Marcos 10
U ak' Testamento tu kuyob'al (IXLNNT) vs AAI
1 As el veꞌt chꞌuꞌl u Jesús tu u Capernaúm. As oon veꞌt Aak tu u Judea as tukꞌ tu u txꞌavaꞌ uvaꞌ jalit u nimla aꞌ u Jordán. As imol veꞌt tibꞌ unqꞌa tenameꞌ tiꞌ Aak unpajte. As chusun veꞌt Aak xoꞌl unqꞌa tenameꞌ, tan ech nik ibꞌan Aak sbꞌenameen.
1 Jesu nati efan ihamiy harew Jordan rabon rewan rounane Judea wanawananamaim tit. Ibanak maiye sabuw rou’ay gagamin maiyow hiru’ay naatu Jesu ana yawas mar etei esisinaf na’atube ma i’obaibiyih.
2 As ijetzꞌ veꞌt ok tibꞌ kaꞌl unqꞌa fariseo kꞌatz Aak tiꞌ ichukax ipaav Aak. As ichꞌoti veꞌt chajnaj umaꞌl u yol te Aak tiꞌ uvaꞌ ma la uch ijatxat el umaj u naj u tixqeleꞌ.
2 Pharisee afa hina Jesu biyan hitit naatu hisinaftobon hitikubibiruw isan hibatiy hi’o, “Ku’o anowar ai ofafar eo i karam orot aawan boro nakwahir?”
3 Ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —¿Kam kat tal kan u Moisés sete tiꞌ u yoleꞌ?— tiꞌk Aak.
3 Jesu ibatiyih eo, “Moses ana ofafaramaim mi’itube eobaiyuni?”
4 As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ: —Kat tal kan u Moisés uvaꞌ la uch ijatxat tibꞌ umaj u naj tukꞌ u tixqeleꞌ. As lanal itzꞌibꞌa naj uvaꞌ kam stiꞌ la ijatxkat tibꞌ naj tukꞌ u tixqeleꞌ. As la taqꞌ naj u uꞌujeꞌ te ixoj. As aꞌn la uch ijatxat el naj u tixqeleꞌ,— tiꞌk chajnaj.
4 Hiya’afut hi’o, “Aki Moses ibasit orot aawan kwahirin isan boro kwahikwahiren ana fef nakirum babin nitin nab auman nan.”
5 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —As tiꞌ kuxh vipaasan tziil unqꞌa tenameꞌ, as kat itzꞌibꞌa kan u Moisés u tzaqꞌiteꞌ.
5 Baise Jesu iya’afutih eo, “Moses iti ofafar kirum, anayabin kwa obai’obaiyen tur nowar isan dogor i fokar kwanekwan.
6 Tan tixeꞌtebꞌal u vatz txꞌavaꞌeꞌ kat icheesa u Tiixheꞌ u najeꞌ as u ixojeꞌ.
6 Baise aneika mar tafaram mamatar ana veya God ‘Orot babin hairi sinafen himatar.’
7 Estiꞌeꞌ la taqꞌ veꞌt kan u najeꞌ vibꞌaaleꞌ tukꞌ vitxutxeꞌ. As la teqꞌo veꞌt tibꞌ naj tukꞌ u tixqeleꞌ.
7 ‘Ana an nati isan orot boro hinah tamah nihamiyih naatu i boro aawan hairi hinita’imon.
8 As eela kuxh stukꞌ uvaꞌ umaꞌl kuxh veꞌt uxhchil la ibꞌaneꞌ vatz u Tiixheꞌ. As jit veꞌt kaꞌvaꞌl, pet unvatzul kuxh veꞌt vichiꞌoleꞌ skaabꞌil la ibꞌaneꞌ.
8 Naatu rou’ab boro nan biyah ta’imon namatar.’ Imih i boro men biyah rou’ab baise biyah ta’imon.
9 As la val sete, tan abꞌil uvaꞌ aꞌ u Tiixheꞌ kat bꞌanon uvaꞌ kat teqꞌo tibꞌ, as yeꞌxhebꞌil la jatxon ivatz,— tiꞌk u Jesús.
