Marcos 9
U ak' Testamento tu kuyob'al (IXLNNT) vs AAI
1 As ech tal u Jesús ileꞌ unpajte: —As ileꞌ jik chit tuk val sete, tan at jolol ex uvaꞌ at ex tzitzaꞌ uvaꞌ yeꞌxnaj kam ex tul la ilej veꞌt u qꞌiieꞌ. As la etil veꞌteꞌ uvaꞌ at tijleꞌm u Tiixheꞌ as tukꞌ viyakꞌileꞌ,— tiꞌk u Jesús.
1 Jesu sabuw iuwih eo, “Turobe a tur ao’owen kwa afa iti kwama’am boro morobo’e yawas kwanama’am maramaim God ana aiwob fairin boro nanan kwana’itin.”
2 Vaajil qꞌii stuul, as teqꞌo veꞌt u Jesús u Luꞌeꞌ stiꞌ, tukꞌ u Jacob, tukꞌ u Xhuneꞌ. As bꞌen veꞌt Aak tukꞌ chajnaj viꞌ umaꞌl u vitz uvaꞌ nim chit at jeꞌ. As jalpu veꞌt ikaꞌy Aak vatz chajnaj.
2 Veya etei six sasawar ufunamaim Peter, James naatu John, Jesu buwih bairi akisihimo hiyen hin oyaw tafantoro’ot hitit. Nati’imaim matah yan hi’itin Jesu ana yumat botabir.
3 As litzꞌloꞌlan veꞌt u toksaꞌm Aakeꞌ. As yeꞌl umaj uxhchil vatz u txꞌavaꞌeꞌ la olebꞌ tiꞌ ipolbꞌisal umaj oksaꞌm echeꞌ uveꞌ kat ibꞌan u toksaꞌm Aakeꞌ, tan vaꞌlik chit ipolal veꞌteꞌ echeꞌ u txuncheꞌveꞌ.
3 Naatu ana faifuw hina hikwes anababatun, men karam tafaramamaim orot babin ta na’atube tasouwen hitikwes.
4 As chee veꞌt u Elías tukꞌ u Moisés vatz u Jesús vatz chajnaj. As yolon veꞌt u Elías tukꞌ u Moisés tukꞌ Aak.
4 Nati’imaim Elijah, Moses hairi hirerereb Jesu bairi hibat hio’o bai’ufununayah nah tounu hi’itih.
5 As ech tal veꞌt u Luꞌ ileꞌ te u Jesús: —Chusul, bꞌaꞌneꞌ uvaꞌ la atin veꞌt oꞌ tzitzaꞌ. As la kubꞌan oxvoꞌj tal pach: umaꞌl eetz, umaꞌt tetz u Moisés, as umaꞌt tetz u Elías,— tiꞌk u Luꞌeꞌ,
5 Peter Jesu isan eo, “Regah aki bairi tanan i gewasin maiyow, aki boro sis tounu ana wowab, ta o isa, ta Moses isan, naatu ta Elijah isan.”
6 tan yeꞌ nik titzꞌa u Luꞌeꞌ kam uveꞌ nik taleꞌ, tan maꞌtik ixoꞌv chajnaj taꞌn uveꞌ til chajnaj.
6 Nah tounu hai bir ra’at Peter tur erekasiy auman eo kwanekwan.
7 As chee veꞌt umaꞌl u suutzꞌ tiibꞌa u Jesús tukꞌ chajnaj. As tabꞌi veꞌt chajnaj umaꞌl u tuul viꞌ tu u suutzꞌeꞌ uvaꞌ ech ni tal ileꞌ: —¡Aꞌ vunKꞌaoleꞌ uvaꞌ xoꞌn chit sve! ¡As aꞌeꞌ la etabꞌi, as la enima!— tiꞌk u tuul viꞌeꞌ.
7 Naatu sakuk earuw na ana youninamaim tarsumih naatu sakuk wanawanan orot fanan hinowar eo, “Iti i ayu Natu au yabow, tain kwanarub nao kwananowar!”
