Lucas 4

U ak' Testamento tu kuyob'al (IXLNNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 As atik itxumbꞌal u Jesús taꞌn u Tiixhla Espíritu tiꞌ ibꞌanat Aak kam uvaꞌ ni tal u Tiixheꞌ ste. As el veꞌt chꞌuꞌl Aak tziꞌ u nimla aꞌeꞌ u Jordán. As oon veꞌt Aak tu u tzuukin txꞌavaꞌeꞌ taꞌn u Tiixhla Espíritu.
1 Jesu biyan tutufin etei God Anun Kakafiyin karatan Jordan harewane matabir yen naatu Anun Kakafiyin i’unawiy in Judea arar yan tit.
2 As kaꞌviinqil qꞌii kat atin u Jesús tu u tzuukin tzꞌavaꞌeꞌ. As yeꞌl Aak kat txꞌaꞌni. Pet kat ikuy veꞌt Aak ivaꞌy. As kat ul veꞌt u txꞌiꞌlanajeꞌ tiꞌ ul ichukat txumbꞌal tiꞌ uvaꞌ la paavin u Jesús.
2 Nati’imaim veya etei 40 bay en ma’am ufunamaim bayumih morob. Naatu nati ana maramaim Demon Mowan na routobon itin,
3 As ech tal veꞌt u txꞌiꞌlanaj ileꞌ: —Asoj axh iKꞌaol u Tiixheꞌ, as ala uvaꞌ la bꞌen u kꞌubꞌeꞌ stxꞌixil,— tiꞌk u txꞌiꞌlanajeꞌ.
3 eo, “O i God Natun na’at, kabay iti ku’uwih tebotabir rafiy tematar ku’aa.”
4 Ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —Ech ni tal viyol u Tiixh ileꞌ uvaꞌ tzꞌibꞌamal kan:
4 Baise Jesu iya’afut eo, “Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘Orot men bayumaim akisin niyawasimih.’”
5 As bꞌen veꞌt u Jesús taꞌn u txꞌiꞌlanajeꞌ viꞌ umaꞌl u nimla vitz. As kam chit unqꞌa veeꞌ at tulaj unqꞌa tenameꞌ skajayil vatz u txꞌavaꞌeꞌ, as ikꞌuch veꞌt naj te u Jesús.
5 Naatu Demon Mowan Jesu i’unawiy maiye hiyen hin koun yan bat, imatanubamo tafaram tutufin etei itin.
6 As ech tal veꞌt naj ileꞌ: —As la voksa veꞌt axh sibꞌooqꞌolil unqꞌa tenameꞌ skajayil. As la vaqꞌ unqꞌa itxꞌiibꞌal iqꞌiieꞌ see, tan at tunqꞌabꞌ skajayil. As la uch vaqꞌat te umaj uxhchil, abꞌil uveꞌ la unsaꞌ vaqꞌat ste.
6 Naatu Demon Mowan eo, “Ayu boro fair etei o anit naatu tafaram ana aiwob auman boro anit. Anayabin etei’imak ayu hitu, ayu orot yait arurubin boro i anitin nab.
7 Asoj la kuꞌ axh qaaloj sunvatz tiꞌ ooksat unqꞌii, as eetzeꞌ uveꞌ skajayil,— tiꞌk u txꞌiꞌlanajeꞌ te u Jesús.
7 Imih O ayu inakwakwafiru na’at, iti sawar etei boro o nowamih anit.”
8 Ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —Jetzꞌen el sunvatz, Satanás, tan ech ni tal umaꞌt u yol ileꞌ uvaꞌ tzꞌibꞌamal kan:
8 Jesu iya’afut eo, “Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘A Regah a God akisinamo inakwafir isan inabow.’”
