꞌ ibꞌaꞌnxisa u Jesús unqꞌa uxhchileꞌ, as chꞌoꞌn veꞌt taama chajnaj stiꞌ as tukꞌ tiꞌ uvaꞌ tabꞌi chajnaj uvaꞌ nik isikꞌin unqꞌa tal intxaꞌeꞌ, tan ech nik tal ileꞌ: «¡Qoksataj iqꞌii u tiaal David!» tiꞌk unqꞌa tal intxaꞌeꞌ.
15 Firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah Jesu sawar gewasih sisinaf hi’itin yah so’ar. Kek auman Tafaror Bar wanawanan fanah sib Jesu hibora’ara’ah hio, “Orokaiwa David natun, ensairen.”
16 As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ te u Jesús: —¿Ma naabꞌi uveꞌ ni tal unqꞌa talaj intxaꞌeꞌ?— tiꞌk chajnaj. Ech tal u Jesús ileꞌ: —Kano, ni vabꞌieꞌ. ¿As ma yeꞌ atixoj esikꞌle umaꞌl u yol uvaꞌ ech ni tal ileꞌ?
16 Jesu hiu, “Iti kek teo kunonowar?” Jesu iyafutih eo, “Anonowar. Buk Atamaninamaim hikikirum kwaiyab kwa’itin, mi’itube hikirum?
17 As taqꞌ veꞌt kan u Jesús chajnaj. As el veꞌt chꞌuꞌl Aak tu u Jerusalén. As bꞌex veꞌt Aak vatoj tu u tal tenam uvaꞌ Betania.
17 Naatu nati’imaim ihamiyih hima i tit in Bethany bar merar imaim mar fo in.
18 Tul sajbꞌu veꞌteꞌ, as bꞌen veꞌt u Jesús tu bꞌey tiꞌ iqꞌaav tu u Jerusalén. Tul nikat ixaan Aak, as vaꞌy veꞌt Aak.
18 Mar auman Jesu au merar gagamin matabir inan, basit bayumih morob.
19 As til veꞌt Aak umaꞌl u tzeꞌ uvaꞌ higuera tziꞌ u bꞌeyeꞌ. As jetzꞌen veꞌt ok Aak kꞌatz u tzeꞌeꞌ, tan kamal atik ivatz tzeꞌ uvaꞌ nik tal Aak. As yeꞌlik chit umaj ivatz tzeꞌ atike. Pet ixaj kuxh tzeꞌ atike. As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Yeꞌxh jatu la vatzin veꞌt axh,— tiꞌk Aak tal te u tzeꞌeꞌ. As yak kuxh tzaj veꞌt u tzeꞌeꞌ.
19 Naatu ef rewanamaim ai fafou batabat itin, basit na ai an tit, baise men ro’on ta itin, raurinawat. Basit ai isan eo, “O i boro men iniw.” Mar ta’imonamo ai fenem.
20 As tul til veꞌt unqꞌa ichusulibꞌ Aakeꞌ, as sotz veꞌt ikꞌuꞌl chajnaj. As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ te Aak: —¿Kam qꞌi uveꞌ oora chit kat tzaj veꞌt u tzeꞌeꞌ?— tiꞌk chajnaj.
20 Ana bai’ufununayah hi’itin hifofor men kafaita, naatu hio, “Ai fafou mi’itube’emih mar ta’imon fenem?”
21 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —Jik chit tuk val sete, tan asoj kꞌujleꞌl ekꞌuꞌl sviꞌ, as jit kuxh ech la ebꞌaneꞌ echeꞌ uveꞌ kat unbꞌan te u tzeꞌeꞌ. Pet la uch etalateꞌ te u vitz ileꞌ uvaꞌ: «¡Elen tzitziꞌ! ¡As kuxh bꞌen tu u mar!» chaj ex la etaleꞌ. As la chit ibꞌaneꞌ asoj yeꞌ la kaꞌkabꞌin etaama,
21 Jesu iyafutih eo, “Anababatun a tur ao’owen. Men erekasiy auman kwanasinafumih, baise kwanitumatum. Karam abis iti boun ai fafou isan asisinaf boro kwanasinaf namatar. Baise men iti akisin. Karam oyaw isan kwanao, kumisir kwen riy yan kubat boro namatar.