8 As tul sajin veꞌt chajnaj, as yeꞌxhebꞌil atik veꞌteꞌ. Pet aꞌik kuxh veꞌt u Jesús atike.
8 Naatu matah doda iwa’an hibat hibinuwanuw men yait ta hi’itin, baise Jesu akisinamo bairi hibatabat hi’itin.
9 As tul kuꞌ chꞌuꞌl u Jesús tukꞌ chajnaj viꞌ u vitzeꞌ, as tal veꞌt Aak te chajnaj uvaꞌ yeꞌxh katil la talkat chajnaj tiꞌ uveꞌ kat til chajnaj. Pet lanal kam Aak as lanal ul taama Aak unpajte, as aꞌn la tal veꞌt chajnaj.
9 Oyawane hire hinan auman abisa hi’itin isan Jesu tur fokarin maiyow eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen kwanama’am Orot Natun morobone namisiribo.”
10 As atik kuxh veꞌt u yoleꞌ skꞌuꞌl chajnaj. As nik kuxh ichꞌoti veꞌt tibꞌ te chajnaj uvaꞌ kam ni tokkat u yoleꞌ uveꞌ la ul taama u Jesús unpajte.
10 Jesu abistan eo i fanan hibai, baise morobone misir maiye eo anayabin hikasiy taiyuwih hima hibabatiyih.
11 As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ te Aak: —¿Kam qꞌi uveꞌ ni tal unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ chusel tibꞌ tiꞌ unqꞌa tzaqꞌiteꞌ, uvaꞌ bꞌaxel la ul u Elías?— tiꞌk chajnaj.
11 Imaibo Jesu hibatiy, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah hio Elijah i boro wan nan?”
12 Ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —An chiteꞌ uvaꞌ ni tal chajnaj uvaꞌ tzꞌibꞌamal kan uvaꞌ bꞌaxel la ul u Elíaseꞌ tiꞌ tul ibꞌanat tuch unqꞌa tenameꞌ tiꞌ u vulebꞌaleꞌ. ¿Pet kam ni tal ex qꞌi tiꞌ umaꞌt u yoleꞌ uveꞌ tzꞌibꞌamal kan tiꞌ VIKꞌAOL U NAJEꞌ uvaꞌ tuknal chit ipalebꞌe unqꞌa kꞌaxkꞌoeꞌ as la ixvali?
12 Jesu iyafutih eo, “Kwanaso’ob Elijah i wan Roubininenayan orot aunan i’iyon na sawar etei yabuna, baise aisimamih Bukamaim hikikirum hio, ‘Orot Natun nanan i boro hinakwahir naatu bai’akir gagamin na’in nab.’
13 As tuk val sete, tan ulyeꞌ u Elías. As kat ibꞌan unqꞌa tenameꞌ ste kam uvaꞌ nik tal taama unqꞌa tenameꞌ stiꞌ, echeꞌ uvaꞌ tzꞌibꞌamal kan stiꞌ,— tiꞌk u Jesús.
13 Baise a tur ao’owen, Elijah i marasika na naatu sabuw hai kokomaim yawas kakafin maiyow isan hisinaf mi’itube Bukamaim eo na’atube.”
14 As tul ul veꞌt u Jesús tukꞌ chajnaj kꞌatz kaꞌt unqꞌa ichusulibꞌ Aakeꞌ, as til veꞌt Aak uvaꞌ mamaꞌla tenam molik veꞌt ok tibꞌ kꞌatz unqꞌa ichusulibꞌeꞌ uvaꞌ maꞌtik ikaaik kan, tan yeꞌ nik ikꞌul tibꞌ iyol chajnaj tukꞌ kaꞌt unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ chusel tibꞌ tiꞌ unqꞌa tzaqꞌiteꞌ.
14 Hire hinan ana bai’ufununayah afa bairi hibita’imon ana veya sabuw hiru’ay hi’a’ar bebera’uh hi’itih. Naatu Ofafar bai’obaiyenayah afa auman hina hibusuruf bairi higam.
