Lucas 22

U ak' Testamento tu kuyob'al (IXLNNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 As bꞌiitik kuxh ilejat veꞌt u nimla qꞌiieꞌ uvaꞌ pascua ibꞌii, uvaꞌ nitxꞌaꞌpkat u paaneꞌ uvaꞌ yeꞌl levadura nikuꞌ xoꞌl.
1 Faraw Wanawanan Yeast en ana hiyuw wabin Tar Nowaten aa isan ana veya i na kabom.
2 As unqꞌa iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh as tukꞌ unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ chusel tibꞌ tiꞌ unqꞌa tzaqꞌiteꞌ, as nik ichuk veꞌt chajnaj txumbꞌal tiꞌ iyatzꞌpu u Jesús, tan nikat ixoꞌva chajnaj unqꞌa tenameꞌ.
2 Naatu nati ana veya’amaim firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah wa’iwa’iramaim ef hinunuwet mi’itube Jesu hitab hitarab tamorob isan, anayabin bebeyanamaim sinafumih sabuw hibiruwih.
3 As ok veꞌt u Satanás viꞌ u taanxelal u Judas uvaꞌ Iscariote. As aꞌ najeꞌ uveꞌ atik ok xoꞌl kabꞌlaval unqꞌa ichusulibꞌ u Jesús.
3 Nati ana veya’amaim, Jesu ana bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot Judas wabin ta Iscariot Satan dogoron wanawanan run.
4 As bꞌex veꞌt u Judas yolon xeꞌ unqꞌa iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh tukꞌ unqꞌa ibꞌooqꞌol unqꞌa xeen tetz u tostiixheꞌ. As iyol veꞌt chajnaj tukꞌ naj tiꞌ uvaꞌ kam la tulbꞌe naj taqꞌax ok u Jesús tiqꞌabꞌ chajnaj.
4 Basit na firis ukwarih naatu Tafaror Bar ma’utenayah hai orot ukwarih biyah tit, Jesu mi’itube nab nabitih isan bairi hiyakitifuw.
5 As txuqꞌtxun chit veꞌt chajnaj tiꞌ viyol u Judas. As ikꞌul veꞌt tibꞌ iyol chajnaj uvaꞌ la taqꞌ chajnaj puaj te u Judas.
5 Naatu orot ukwarih hiyasisir Judas kabay baitinin isan hio’matan.
6 As ikꞌujbꞌaꞌ veꞌt u Judas uvaꞌ naj la oksan u Jesús tiqꞌabꞌ chajnaj. As ichuk veꞌt naj txumbꞌal, tan aꞌ nikat tal naj uvaꞌ yeꞌl tenam kꞌatz u Jesús tul la bꞌen toksa naj Aak tiqꞌabꞌ chajnaj.
6 Judas ibasit naatu ef ana gewasin wa’iwa’iramaim nuwet, mi’itube Jesu tab tabitih, sabuw men hitaso’ob.
7 As ilej veꞌt u bꞌaxa qꞌiieꞌ tiꞌ ixeꞌt u nimla qꞌiieꞌ uvaꞌ nitxꞌaꞌpkat u paaneꞌ uvaꞌ yeꞌl levadura nikuꞌ xoꞌl. As tu unqꞌa qꞌiieꞌ, as techal chit nik iyatzꞌpu unqꞌa talaj kaneeroꞌeꞌ tiꞌ inimal u nimla qꞌiieꞌ.
7 Faraw Wanawanan Yeast en hiyuw ana veya natit, nati ana veya’amaim i Tar Nowaten isan sheep natunatuh lamb terouw sibor teya’aya.
8 As ichaj veꞌt bꞌen u Jesús u Luꞌeꞌ tukꞌ u Xhuneꞌ. As ech tal veꞌt Aak ileꞌ te chajnaj: —Bꞌenoj ex. Bꞌen ebꞌantaj tuch u txꞌaꞌoꞌmeꞌ tetz u nimla qꞌiieꞌ, aqꞌal uvaꞌ la kunima,— tiꞌk Aak.
8 Imih Peter, John hairi Jesu eobaimanih iyafarih eo, “Kwanan Tar Nowaten ana hiyuw kwanabogaigiwas tanaa.”
9 Ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ: —¿Pap, katil nasaꞌkat uvaꞌ la bꞌen kubꞌankat tuch u txꞌaꞌoꞌmeꞌ?— tiꞌk chajnaj.
