Marcos 14

U ak' Testamento tu kuyob'al (IXLNNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 As ech kaꞌvaꞌt qꞌii tul u nimla qꞌiieꞌ uvaꞌ pascua uvaꞌ nik itxꞌaꞌpkat u paaneꞌ uvaꞌ yeꞌl levadura nikuꞌ xoꞌl. As unqꞌa iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh as tukꞌ unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ chusel tibꞌ tiꞌ unqꞌa tzaqꞌiteꞌ, as nik ichuk veꞌt chajnaj txumbꞌal tiꞌ itxeypu veꞌt u Jesús tukꞌ chuli yol, as tiꞌ iyatzꞌpeꞌ.
1 Tar Nowaten naatu Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw i veya rou’ab nahimaim bat. Naatu firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah i wa’iwa’iramaim ef hinuwet mi’itube Jesu hitab hita’asabun isan.
2 As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ svatzaj: —Yeꞌ la txeypu veꞌt naj cheel. Pet palnal u nimla qꞌiieꞌ, as aꞌn la txeypu veꞌt naj, aqꞌal uvaꞌ yeꞌ la veqꞌelkabꞌan unqꞌa tenameꞌ,— tiꞌk chajnaj.
2 Naatu hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawanan tanasinafumih, anayabin rakit boro tanaku’ub.”
3 Atik veꞌt u Jesús tu u Betania tu vikabꞌal u Simón uvaꞌ maꞌtik teesat el Aak chꞌaꞌk chin stiꞌ. As tul xonlik ok Aak vatz u meexhaeꞌ, as bꞌex uloj umaꞌl u ixoj uvaꞌ eqꞌomalik txꞌumtxꞌulla tzꞌakabꞌal staꞌn uvaꞌ jeꞌnal chit ijaꞌmil uvaꞌ at tu umaꞌl u bꞌaꞌnla lemeeta. As iqꞌipeꞌl ixoj jupbꞌal itziꞌ u lemeetaeꞌ. As taqꞌ veꞌt jeꞌ ixoj u txꞌumtxꞌulla tzꞌakabꞌaleꞌ tiꞌ iviꞌ Aak.
3 Jesu in Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana bar wanawanan run, ma bay eaau basit babin ta kibub kabayamaim hikwak raiy yamurin gewasin hisuwai batabat bai narun, iti raiy i ana baiyan gagamin, kibub sikan ana gigiwaiyomaim takakir Jesu aribun yan isuwai re.
4 As kaꞌl unqꞌa uxhchil uveꞌ atik kꞌatz Aak ul veꞌt iviꞌ tiꞌ uveꞌ uchi. As ech tal veꞌt jeꞌ ileꞌ ste: —¿Kam itxaꞌk u bꞌaꞌnla tzꞌakabꞌaleꞌ kat kuxh ipeqꞌ jeꞌ ixoj tiꞌ iviꞌ Aak?
4 Sabuw afa nati’imaim hima’am hi’i’itin yah so’ar naatu taiyuwih hima higam hio, “Aisim iti raiy yamurin gewasin asir ebisuwai kwanikwaniy?
5 Pet kꞌayimal koj kat bꞌanchi, tan oꞌlaval kꞌalal (300) qꞌii aqꞌon ijaꞌmil u txꞌumtxꞌulla tzꞌakabꞌaleꞌ. As kat koj aqꞌpu vijaꞌmileꞌ te unqꞌa meebꞌaꞌeꞌ,— tiꞌk unqꞌa uxhchileꞌ nik tal tiꞌ ixoj.
5 Iti raiy i 300 denari tafanamaim auman boro hitatubun naatu kabay sabuw bai’akirayah hitibaisih!” Naatu babin hi’i’iyab higam hiu kwanikwaniy.
6 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —¿Kam qꞌi uvaꞌ kam kuxh netal tiꞌ u ixojeꞌ? Tan bꞌaꞌneꞌ taꞌ uveꞌ kat ibꞌan ixoj sve.
6 Baise Jesu eo, “Babin kwaihamiy! Aisim kwaowa’awa’an? Sawar gewasin maiyow ayu isou sinaf.
7 At chiteꞌ unqꞌa meebꞌaꞌeꞌ sexoꞌl. As la uch ebꞌanat u bꞌaꞌneꞌ ste asoj la esaꞌ. Pet ech koj in, tan echeꞌ bꞌenameen koj tuk atinoj in sexoꞌl.
7 Kwa boro mar etei bai’akirayah bairi kwanama, veya afa baibaisih isan kwanakokok boro kwanibaisih. Baise ayu boro men mar etei bairit tanama’amih.
8 As echeꞌ u ixojeꞌ, tan kat ibꞌanlu veꞌt ixoj kam uvaꞌ kat uch vatz ixoj tiꞌ ibꞌanataꞌ, tan kat toksal veꞌt ixoj u txꞌumtxꞌulla tzꞌakabꞌaleꞌ tiꞌ vunchiꞌoleꞌ tiꞌ vunmujlebꞌaleꞌ, kꞌuxh yeꞌl in kamoj in.