15 As tul til veꞌt unqꞌa tenameꞌ tul u Jesús, as teqꞌo veꞌt taama. As qꞌax chit ibꞌen veꞌteꞌ tiꞌ itiixhil Aak.
15 Sabuw hiru’ay Jesu hi’i’itin ana veya hifofofor men kafaita naatu hinunuw hin hibai ana merar hiyi.
16 As ech tal veꞌt Aak ileꞌ te unqꞌa tenameꞌ: —¿Kam yolileꞌ uveꞌ yeꞌ nekꞌul etibꞌ stiꞌ tukꞌ unqꞌa unchusulibꞌeꞌ?— tiꞌk Aak.
16 Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih, “Abistan isan bairi kwagamigam?”
17 As ech tal umaꞌl u uxhchil ileꞌ xoꞌl unqꞌa tenameꞌ: —Chusul, kat veqꞌol tzan vas unkꞌaoleꞌ aqꞌal uvaꞌ la abꞌaꞌnxisa naj, tan atoꞌk umaꞌl u subꞌul skꞌatz uvaꞌ ni memtisan.
17 Orot ta kou’ay wanawanan iya’afut eo, “Bai’obaiyenayan ayu au kek abai ana o isa, anayabin afiy kakafin iwanasum awan bofafaren tur men eo’omih.
18 As kꞌuxh katil kuxh atkat vunkꞌaoleꞌ as tul nitxey u subꞌuleꞌ naj, as nisuti bꞌen u subꞌuleꞌ naj tu txꞌavaꞌ. As nitzeꞌu tibꞌ naj. Ni tel chꞌuꞌl xoj itziꞌ. As vaꞌl chit ijachꞌkabꞌan tee. As kat unjaj bꞌaꞌnil te unqꞌa achusulibꞌeꞌ uvaꞌ la teesa chajnaj u subꞌuleꞌ skꞌatz. As yeꞌ kat olebꞌ chajnaj,— tiꞌk vibꞌaal u xaakeꞌ.
18 Naatu afiy kakafin kaun eyey ana veya ebai erouw me yan ere awan fusifusin ekubar naatu wan eyob takitak tebiwa’an naatu an uman etei’imak tewowofaf. Ayu a bai’ufununayah afiy kakafin nuninamih auwih, baise men karam hitasinaf.”
19 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —¡Ex chit yeꞌ nekꞌujbꞌaꞌ ekꞌuꞌl sviꞌ! ¿Ma tuk kuxh atinoj in sexoꞌl uveꞌ netitzꞌa? ¿As la kuxh kol txꞌebꞌon veꞌt in qꞌa setiꞌ tiꞌ uvaꞌ la ekꞌujbꞌaꞌ ekꞌuꞌl sviꞌ? Pet eteqꞌotaj tzan u xaakeꞌ,— tiꞌk Aak.
19 Jesu iuwih eo “Kwa iti boun ana sabuw ayu men kwabitutumu, mar boro bai’ab bairi tanama? Ayu boro men manin kwa bairit tanama tanabow? Kek kwabai kwana aitin.”
20 As u xaakeꞌ uvaꞌ atik ok subꞌul skꞌatz, as eqꞌol veꞌt tzan vatz u Jesús. As tul til u subꞌuleꞌ u Jesús, as isuti veꞌt bꞌen u subꞌuleꞌ u xaakeꞌ tu u txꞌavaꞌ tukꞌ txꞌiꞌtziꞌl. As ibꞌalqꞌu veꞌt tibꞌ naj taꞌn u subꞌuleꞌ. As el veꞌt xoj itziꞌ naj.
20 Kek hibai hina Jesu biyan hitit, afiy kakafin nuw Jesu i’itin ana veya kek busuruf an uman duduwar rab naatu me yan re rab firur awan fusifusin kubar.
21 As ech tal veꞌt Aak ileꞌ te vibꞌaal u xaakeꞌ: —¿Jatvaꞌx qꞌii ixeꞌteꞌ uvaꞌ ech nibꞌaneꞌ echeꞌ u veeꞌ?— tiꞌk Aak. Ech tal veꞌt u bꞌaala ileꞌ: —Tu tzan itzꞌupileꞌ.