9 Isan imih orot babin hairi God bita’imonih men yait ta natarbounih.”
10 Tul uvaꞌ atik veꞌt u Jesús tu u kabꞌaleꞌ tukꞌ unqꞌa ichusulibꞌeꞌ, as ichꞌoti veꞌt chajnaj tiꞌ uveꞌ kat tal Aak.
10 Imaibo himatabir hin bar hititit ana veya Jesu ana bai’ufununayah hibatiy, “Iti tur anayabin i abisa?”
11 Ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Abꞌil uvaꞌ la ijatxeꞌl u tixqeleꞌ as la teqꞌo tibꞌ tukꞌ umaꞌt ixoj, as la paavin veꞌt naj vatz u tixqeleꞌ.
11 Hai tur eowen eo, “Orot yait ta a wan nakwahir nare babin ta nabaib ana moser i takweb.
12 As echat u ixojeꞌ uveꞌ la ijatx tibꞌ tukꞌ vitzumeleꞌ as la teqꞌo tibꞌ ixoj tukꞌ umaꞌt naj, as la paavin veꞌt ixoj,— tiꞌk Aak.
12 Na’atube babin yait aawan nakwahir, nare orot ta nabaib ana moser i takweb.”
13 As teqꞌo veꞌt ok unqꞌa uxhchileꞌ unqꞌa italaj intxaꞌeꞌ vatz u Jesús tiꞌ uvaꞌ la taqꞌ jeꞌ Aak iqꞌabꞌ tiꞌ chiintxaꞌ. As yaan veꞌt unqꞌa ichusulibꞌ Aakeꞌ te unqꞌa uxhchileꞌ uveꞌ nik eqꞌon ok unqꞌa talaj intxaꞌeꞌ vatz Aak.
13 Sabuw afa kek gidigidih hibow Jesu butubunih isan hinan, ana bai’ufununayah sabuw hikwararih hiotanih.
14 As tul til veꞌt Aak, as ul veꞌt iviꞌ Aak tiꞌ uvaꞌ nik imaj chajnaj ivatz unqꞌa talaj intxaꞌeꞌ. As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Echajputaj ok tzan unqꞌa talaj intxaꞌeꞌ sunkꞌatz. As yeꞌ kuxh emaj chiintxaꞌ, tan abꞌil uvaꞌ ech itxumbꞌaleꞌ echeꞌ vitxumbꞌal unqꞌa talaj intxaꞌeꞌ, as aꞌeꞌ uveꞌ at tokebꞌal xoꞌl u tenameꞌ uvaꞌ at jaqꞌ u tijleꞌm u Tiixheꞌ.
14 Baise Jesu iti i’itin ana veya men iyasisir, naatu ana bai’ufununayah isah eo, “Kek gidigidih kwaihamiyih tena isou men kwanarufutih, anayabin God ana aiwob i kek gidigidih iti na’atube i nowah.
15 As jik chit tuk val sete, tan abꞌil uvaꞌ jitꞌeꞌch vitxumbꞌaleꞌ echeꞌ itxumbꞌal umaj talaj intxaꞌ la ibꞌaneꞌ tiꞌ uvaꞌ la til u Tiixheꞌ isuuchil, as yeꞌl tokebꞌal xoꞌl u tenameꞌ uvaꞌ at jaqꞌ u tijleꞌm u Tiixheꞌ,— tiꞌk u Jesús.
15 Anababatun a tur ao’owen, o yait God ana aiwobomaim runamih, inayare ana itinin kek gidigidih inamamatar boro inarun.”
16 As junun ijelet veꞌt Aak unqꞌa talaj intxaꞌeꞌ. As taqꞌ veꞌt jeꞌ Aak iqꞌabꞌ tiꞌ chiintxaꞌ, as tal veꞌt Aak uvaꞌ aꞌ u bꞌaꞌneꞌ la ul tiꞌ chiintxaꞌ.