9 Hibatiy hio, “Menamaim kukokok boro ana bogaigiwas?”
10 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —Tul la ok ex tu u tenameꞌ, as la ekꞌul etibꞌ tukꞌ umaꞌl u naj uvaꞌ eqꞌomal umaꞌl txeꞌn aꞌ staꞌn. As la xekebꞌ ex tiꞌ naj techal la ok naj tu umaꞌl u kabꞌal.
10 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem kwanatitit auman orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nanan bairi kwanitar, naatu kwani’ufunun bairi kwanan bar erurumaim kwanarun.
11 As ech la etal ileꞌ te vibꞌaal u kabꞌaleꞌ: «Ech ni tal u chusul qetz ileꞌ: –¿Abꞌiste u kabꞌaleꞌ uvaꞌ la txꞌaꞌnkat in tukꞌ unqꞌa unchusulibꞌeꞌ tiꞌ inimal u nimla qꞌiieꞌ?– taqꞌ Aak ni taleꞌ,» chaj ex la bꞌen etal ste.
11 Naatu bar matuwan orot kwanibatiy, ‘Bai’obaiyenayan,’ o isa iti na’atube eo. ‘Ayu au bai’ufununayah bairi nanawan bar awan menatan boro imaim Tar Nowaten ana bay anaa?’
12 As la ikꞌuch veꞌt vibꞌaal u kabꞌaleꞌ umaꞌl u nimla kabꞌal sete uvaꞌ echen tikaꞌv ichup u kabꞌaleꞌ. As bꞌanel veꞌt tuch u kabꞌaleꞌ staꞌn. As tzitziꞌ la ebꞌankat tuch u txꞌaꞌoꞌmeꞌ,— tiꞌk u Jesús.
12 Naatu i boro bar awan gagamin yate tafan ni’obaiyi kwana’itin, nati’imaim sawar etei hirereb hiyabuna inu’in, imaim kwanabogaigiwas.”
13 As bꞌen veꞌt unqꞌa ichusulibꞌ Aakeꞌ. As bꞌex ibꞌana kam uvaꞌ tal Aak te chajnaj. As ibꞌan veꞌt chajnaj tuch u txꞌaꞌoꞌmeꞌ tetz u nimla qꞌiieꞌ.
13 Orot rou’ab hitit hinan sawar etei Jesu eo na’atube hi’itah, basit Tar Nowaten hiyuw hibogaigiwas.
14 As tul tzꞌotin veꞌteꞌ, as xonebꞌ veꞌt u Jesús vatz u meexhaeꞌ tukꞌ unqꞌa apóstol.
14 Bay aa isan ana veya tit, naatu Jesu ana tur abarayah bairi bay aa ana efanamaim himare.
15 As ech tal veꞌt Aak ileꞌ te chajnaj: —Aꞌ chiteꞌ nunsaꞌ uvaꞌ la unbꞌan u txꞌaꞌoꞌmeꞌ setukꞌ tu u nimla qꞌiieꞌ tul uvaꞌ yeꞌxnaj unpalebꞌet u kꞌaxkꞌoeꞌ.
15 Baise iuwih eo, “Ayu akokok kwanekwan iti Tar Nowaten ana bay kwa bairit tanaa, imaibo ani’akir biyau nababan.
16 As ileꞌ la val sete uvaꞌ echeꞌ jatu koj la unbꞌan umaꞌtoj txꞌaꞌoꞌm setukꞌ echeꞌ uvaꞌ nu kubꞌan cheel. Pet lanal oon u qꞌiieꞌ tiꞌ uvaꞌ la ilpu veꞌteꞌ uvaꞌ at veꞌt u tenameꞌ jaqꞌ u tijleꞌm u Tiixheꞌ. As aꞌn la unbꞌan u txꞌaꞌoꞌmeꞌ setukꞌ unpajte tiꞌ inimal u nimla qꞌiieꞌ,— tiꞌk u Jesús.
16 Anayabin a tur ao’owen, ayu i boro men kafa’imo iti bay anaa maiye, ana veya’amaim iti sawar yabin anababatun niturobe God ana aiwob wanawananamaim.”