22 tan asoj kꞌujleꞌl chit ekꞌuꞌl tiꞌ u Tiixheꞌ tul la enach Tiixh, as la chit ibꞌan Aak kam uveꞌ la ejaj te Aak,— tiꞌk u Jesús.
22 Initumatum abisa isan kuyoyoban boro inab.”
23 As tul oon veꞌt u Jesús tu u Jerusalén, as ok veꞌt Aak tu u tostiixheꞌ. As xeꞌt veꞌt Aak chusun. As jetzꞌen veꞌt ok unqꞌa iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh tukꞌ kaꞌt unqꞌa bꞌaal tenameꞌ. As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ te u Jesús: —¿Abꞌil aqꞌol tetz u eejleꞌmeꞌ tiꞌ uvaꞌ kat ul atilu el unqꞌa uxhchileꞌ vatz iqꞌanal u tostiixheꞌ?— tiꞌk chajnaj.
23 Jesu matabir maiye Tafaror Baremaim run bat bi’obaibiyih. Basit Firis ukwarih naatu Jew hai orot ukwarih hina Jesu biyan hitit hibatiy hio, “O yait fair it iti sawar kusisinaf, naatu yait ibasit ina kubowabow?”
24 As ech tal u Jesús ileꞌ: —Tuk unchꞌoti umaꞌl u yol sete. Asoj la etal sve kam uvaꞌ la unchꞌoti, as la val veꞌt sete uvaꞌ abꞌil aqꞌol tetz u vijleꞌmeꞌ tiꞌ unqꞌa veeꞌ kat unbꞌana.
24 Jesu iyafutih eo, “Ayu auman au baibat ta’imon kwa anibatiyi kwanao ananowar, imaibo ayu boro anao kwananowar, ayu fair menamaim abai abowabow.
25 Etaltaj sve: ¿Abꞌil kat chajon tzan u Xhuneꞌ uvaꞌ nik aqꞌon kuꞌ unqꞌa uxhchileꞌ xeꞌ u aꞌeꞌ? ¿Ma aꞌ u Tiixheꞌ? ¿Pet moj umaj vatz txꞌavaꞌilla aama?— tiꞌk u Jesús. As iyol veꞌt chajnaj svatzaj uvaꞌ kam la tal chajnaj. Ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ: —Asoj tuk qaleꞌ uvaꞌ Tiixh kat chajon tzan u Xhuneꞌ, as: «¿Kam qꞌi yeꞌ kat enima u Xhuneꞌ?» chaj naj tuk tal sqe.
25 John ana fair menane bai sabuw bapataito itih Godane bai, ai orot maiyow biyahine bai?” Hai kasiy ra’at taiyuwih hibabatiyih hio, “Mi’itube tanao? Godane tanao’o i boro nao bo aisim John men kwaitumitum.
26 Pet asoj tuk qaleꞌ uvaꞌ: «Vatz txꞌavaꞌilla aama kuxheꞌ kat chajon tzan u Xhuneꞌ,» chaj oꞌ, as tul nu kuxoꞌv vatz unqꞌa tenameꞌ, tan kajayil chit unqꞌa tenameꞌ ni niman uvaꞌ qꞌajsan tetz viyol u Tiixheꞌ u Xhuneꞌ,— tiꞌk chajnaj svatzaj.
26 Baise it orot biyanane fair bain tanao, sabuw isah tabirubir anayabin sabuw etei tebitumatum John i God ana dinab orot ta.”
27 As ech tal chajnaj ileꞌ te u Jesús: —Yeꞌ qootzaj abꞌil kat chajon tzan u Xhuneꞌ,— tiꞌk chajnaj. As ech tal u Jesús ileꞌ: —Mitaꞌn in la alon sete uvaꞌ abꞌil kat aqꞌon u vijleꞌmeꞌ tiꞌ uvaꞌ kat unbꞌana.