9 As teqꞌo veꞌt u txꞌiꞌlanajeꞌ u Jesús viꞌ u tostiixheꞌ tu u Jerusalén. As ech tal veꞌt naj ileꞌ te Aak: —Asoj axh iKꞌaol u Tiixheꞌ, as suti kuꞌ eebꞌ tzitzaꞌ,
9 Naatu iban maiye Demon Mowan Jesu bai nawiy hin Jerusalem hitit, hiyen hin Tafaror Bar tafantoro’ot bat naatu iu, “O God Natun na’at, kukununuw kura’iy.
10 tan ech ni tal umaꞌt u yol ileꞌ uvaꞌ tzꞌibꞌamal kan:
10 Anayabin Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘God boro ana tounamatar na’uwih hinatafafari,
11 As: La ul ikꞌul axh unqꞌa ángel aqꞌal uvaꞌ yeꞌ la kꞌaxbꞌu veꞌt avoj tiꞌ umaj kꞌubꞌ,—
11 umah yanamaim inare hinabuwi, boro men kabay a narab natakakirimih.’”
12 Ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —Ech ni tal umaꞌt u yol ileꞌ uvaꞌ tzꞌibꞌamal kan:
12 Baise Jesu iya’afut iu, “Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘A Regah a God men routobon initinimih.’”
13 As tul kat tzojpu veꞌt u txꞌiꞌlanajeꞌ tiꞌ ichukat txumbꞌal tiꞌ ikuꞌ u Jesús tu paav, as taqꞌ veꞌt kan naj u Jesús. As nik kuxh itxꞌebꞌ veꞌt naj ilejat umaꞌtoj qꞌii tiꞌ ichukat txumbꞌal unpajte tiꞌ u Jesús.
13 Demon Mowan routobon ta ta Jesu bitin ufunamaim itumar tabaratait tit mar kafai ufunamaim bat.
14 As atik itxumbꞌal u Jesús taꞌn u Tiixhla Espíritu tul qꞌaav veꞌt Aak tu u Galilea. As pax veꞌt itzibꞌlal u Jesús tulaj unqꞌa tenameꞌ tukꞌ tulaj unqꞌa talaj tenameꞌ.
14 Imaibo Jesu God Anun Kakafiyin ana fair bai auman matabir na Galilee tit. Ana tur ra’at tasasar tit tafaram nati sisibinamaim hima’am etei’imak hinowar.
15 As nikat ichusun veꞌt u Jesús tulaj unqꞌa atinbꞌaleꞌ tetz nachbꞌal Tiixh taꞌn unqꞌa tiaal Israel. As nimal unqꞌa uxhchileꞌ nik oksan veꞌt iqꞌii Aak.
15 Kou’ay Bar wanawanan run bi’obaibiyih sabuw etei’imak tur hinonowar, hifai hibora’ara’ah.
16 As oon veꞌt u Jesús tu u Nazaret uvaꞌ chꞌiikat Aak. As tul kat ilej u xeem qꞌiieꞌ, as ok veꞌt Aak tu u atinbꞌaleꞌ tetz nachbꞌal Tiixh, tan ech chit nik ibꞌan Aak tu jun xeem qꞌii. As txakebꞌ veꞌt Aak tiꞌ isikꞌlet Aak viyol u Tiixheꞌ xoꞌl unqꞌa tenameꞌ.
16 Jesu remor na Nazareth tit, bar merar i ma rara’atamaim, Baiyarir ana veya matanfufur isisinaf na’atube, in Kou’ay Bar run, Buk ta baiyab isan misir.
17 As aqꞌpik veꞌt ok u uꞌujeꞌ te Aak uveꞌ tzꞌibꞌamal kan taꞌn u Isaías, u qꞌajsan tetz viyol u Tiixheꞌ tul ijaj veꞌt Aak u uꞌujeꞌ. As ilej veꞌt Aak u yoleꞌ uvaꞌ ech ni tal ileꞌ:
17 Naatu dinab orot Isaiah ana buk hibai Jesu hitin, bai rusasar tur iti na’atube hikirum inu’in ana efanamaim tit.
18 Aꞌ viTiixhla Espíritu u Kubꞌaaleꞌ ni lochon in tiꞌ unbꞌanataꞌ kam uvaꞌ ni tal Aak sviꞌ.
18 “Regah Anun Kakafiyin i ayu wanawana’umaim ema’am,
19 as tiꞌ valat te unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ kat ilejlu veꞌt u qꞌiieꞌ uvaꞌ la taqꞌ veꞌt Aak vibꞌaꞌnileꞌ te unqꞌa uxhchileꞌ, tiꞌk u yoleꞌ uvaꞌ isikꞌle u Jesús tu u atinbꞌaleꞌ tetz nachbꞌal Tiixh.
