Marcos 8
U ak' Testamento tu kuyob'al (IXLNNT) vs AAI
1 As tu unqꞌa qꞌiieꞌ, as mamaꞌla tenameꞌ imol veꞌt tibꞌ unpajte kꞌatz u Jesús. As yeꞌlik veꞌt techbꞌubꞌal eqꞌomalik staꞌn. As imolo veꞌt u Jesús unqꞌa ichusulibꞌeꞌ. As ech tal veꞌt Aak ileꞌ:
1 Veya nati wanawananamaim sabuw rou’ay gagamin tabo hiru’ay maiye. Nati ana maramaim sabuw isah men abistan ta ma’am boro hita’aan aurih bay en. Jesu ana bai’ufununayah eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo,
2 —Nuntxum ivatz unqꞌa tenameꞌ, tan kat ibꞌanlu veꞌt oxvaꞌx qꞌii scheel uvaꞌ xekel unqꞌa tenameꞌ sviꞌ. As yeꞌxhkam chit unbꞌooj ati uvaꞌ la techbꞌu.
2 “Ayu sabuw iti ai’itih abiyababan anayabin hina bairi ama’am veya tounu sawar naatu boun boro abistan hina’aan.
3 Asoj tuk unchaj bꞌen tikabꞌal tul yeꞌxnaj txꞌaꞌni, as la bꞌujleꞌ tu bꞌey, tan at uxhchil uvaꞌ tziꞌaꞌn tzaanajkat,— tiꞌk u Jesús.
3 Ayu a murumurubih aniyafarih au bar hinanan, asir boro efamaim bayumih matah nabib anayabin sabuw afa ef yok hina.”
4 As ech tal veꞌt unqꞌa ichusulibꞌ Aak ileꞌ: —¿Katileꞌ la bꞌen eqꞌolojkat mamaꞌla paan tiꞌ itzujbꞌel unqꞌa tenameꞌ tzitzaꞌ tu u tzuukin txꞌavaꞌeꞌ?— tiꞌk chajnaj.
4 Naatu bai’ufununayah Jesu hiya’afut hi’u, “Iti i arar yan tama’am, bay boro menamaim tanab sabuw tanituwih?”
5 Ech tal veꞌt Aak ileꞌ: «¿Jankꞌoj u paan qꞌi ati?» tiꞌk Aak. As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ: —Vujvaꞌl kuxh u paan ati,— tiꞌk chajnaj.
5 Jesu ibatiyih eo, “Bo kwa aur rafiy bai’ab tema’am?” Ana bai’ufununayah hiya’afut hio, “Rafiy fafar etei umat roun rou’ab.”
6 As tal veꞌt Aak ixonebꞌ unqꞌa tenameꞌ tu u txꞌavaꞌ. As itxey veꞌt Aak vujvaꞌl u paaneꞌ. As taqꞌ veꞌt Aak taꞌntiixh te u Tiixheꞌ stiꞌ. As ijatx veꞌt Aak u paaneꞌ. As taqꞌ veꞌt Aak te unqꞌa ichusulibꞌeꞌ tiꞌ uvaꞌ la ijatx veꞌt chajnaj xoꞌl unqꞌa tenameꞌ.
6 Jesu sabuw iuwih me yan himarir naatu rafiy fafar etei umat roun rou’ab bow God ana merar yi naatu imseseb ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih.
7 As atik kaꞌt unqꞌa talaj txay xeꞌ chajnaj. As taqꞌ veꞌt Aak taꞌntiixh te u Tiixheꞌ stiꞌ. As tal veꞌt Aak te unqꞌa ichusulibꞌeꞌ uvaꞌ la ijatx bꞌen chajnaj vatz unqꞌa uxhchileꞌ.
7 Na’atube siy gidigidih matan ta auman bow God ana merar yi naatu ana bai’ufununayah iuwih hibow sabuw hifaramih.
8 As txꞌaꞌn veꞌt unqꞌa tenameꞌ sbꞌaꞌn. As imol veꞌt unqꞌa ichusulibꞌ Aakeꞌ unqꞌa yaꞌl paaneꞌ. As nootel vujvaꞌt xuꞌk staꞌn.