16 Imaibo Jesu kek gidigidih buwih uman tafah yara’aten naatu igegewasinih.
17 As tul el veꞌt chꞌuꞌl u Jesús tiꞌ ibꞌeneꞌ, as qꞌax tul veꞌt umaꞌl u naj. As kuꞌ veꞌt naj qaaloj vatz Aak. As ech tal veꞌt naj ileꞌ: —¿Bꞌaꞌnla Chusul, kam la unbꞌaneꞌ tiꞌ uvaꞌ at untiichajil uvaꞌ yeꞌl iyaꞌtebꞌal?— tiꞌk najeꞌ.
17 Jesu misir busuruf inan auman, orot ta nunuw na Jesu nanamaim tit sun yowen, ibatiy, “Bai’obaiyenayan gewas, abisa ana sinaf boro yawas wanatowan nowau’umih namatar?”
18 Ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —¿Kam qꞌi uvaꞌ: «Bꞌaꞌnla Chusul,» chꞌaxh sve? Tan yeꞌl umaj bꞌaꞌnla chusul ati, pet taꞌneꞌ u Tiixheꞌ.
18 Jesu iya’afut eo, “Aisimamih ayu gewasu irouw ku’o? God akisinamo i gewasin men yait ta.
19 As ootzimal unqꞌa tzaqꞌiteꞌ aꞌn uvaꞌ ech ni tal ileꞌ:
19 Ofafar o iso’ob. ‘Men asabunuwen isa nama, men turanah a’aawah ufuh inan, men inabain, men inakutabitabir, men inifufuwen, hinat tamat inabosiyasiyarih.’”
20 As ech tal veꞌt u naj ileꞌ: —Chusul, nimamal chiteꞌ svaꞌn skajayil tu unchꞌooil,— tiꞌk naj.
20 Orot eo, “Bai’obaiyenayan, ayu kek kikimu ana veya iti ofafar etei’imak abosiyasiyar.”
21 As isaji veꞌt u Jesús naj. As ixoꞌni veꞌt Aak naj. Ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Atil chit umaꞌte uvaꞌ yeꞌ abꞌaneꞌte. Pet kuxh kꞌayi kan unqꞌa txꞌiibꞌal aqꞌiieꞌ skajayil. As la ajatx veꞌt vijaꞌmileꞌ xoꞌl unqꞌa meebꞌaꞌeꞌ. As nimal u bꞌaꞌnileꞌ lakꞌul tu almikaꞌ. Pet siꞌu. Xekebꞌen sviꞌ, as kꞌuxh la apalebꞌe kꞌaxkꞌo as moj la kam axh sviꞌ,— tiꞌk Aak.
21 Jesu mutufor nuw orot itin naatu isan yabow auman iu, “Sawar ta’imonamo men isinaf. Inan a sawar etei sabuw hinatobon, kabay inab gagaganiy sabuw initih naatu o inan ayu i ni’ufnunu, saise maramaim o boro guguw wairafi inama.”
22 As tul tabꞌi u najeꞌ u yoleꞌ, as txumun veꞌt u naj tul bꞌen veꞌt naj, tan tiꞌ uvaꞌ nimal u txꞌiibꞌal iqꞌii u najeꞌ atike.
22 Orot iti tur nonowar anamaramaim gubamin hurir naatu ereyababan auman in anayabin orot i guguw wairafin.
23 As isaji veꞌt bꞌen u Jesús unqꞌa ichusulibꞌeꞌ stxala. Ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —¡Kaꞌl tzii tiꞌ unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ at txꞌiibꞌal iqꞌii uvaꞌ at tokebꞌal xoꞌl u tenameꞌ uvaꞌ at jaqꞌ u tijleꞌm u Tiixheꞌ!— tiꞌk u Jesús.
23 Imaibo Jesu tatabir ana bai’ufununayah isah eo, “Guguw wairafih God ana aiwob efanamaim run isan i fokar kwanekwan.”
24 As teqꞌo veꞌt taama unqꞌa ichusulibꞌ Aakeꞌ tul uvaꞌ tabꞌi veꞌt chajnaj viyol Aakeꞌ. As ech tal veꞌt Aak ileꞌ te chajnaj: —Ex unchusulibꞌ, la val sete uvaꞌ abꞌil uveꞌ aꞌ nikꞌujbꞌaꞌkat ikꞌuꞌl tiꞌ u txꞌiibꞌal iqꞌiieꞌ, as kaꞌl tzii stiꞌ uvaꞌ at tokebꞌal xoꞌl u tenameꞌ uvaꞌ at jaqꞌ u tijleꞌm u Tiixheꞌ.