27 Imih sabuw Jesu isan hiya’afut hio, “Aki men aso’ob.” Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu auman boro men anao kwananowar, baibasit menane abai iti sawar asisinaf.
28 ¿Pet kam tuk etal tiꞌ umaꞌt u yoleꞌ uvaꞌ tuk val sete? As atik umaꞌl u bꞌaala uvaꞌ kaꞌvaꞌl ikꞌaol. As ech tal u bꞌaala ileꞌ te umaꞌl vikꞌaoleꞌ: «Unkꞌaol, kuxh aqꞌonvoj cheel xoꞌl unqꞌa uuvaeꞌ uvaꞌ avamal svaꞌn,» tiꞌk u bꞌaalaeꞌ.
28 “Kwa mi’itube kwanotanot? Ana veya ta orot natunatun bairi hima’am basit orot natun ain isan eo, ‘Aro ayu akokok boun inan grape ana masaw inabow.’
29 As ech tal vikꞌaol ileꞌ: «Yeꞌ unsaꞌ la unbꞌan u aqꞌoneꞌ,» tiꞌk naj tal te vibꞌaaleꞌ. As xamtik kuxh veꞌt stuul, ikꞌaxa veꞌt u kꞌaolaeꞌ. As bꞌen veꞌt naj aqꞌonvoj.
29 “Naatu kek tamah iya’afut eo, ‘Ayu men akokok.’ Baise ma kafai ana not botabir re in masaw bow.
30 As bꞌex tal veꞌt u bꞌaalaeꞌ te umaꞌt vikꞌaoleꞌ. As ech tal u kꞌaola ileꞌ: «Bꞌaꞌn kuxheꞌ bꞌa, pap. Tuk unbꞌaneꞌ,» tiꞌk naj. As jit bꞌen naj tiꞌ u aqꞌoneꞌ.
30 “Naatu orot na maiye natun uf isan tit tur i ta’imonaban eo, naatu kek rufut eo, ‘Basit, Regah boro anan.’ Baise kwahir bar ma men in masaw bowamih.
31 As etaltaj sve: ¿Abꞌiste kaꞌvaꞌl u kꞌaolaeꞌ kat bꞌanon uvaꞌ kat tal vibꞌaaleꞌ ste?— tiꞌk u Jesús. As ech tal chajnaj ileꞌ: —Aꞌ u najeꞌ uvaꞌ alpu ste bꞌaxa,— tiꞌk chajnaj. As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ te chajnaj: —An chiteꞌ uveꞌ netaleꞌ. As jik chit tuk val sete, tan unqꞌa molol puajeꞌ tetz u Roma tukꞌ unqꞌa ixoj uvaꞌ yanaꞌs, as aꞌ uxhchileꞌ bꞌaxel la ok sevatz xoꞌl u tenameꞌ uveꞌ at jaqꞌ u tijleꞌm u Tiixheꞌ.
31 Naatu kek menatan i tamah fanan bai?”
32 As kat ul tal u Xhuneꞌ unqꞌa jikla yoleꞌ sete. As yeꞌ kat enima. Pet ech koj unqꞌa molol puajeꞌ tetz u Roma tukꞌ unqꞌa ixoj uvaꞌ yanaꞌs, tan oora kat inima chaꞌma unqꞌa yoleꞌ uveꞌ kat ul tal u Xhuneꞌ. Pet ech koj ex, tan kꞌuxh kat etila, as yeꞌ kat ejalpu vetxumbꞌaleꞌ tiꞌ enimataꞌ.
32 Anayabin John Baptist na ef gewasin bai’ufnunin isan bi’obaiyi, kwa men kwaitumitumimih, baise kabay o’onayah, naatu sagasagadiy hitumitum, sawar i kwa’itin, baise men kafa’imo a not uf kwabotabir kwaitumitumimih.”