8 Babin abistan sisinaf i karam ayu isou sinaf, raiy yamurin gewasin biyau imaim isuwai re’er i ayu yanowahu biyau eyayabunai ufibo hinayai.
9 As jik chit tuk val sete, tan katil uvaꞌ la paxsalkat u bꞌaꞌnla yoleꞌ sviꞌ vatz u txꞌavaꞌeꞌ, as la paxsal itzibꞌlal u bꞌaꞌnileꞌ uvaꞌ kat ibꞌan u ixojeꞌ sve tiꞌ tulsat unqꞌa tenameꞌ skꞌuꞌl uvaꞌ kat ibꞌan u ixojeꞌ,— tiꞌk u Jesús.
9 Anababatun a tur ao’owen, iti Tur Gewasin tafaram tutufin wanawanan hinao hinabibinan, iti babin abisa sisinaf sabuw boro isan hinao naatu hinanuh.”
10 U Judas uvaꞌ Iscariote, as najeꞌ uveꞌ atik ok xoꞌl kabꞌlaval unqꞌa ichusulibꞌ u Jesús, as bꞌex til veꞌt naj unqꞌa iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh tiꞌ uvaꞌ la taqꞌoꞌk naj u Jesús tiqꞌabꞌ chajnaj.
10 Imaibo Judas Iscariot Jesu ana bai’ufununayan orot ta nah 12 wanawanahimaim tit in firis ukwarih biyah tit saise ef tanuwet Jesu umahimaim tayai hitarab tamorob.
11 Tul tabꞌi veꞌt chajnaj u yoleꞌ, as txuqꞌtxun chit veꞌt chajnaj. As taltziꞌ veꞌt chajnaj puaj te u Judas. As ichuk veꞌt naj txumbꞌal uvaꞌ kam la tulbꞌe veꞌt naj taqꞌat ok u Jesús tiqꞌabꞌ chajnaj.
11 Naatu abistanawat eo hinonowar hiyasisir men kafaita, naatu kabay baitinin isan hi’omatan. Judas misir ef ana gewasin nuwet imaim Jesu tab titih hita’asabun isan.
12 As tu veꞌt u bꞌaxa qꞌii tetz u nimla qꞌiieꞌ tul uvaꞌ sitxꞌaꞌp u paaneꞌ uvaꞌ yeꞌl levadura nikuꞌ sxoꞌl, as ech tal veꞌt unqꞌa ichusulibꞌ u Jesús ileꞌ ste: —¿Katil nasaꞌkat uvaꞌ la bꞌen kubꞌankat tuch u txꞌaꞌoꞌmeꞌ uveꞌ tetz u nimla qꞌiieꞌ tiꞌ kunimataꞌ?— tiꞌk chajnaj, tan tu unqꞌa qꞌiieꞌ as niyatzꞌpu unqꞌa talaj kaneeroꞌeꞌ tiꞌ inimal u nimla qꞌiieꞌ.
12 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw aa ana veya wantoro’ot ebubusuruf, nati’imaim Tar Nowaten ana hiyuw aa isan bobaituw sheep natunatuh wabih lamb imaim terouw tisisibor. Imih Jesu ana bai’ufununayah hibatiy, “O kukokok boro menamaim Tar Nowaten ana hiyuw ana bogaigiwas o isa?”
13 As ichaj veꞌt bꞌen u Jesús kaꞌvaꞌl unqꞌa ichusulibꞌeꞌ. As ech tal Aak ileꞌ: —Bꞌenoj ex tu u tenameꞌ. As la ekꞌul etibꞌ tukꞌ umaꞌl u naj uvaꞌ eqꞌomal umaꞌl txeꞌn aꞌ staꞌn. As la xekebꞌ ex tiꞌ naj.
13 Basit Jesu ana bai’ufununayah orot rou’ab eobaimanih eo, “Kwanan bar oto’otowen kwanatitit nati’imaim orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nan bairi kwanitar,
14 As katil la oonkat u najeꞌ, as ech la etal ileꞌ te vibꞌaal u kabꞌaleꞌ: «Ech ni tal u chusul qetz ileꞌ: –¿Abꞌiste u kabꞌaleꞌ uvaꞌ la txꞌaꞌnkat in tukꞌ unqꞌa unchusulibꞌeꞌ tiꞌ inimal u nimla qꞌiieꞌ?– taqꞌ Aak ni taleꞌ,» chaj ex la bꞌen etal ste.
14 naatu kwani’ufunun bairi kwanan, bar menatan erur imaim kwanarun. Nati’imaim bar matuwan kwanau, ‘Bai’obaiyenayan ebibat bar awan menatan ayu au bai’ufnunayah bairi Tar Nowaten ana hiyuw anaa?’