24 Bai’ufununayah iti tur hinonowar hifofofor men kafaita, baise Jesu ibanak eo maiye, “Ayu natunatu, God ana aiwob run isan ana ef i fokar anababatun.
25 As oora kuxheꞌ la pal umaj u camello tixotoꞌlil umaj tzꞌisbꞌal bꞌaj tiꞌ uvaꞌ la ok umaj txꞌioliqꞌii xoꞌl u tenameꞌ uvaꞌ at jaqꞌ u tijleꞌm u Tiixheꞌ,— tiꞌk u Jesús.
25 Sinak ana sou’umaim camel sorabon isan i hamehamen maiyow boro nasorabon, baise orot guguw wairafih God ana aiwobomaim run isan i fokar kwanekwan.”
26 As tul tabꞌi veꞌt chajnaj u yoleꞌ, as aal chit teqꞌo veꞌt taama chajnaj. Ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ svatzaj: —¿Asoj ech la ibꞌaneꞌ echeꞌ u veeꞌ? ¿as abꞌil qꞌii la ok xoꞌl vitenam u Tiixheꞌ?— tiꞌk chajnaj.
26 Iti tur hinonowar bai’ufununayah hikasiy men kafaita naatu taiyuwih hima hibabatiyih, “Yait boro yawas nab?”
27 As isaji veꞌt u Jesús chajnaj. Ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —As vatz unqꞌa uxhchileꞌ, as aꞌ chiteꞌ yeꞌ la uchi. Pet ech koj vatz u Tiixheꞌ, tan la chit ibꞌaneꞌ,— tiꞌk Aak.
27 Jesu mutuforomo nuw itih naatu iya’afutih eo, “Sabuw isah iti i fokar, baise God isan i hamehamen maiyow, anayabin sawar etei God boro nasinaf hinamatar.”
28 As ech tal veꞌt u Luꞌ ileꞌ: —Kat qaqꞌlu veꞌt kan unqꞌa qetzeꞌ skajayil. As il oꞌ xekel veꞌt oꞌ seeꞌ,— tiꞌk naj.
28 Peter Jesu isan eo, “Kwi’itin aki sawar etei aihamiyen naatu o abi’ufnuni.”
29 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —As jik chit la val sete, tan abꞌil uvaꞌ la taqꞌ kan ikabꞌal, moj titzꞌin tatzik, moj ibꞌaal, moj itxutx, moj tixqel, moj meꞌal ikꞌaol, moj itxꞌavaꞌ tiꞌ uvaꞌ la xekebꞌ sviꞌ as tiꞌ uvaꞌ nimamal u bꞌaꞌnla yoleꞌ staꞌn,
29 Jesu eo, “Anababatun a tur ao’owen, yait ta ana bar, taintuwan, ruburubun, hinah, tamah, natunatun, naatu ana tafaram ihamiyen, na’atube ayu isou naatu tur gewasin isan iti sawar bihamiyen.
30 as nimal ichꞌexel u tetzeꞌ la ikꞌuleꞌ tetz vitiichajileꞌ vatz u txꞌavaꞌeꞌ. As la ikꞌul ichꞌexel vikabꞌaleꞌ, tukꞌ unqꞌa titzꞌin tatzikeꞌ, tukꞌ itxutx, tukꞌ meꞌal ikꞌaol, tukꞌ itxꞌavaꞌ, as kꞌuxh kam kuxh kꞌaxkꞌo la ipalebꞌe. As tu unqꞌa qꞌiieꞌ uvaꞌ aꞌn tuleꞌ, as at veꞌt itiichajil u uxhchileꞌ uveꞌ yeꞌl iyaꞌtebꞌal.
30 Iti boun ana veya i boro ana bar, taintuwan, ruburubun, hinahinah, natunatun naatu ana me etei i boro hundred ta’ita’imon tafan anayababar anitin, bai’akir kakafin auman, yomaninamaim boro yawas wanatowan nab.