8 Sabuw etei’imak hi’aa hai fofonin bai, naatu bay hi’aa ufunamaim momosarih bai’ufununayah hibiwanen sakasak etei umat roun rou’ab awah hikartanen.
9 As kamal kajvaꞌl mil unqꞌa tenameꞌ uveꞌ kat txꞌaꞌni. As iqꞌiila veꞌt kan u Jesús unqꞌa uxhchileꞌ.
9 Sabuw etei i 4,000 na’atube hiru’ay, imaibo Jesu sabuw iyafarih hai ubar hin.
10 As ok veꞌt Aak tu u barco tukꞌ unqꞌa ichusulibꞌeꞌ unpajte. As echik toon veꞌt Aak tu u Dalmanuta.
10 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi wa tafan hiyen hin tafaram Daramanuta wanawananamaim hitit.
11 As xeꞌt veꞌt kaꞌt unqꞌa fariseo tiꞌ u Jesús tiꞌ uvaꞌ la ikꞌuch Aak umaj kꞌuchbꞌal tetz asoj aꞌ tzaanajkat Aak tu almikaꞌ. As nik kuxh ichuk chajnaj txumbꞌal tiꞌ uvaꞌ la icheesa chajnaj ipaav Aak.
11 Pharisee afa hina Jesu biyan hitit hibusuruf hibabatiy baikubibiruwin isan, hai kok i ina’inan ta marane tasinaf hita’itin.
12 As txumun veꞌt taama Aak. As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Vaꞌlexh kuxh etxumbꞌal. ¿As kam qꞌi uveꞌ nu kuxh ejaj sve tiꞌ unbꞌanat umaj nimla bꞌaꞌnil, kꞌuchbꞌal tetz u vijleꞌmeꞌ? As la val sete, tan yeꞌl umaꞌtoj kꞌuchbꞌal tetz u vijleꞌmeꞌ la unkꞌuch sete,— tiꞌk u Jesús.
12 Jesu kwairin tom naatu iyafutih eo, “Aisim iti boun ana sabuw ina’inanen itin isan tefefeyan? Anababatun a tur ao’owen, ina’inan ta boro men iti boun ana sabuw isah ana sinaf hina’itinimih!”
13 As taqꞌ veꞌt kan Aak unqꞌa fariseo. As ok veꞌt Aak tu u barco unpajte tukꞌ unqꞌa ichusulibꞌeꞌ. As bꞌen veꞌt Aak jalit u mar.
13 Basit nati’imaim sabuw ihamiyih wa afe’en yen rabon harew kukuf rewan rounane.
14 As jit inach unqꞌa ichusulibꞌ u Jesús teqꞌot ipaan. Pet umaꞌl kuxh u paan eqꞌomik taꞌn chajnaj tul bꞌen chajnaj tu u barco.
14 Bai’ufununayah nuhih bur rafiy ta baina’e i rafiy fafar ta’imonamo hibai hitit wa hisra’at hirabon.
15 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ te chajnaj: —Tuk val sete, atoj enachbꞌal vatz vilevadura unqꞌa fariseo tukꞌ u Herodes,— tiꞌk Aak.
15 Jesu iten ya’ih eo, “Mata toniwa’an kwanakaifi gewas, Pharisee naatu Herod bairi hai faraw ra’ara’at wabin yeast isan.”
16 As iyol veꞌt unqꞌa ichusulibꞌ Aakeꞌ svatzaj. Ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ: —Kamal tiꞌ uveꞌ yeꞌ kat qeqꞌo tzan kupaan, as estiꞌeꞌ ni tal Aak u yoleꞌ,— tiꞌk chajnaj svatzaj.
16 Naatu bai’ufununayah taiyuwih hima hibabatiyih, “Iti eo anayabin it rafiy ta men tabai tanan isan.”
17 As ootzimalik veꞌt taꞌn u Jesús uvaꞌ kam nikat titzꞌa chajnaj. As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —¿Kam qꞌi uveꞌ: «Yeꞌl kupaan ati,» chu kuxh ex netaleꞌ? ¿Ma yeꞌ nepal bꞌa tu uveꞌ kat unbꞌana? ¿As ma kat sotzyu sekꞌuꞌl?