21 Jesu kek tamah ibatiy, “Iti kek sawow maninaka bai ma?” Tamah iya’afut eo, “Tasiyar ana mareika sawow bai,
22 As jatpajux kuxh isuti bꞌen u subꞌuleꞌ tu u xamal as tukꞌ tu aꞌ tiꞌ iyatzꞌpeꞌ. Pet bꞌan bꞌaꞌnil. Txum kuvatz. As loch oꞌ asoj la uch savatz,— tiꞌk vibꞌaal u xaakeꞌ.
22 matan fufur asabuninamih ebai en wairaf wan eyey naatu harew yan ere’er, baise o baiyawasin isan isa nakakaram na’at basit kwiwanbabanu baibais kwiti.”
23 As ech tal u Jesús ileꞌ: —¿Kam ni tokkat u yoleꞌ uvaꞌ naaleꞌ: «Asoj la uch savatz,» chꞌaxh naaleꞌ? Tan kajayil chiteꞌ la ibꞌaneꞌ asoj la akꞌujbꞌaꞌ akꞌuꞌl sviꞌ,— tiꞌk u Jesús.
23 Jesu iya’afut eo, “Karam, o inabitumatum na’at sawar etei o isa boro hamehameh maiyow hinamatar.”
24 As yak kuxh sikꞌin veꞌt vibꞌaal u xaakeꞌ. Ech tal ileꞌ: —As nunnima uvaꞌ naaleꞌ. Pet loch in, tan bꞌiil kuxh u kꞌujlebꞌal unkꞌuꞌleꞌ at seeꞌ,— tiꞌk vibꞌaal u xaakeꞌ.
24 Kek tamah mar ta’imonamo iya’afut eo, “Ayu abitumatum baise kwibaisu au baitumatum tafan kuya’abar era’at.”
25 Tul til u Jesús uvaꞌ nik imol veꞌt ok tibꞌ unqꞌa tenameꞌ, as iyaa veꞌt Aak u subꞌuleꞌ. Ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Axh subꞌul uvaꞌ kat memtisan u xaakeꞌ as yeꞌ ni tabꞌin veꞌt naj aꞌn, as tuk val see uvaꞌ la el axh tiꞌ naj. As yeꞌl unpajte la ok veꞌt axh tiꞌ naj,— tiꞌk Aak.
25 Jesu sabuw i’itih i hina yaten hiyey, imih Jesu afiy kakafin isan tur fokarin maiyow eaf iu, “O afiy tain gugurin awa gugin au’uwi kek biyanamaim kwihamiy kutit naatu men ina’intabir inarun maiye!”
26 As sikꞌin veꞌt u subꞌuleꞌ. As isuti veꞌt bꞌen u subꞌuleꞌ u xaakeꞌ tu txꞌavaꞌ tukꞌ chit txꞌiꞌtziꞌl. As tul el u subꞌuleꞌ kꞌatz u xaakeꞌ, as ech veꞌt u xaakeꞌ kamnaj kat ibꞌana. As nimal uxhchil kat alon uvaꞌ kat kamyu veꞌt naj.
26 Afiy kakafin iwow itarakouw kek busuruf an uman duduwar rab, naatu afiy kakafin rauwatait bihir kek re imamayay in, naatu sabuw hinot i morob hirouw.
27 As itxey veꞌt u Jesús iqꞌabꞌ u xaakeꞌ uvaꞌ atik ok subꞌul skꞌatz. As itxakbꞌaꞌ veꞌt Aak naj. As txakebꞌ veꞌt naj.
27 Baise Jesu na ofere kek uman bai ibais imisiruw misir.
28 Tul ok veꞌt Aak tu kabꞌal, as ech tal veꞌt unqꞌa ichusulibꞌ Aak ileꞌ ste tul Aakik kuxh tukꞌ chajnaj: —¿Kam qꞌi uveꞌ yeꞌ kat olebꞌ oꞌ tiꞌ tel u subꞌuleꞌ kꞌatz u xaakeꞌ?— tiꞌk chajnaj.
28 Nati ufunamaim Jesu bar wanawanan run naatu ana bai’ufununayah wa’iwa’iramaim hibatiy, “Aisim aki afiy kakafin men anun titamih?”