31 Tan nimal unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ ni toksal iqꞌii taꞌn unqꞌa tenameꞌ, as tul aꞌeꞌ uvaꞌ jit nim talcheꞌ vatz u Tiixheꞌ. Pet ech koj unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ yeꞌl iqꞌii vatz unqꞌa tenameꞌ, as aꞌeꞌ uvaꞌ nim talcheꞌ vatz u Tiixheꞌ,— tiꞌk u Jesús.
31 Baise sabuw moumurih maiyow boun wan tibi’iyon boro hini’uf naatu sabuw iyab tibi’uf boro hini’iyon.”
32 Tul aalik ijeꞌ u Jesús tu u Jerusalén, as bꞌax veꞌt Aak vatz unqꞌa ichusulibꞌeꞌ. As teqꞌo veꞌt taama chajnaj tiꞌ uvaꞌ aalik ijeꞌ Aak tu u Jerusalén. As vaꞌlik chit ixoꞌv veꞌt kaꞌt unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ xekik tiꞌ Aak. As imolo veꞌt el Aak kabꞌlaval unqꞌa ichusulibꞌeꞌ. As tal veꞌt Aak te chajnaj kam uvaꞌ la ipalebꞌe Aak.
32 Jesu ana bai’ufununayah bairi hitit Jerusalem ana ef hibai naatu Jesu ana bai’ufununayah aunah i’iyon, ana bai’ufununayah ufun hinan hinuw hi’i’itin ana veya hai kasiy ra’at, naatu sabuw iyab hibi’ufunun hai bir ra’at. Jesu ana bai’ufununayah 12 buwih nabinamaim hin naatu busuruf hai tur eowen sawar boro mi’itube hinamamatar isan.
33 Ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Il oꞌ maꞌt veꞌt jeꞌ oꞌ tu u Jerusalén. As tuk oksaloj ok VIKꞌAOL U NAJEꞌ tiqꞌabꞌ unqꞌa iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh tukꞌ te unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ chusel tibꞌ tiꞌ unqꞌa tzaqꞌiteꞌ. As tuk alaxoj ikameꞌ. As la yatzꞌpi. As la oksal tiqꞌabꞌ unqꞌa tenameꞌ uvaꞌ jit tiaal Israel.
33 Hai tur eowen eo, “Kwananowar, it i au Jerusalem tayey nati’imaim Orot Natun boro hinabonawiy nan firis hai ukwarih naatu Ofafar bai’obaiyenayah biyah natit. Imaim boro morobomih hinao naatu hinabonawiy nan Eteni Sabuw biyah.
34 As la eesal iqꞌii. La qꞌospu veꞌteꞌ; la tzubꞌali; la yatzꞌpu veꞌteꞌ. As titoxvu qꞌii la ul taama,— tiꞌk u Jesús.
34 Imaim hini’i’iyab, hinakwaitututur, hinarab, naatu hina’asabun namorob, baise veya tounu ufunamaim i boro nayawas na misir maiye.”
35 U Jacob tukꞌ u Xhuneꞌ uvaꞌ ikꞌaol u Zebedeo, as jetzꞌen veꞌt ok chajnaj kꞌatz u Jesús. As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ: —Chusul, tuk kujaj umaꞌl u bꞌaꞌnil see. As aꞌ ni qaleꞌ uvaꞌ la abꞌaneꞌ kam uvaꞌ tuk kujaj see,— tiꞌk chajnaj.
35 Zebedee natunatun rou’ab, James naatu John hairi hina Jesu biyan hitit naatu hifefeyan, “Bai’obaiyenayan aki akokok abisa isan anabifefeyani inasinaf.”
36 Ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —¿Kam qꞌi nesaꞌ uveꞌ la unbꞌaneꞌ?— tiꞌk Aak.
36 Jesu ibatiyih, “Bo abistan kwakokok boro isa anasinaf?”
37 As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ: —Tul la oksal veꞌt aqꞌii, as la aaqꞌ qijleꞌm tiꞌ uvaꞌ la xonebꞌ umaꞌl oꞌ tasebꞌal as umaꞌt oꞌ tamax,— tiꞌk chajnaj.