17 Jesu so’ob i abistan isan hima hio, imih ibatiyih, “Aisim rafiy baina’e tanan isan kwama kwao’o? Kwa mata men toiwa’an naatu tur naniyan men kwabaib? Dogor boro’ika tefofokar?
18 ¿As moj ech exeꞌ echeꞌ unqꞌa tenameꞌ uvaꞌ kꞌuxh ni tileꞌ uvaꞌ kam nunbꞌaneꞌ, as yeꞌ nipal stuul as kꞌuxh ni tabꞌi kam uvaꞌ ni valeꞌ, as yeꞌ nibꞌen ste? ¿As ma yeꞌ netulsa bꞌa sekꞌuꞌl uvaꞌ kat unbꞌana?
18 Mata ema’am baise men kwa’i’itin, tain ema’am baise men kwanonowar? Naatu men kwanotanot,
19 As tul uvaꞌ kat unjatx oꞌvaꞌl u paan xoꞌl oꞌvaꞌl mil unqꞌa uxhchileꞌ, ¿as jatvaꞌt xuꞌk u yaꞌl paan qꞌi kat emola?— tiꞌk Aak. —Kabꞌlavat u xuꞌk yaꞌl paan kat kumola,— tiꞌk chajnaj.
19 Ayu rafiy fafar etei umat roun rou’ab abow aimseseb sabuw etei 5,000 abituwih bay rebarebah sakasak bai’ab kwaiwanfoten?” Bai’ufununayah hiya’fut hio, “Sakasak etei 12.
20 As ech tal veꞌt Aak ileꞌ unpajte: —As tul kat unjatx vujvaꞌl unqꞌa paaneꞌ xoꞌl kajvaꞌl mil unqꞌa tenameꞌ, ¿as jatvaꞌt u xuꞌk kat nooi taꞌn u yaꞌl paaneꞌ uvaꞌ kat emola?— tiꞌk Aak. —Vujvaꞌt xuꞌk kat kumola,— tiꞌk chajnaj.
20 Bo rafiy etei umat roun rou’ab abow aimseseb sabuw 4,000 abituwih bay rebarebah sakasak bai’ab kwaiwanfoten?”
21 As ech tal veꞌt Aak ileꞌ te chajnaj: —¿Kam qꞌi uvaꞌ yeꞌ nepal tu vunyoleꞌ?— tiꞌk Aak.
21 Ana bai’ufununayah hiya’afut hio, “Sakasak etei umat roun rou’ab.” Jesu iuwih eo, “Kwa i boro’ika kwakakasiy.”
22 Tul uvaꞌ oon veꞌt u Jesús tu Betsaida, as eqꞌol veꞌt tzan umaꞌl u tzot. As jajpu veꞌt bꞌaꞌnil te Aak uvaꞌ la taqꞌ jeꞌ Aak iqꞌabꞌ tiꞌ u tzoteꞌ.
22 Hina tafaram Bethsaida hitit imaim sabuw afa orot matan fim hibai hina Jesu biyan hitit butubunin isan hifefeyan.
23 As itxey veꞌt Aak iqꞌabꞌ u tzoteꞌ. As teqꞌo veꞌt el Aak tiꞌeꞌl u tenameꞌ. As takꞌsa veꞌt Aak u tziꞌ ivatz u najeꞌ taꞌn u taꞌl itzubꞌeꞌ. As taqꞌ veꞌt jeꞌ Aak iqꞌabꞌ tziꞌ ivatz u najeꞌ. As ichꞌoti veꞌt Aak uvaꞌ ma nik tilon veꞌt unbꞌooj u najeꞌ.
23 Jesu orot matan fim uman bai hairi bar merar hihamiy hitit hin sa’ab, Jesu orot matan kwaitutur uman matanamaim rumum naatu ibatiy, “Sawar afa ku’i’itah?”
24 As ilon veꞌt unbꞌiil u najeꞌ. As ech tal u naj ileꞌ: —Ni vil veꞌt unqꞌa uxhchileꞌ. As nixaaneꞌ. As ech tiloneꞌ echeꞌ unqꞌa tzeꞌeꞌ uveꞌ ni vileꞌ,— tiꞌk u najeꞌ uvaꞌ tzotike.