17 As itxey veꞌt u Jesús u koopa. As taqꞌ veꞌt Aak taꞌntiixh te u Tiixheꞌ stiꞌ. As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Ekꞌultaj u koopaeꞌ. As etukꞌataj,
17 Imaibo Jesu kerowas bai, God ana merar yi, naatu ana bai’ufununayah itih eo, “Kerowas iti kwabai etei’imak kwafaram kwatom.
18 tan ileꞌ la val sete uvaꞌ yeꞌxh jatu la vukꞌa veꞌt u taꞌl u uuvaeꞌ echeꞌ uvaꞌ nu kubꞌan cheel. Pet lanal ilpu veꞌteꞌ uvaꞌ at u tenameꞌ jaqꞌ u tijleꞌm u Tiixheꞌ,— tiꞌk Aak.
18 A tur ao’owen, veya iti boun ebubusuruf ayu iti wine boro men anatom, ayu boro iti na’atube ana ma nan God ana aiwob nan natit.”
19 As itxey veꞌt Aak u paaneꞌ. Taqꞌ veꞌt Aak taꞌntiixh stiꞌ. Ijatx veꞌt Aak. As taqꞌ veꞌt Aak te chajnaj. Ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Aꞌ vunchiꞌoleꞌ uvaꞌ tuk vaqꞌ kꞌaxbꞌisaloj setiꞌ. As chajpaj chit etxꞌaꞌat u paaneꞌ echeꞌ u vaaꞌ nu kubꞌan cheel, as la etulsa in sekꞌuꞌl,— tiꞌk Aak.
19 Naatu rafiy bai God ana merar yi sawar, imasib ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyou, kwa abit, iti na’atube kwanasinaf saise imaim ayu kwananuhu.”
20 As tul bꞌaꞌnxi itxꞌaꞌn veꞌt chajnaj, as itxey veꞌt Aak u koopa. As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —As u aꞌeꞌ uvaꞌ at kuꞌ tu u koopaeꞌ, as aꞌeꞌ u akꞌ tzaqꞌiteꞌ uveꞌ la kꞌujebꞌ kan taꞌn vunkajaleꞌ uveꞌ tuk eloj setiꞌ.
20 Naatu kerowas isan i na’atube sinaf, bay hi’aa ufunamaim bai itih eo. “Iti kerowas i God ana Obaibasit Boubun ayu au rara’amaim ibour kwa etei isa ebisuwai.
21 As umaꞌl ex uvaꞌ tuk aqꞌon ok in tiqꞌabꞌ unqꞌa iqꞌesal unqꞌa tenameꞌ, as il ex atoꞌk tzan ex sunkꞌatz vatz u meexhaeꞌ.
21 Baise kwanaso’ob orot yait ayu morobomih babau eo, i iti gemamaim airi ama’am.
22 As jik chit la val sete, tan in uvaꞌ in IKꞌAOL U NAJEꞌ, as kam chit uveꞌ kꞌujlu kan sviꞌ, as aꞌeꞌ uveꞌ tuk unpalebꞌe. ¡Pet oyebꞌ chit ivatz u najeꞌ uveꞌ tuk aqꞌon ok in tiqꞌabꞌ unqꞌa iqꞌesal unqꞌa tenameꞌ!— tiꞌk u Jesúseꞌ.
22 Orot Natun i boro namorob God isan yayakitifuw na’atube, baise orot yait baban eo emomorob i boro baimakiy gagamin na’in nab.”
23 As xeꞌt ichꞌoti veꞌt tibꞌ te chajnaj uvaꞌ abꞌiste chajnaj la kꞌayin u Jesús.
23 Basit bai’ufununayah taiyuwi hibabatiyih hio, “Iti kou’ay wanawanamaim o yait iti na’atube sinafumih iyakitifuw ima kunotanot?”
24 As xeꞌt iyaa veꞌt tibꞌ unqꞌa apóstol tiꞌ uvaꞌ abꞌiste chajnaj uvaꞌ nim talcheꞌ.
24 Bai’ufununayah taiyuwih wanawanahimaim gamin matar hai kokok hitaso’ob yait i orot gagamin.
25 As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Jankꞌal unqꞌa ijlenaaleꞌ tetz unqꞌa tenameꞌ, as nim chit chajnaj ninacheꞌ tiꞌ ibꞌekꞌat unqꞌa tenameꞌ. As ni toksa tibꞌ chajnaj nimla lochol tetz unqꞌa tenameꞌ.