29 Ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Unqꞌa subꞌuleꞌ uvaꞌ echeꞌ u veeꞌ, tan tukꞌ kuxh nacho Tiixh as tukꞌ ikuypu vaꞌy vatz u Tiixheꞌ la elkat,— tiꞌk Aak.
29 Jesu iyafutih eo, “Men abistanamaim boro sawar iti na’atube hinamataramih, baise yoyoban akisinamo.”
30 As tul el veꞌt chꞌuꞌl u Jesús tzitziꞌ, as xaan veꞌt Aak tukꞌ unqꞌa ichusulibꞌeꞌ tu u Galilea. As aꞌ nik tal Aak uvaꞌ yeꞌxhkam la abꞌil itzibꞌlal,
30 Jesu ana bai’ufununayah bairi nati efan hihamiy, i hibusuruf Galilee wanawanan hiremor hin. Jesu men kok sabuw etei hitaso’ob i menamaim hinan.
31 tan nik ichusun Aak xoꞌl unqꞌa ichusulibꞌeꞌ. As ech nik tal Aak ileꞌ te chajnaj: —VIKꞌAOL U NAJEꞌ as la oksal ok tiqꞌabꞌ unqꞌa uxhchileꞌ. As la yatzꞌpu veꞌteꞌ. As kꞌuxh la kami, as la ul taama titoxvu qꞌii,— tiꞌk Aak.
31 Anayabin i ana bai’ufnunenayah bi’obaibiyih. Naatu ana bai’obaiyenamaim iuwih eo, “Orot Natun boro hinabonawiy gawan umahimaim hinayai naatu hina’asabun namorob, veya tounu ufunamaim boro namisir maiye.”
32 As jit pal chajnaj tu u yoleꞌ uvaꞌ tal Aak. As xoꞌv chajnaj tiꞌ ichꞌotil te Aak.
32 Bai’ufnunenayah iti tur bi’obaiyih naniyan men hibai naatu baibatiyin isan hibir.
33 As tul oon Aak tu u Capernaúm tukꞌ unqꞌa ichusulibꞌeꞌ, as ok veꞌt Aak tu u kabꞌal tukꞌ chajnaj. As ichꞌoti veꞌt Aak te chajnaj uvaꞌ kam nik iyol chajnaj tu bꞌey.
33 Imaibo hina Capernaum hitit, naatu hirun bar wanawanan hima’am Jesu ibatiyih, “Efamaim tanan kwa abisa isan kwagamigam?”
34 As jit tiin veꞌt chajnaj, tan tiꞌ uvaꞌ yeꞌ nik ikꞌul tibꞌ iyol chajnaj tu bꞌey tiꞌ uvaꞌ abꞌiste chajnaj uvaꞌ nim talcheꞌ tiꞌ unqꞌa imooleꞌ la ibꞌaneꞌ.
34 Baise fanan men hiya’afutimih, anayabin efamaim hinan i taiyuwih higam yait i orot gagamintoro’ot.
35 As xonebꞌ veꞌt Aak. Imolo veꞌt Aak kabꞌlaval unqꞌa ichusulibꞌeꞌ. As ech tal Aak ileꞌ: —Abꞌil uvaꞌ nisaꞌ uvaꞌ nim talcheꞌ tiꞌ unqꞌa imooleꞌ, as yeꞌ la ijeꞌsa tibꞌ xoꞌl unqꞌa imooleꞌ. As ayaꞌl chit ikꞌuꞌl la iloch vimooleꞌ,— tiꞌk Aak.
35 Jesu mare ana bai’ufnunenayah nah 12 eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Yait wan bai’iyonamih, i taiyuwin boro nan uftoro’ot nabat, sabuw etei’imak isah ni’akir nabow.”