37 Hiya’afut hi’o, “O a aiwob ana bonamanamarinamaim inabi’ukwarin ana veya, aki akokok ina’uwi ta uma a’asukwafune namare ta uma a beyawane namare.”
38 Ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —Yeꞌ nepal stuul kam uvaꞌ nejajeꞌ. ¿Ma la etxꞌol epal tu u kꞌaxkꞌoeꞌ uveꞌ tuk unpalebꞌe? ¿As ma tuk etxꞌol etok tu u mam txumlebꞌaleꞌ uvaꞌ tuk unpalebꞌe?— tiꞌk Aak.
38 Jesu iyafutih eo, “Kwa men kwaso’ob abistan isan kwabifefeyan? Karam biyababan ana kerowas ana tomatom boro kwanatom? Naatu morob wanawanan anarun ana momorob boro kwanarun?”
39 —Kano, la kutxꞌoleꞌ,— tiꞌk chajnaj. As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —An chiteꞌ uvaꞌ netitzꞌa, tan la epalebꞌe u kꞌaxkꞌoeꞌ uveꞌ la unpalebꞌe. As la epalebꞌe u mam txumlebꞌaleꞌ uvaꞌ la unpalebꞌe.
39 Hiya’afut hi’o, “Aki karam.” Jesu uwih eo, “Biyababan ana harew i karam boro kwanatom naatu morob wanawanan boro kwanarun.
40 Pet ech koj uvaꞌ netal exonebꞌ tu vunsebꞌaleꞌ tukꞌ tu vunmaxeꞌ, tan jit ineꞌ la aqꞌon sete. Pet aꞌ la aqꞌaxkat te unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ txaael veꞌt taꞌn u Tiixheꞌ, tan bꞌanel veꞌt tucheꞌ taꞌn Aak tiꞌ taqꞌax ste,— tiꞌk u Jesús.
40 Baise o ta au asukwafune mare naatu ta au beyawane mare i men karam boro ayu kwa anit. Nati i sabuw iyabowat God isah yayabuna boro nitih.”
41 Tul tabꞌi veꞌt lavat unqꞌa ichusulibꞌ Aakeꞌ, as ul veꞌt iviꞌ chajnaj tiꞌ u Jacob tukꞌ u Xhuneꞌ.
41 Bai’ufununayah nah ten iti tur hinonowar yah so’ar, James, John hairi isah.
42 As imolo veꞌt tzan u Jesús chajnaj. As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Ootzimaleꞌ setaꞌn uvaꞌ jankꞌal unqꞌa najeꞌ uveꞌ ni tok ijlenaalil tiꞌ unqꞌa tenameꞌ, as ni toksa jeꞌ iqꞌii tiꞌ unqꞌa tenameꞌ. As nim chit chajnaj ninacheꞌ tukꞌ unqꞌa imooleꞌ, tul nipaasa tibꞌ chajnaj tiꞌ unqꞌa tenameꞌ.
42 Basit Jesu etei’imak eafayuwih hina biyan hitit naatu uwih eo, “Eteni Sabuw wanawanahimaim orot hirurubin akisinamo ana fair ema’am boro sabuw nakaifih, naatu i akisinamo ana fairamaim boro nabonawiyih.
43 Pet jitꞌeꞌch la ibꞌan sexoꞌl, tan abꞌiste ex uvaꞌ nesaꞌ uvaꞌ nim etalcheꞌ tiꞌ unqꞌa emooleꞌ, as exeꞌ lochol tetz vemooleꞌ la ibꞌaneꞌ.
43 Baise kwa wanawananamaim iti na’atube i men ema’ama, o yait kukokok iti kou’ay wanawanan orot gagam mataramih, o i boro turanah isah ini’akir inabow.
44 As abꞌiste ex uvaꞌ nesaꞌ uvaꞌ at etijleꞌm xoꞌl unqꞌa emooleꞌ, as ex lochol tetz vemooleꞌ.
44 naatu o yait kukokok iti kou’ay wanawanan wan bai’iyonamih, o i boro bai’akirayan inamatar.