15 As la ikꞌuch veꞌt vibꞌaal u kabꞌaleꞌ umaꞌl u nimla kabꞌal sete uvaꞌ echen tikaꞌv ichup u kabꞌaleꞌ. As bꞌanel veꞌt tuch u kabꞌaleꞌ staꞌn. As tzitziꞌ la ebꞌankat tuch u txꞌaꞌoꞌmeꞌ,— tiꞌk u Jesús.
15 Naatu bar tafantoro’ot awan ta gewasin hiyabun inu’in nabi’obaiyi imaim kwanabogaigiwas.”
16 As bꞌen veꞌt unqꞌa ichusulibꞌ Aakeꞌ. As tul ok veꞌt chajnaj tu u tenameꞌ, as bꞌex ibꞌana kam uvaꞌ tal Aak te chajnaj. As ibꞌan veꞌt chajnaj tuch u txꞌaꞌoꞌmeꞌ tetz u nimla qꞌiieꞌ.
16 Bai’ufnunayah hitit hin bar oto’otowen hitit naatu Jesu iu’uwih na’atube sawar etei’imak hitita’uren, naatu Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
17 As tul tzꞌotin veꞌteꞌ, as ul veꞌt u Jesús tukꞌ kabꞌlaval unqꞌa ichusulibꞌeꞌ.
17 Veya re birabirab Jesu ana bai’ufununayah 12 bairi hina
18 As xonebꞌ veꞌt Aak tukꞌ chajnaj vatz u meexhaeꞌ. As tul nikat itxꞌaꞌn Aak tukꞌ chajnaj, as ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Jik chit tuk val sete, tan at umaꞌl ex netxꞌaꞌn sunkꞌatz, uvaꞌ tuk aqꞌon ok in tiqꞌabꞌ unqꞌa iqꞌesal unqꞌa tenameꞌ,— tiꞌk Aak.
18 hima bay hi’aa wanawanan Jesu misir eo, “Anababatun a tur ao’owen kwa wanawananamaim orot ta boro babau nao anamorob, nati orot i ayu airi efan ta’imon ama a’au.”
19 As txumun veꞌt taama chajnaj. As junun talat veꞌt chajnaj: —¿Ma jit in?— tiꞌk umaꞌl naj; as: —¿Ma jit in?— tiꞌk umaꞌt naj.
19 Bai’ufununayah gubamih hurir himisir ta’ita’imon Jesu hibabatiyih, “O kunotanot ayu ai en?”
20 Ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —Exeꞌ umaꞌl uveꞌ xoꞌl kabꞌlaval unqꞌa unchusulibꞌeꞌ uvaꞌ nejil kuꞌ vepaaneꞌ sunkꞌatz tu u lajeꞌ.
20 Jesu iyafutih eo, “Kwa na 12 wanawanamaim yait ana rafiy nab ayu airi tew yan anabubutu’ub orotoban nati.
21 As jik chit la val sete, tan kam chit uveꞌ tzꞌibꞌamal kan tiꞌ VIKꞌAOL U NAJEꞌ, as aꞌeꞌ uveꞌ tuk unpalebꞌe. ¡Pet oyebꞌ chit ivatz u najeꞌ uveꞌ tuk aqꞌon ok VIKꞌAOL U NAJEꞌ tiqꞌabꞌ unqꞌa iqꞌesal unqꞌa tenameꞌ! Tan aal bꞌaꞌneꞌ uvaꞌ jit koj itzꞌebꞌ naj vatz u txꞌavaꞌeꞌ,— tiꞌk u Jesús.
21 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikikirum na’atube, baise yait Orot Natun baban eo emomorob i boro bai’akir kakafin maiyow nab, gewasin nati orot iti tafaramaim men tatufuw.”
22 As tul aalik itxꞌaꞌn veꞌt u Jesús tukꞌ unqꞌa ichusulibꞌeꞌ, as itxey veꞌt Aak u paaneꞌ. As taqꞌ veꞌt Aak taꞌntiixh stiꞌ. As ijatx veꞌt Aak; as taqꞌ veꞌt Aak te chajnaj. As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: «Ekꞌultaj, tan aꞌeꞌ vunchiꞌoleꞌ,» tiꞌk Aak.
22 Bay hi’aa wanawanan Jesu rafiy bai merar yi yoyoban sawar imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Kwabai kwa’aan, iti i ayu biyou.”
23 As itxey veꞌt Aak u koopa. As taqꞌ veꞌt Aak taꞌntiixh stiꞌ. As taqꞌ veꞌt ok Aak te chajnaj. As tukꞌa veꞌt chajnaj.
23 Naatu kerowas bai God ana merar yi sawar, ana bai’ufununayah itih etei’imak hitom.
24 Ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Aꞌ vunkajaleꞌ uvaꞌ tuk jejon kan u akꞌ tzaqꞌiteꞌ, tan tuk eloj vunkajaleꞌ tiꞌ unqꞌa tenameꞌ skajayil.