19 Naatu anakurereb sabuw hinanowar
20 As tul bꞌaꞌnxi, as ibꞌalqꞌu veꞌt Aak u uꞌujeꞌ. As taqꞌ veꞌt ok Aak te u lochonaaleꞌ. As xonebꞌ veꞌt Aak. As kaꞌyamalik chit veꞌt Aak taꞌn unqꞌa uxhchileꞌ skajayil uveꞌ atik tu u atinbꞌaleꞌ tetz nachbꞌal Tiixh.
20 Jesu buk itakum orot kaifenayan itin i mara’iy. Sabuw Kou’ay Bar wanawanan hima’am etei’imak matah hito’ab Jesu hi’itin kikin.
21 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —As cheel kat ibꞌanlu veꞌt u veeꞌ sevatz, uvaꞌ alel kan tu u uꞌujeꞌ,— tiꞌk Aak.
21 Baise Jesu misir busuruf sabuw hai tur eowen eo, “Tur iti aiyab kwananowar i boun na iturobe.”
22 As achaꞌv chit viyol Aakeꞌ te unqꞌa tenameꞌ. As teqꞌo veꞌt taama unqꞌa tenameꞌ tiꞌ u yoleꞌ uveꞌ isikꞌle Aak. As ech tal veꞌt unqꞌa tenam ileꞌ: —¿Jit kol vikꞌaol u Xhuꞌleꞌ qꞌa u najeꞌ?— tiꞌk unqꞌa tenameꞌ tal svatzaj.
22 Sabuw etei’imak nati’imaim hima Jesu eo hinonowar hio, “Turobe iti orot ana tur i gewasin.” Naatu tur mumunin bitan eo hinonowar isan hifofofor, naatu taiyuwih hibatiyih hio, “Iti orot i Joseph natun?”
23 Ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Pet ni vitzꞌa uvaꞌ ech tuk etal ileꞌ sve: «¡Axh aatzꞌak, tzꞌaka eebꞌ sajunal!» chaj ex tuk etal sve. As moj ech la etal ileꞌ: «Jankꞌal unqꞌa bꞌaꞌnileꞌ uvaꞌ ni qabꞌi yol stiꞌ uvaꞌ kat abꞌan tu u Capernaúm as echat abꞌan tzitzaꞌ tu vatenameꞌ cheel,» chaj ex,— tiꞌk u Jesús.
23 Naatu Jesu iuwih eo, “Binan tur gewasin matan fufur sabuw teo’omaim boro kwana’uwu kwanao, ‘Adanafur ana orot, taiyuw kwiyawasi.’ Naatu iban boro kwana’uwu maiye, ‘Capernaum ma bow bigan tanonowar na’atube, iti ana bar ana meraramaim nabow tana’itin.’”
24 As ech tal veꞌt Aak ileꞌ unpajte: —Tan echeꞌ bꞌaꞌn koj iyolbꞌel umaꞌl u qꞌajsan tetz viyol u Tiixheꞌ vatz unqꞌa uxhchileꞌ tu vitenameꞌ.
24 Jesu iban maiye iuwih eo, “Anababatun a tur ao’owen, dinab orot ana bar ana meraramaim boro men ana merar hinay hinabaimih.