45 Tan VIKꞌAOL U NAJEꞌ kat uli jit tiꞌ uvaꞌ la lochpi taꞌn unqꞌa tenameꞌ kat ulkat, pet kat uli tiꞌ ul taqꞌat tibꞌ kamoj tiꞌ iqꞌalpul unqꞌa tenameꞌ vatz vipaaveꞌ,— tiꞌk u Jesúseꞌ.
45 Anayabin Orot Natun i men sabuw isan bowamih na; baise sabuw isah nabow ana yawas isah ni’inuw, saise sabuw moumurih natubunih.”
46 As oon veꞌt Aak tu u Jericó. As tul el veꞌt Aak tziꞌeꞌl u tenameꞌ tukꞌ unqꞌa ichusulibꞌeꞌ tukꞌ unjoltu unqꞌa tenameꞌ, as xonlik umaꞌl u tzot tziꞌ bꞌey tiꞌ ijoyat ipuaj. As Bartimeo ibꞌii naj. As vikꞌaol u Timeo.
46 Hina tafaram Jericho hitit, naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi nati efan baihamiyinamih sabuw rou’ay gagamin maiyow hiru’ay, naatu orot matan fim fefeyanayan wabin Bartimais, Timias natun ef sisibinamaim ma’am.
47 Tul tabꞌi veꞌt naj uvaꞌ aꞌ u Jesús uvaꞌ aa Nazaret nik ipaleꞌ, as xeꞌt veꞌt naj sikꞌin. Ech tal veꞌt naj ileꞌ: —¡Jesús, tiaal David, txum unvatz!— tiꞌk naj.
47 Jesu Nasaret mowan na inan hi’o nowar. Basit eaf, “Jesu David uwan kwiwanbabanu!”
48 As nimal uxhchil yaaon naj tiꞌ uvaꞌ nisikꞌin naj. As aal chit taqꞌ veꞌt jeꞌ naj tuul iviꞌ. As ech tal veꞌt naj ileꞌ unpajte: —¡Pap, axh tiaal David, txum unvatz!— tiꞌk naj.
48 Sabuw moumurin maiyow orot matan fim hi’u awan fotamih. Baise men karam fanan aumetawat iwow eaf, “David uwan kwiwanbabanu!”
49 As txakebꞌ veꞌt u Jesús. As tal veꞌt Aak imolol u tzoteꞌ. As tul molol veꞌt tzan, ech alpu ileꞌ ste: —Txakpen. Bꞌan atiaal, tan nimolo axh u Jesús,— tiꞌk unqꞌa uxhchileꞌ te naj.
49 Jesu an kutan naatu eo, “Kwa’af kwa’u ena.” Basit orot matan fim isan hi’af, “Yate inbainub! Kumisir, isa eafa’af.”
50 As taqꞌ veꞌt kan naj umaꞌl u chelkin oksaꞌm uvaꞌ atik ok tiꞌ naj. As txakpu veꞌt naj tiꞌ tul kꞌatz u Jesús.
50 Orot duku iwa’an misir ana faifuw tafan bosair yare remor na Jesu biyan tit.
51 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —¿Kam qꞌi nasaꞌ uvaꞌ la unbꞌaneꞌ?— tiꞌk Aak. Ech tal veꞌt u tzot ileꞌ: —Chusul, aꞌ ni valeꞌ uvaꞌ la ilon vunvatzeꞌ,— tiꞌk naj.
51 Jesu ibatiy, “Abistan kukokok o isa ana sinaf?” Matan fim iya’afut eo, “Bai’obaibiyenayan ayu akokok matu nigewasin ananuw maiye.”
52 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —Kuxh veꞌteꞌ, tan tiꞌ uvaꞌ kat akꞌujbꞌaꞌ akꞌuꞌl sviꞌ, as kat ilonyu veꞌt vavatzeꞌ,— tiꞌk Aak. As yak kuxh ilon veꞌt naj. As xekebꞌ veꞌt naj tiꞌ u Jesús tul bꞌen veꞌt Aak.
52 Jesu iu eo, “Kwen o abaitumatumamaim iyawasi.” Mar ta’imon matan igewasin nuw naatu busuruf Jesu efamaim inan i’ufunun hairi hin.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.