24 Naatu iuwih eo “Iti i ayu au rara au Obaibasit Boubun kwa etei isa abisuwai.
25 As jik chit tuk val sete, tan yeꞌxh jatu la vukꞌa veꞌt u taꞌl u uuvaeꞌ echeꞌ u vaaꞌ nu kubꞌan cheel. Pet lanal ilej veꞌt u qꞌiieꞌ uvaꞌ la ilpu veꞌteꞌ uvaꞌ at u tenameꞌ jaqꞌ u tijleꞌm u Tiixheꞌ. As aꞌn la vukꞌa veꞌteꞌ unpajte,— tiꞌk u Jesús.
25 Anababatun a tur ao’owen, Ayu iti wine boro men anatom maiye, anama’am wine boubun Tamai ana aiwobomaimibo anatom.”
26 As tul yaꞌ veꞌt ibꞌitzal u bꞌitzeꞌ, as bꞌen veꞌt u Jesús tukꞌ unqꞌa ichusulibꞌeꞌ viꞌ u vitzeꞌ uvaꞌ Olivos.
26 Naatu ew hitabor sawar himisir hitit hin Olive oyawemaim hitit.
27 As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Tu u aqꞌbꞌalaꞌ as tuk kaꞌkabꞌinoj veꞌt etaama sviꞌ, tan ech ni tal u yol ileꞌ uvaꞌ tzꞌibꞌamal kan:
27 Jesu ana bai’ufununayah hai tur eowen eo, “Kwa etei’imak boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, anayabin Bukamaim iti na’atube hikirum.”
28 As la val sete, tul la ul veꞌt vaama unpajte, as bꞌaxel la oon in sevatz tu u Galilea,— tiꞌk u Jesús.
28 Baise morobone ana mimisir ufunamaim ayu boro wan anan Galilee anatit.”
29 As ech tal veꞌt u Luꞌ ileꞌ: —Kꞌuxh kajayil unqꞌa unmooleꞌ la kaꞌkabꞌin taama seeꞌ, as ech koj in, tan yeꞌl in la kaꞌkabꞌin vaama seeꞌ,— tiꞌk u Luꞌeꞌ.
29 Peter iya’afut eo, “Au ofonah boro hinabihir, baise ayu boro men anihamiy ana bihiramih.”
30 Ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —As jik chit tuk val see, tan tu aqꞌbꞌalaꞌ tul uvaꞌ yeꞌxnaj oqꞌ u peleꞌxheꞌ kaꞌpajul, as oxpajul maꞌt eesat eebꞌ sunkꞌatz,— tiꞌk Aak.
30 Jesu Peter isan eo, “Anababatun a tur ao’owen boun gugumin o mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro mar rou’ab nao’o inanowar.”
31 As yaꞌltik chit u Luꞌeꞌ tul ech tal ileꞌ: —Asoj la alpu akameꞌ, as eela kukameꞌ la kam oꞌ, tan ineꞌ yeꞌ la veesa kan vibꞌ sakꞌatz,— tiꞌk naj. As echat chit tal unjoltu unqꞌa ichusulibꞌ Aakeꞌ skajayil echeꞌ uveꞌ tal u Luꞌeꞌ.
31 Peter fair raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo nati tur ana’omih, ayu o airit morobomih wabin abatun.” Naatu bai’ufununayah etei’imak tur ta’imon hio.
32 As ul veꞌt u Jesús tukꞌ chajnaj tu umaꞌl u atinbꞌal uvaꞌ Getsemaní. Ech tal veꞌt Aak ileꞌ te unqꞌa ichusulibꞌeꞌ: —Maꞌt unnach Tiixh tziꞌleꞌ. As xonebꞌoj kan ex tzitzaꞌ,— tiꞌk Aak.
32 Naatu hina efan wabin Gethsemane imaim hitit, Jesu ana bai’ufununayah isah eo, “Iti’imaim kwanama ayu anan anayoyoban.”
33 As teqꞌo veꞌt Aak u Luꞌeꞌ stiꞌ, tukꞌ u Santiago, tukꞌ u Xhuneꞌ. As ok veꞌt umaꞌl u mam txumuꞌm xeꞌ taama Aak tukꞌ xaanchil aama.
33 Peter, James, naatu John buwih bairi hin. Dogoron wanawanan busuruf yababan naatu biyababan ana bit tatam.
34 Ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —¡Ootzimal svaꞌn uvaꞌ tuk kamoj veꞌt in! ¡As vaꞌl chit itxumun veꞌt vaama! Pet kaaoj kan ex tzitzaꞌ. As isloj chit ex,— tiꞌk Aak.
34 Naatu ana bai’ufununayah nah tounu isah eo, “Dogorou wanawanan yababan i ra’at kwanekwan kafa’imo nimfufuru, imih iti’imaim kwamare naatu mata nanuw kwanama.”