36 As imolo veꞌt tzan u Jesús umaꞌl u tal xaak. As itxakbꞌaꞌ veꞌt Aak naj xoꞌl chajnaj. Ech tal veꞌt Aak ileꞌ tul uvaꞌ ijele Aak u tal xaakeꞌ:
36 Naatu kek bai na nahimaim iu bat, uman kek tuwabunamaim rauwabon naatu eo,
37 —As abꞌil uvaꞌ tukꞌ vunbꞌiieꞌ la ibꞌankat umaj u bꞌaꞌnil te umaj talaj intxaꞌ echeꞌ u tal xaak ilaꞌ, as sve la ibꞌankat. As abꞌil uvaꞌ la bꞌanon umaj u bꞌaꞌnil sve, as jit kuxh sveeꞌ la ibꞌankat. Pet anteꞌ u chajol tzan vetzeꞌ la ibꞌan u bꞌaꞌnileꞌ ste,— tiꞌk Aak.
37 “O yait ayu wabu’umaim kek gidigidih inabuwih hai merar inayiy, ayu au merar kuyiy, naatu o yait ayu au merar kuyiy, men ayu akisu au merar kuyiy baise yait ayu iyunu anan auman ana merar kuyiy.”
38 As ech tal veꞌt u Xhun ileꞌ: —Chusul, kat qil umaꞌl u naj uvaꞌ tukꞌ vabꞌiieꞌ ni teesakat el naj unqꞌa subꞌuleꞌ kꞌatz unqꞌa uxhchileꞌ. As kat kuyaꞌsa veꞌt kan te naj, tan yeꞌl naj xekel koj sqiꞌ,— tiꞌk u Xhuneꞌ.
38 John eo, “Bai’obaiyenayan aki orot ta o wabimaim wagabur kakafih nununih ai’itin naatu a’otan, anayabin i men it ata kou’ay orot ta’amih.”
39 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —Yeꞌ kuxh eyaꞌsa kan te naj, tan asoj tukꞌ vunbꞌiieꞌ kat ibꞌankat naj umaj kꞌuchbꞌal tetz vibꞌaꞌnil u Tiixheꞌ, as echeꞌ la koj tal umaj u vaꞌlexhla yol sviꞌ,
39 Jesu iya’afut eo, “Orot men kwana’otanimih! Orot yait ayu wabu’umaim ina’inan nati na’atube esisinaf boro men karam nati bowabow ufunamaim ayu isau tur kakafih na’omih,
40 tan abꞌil uveꞌ yeꞌ nichꞌoꞌn taama sqiꞌ, as echen sukukꞌatz.
40 anayabin orot babin yait men it isat ibiwosai, nati it nowat.
41 As la val sete, abꞌil uvaꞌ la aqꞌon umaj u picheel aꞌ sete tukꞌ vunbꞌiieꞌ tiꞌ uvaꞌ echen ex sunkꞌatz, as at itxꞌajaꞌmeꞌ xeꞌ u Tiixheꞌ la ibꞌaneꞌ.
41 Anababatun a tur o’owen, orot babin yait ayu wabu’umaim o harew it kutomatom anayabin o i ayu nowau, i turobe ana baiyan boro nab.
42 Pet abꞌil la kaꞌkabꞌinsan taama umaj u niman vetzeꞌ uvaꞌ yeꞌ yakꞌinoj vitxumbꞌaleꞌ tiꞌ vunyoleꞌ, as aal bꞌaꞌneꞌ uvaꞌ la kꞌalpik veꞌt ok umaj kaꞌ tiqul u uxhchileꞌ. As la sutil veꞌt bꞌen xeꞌ u mar.
42 Naatu ayu au bai’ufununayah hai baitumatum kikimin, orot yait nan hai not nabi’afiy, gewasin nati orot i boro sikan aumor hita’utan taiyan hititaiy tare.
43 As la val sete, tan asoj la paavin ex taꞌn veqꞌabꞌeꞌ, as eyaꞌsataj epaavineꞌ eela kuxh stukꞌ uvaꞌ kat etzokꞌlu veꞌt el veqꞌabꞌeꞌ, tan aal bꞌaꞌneꞌ uvaꞌ ech exeꞌ echeꞌ umaj kuchꞌ tul la ok ex tu uveꞌ atkat u tiichajileꞌ tetz vetaanxelaleꞌ as tiꞌ uvaꞌ kꞌuxh at veqꞌabꞌeꞌ skaabꞌil tul aꞌ la bꞌenkat ex tu u choobꞌal paaveꞌ uveꞌ ni toypukat u xamaleꞌ uveꞌ yeꞌxhebꞌil la olebꞌ tiꞌ itzaasaleꞌ.