25 Jesu iuwih eo, “Tafaram wanawanan Eteni Sabuw hai aiwob ana sabuw kaifih isan i hai fair ema’am imih sabuw tekakaifih, naatu sabuw iyab onowaten hibai sabuw tebobonawiyih, i tekokok wabih nara’at Bonawiyenayah hinarouw.
26 Pet ech koj ex, tan jitꞌeꞌch la ebꞌaneꞌ echeꞌ uveꞌ nibꞌan unqꞌa najeꞌ. Pet abꞌiste ex uvaꞌ ex iqꞌesal xoꞌl vemooleꞌ, as ech vetxumbꞌaleꞌ la ebꞌaneꞌ echeꞌ umaj uxhchil uvaꞌ yeꞌl tijleꞌm ati as moj echeꞌ umaj kꞌam.
26 Baise kwa wanawanamaim i men na’atube nama, o yait orot gagamin mataramih taiyuw inayare inikek, naatu o yait bonawiyenayan mataramih taituwa isah ini’akir inabow.
27 ¿As kam ni tal ex? ¿Abꞌil uveꞌ nim talcheꞌ? ¿Ma aꞌ u uxhchileꞌ uveꞌ xonlu ok vatz u meexhaeꞌ? ¿Pet moj aꞌ u kꞌameꞌ uveꞌ niqꞌajsan unqꞌa echbꞌubꞌaleꞌ? As ootzimal setaꞌn uvaꞌ aꞌ u uxhchileꞌ uvaꞌ atoꞌk vatz u meexhaeꞌ uvaꞌ nim talcheꞌ tiꞌ u kꞌameꞌ. Pet ech koj uveꞌ nunbꞌan sexoꞌl, tan ech nunbꞌaneꞌ echeꞌ nibꞌan umaj kꞌam.
27 Yait i orot gagamin, orot bay aayan o orot bay semorayan? Orot mare ma bay eaau i turobe orot gagamin. Baise ayu kwa wanawanamaim i akir wairafin na’atube ama kwa isa abowabow.
28 As yeꞌl kaꞌtoj uxhchil kat atin sunkꞌatz. Pet ex kuxh kat atin ex sunkꞌatz tul kat unpalebꞌe unqꞌa kꞌaxkꞌoeꞌ.
28 Au routobon fokarih wanawananamaim men kwaihamiyu, baise sisibu’umaim mar etei bairi tama’am.
29 Estiꞌeꞌ tuk vaqꞌ etijleꞌm tiꞌ unqꞌa tenameꞌ uvaꞌ at jaqꞌ u tijleꞌm u Tiixheꞌ, echeꞌ uveꞌ kat ibꞌan u vunBꞌaaleꞌ sve tiꞌ vilat isuuchil unqꞌa untenameꞌ,
29 Tamai aiwob ana fair itu abi’aiwob na’atube nati fair ta’imon kwa abit kwani’aiwob
30 tan at vijleꞌm tiꞌ u tenameꞌ uvaꞌ at jaqꞌ u tijleꞌm u Tiixheꞌ. As la oksal eqꞌii. As la xonebꞌ veꞌt ex sunkꞌatz vatz vunmeexhaeꞌ tiꞌ etxꞌaꞌneꞌ as tiꞌ etukꞌaꞌeꞌ. As la xonebꞌ veꞌt ex tu unqꞌa bꞌaꞌnla xonlebꞌaleꞌ tiꞌ ebꞌanat isuuchil kabꞌlaval unqꞌa tenameꞌ uvaꞌ tiaal Israel,— tiꞌk u Jesús.
30 Kwa boro au aiwob wanawananamaim kwanaa, kwanatom yasisir kwanab, aiwob hai ura ma’ama’amaim kwanamare Israel sabuw hai big etei 12 kwanakaifih.”
31 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ te u Luꞌeꞌ: —Simón, Simón, ileꞌ la val see uvaꞌ kat ijajlu veꞌt ex u Satanás sekajayil tiꞌ uvaꞌ ech la tulbꞌe ex najeꞌ echeꞌ nibꞌanchu te u trigo tul nitxaap tu u txaabꞌaleꞌ.