35 As jetzꞌen veꞌt el unbꞌiil Aak. As qaaebꞌ veꞌt Aak techal toon ivatz Aak vatz txꞌavaꞌ. As inach veꞌt Aak Tiixh tiꞌ uvaꞌ yeꞌ koj la ipalebꞌe Aak unqꞌa kꞌaxkꞌoeꞌ.
35 Jesu in kafa’imo yumatan aubabe me yan ra’iy naatu yoyoban saife ef tama’am na’at bai’akir ana veya tanan men tab.
36 As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —UnBꞌaal, xoꞌn chit axh sve. As tuk unjaj see uvaꞌ la eesa el u kꞌaxkꞌoeꞌ sunvatz, tan kajayil chiteꞌ uveꞌ la uch abꞌanataꞌ. As jit in la alon see. Pet axh la alon, Pap,— tiꞌk u Jesús tal te u Kubꞌaal Tiixheꞌ.
36 Jesu yoyoban eo, “Tamai, Taimaya! Sawar etei i hamehamen karam boro inasinaf iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok baise o a kok.”
37 As tul qꞌaavik veꞌt tzan Aak kꞌatz oxvaꞌl unqꞌa ichusulibꞌeꞌ, as vatik veꞌt chajnaj. Ech tal veꞌt Aak ileꞌ te u Luꞌeꞌ: —¿Ma vatik axh bꞌa, Simón? ¿Ma yeꞌ kat akuy umaj oora uvaꞌ la isebꞌ axh?
37 Naatu Jesu matabir maiye nan ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih Peter isan eo, “Simon o mata fot ku’inu’in? Karam boro one hour ana fofonin mata hitanuw bairit tatama?”
38 Isebꞌoj chit ex. As enachtaj chit Tiixh aqꞌal uvaꞌ la iyakꞌinsa Aak u kꞌujlebꞌal ekꞌuꞌleꞌ sviꞌ tul la chukax txumbꞌal setiꞌ tiꞌ eteesal sunkꞌatz. As kꞌuxh ayaꞌl chit ikꞌuꞌl vetaanxelaleꞌ tiꞌ enachat Tiixh, as ech koj vechiꞌoleꞌ, tan yeꞌ nisaꞌ— tiꞌk u Jesús.
38 Nah tounu isah eo, “Mata to’iwa’an kwayoyoban saise men routobon kwanab, ayub i ekokok baise biya i himorob.”
39 As bꞌex inach veꞌt Aak Tiixh unpajte. As an chit u yoleꞌ tal Aak uvaꞌ tal Aak bꞌaxa.
39 Jesu matabir maiye yoyobanamih in, tur ta’imonabanak eo yoyoban.
40 Tul qꞌaavik veꞌt tzan Aak kꞌatz unqꞌa ichusulibꞌeꞌ unpajte, as vatik veꞌt chajnaj, tan atik vataꞌm tivatz chajnaj. As jit chee veꞌt iyol chajnaj kam uvaꞌ la tal te Aak.
40 Naatu matabir maiye nan ana bai’ufununayah biyah tit matah koun bit sawar hi’inu’in itih, naatu Peter tur o isan kasiy awan bit.
41 As tul ul veꞌt Aak titoxpa, as ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —¿Antel kuxh vatik ex bꞌa? ¿As iꞌlichil kuxh bꞌa nebꞌaneꞌ? Pet kat ilejlu veꞌteꞌ tiꞌ uvaꞌ la aqꞌax ok in uvaꞌ in VIKꞌAOL U NAJEꞌ tiqꞌabꞌ unqꞌa aapaaveꞌ.
41 Jesu mar baitounin matabir maiye na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa i boro’ika kwai’in kwabiyarir? Kwaiyariraka! Mata tenuw. Orot Natun i sabuw kakafih umahimaim hiyai hinab hinafatumimih.
42 Pet txakpoj ex. Koꞌnaj, tan il u naj tul veꞌteꞌ uvaꞌ tuk aqꞌon ok in tiqꞌabꞌ unqꞌa najeꞌ,— tiꞌk u Jesús.
42 Kwamisir tan, kwa’itin, orot yanuwayan i natitaka, nabuwu’umih.”
43 As antelik kuxh iyolon u Jesús tul bꞌex oonoj u Judas uveꞌ atik ok xoꞌl kabꞌlaval unqꞌa ichusulibꞌ Aakeꞌ. As aꞌ chit mamaꞌla tenameꞌ eqꞌomalik chꞌichꞌ tukꞌ tzeꞌ staꞌn uvaꞌ xekik tiꞌ u Judas tan aꞌ unqꞌa iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh, tukꞌ unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ chusel tibꞌ tiꞌ unqꞌa tzaqꞌiteꞌ, as tukꞌ kaꞌt unqꞌa bꞌaal tenameꞌ uvaꞌ chajon bꞌen unqꞌa uxhchileꞌ.