43 O uma nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! Uma rounawat ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit uma rou’abaka itan efan kakafin wairaf wanatowan wan itayen,
44 As yeꞌl veꞌt ikamebꞌal unqꞌa txitxbꞌileꞌ tzitziꞌ. As mitaꞌn u xamaleꞌ la tzaa veꞌteꞌ.
44 motamot hita’ani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab ta’arahi.
45 Asoj la paavin ex taꞌn vetojeꞌ, as eyaꞌsataj epaavineꞌ eela kuxh stukꞌ uvaꞌ kat etzokꞌlu veꞌt el vetojeꞌ, tan aal bꞌaꞌneꞌ uvaꞌ ech exeꞌ echeꞌ umaj koꞌx tul la ok ex tu uveꞌ atkat u tiichajileꞌ tetz vetaanxelaleꞌ as tiꞌ uvaꞌ kꞌuxh at etojeꞌ skaabꞌil tul aꞌ la bꞌenkat ex tu u choobꞌal paaveꞌ uveꞌ ni toypukat u xamaleꞌ uveꞌ yeꞌxhebꞌil la olebꞌ tiꞌ itzaasaleꞌ.
45 Naatu a nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! A dubon ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit a rou’abaka inan efan kakafin,
46 As yeꞌl veꞌt ikamebꞌal unqꞌa txitxbꞌileꞌ tzitziꞌ. As mitaꞌn u xamaleꞌ la tzaa veꞌteꞌ.
46 motamot hina’aani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab na’arahi.
47 Asoj la paavin ex taꞌn u bꞌaqꞌ evatzeꞌ, as eyaꞌsataj epaavineꞌ eela kuxh stukꞌ uvaꞌ kat eteesal veꞌt el u bꞌaqꞌ evatzeꞌ, tan aal bꞌaꞌneꞌ uvaꞌ umaꞌl kuxh u bꞌaqꞌ evatzeꞌ tul la ok ex kꞌatz u Tiixheꞌ tu almikaꞌ as tiꞌ uvaꞌ kꞌuxh at unqꞌa bꞌaqꞌ evatzeꞌ skaabꞌil as tul aꞌ la bꞌenkat ex tu u choobꞌal paaveꞌ.
47 Naatu mata nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, kukubai kwisaroun! Mata ta’imon God ana aiwobomaim inarur i gewasin, men basit mata rou’abaka hinisrouni efan kakafinamaim inare,
48 As yeꞌl veꞌt ikamebꞌal unqꞌa txitxbꞌileꞌ tzitziꞌ. As mitaꞌn u xamaleꞌ la tzaa veꞌteꞌ.
48 nati’imaim
49 As la val sete, aꞌ u kꞌaxkꞌoeꞌ la eesan el u vaꞌlexheꞌ setiꞌ, uvaꞌ echeꞌ xamal. As bꞌaꞌn veꞌt ex vatz u Tiixheꞌ la ibꞌaneꞌ, echeꞌ unqꞌa oyeꞌ uvaꞌ ni toksal vatz Aak tul atoꞌk atzꞌam stiꞌ.
49 Sabuw etei’imak boro wairafamaim na’arahih narusouwih hinan riyabe hinamatar.
50 As chꞌiꞌumaleꞌ u atzꞌameꞌ. Pet asoj la motx vipitzꞌpolil u atzꞌameꞌ, as yeꞌ la txakon veꞌteꞌ, tan la koj uch ichee ipitzꞌpolil unpajte. Estiꞌeꞌ ni val sete uvaꞌ ayaꞌloj chit ekꞌuꞌl la etoksa etaama sviꞌ. As bꞌaꞌnoj chit etatineꞌ sevatzaj,— tiꞌk u Jesús.
50 Riy i gewasin baise naniyan nabi’en boro men karam hiniwa’an naniyan namatar maiye, imih kwa i riy wanawanamaim nama, saise taituwa bairi boro tufuwamaim kwanama.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.