25 As jik chit tuk val sete, tul uvaꞌ jit ul jabꞌal tu oxvaꞌl yaabꞌ tukꞌ vaajil ichꞌ taꞌn u Elías, as mamaꞌla vaꞌy kat ibꞌana. As kꞌuxh nimal unqꞌa txakay ixojeꞌ atik tu u Israel,
25 Naatu tur anababatun a tur ana’owen, Elijah ma’am ana veya’amaim kwafukwafur maumurih na’in Israel wanawanan hima’am afow matar. Nati ana veya’amaim kwamur etei tounu naatu sumar six na’atube toun men yar, baimar kakafin na, nati tafaram wanawananamaim bar merar etei’imak bay i’en.
26 as jit ichaj bꞌen u Tiixheꞌ u Elías xeꞌ umaj txakay ixoj tu u Israel. Pet aꞌ ichajkat bꞌen Aak u Elías xeꞌ umaꞌl u txakay ixoj tu u Sarepta uvaꞌ echen tu u Sidón.
26 Nati ana veya’amaim God men Elijah iyafar Israel wanawanan kwafur babin ta ibaisimih, baise Sidon wanawanan Zarepat bar meraramaim kwafur babin ta’imon ma’am isan God iyafar in tit baibais itin.
27 As kꞌuxh nimal unqꞌa aachꞌoꞌmeꞌ atike uvaꞌ atik ok chꞌaꞌk chin stiꞌ tu u Israel tul uvaꞌ atik u Eliseo, u qꞌajsan tetz viyol u Tiixheꞌ, as yeꞌxhebꞌil kat bꞌaꞌnxi. Pet taꞌn kuxh u Naamán, u aa Siria, kat bꞌaꞌnxi,— tiꞌk u Jesús.
27 Naatu dinab orot Elisha ma’am ana veya Israel sabuw moumurih maiyow kokom ani’anih hima’ama men yait ta na Elisha iyawasimih, baise tafaram Syria orot wabin Naaman akisinamo na Elisha iyawas.”
28 As tul tabꞌi veꞌt unqꞌa tenameꞌ viyol u Jesús tu u atinbꞌaleꞌ tetz nachbꞌal Tiixh, as ul veꞌt iviꞌ chajnaj tiꞌ Aak.
28 Sabuw Kou’ay Bar wanawanan hima iti tur hinonowar ana veya, yah wanawanan so’aso’ar yen higagamat,
29 As imol veꞌt ok tibꞌ unqꞌa uxhchileꞌ tiꞌ Aak tu u atinbꞌaleꞌ tetz nachbꞌal Tiixh. As tilul veꞌt el Aak tiꞌeꞌl u tenameꞌ. As eqꞌol veꞌt jeꞌ Aak viꞌ u vitzeꞌ uvaꞌ jejlikkat unqꞌa tenameꞌ, tan aꞌ tal unqꞌa tenameꞌ uvaꞌ la sutil bꞌen Aak vatz u vitzeꞌ.
29 himisir Jesu hibai hitain ufun hitit, bar merar hitumar, hiyen fan tafan hibat hitarouw fan tare’emih hiwa’an, anayabin bar merar i fan tafan hiwowab hima’am.
30 Pet pal kuxh veꞌt Aak xoꞌl unqꞌa tenameꞌ. As bꞌen veꞌt Aak.
30 Baise Jesu sabuw rau’ay gagamin hibatabat umah aren sorabon hai foun remor tit in.
31 As oon veꞌt u Jesús tu u Capernaúm uvaꞌ echen tu u Galilea. As tu u xeem qꞌiieꞌ tu jun xhemaana nikat ichus veꞌt Aak unqꞌa uxhchileꞌ tu u atinbꞌaleꞌ.
31 Jesu na Galilee wanawananamaim bar merar ta wabin Capernaum imaim tit, Baiyarir ana veya run sabuw i’obaibiyih hima hinonowar.
32 As teqꞌo veꞌt taama unqꞌa uxhchileꞌ tiꞌ u chusbꞌaleꞌ uveꞌ nik tal Aak, tan nik ikꞌuch Aak tukꞌ viyoloneꞌ uvaꞌ atik tijleꞌm Aak.