43 Jesu ana tur eo sawara’e, bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim Judas yanuwayan, firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in kou’ay gagamin kaiy kefat auman Judas nawiyih bairi hina hitit.
44 As maꞌtik taqꞌat u Judas itxumbꞌal chajnaj uvaꞌ kam la ibꞌan chajnaj tul la bꞌen ilej chajnaj u Jesús. Ech tal naj ileꞌ: —Abꞌil uveꞌ la untzꞌubꞌ txala itziꞌ, as aꞌ najeꞌ uveꞌ la etxeyeꞌ as la eqitzeꞌ tul la eteqꞌo,— tiꞌk u Judas.
44 Yanuwayan i kou’ay eobaimanih, “Orot menatan ayu anab ana mamamay kwa a kok orotoban nati, kwanab kwanafatum naatu kwanakaif auman kwanan.”
45 Tul oon veꞌt u Judas, as yak kuxh jetzꞌen veꞌt ok naj kꞌatz u Jesús. As ech tal veꞌt naj ileꞌ: —Keche, Chusul,— tiꞌk naj. As itzꞌubꞌ veꞌt naj txala itziꞌ Aak.
45 Basit hina hititit ana veya Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Bai’obaiyenayan!” Naatu mamay.
46 As loqꞌ chit ul ixaꞌpu veꞌt unqꞌa uxhchileꞌ u Jesús.
46 Naatu Jesu hibai hirab hifatum.
47 As tzaa veꞌt umaꞌl vichusulibꞌ u Jesús. As teqꞌo veꞌt jeꞌ tzan naj vichꞌichꞌeꞌ tu totzotz. As itzokꞌ veꞌt el naj ixikin umaꞌl vikꞌam viqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh.
47 Baise orot ta nati’imaim batabat kaiy bai firis ukwarin ana akir wairafin tainin buru’um.
48 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —¿Kam qꞌi uvaꞌ eqꞌomal chꞌichꞌ tukꞌ tzeꞌ setaꞌn tiꞌ ul etxeyat in? ¿In kol umaj elqꞌom qꞌa?
48 Jesu awan tara’ah kou’ay isah eo, “Kwa a kaiy, a kefat kwaiteten kwanan ayu fatumu’umih ana itinin ayu i bainowan orot na’atube.
49 As tul jun qꞌii atik in sexoꞌl tiꞌ unchusuneꞌ tu unqꞌa atinbꞌaleꞌ tu u tostiixheꞌ. As yeꞌ kat etxey in. Pet ech chit tuk ibꞌaneꞌ kam uvaꞌ tzꞌibꞌamal kan,— tiꞌk u Jesús.
49 Mar etei Tafaror Baremaim ama abibinan men imaim kwatafatumu? Baise abisa Bukamaim hi’o hikikirum i nan niturobe.”
50 As tul tabꞌi veꞌt unqꞌa ichusulibꞌ Aakeꞌ, as ooj veꞌt chajnaj skajayil. As taqꞌ veꞌt kan chajnaj Aak sijunal xoꞌl unqꞌa tenameꞌ.
50 Nati’imaim ana bai’ufununayah etei’imak hihamiy hibihir.
51 As atik umaꞌl u chelem naj uvaꞌ bꞌochik tibꞌ tu ixbꞌuꞌj uvaꞌ chajlunik tetz Aak. As txeypu veꞌt naj.
51 Orot boubun ta ana faifuw baban akisin ius Jesu bi’ufunun, hisinaftobon hitab hitafatumimih,
52 As itxꞌol naj toojeꞌ. As aꞌ kuxh u ixbꞌuꞌjeꞌ kaa veꞌt tiqꞌabꞌ unqꞌa najeꞌ. As tꞌosleꞌlik kuxh veꞌt naj tul ooj naj.
52 baise ana faifuwawat hibai i segar bihir.
53 As eqꞌol veꞌt ok u Jesús vatz viqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh. As imol veꞌt tibꞌ unqꞌa iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh, tukꞌ kaꞌt unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ chusel tibꞌ tiꞌ unqꞌa tzaqꞌiteꞌ, as tukꞌ kaꞌt unqꞌa bꞌaal tenameꞌ.
53 Firis Gagamin, orot ai’in, Ofafar bai’obaiyenayah, etei hiru’ay hima’am Jesu hibai hina firis ukwarih ana baremaim hirun.
54 As naach kuxh xekelikkat u Luꞌeꞌ tiꞌ u Jesús techal toon veꞌt naj vatz iqꞌanal viqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh. As xonlik veꞌt ok u Luꞌeꞌ kꞌatz kaꞌl unqꞌa xeen tetz u tostiixheꞌ tiꞌ ileeat veꞌt ok tibꞌ vatz xamal.
54 Peter ef yokaika i’ufnunih bairi hina Firis Gagamin ana bar merar hitit imaim ma’utenayah wairaf hi’asir hima rararih i na bairi hima rarih.