33 As etabꞌitaj isuuchil umaꞌt u kꞌuchuvatz uvaꞌ tuk val sete, atik umaꞌl u naj uvaꞌ atik itxꞌavaꞌ. As tava naj kaꞌl unqꞌa uuva. As toksa veꞌt naj peꞌ stiꞌ. As ibꞌan veꞌt naj umaꞌl u atinbꞌal uvaꞌ nipochꞌilkat el u taꞌl u uuvaeꞌ. As ilak veꞌt naj umaꞌt u atinbꞌal xeebꞌal tetz unqꞌa uuvaeꞌ uvaꞌ nim chit itxakebꞌeꞌ. As taqꞌ veꞌt kan naj vitxꞌavaꞌeꞌ tukꞌ vichikoeꞌ skꞌam te kaꞌl unqꞌa kꞌamol. As bꞌen veꞌt naj tziꞌaꞌn.
33 Jesu eo maiye, “Oroubon tabo kwananowar. Orot me matuwan ana veya ta masaw bo grape tanum, fur ear ituwafut naatu Wine bunubunuw ana hub bai naatu ana masaw sabuw bowayah uwih hima’uh hima i tafaram afa bai nanawanamih in.
34 Tul ilej veꞌt u qꞌii tiꞌ tuxpu vivatz unqꞌa uuvaeꞌ, as ichaj veꞌt bꞌen u bꞌaal txꞌavaꞌeꞌ kaꞌl vikꞌam tiꞌ bꞌen teqꞌot unbꞌooj ivatz u uuvaeꞌ, kꞌambꞌal tetz u txꞌavaꞌeꞌ.
34 Naatu grape hiyamur bairuhin ana veya kakabom, basit orot ana akir wairafih iyafarih hina bowayah biyah ibo au nowahine ai ro’oh bairut isan.
35 Tul oon veꞌt vikꞌam vibꞌaal u txꞌavaꞌeꞌ, as kat itxey veꞌt unqꞌa kꞌamoleꞌ. As umaꞌl kat qꞌospi; as umaꞌte kat yatzꞌpi; as umaꞌte kat sutil taꞌn kꞌubꞌ.
35 “Baise bowayah himisir orot ana akir wairafih hibow, ta hibai hirab, ta hi’asabun morob, naatu ta kabayamaim hirab.
36 As ichaj veꞌt bꞌen vibꞌaal u txꞌavaꞌeꞌ unjoltu unqꞌa ikꞌameꞌ. As nimal u kꞌameꞌ kat ichaj bꞌen tiꞌ uvaꞌ bꞌen bꞌaxa. As echat chit kat bꞌanchu te unqꞌa kꞌameꞌ echeꞌ uvaꞌ kat ulbꞌel unqꞌa kꞌameꞌ bꞌaxa.
36 Orot ana akir wairafih afa’abo iyafarih hina, moumurihika men marasika biyafarih na’atube’emih, baise bowayah himisir akir wairafih hibow, wan hinan isah hisisinaf na’atube hisinaf hibow hirouw.
37 As tul maꞌtik ichajat veꞌt bꞌen vibꞌaal unqꞌa uuvaeꞌ unqꞌa ikꞌameꞌ, as aꞌ veꞌt vikꞌaoleꞌ kat ichaj bꞌen, tan ech tal jeꞌ ileꞌ ste: «Tuk nimalojeꞌ vunkꞌaoleꞌ taꞌn unqꞌa kꞌamoleꞌ,» tiꞌk vibꞌaal unqꞌa uuvaeꞌ.
37 Uftoro’ot i natun iyun na bowayah isah, not eo, ‘Sabuw boro natu hinakakafiy.’
38 Tul til unqꞌa kꞌamoleꞌ u kꞌaolaeꞌ, as ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ svatzaj: «Aꞌ vikꞌaol najeꞌ vil tuleꞌ. As aꞌ najeꞌ tuk etzin kan unqꞌa uuvaeꞌ tukꞌ u txꞌavaꞌeꞌ. ¡Pet koꞌ kuyatzꞌ naj! ¡As oꞌ la kaaik kan oꞌ tu u txꞌavaꞌeꞌ!» tiꞌk unqꞌa kꞌamoleꞌ tal svatzaj.
38 “Baise bowayah orot natun nan hi’itin hio, ‘Iti orot masaw matuwan natun enan kwanatabai tarab emorob, saise iti sawar etei boro it ata sawaramih tanabow.’