32 Sabuw etei’imak hifofofor men kafaita. Anayabin ana tur eo i tur anababatun naatu fairin.
33 As atik ok umaꞌl u naj tu u atinbꞌaleꞌ tetz nachbꞌal Tiixh uvaꞌ atik ok subꞌul skꞌatz. As taqꞌ jeꞌ naj tuul iviꞌ tiꞌ isikꞌineꞌ.
33 Nati Kou’ay Baremaim orot ta wagabur iwan demon kakafin anababatun auman na run ma’am, fanan aumetawat na’in iwow eo,
34 Ech tal veꞌt naj ileꞌ taꞌn u subꞌuleꞌ: —¡Jesús, aa Nazaret! ¿Kam asaꞌ sqe? ¡Yeꞌ ul ayansa oꞌ! Tan ootzimal svaꞌn uvaꞌ axheꞌ uvaꞌ chajel tzan axh taꞌn u Tiixheꞌ. As ayaꞌl chit akꞌuꞌl nooksa aama tiꞌ Aak,— tiꞌk u najeꞌ taꞌn u subꞌuleꞌ.
34 “Hei! Aki isai abisa inasinafumih kunan? Aki gurusi’imih? Jesu Nazareth mowan. Ayu aso’ob. O i yait, O i God ana tur abarayan Orot Kakafiyin.”
35 Ech tal veꞌt Aak ileꞌ te u subꞌuleꞌ: —¡Chaa tziꞌ! ¡Elen tiꞌ u najeꞌ!— tiꞌk Aak. As isuti veꞌt bꞌen u subꞌuleꞌ u najeꞌ tu txꞌavaꞌ vatz unqꞌa uxhchileꞌ. As el veꞌt u subꞌuleꞌ tiꞌ u najeꞌ. As jit ikꞌaxbꞌisa u subꞌuleꞌ u najeꞌ.
35 Jesu wagabur mowan kwarartatab eo, “Yate inbainub orot biyanamaim kutit!” Wagabur mowan sabuw nahimaim orot itaiy re tabaratait tit, men isan abisa ta sinafumih.
36 As kat teqꞌo veꞌt taama unqꞌa uxhchileꞌ skajayil tiꞌ uveꞌ ibꞌan u Jesús. As ech tal veꞌt unqꞌa uxhchil ileꞌ svatzaj: —¿Kam tijleꞌm viyol u najeꞌ uveꞌ ni taleꞌ? Tan tul ni tal naj tel unqꞌa subꞌuleꞌ kꞌatz unqꞌa uxhchileꞌ, as ninima unqꞌa subꞌuleꞌ viyol najeꞌ,— tiꞌk unqꞌa uxhchileꞌ.
36 Baise Sabuw etei’imak hai baifofofor ra’at, taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti orot ana tur i fair kwanekwan. Ana onowaten naatu ana fair auman iti tur eo demon kakafih biyunih i hitit!”
37 As ipaxsa veꞌt unqꞌa uxhchileꞌ itzibꞌlal u Jesús tulaj unqꞌa talaj tenameꞌ uvaꞌ najlike.
37 Naatu Jesu abisa sisinaf isan ana tur tasasar tit tafaram nati hima’am wanawanan etei hinowar.
38 El veꞌt chꞌuꞌl u Jesús tu u atinbꞌaleꞌ tetz nachbꞌal Tiixh. As ok veꞌt Aak tu vikabꞌal u Simón uvaꞌ Luꞌ. As jajpu veꞌt bꞌaꞌnil te Aak tiꞌ vijiꞌ u Luꞌeꞌ, tan nimxinalik chit veꞌteꞌ taꞌn xamal chꞌoꞌm.
38 Jesu misir Kou’ay Bar itumar tit na Simon ana bar tit, Simon rawan babin sawow biyan fora’ab anababatun inu’in, sabuw Jesu hifefeyan baiyawasinamih hio.