55 As unqꞌa iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh tukꞌ kaꞌt unqꞌa bꞌanol isuuchil unqꞌa tenameꞌ uveꞌ molik veꞌt tibꞌ, tan nik ichuk chajnaj txumbꞌal tukꞌ kaꞌl unqꞌa cheesan paav tiꞌ iyatzꞌpu veꞌt u Jesús. As yeꞌlik iyakꞌil u cheesa paaveꞌ uvaꞌ nik tal unqꞌa uxhchileꞌ,
55 Firis ukwarih naatu kanisel ana kou’ay sabuw tutufin etei hisinaftobon baifuwen tur hibow hitit saise imaim Jesu hita’asabun isan, baise ana kakafin men ta hitita’urimih.
56 tan kꞌuxh nimal unqꞌa uxhchileꞌ nik cheesan ipaav Aak, as yeꞌ nik ikꞌul tibꞌ iyol chajnaj svatzaj tiꞌ uvaꞌ la yatzꞌpu veꞌt Aak stiꞌ.
56 Sifrubonayah moumurih maiyow Jesu isan hifufuwen, baise hai tur hio men Jesu sisinafumaim hi’o’omih.
57 As txakpu veꞌt kaꞌt unqꞌa naj tiꞌ icheesal ipaav Aak. As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ:
57 Naatu sabuw afa himisir Jesu isan baifuwen tur hibow hit hio.
58 —Ech kat tal naj ileꞌ kat qabꞌi: «La veꞌpisa veꞌt u tostiixheꞌ uveꞌ bꞌanel taꞌn unqꞌa najeꞌ. As oxvaꞌl kuxh qꞌii la unlak umaꞌte uvaꞌ jit unqꞌa najeꞌ la bꞌanon,» tiꞌk naj,— tiꞌk unqꞌa cheesan tetz ipaav u Jesús.
58 “Aki eo anowar, ‘Sabuw umahimaim Tafaror Bar hiwowowab ayu boro anataraboun nare naatu veya tounu ufunamaim boro ana wowab maiye, men sabuw umahimaim hiwowowab na’atube.’”
59 Pet jit eela u cheesa paaveꞌ nik tal chajnaj tiꞌ Aak.
59 Baise hai tur hio men ta sisinafumaim hi’o’omih.
60 As viqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh, as txakpu veꞌt naj tiꞌ ichꞌotit kaꞌl u yol te u Jesús. As ech tal veꞌt naj ileꞌ te Aak: —¿Kam qꞌi uveꞌ yeꞌ natiineꞌ? ¿As kam ni tal axh tiꞌ unqꞌa yoleꞌ uveꞌ ni tal chajnaj seeꞌ?— tiꞌk naj.
60 Imaibo Firis Gagamin misir sabuw nahimaim bat Jesu ibatiy, “Orot hairi sif hirurubon inowar naatu boro hai tur wan inay ai en?”
61 As jit tiin u Jesús. As yeꞌl umaj yol tal Aak.
61 Baise Jesu men kafa’imo tur ta eomih, Firis Gagamin ibanak ibatiy maiye, “O i Roubininayan God Baigegewasinayan Natun?”
62 Ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —Ineꞌ uveꞌ naaleꞌ. As la etil veꞌt in tul uvaꞌ xonleꞌl veꞌt in tu visebꞌal u Kubꞌaal Tiixheꞌ uvaꞌ nim chit u tijleꞌmeꞌ. As la etil unkuꞌ chꞌuꞌl VIKꞌAOL U NAJEꞌ tu almikaꞌ xoꞌl u suutzꞌeꞌ,— tiꞌk Aak.
62 Jesu iya’afut eo, “Ayu i Natun, naatu kwa etei boro Orot Natun God fairin uman asukwafune namare rofom wanawanan nanan kwana’itin!”
63 As iqꞌix veꞌt viqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh u toksaꞌmeꞌ. Ech tal veꞌt naj ileꞌ: —Jit tzꞌajinal la ul umaꞌtoj uxhchil tiꞌ ixochpu naj,
63 Naatu Firis Gagamin iti tur nonowar ana faifuw bow seb naatu eo, “Aki men akokok sif rubonayah!
64 tan kat etabꞌil u yoleꞌ uveꞌ ni tal naj, tan ni toksa tibꞌ naj Tiixhil. ¿As kam ni tal ex tiꞌ naj?— tiꞌk naj. As kajayil chit unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ molik tibꞌ alon veꞌteꞌ uvaꞌ tetz chit veꞌt u Jesús uvaꞌ la kam Aak.
64 Baigigimen tur eo kwanowar, mi’itube kwanotanot?” Etei’imak hio, “I bowabow kakafin sinaf naatu i boro namorob?”
65 As xeꞌt veꞌt kaꞌl unqꞌa uxhchil tiꞌ itzubꞌal Aak. As ijup veꞌt chajnaj ivatz Aak. As itop veꞌt chajnaj Aak taꞌn qꞌabꞌ. As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ: —Asoj axh qꞌajsan tetz viyol u Tiixheꞌ, as qꞌiia uvaꞌ abꞌil kat qꞌoson axh,— tiꞌk chajnaj. As itzꞌich veꞌt unqꞌa xeen tetz u tostiixheꞌ ivatz Aak taꞌn qꞌabꞌ.