24 Orot nuw ra’at naatu eo, “U, ayu sabuw ai’itih, baise ai’itih i boun ai’ibe hibat tereremor.”
25 As taqꞌ veꞌt jeꞌ u Jesús iqꞌabꞌ tziꞌ ivatz u tzoteꞌ unpajte. As ibꞌaꞌnxisa veꞌt Aak vivatz u najeꞌ. As bꞌaꞌnik veꞌt tilon u najeꞌ.
25 Jesu iban maiye umanamaim orot matan rumum. Imaibo orot matan kubuna nuw naatu sawar itih gewagewas.
26 As ech tal veꞌt Aak ileꞌ tul ichaj bꞌen Aak u najeꞌ tikabꞌal: —Okiꞌk axh tu u tal tenameꞌ. As katiniꞌk aalkat kam u bꞌaꞌnileꞌ uvaꞌ kat unbꞌan see,— tiꞌk Aak.
26 Jesu orot ana ubar biyafar iu, “Men ina’intabir maiye inan nati bar merar inatitamih.”
27 As el veꞌt chꞌuꞌl u Jesús tukꞌ unqꞌa ichusulibꞌeꞌ tiꞌ ibꞌen tulaj unqꞌa talaj tenameꞌ uvaꞌ najlich u tenam u Cesarea, uvaꞌ kat ikꞌujbꞌaꞌ kan u Piꞌleꞌ uvaꞌ kꞌujlik kan taꞌn u ijlenaal tu u Roma. As tul uvaꞌ atik Aak tu bꞌey tukꞌ chajnaj, as ech tal veꞌt Aak ileꞌ te chajnaj: —¿Kam u vijleꞌmeꞌ uveꞌ ni tal unqꞌa tenameꞌ?— tiꞌk Aak.
27 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi hin bar merar Caesarea Philip i wanawananamaim hitit, efamaim hinan ana bai’ufununayah ibatiyih, “Kwao anowar, sabuw ayu isou i mi’itube te’o kwanonowar?”
28 Ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ: —At uxhchil ni alon uvaꞌ axh u Xhuneꞌ uvaꞌ nik aqꞌon kuꞌ unqꞌa uxhchileꞌ xeꞌ u aꞌeꞌ; as at kaꞌt u uxhchil ni alon uvaꞌ axh u Elías; as at kaꞌt u uxhchil ni alon uvaꞌ axh umaꞌtoj unqꞌa qꞌajsan tetz viyol u Tiixheꞌ,— tiꞌk chajnaj.
28 Hiya’afut hio, “Sabuw afa te’eo o i John Baptist, afa Elijah, naatu afa i dinab orot ta.”
29 As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —¿As kano ex qꞌi? ¿Abꞌil in qꞌi uveꞌ netaleꞌ?— tiꞌk Aak. As ech tal veꞌt u Luꞌ ileꞌ: —Axheꞌ taꞌ u Cristo,— tiꞌk naj.
29 Naatu Jesu ibatiyih, “Bo kwa mi’itube ayu isou kwa’o?” Peter iya’afut eo, “O i Roubininenayan.”
30 As tal veꞌt Aak te chajnaj uvaꞌ yeꞌxhebꞌil la tal chajnaj ste uvaꞌ Aak u Cristo.
30 Naatu Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen ayu isou.”
31 As xeꞌt u Jesús tiꞌ talat te unqꞌa ichusulibꞌeꞌ tiꞌ uvaꞌ kam u kꞌaxkꞌoeꞌ la ipalebꞌe Aak. As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Aꞌ unqꞌa iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh, tukꞌ unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ chusel tibꞌ tiꞌ unqꞌa tzaqꞌiteꞌ, as tukꞌ unjoltu unqꞌa bꞌaal tenameꞌ, as aꞌeꞌ la ixvan VIKꞌAOL U NAJEꞌ. As la yatzꞌaxon. As la ul taama titoxvu qꞌii,— tiꞌk Aak.
31 Naatu Jesu busuruf ma i’obaibiyih eo, “Orot Natun i boro sawar moumurih wanawanan narun ni’akir. Jew sabuw hai ukwarih, firis ukwarih, ofafar kirumayah boro hinakwahir naatu hinarab namorob, baise veya tounu ufunamaim boro namisir maiye.”