39 As jetzꞌen veꞌt ok Aak kꞌatz u aachꞌoꞌmeꞌ. As iyaa veꞌt Aak u xamal chꞌoꞌmeꞌ. As yak kuxh el veꞌt u xamal chꞌoꞌmeꞌ kꞌatz vijiꞌ u Luꞌeꞌ. As oora chit txakpu veꞌteꞌ. As taqꞌ veꞌt techbꞌubꞌal unqꞌa uxhchileꞌ.
39 Basit Jesu na babin inu’in sisibin tit bat sawow i’ari’ar naatu sawow babin biyanane tit, babin yawas misir bay bow eafusar itab hi’aa.
40 As tul maꞌtik ibꞌen veꞌt qꞌii, as teqꞌo veꞌt tzan unqꞌa uxhchileꞌ unqꞌa aachꞌoꞌmeꞌ vatz u Jesús, kꞌuxh kam kuxh chꞌoꞌmil nik bꞌanon. As junun taqꞌat veꞌt jeꞌ Aak iqꞌabꞌ tiꞌ unqꞌa aachꞌoꞌmeꞌ. As nikat ibꞌaꞌnx veꞌteꞌ.
40 Veya re’er ufunamaim, sabuw sawow yumatah ta ta hibow hi’inu’in, turahinah hibuwih hina Jesu biyan hitit, sabuw ta’ita’imon butubutubunih etei’imak hiyawas.
41 As tul nikat tel unqꞌa subꞌuleꞌ kꞌatz unqꞌa uxhchileꞌ, as vaꞌlik chit isikꞌin u subꞌuleꞌ tiꞌ teleꞌ. Ech nik tal ileꞌ te u Jesús: —¡Axheꞌ viKꞌaol u Tiixheꞌ!— tiꞌk unqꞌa subꞌuleꞌ. As iyaa veꞌt u Jesús unqꞌa subꞌuleꞌ, tan yeꞌ nisaꞌ Aak uvaꞌ la yolon u subꞌuleꞌ tan ootzimalik taꞌn u subꞌuleꞌ uvaꞌ aꞌ u Jesús u Cristo.
41 Sabuw moumurih na’in auman biyahine demon kakafih hitit hiwow hio, “O i God Natun!” Baise Jesu demon awah bofafaren men karam boro hitao’rereb. Anayabin demon hiso’ob Jesu i Roubininenayan.
42 As tul sajbꞌu veꞌteꞌ, as bꞌex ichuk u Jesús umaꞌl u atinbꞌal uvaꞌ yeꞌlkat uxhchil. As nik ichukun veꞌt unqꞌa tenameꞌ tiꞌ Aak. As tul ilej unqꞌa tenameꞌ Aak, as ijaj veꞌt kuybꞌal te Aak tiꞌ uvaꞌ la kaaik kan Aak tu u tenameꞌ.
42 Martot auman Jesu nati bar merar itumar tit in efan ta nautanubinamaim akisinamo ma. Baise sabuw hinuwih hinan hititita’ur ana veya, bairi nati’imaim ma isan hi’otan.
43 As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Yeꞌle, tan techal chiteꞌ uvaꞌ la bꞌen unpaxsa u bꞌaꞌnla yoleꞌ te unjoltu unqꞌa tenameꞌ, tiꞌ uvaꞌ at u tenameꞌ jaqꞌ u tijleꞌm u Tiixheꞌ, tan estiꞌeꞌ uvaꞌ kat ichaj tzan in Aak,— tiꞌk u Jesús.
43 Baise Jesu iuwih eo, “Ayu boro anan God ana aiwob isan tur gewasin bar merar afa’amaim auman anabinan hinanowar. Anayabin ayu nati bowabow isan God iyunu ana.”
44 As bꞌex tal veꞌt Aak u bꞌaꞌnla yoleꞌ tu unqꞌa atinbꞌaleꞌ tetz nachbꞌal Tiixh tulaj unqꞌa talaj tenameꞌ tu u Galilea.
44 Naatu Jesu tafaram Judea wanawananamaim Kou’ay Bar etei run tit binan remor.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.