39 As itxey veꞌt chajnaj vikꞌaol u bꞌaal unqꞌa uuvaeꞌ. As teqꞌo el chajnaj tiꞌeꞌl u txꞌavaꞌeꞌ uvaꞌ atikkat unqꞌa uuvaeꞌ. As iyatzꞌ veꞌt chajnaj.
39 Hina kek hibai fur ufunane hirouw re hitit hibai hi’asabun morob.”
40 As tul la ul veꞌt vibꞌaal u txꞌavaꞌeꞌ, ¿as kam qꞌi la ulbꞌel veꞌt unqꞌa kꞌamoleꞌ uveꞌ netaleꞌ?— tiꞌk u Jesús.
40 Naatu Jesu ibatiyih eo, “Masaw matuwan namatabir nanan iti sabuw bowayah isah boro mi’itube nasinaf?”
41 As ech tal veꞌt unqꞌa iqꞌesal unqꞌa tenam ileꞌ: —La yatzꞌpeꞌ unqꞌa kꞌamoleꞌ uveꞌ paasan tzii. As yeꞌl ivatzeꞌ la txumli. As la taqꞌ veꞌt u bꞌaal txꞌavaꞌeꞌ vitxꞌavaꞌeꞌ skꞌam te kaꞌtoj kꞌamol uvaꞌ jik chit la chooni tiꞌ u kꞌambꞌal tetz u txꞌavaꞌeꞌ,— tiꞌk chajnaj.
41 Hiya’afut hio, “Nati orot bowayah etei boro narauw hinamorob, naatu masaw boro nab sabuw afa nitih hinama hinakaif, saise ai ro’oh hinabiyamur bowayah boro hinirut ibo au nowan hinitin.”
42 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —¿As ma yeꞌ atixoj esikꞌle umaꞌl u yol uvaꞌ tzꞌibꞌamal kan? Uvaꞌ ech ni tal ileꞌ:
42 Imaibo Jesu iuwih eo, “Buk Atamaninamaim hikirum inu’in kwaiyab kwa’itin.
43 Estiꞌeꞌ ni val sete, tan atik etokebꞌal xoꞌl unqꞌa tenameꞌ uvaꞌ at jaqꞌ u tijleꞌm u Tiixheꞌ. Pet ech koj cheel tan yeꞌl veꞌt etokebꞌal, as aꞌ la aqꞌpukat veꞌt te unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ la niman viyol Aakeꞌ, as nibꞌaneꞌ kam uveꞌ ni tal Aak.
43 “Isan imih a tur ao’owen. Mar ana aiwob kwa biyamaim tema’am boro nabosairen sabuw iyab ub gewasih hitanum teyey boro i nitih.
44 As tuk val sete, tan abꞌil uveꞌ la jojtxꞌu tiꞌ u kꞌubꞌeꞌ, as yak chit la tatzꞌmeꞌ. As abꞌil uvaꞌ la kuꞌ u kꞌubꞌeꞌ stiꞌ, as yak chit la vuchꞌmeꞌ,— tiꞌk u Jesús.
44 “Orot yait iti agim afe’en nare narabirab i boro natarsisib, baise agim nare orot babin narabirab boro mutufor nifofob.”
45 Tul tabꞌi veꞌt unqꞌa iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh, tukꞌ unqꞌa fariseo, as bꞌen veꞌt te chajnaj uvaꞌ chajnaj nikat tal u Jesús tukꞌ u kꞌuchuvatzeꞌ.
45 Firis hai ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah Jesu ana oroubon eo hinowar hitatam.
46 As tal veꞌt chajnaj itxeypu u Jesús. Pet nikat ixoꞌv chajnaj vatz unqꞌa tenameꞌ, tan qꞌajsan tetz viyol u Tiixheꞌ u Jesús uveꞌ nikat tal unqꞌa tenameꞌ.
46 Imih bain fatuminamih himisir, baise sabuw rou’ay hina hima’ama isah hibir. Anayabin sabuw etei Jesu hi’i’itin i God ana dinab orot ta.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 21, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.