65 Sabuw afa Jesu yumatan hikwaitututur naatu matan faifuwamaim hisum hirab hio, “Kuo anowar yait o rabi?” Ma’utenayah auman rebareban hifafar.
66 As echenik kuꞌ tzan u Luꞌeꞌ vatz iqꞌanal vikabꞌal viqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh. As ul veꞌt umaꞌl vikꞌam viqꞌesal unqꞌa nachol Tiixheꞌ uvaꞌ atikkat u Luꞌeꞌ.
66 Peter ufun bar meraraka ma’am basit Firis Gagamin ana akirwairafin babitai na sisibinamaim tit,
67 As tul til veꞌt ixoj u Luꞌeꞌ uvaꞌ nik ileeoꞌk tibꞌ naj vatz xamal, as ech tal veꞌt ixoj ileꞌ tul aalik ok ixoj te naj: —Antik axheꞌ molonik eebꞌ tukꞌ u Jesús uvaꞌ aa Nazaret,— tiꞌk ixoj.
67 Naatu Peter ma wairaf rarar babitai bat itin kikin naatu eo, “O auman Jesu airi Nazarethane kwana.”
68 Ech tal veꞌt u Luꞌ ileꞌ: —Yeꞌ vootzaj u najeꞌ uveꞌ naaleꞌ; as yeꞌ la pal in tu u yoleꞌ uveꞌ naaleꞌ,— tiꞌk u Luꞌeꞌ. As el veꞌt chꞌuꞌl naj tziꞌ kabꞌal. As tul bꞌex oqꞌoj veꞌt u peleꞌxheꞌ.
68 Baise Peter youb, “Ayu men aso’ob o abitur ku’o.” Basit i bar merar ana etawan gagamin ufunane tit, naatu kokorere eo.
69 As til veꞌt ixoj u Luꞌeꞌ unpajte. As ech tal veꞌt ok ixoj ileꞌ te unqꞌa uxhchileꞌ uveꞌ atik tzitziꞌ: —U najeꞌ viꞌleꞌ, as imool tibꞌ najeꞌ tukꞌ unqꞌa ichusulibꞌ u Jesús,— tiꞌk ixoj.
69 Akir babitai Peter itin maiye, naatu nati’imaim sabuw hibatabat tur ta’imon hai tur eowen, “Iti orot i Jesu ana bai’ufununayan ta!”
70 As tal veꞌt u Luꞌeꞌ unpajte uvaꞌ yeꞌ toojtzaj naj u Jesús. As unbꞌiil kuxh stuul, as ech tal veꞌt unqꞌa uxhchil ileꞌ te u Luꞌeꞌ: —An chiteꞌ vil amool eebꞌeꞌ tukꞌ unqꞌa ichusulibꞌ u Jesús, tan axh aa Galilea. As ech ayoloneꞌ echeꞌ chajnaj,— tiꞌk unqꞌa uxhchileꞌ.
70 Baise Peter ibanak youb maiye, hima kikimin sabuw bairi hibatabat Peter hiu, “Tur anababatun o i Jesu ana bai’ufununayan orot ta, anayabin o auman i Galilee orot.”
71 As ech tal veꞌt u Luꞌ ileꞌ: —¡Asoj nu kuxh unchuli yol sevatz, as sviꞌ la ulkat u vaꞌlexheꞌ, tan vatz u Tiixheꞌ ni valkat uvaꞌ yeꞌ vootzaj u najeꞌ uveꞌ netaleꞌ!— tiꞌk u Luꞌeꞌ.
71 Peter eobaifaro eo, “Anababatun a tur ao’owen, God baimakiy nitu ayu ana bifufuwen na’at, ayu nati orot men aso’ob!”
72 As oqꞌ veꞌt u peleꞌxheꞌ tikaꞌpa. As jubꞌin veꞌt tul viyol u Jesús skꞌuꞌl u Luꞌeꞌ uvaꞌ maꞌtik talat Aak: «Tul yeꞌxnaj oqꞌ u peleꞌxheꞌ tikaꞌpa, as oxpajul maꞌt eesat eebꞌ sunkꞌatz,» tiꞌk Aak. As tul ul veꞌt u yoleꞌ skꞌuꞌl u Luꞌeꞌ, as xeꞌt veꞌt naj oqꞌoj.
72 Mar ta’imonamo kokorere mar bairou’abin eo, naatu imaibo Peter nuhin taseb Jesu mi’itube eo not, “Kokorere mar rou’ab nao ana veya o boro mar tounu ayu inayoubu.” Naatu Peter busuruf rerey.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.