32 As jik chit tal veꞌt Aak uvaꞌ techal la ipalebꞌe Aak unqꞌa kꞌaxkꞌoeꞌ.
32 Tur bebeyan iti na’atube eo hinowar, Peter bai hairi hin sa’ab naatu busuruf Jesu kwarar eofafar.
33 As isuchqꞌi veꞌt tibꞌ u Jesús. As isaji veꞌt bꞌen Aak unqꞌa ichusulibꞌeꞌ. As iyaa veꞌt Aak u Luꞌeꞌ. Ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —¡Jetzꞌen el sunvatz, Satanás!— tiꞌk Aak te u Luꞌeꞌ. As ech tal veꞌt Aak ileꞌ unpajte te u Luꞌeꞌ: —Aꞌ neetzꞌa kam uvaꞌ nisaꞌ u Tiixheꞌ. Pet aꞌ kuxh neetzꞌa kam uvaꞌ ni titzꞌa unqꞌa uxhchileꞌ,— tiꞌk Aak.
33 Baise Jesu tatabir ana bai’ufununayah isah nuw naatu Peter kwarar iu, “Au’uf kwen Satan mowan, o a not i men Godane enan, baise orotone enan.”
34 As imolo veꞌt Aak unqꞌa uxhchileꞌ tukꞌ unqꞌa ichusulibꞌeꞌ. Ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Abꞌiste ex uvaꞌ la esaꞌ etoksat etibꞌ sunkꞌatz, as jit vetxumbꞌaleꞌ la etoksa. Pet aꞌ uvaꞌ la ebꞌaneꞌ kam uvaꞌ nunbꞌaneꞌ, kꞌuxh la epalebꞌe kꞌaxkꞌo as moj la kam ex sviꞌ,
34 Jesu ana bai’ufununayah sabuw bairi eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Yait nakok ayu bai’ufununu’umih taiyuwin nakwahir ana onaf na’abar ayu ni’ufnunu.
35 tan abꞌil uvaꞌ aꞌ kuxh ni titzꞌa vitiichajileꞌ vatz u txꞌavaꞌeꞌ, as yeꞌl itiichajil kꞌatz u Tiixheꞌ. Pet abꞌil uvaꞌ la toksa taama tiꞌ inimat in as tiꞌ inimat u bꞌaꞌnla yoleꞌ, as aꞌeꞌ uveꞌ at itiichajil kꞌatz u Tiixheꞌ.
35 Anayabin orot yait taiyuwin ana yawas ebobotan boro nikasiy, baise orot yait ayu wabu isan naatu tur gewasin isan ana yawas nakwakwahir boro natita’ur.
36 ¿As kam ibꞌaꞌnil qꞌi tiꞌ umaj u uxhchil uvaꞌ la itxꞌak u vatz txꞌavaꞌeꞌ skajayil, as tul yeꞌl itiichajil ati kꞌatz u Tiixheꞌ?
36 Orot tafaram tutufin etei nab nabiyasisir wanawanan i namomorob ana gewasin boro abisa nab?
37 Tan yeꞌl umaj kam la uch taqꞌat u uxhchileꞌ tiꞌ uvaꞌ at vitiichajileꞌ kꞌatz Aak.
37 Men abisa ta ema’am boro orot nab ana yawas natubun nab maiye.
38 Asoj at umaj uxhchil la chꞌixvu sviꞌ as tiꞌ vunyoleꞌ vatz unqꞌa tenameꞌ uveꞌ aꞌ kuxh u paaveꞌ nibꞌaneꞌ, as la chꞌixvu veꞌt VIKꞌAOL U NAJEꞌ svatz unpajte tul uvaꞌ la ul veꞌt tikaꞌpa tukꞌ unqꞌa Tiixhla ángeleꞌ as tukꞌ viyakꞌil viBꞌaaleꞌ,— tiꞌk u Jesúseꞌ.
38 Anayabin iti boun i veya kakafin, God bat ufutin naatu tenagogor i erara’at, imih yait ayu isou naatu au tur isan biya na’ohow, Orot Natun boro obo isa biyan na’ohow Tamah ana marakaw wanawanan ana tounamatar kakafiyih bairi hinanan ana veya’amaim.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.