31 Jesu eo, “Simon, Simon! Satan i baibasit God biyanane bai, kwa routobon nit nakubaituturimih. Orot masaw bowayan ana rice erab erububunai ani’aanin nabin eyai, naatu kanabin nabin eya’iyai na’atube.
32 Pet kat unjajlu bꞌaꞌnil te u Tiixheꞌ seeꞌ tiꞌ uvaꞌ yeꞌ la atzꞌej u kꞌujlebꞌal akꞌuꞌleꞌ sviꞌ. As tul la yakꞌin veꞌt u kꞌujlebꞌal akꞌuꞌleꞌ sviꞌ unpajte, as laloch veꞌt unqꞌa eetzꞌin aatzikeꞌ tiꞌ iyakꞌin u kꞌujlebꞌal ikꞌuꞌleꞌ sviꞌ,— tiꞌk u Jesús.
32 Baise Simon, ayu o isa ayoyoyoban, saise a baitumatum men nara’iy, naatu ayu isou inamamatabir ana veya, taituwa koufair initih hinabatkikin.”
33 Ech tal veꞌt u Luꞌ ileꞌ: —Pap, kꞌuxh la oksal in tu u kaarsa as moj la yatzꞌpu veꞌt in seeꞌ, as la chit xekebꞌ in seeꞌ,— tiꞌk u Luꞌeꞌ.
33 Baise Peter iya’afut eo, “Regah ayu airit na dibur run naatu na morob isan abobuna ama’am.”
34 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —Luꞌ, la val see tan tul yeꞌxnaj oqꞌ u peleꞌxheꞌ cheel, as oxpajul maꞌt aalataꞌ uvaꞌ yeꞌ ootzaj in,— tiꞌk u Jesús.
34 Jesu eo, “Peter, boun gugumin o boro mar tounu inayoub inao, ‘Ayu orot nati men aso’ob,’ i ufunamaim kokorere boro nao inanowar.”
35 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ te unqꞌa ichusulibꞌeꞌ: —Tul kat unchaj bꞌen ex unpajxi, as kat val sete uvaꞌ: «Yeꞌl epuaj la eteqꞌo. As mitaꞌn esam. As yeꞌl untzumtoj exaꞌp la eteqꞌo,» chꞌin kat val sete. ¿Pet moj kam kat eyaꞌta tul uvaꞌ kat bꞌex ex?— tiꞌk Aak. Ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ: —Yeꞌxhkam, Pap, kat kuyaꞌta,— tiꞌk chajnaj.
35 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih eo, “Kwanotanot ayu ai yuni aur kaukut, hafoy naatu a baibiyon en kwatit kwanan ana veya’amaim, sawar afa isah kwaiyababan.” Hiya’afut hio,
36 As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Pet ech koj uveꞌ tuk val sete cheel, tan abꞌiste ex uvaꞌ at epuaj, as eteqꞌotaj. As eteqꞌotaj esam. As jankꞌal ex uvaꞌ yeꞌl echꞌichꞌ ati, as ekꞌayitaj umaj etoksaꞌm. As eloqꞌtaj echꞌichꞌ,
36 Jesu iuwih eo, “Baise a tur ao’owen, o yait aur kaukut, o hafoy ema’am inab, naatu o yait aur kaiy en, a biya baibiyon inab inan hinatubun naatu kabay inab kaiy inatubun uma inisinfafar.
37 tan ileꞌ la val sete uvaꞌ techal chit la unpalebꞌe kam uvaꞌ tzꞌibꞌamal kan uvaꞌ ech ni tal ileꞌ:
37 Anayabin a tur ao’owen, Buk Atamaninamaim iti na’atube hio hikirum, ‘Hi’i’itin i bainowan mowanabe,’ naatu nati tur i ayu isou hikirum, naatu boro anasinaf nan yabin namatar’’”
38 As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ: —Pap, il kaꞌvaꞌl chꞌichꞌ ilaꞌ ati,— tiꞌk chajnaj. Ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Kat ibꞌanleꞌ bꞌa,— tiꞌk Aak.
38 Bai’ufununayah hio, “Regah kaiy rou’ab iti abobotanen kui’itan.” Jesu iyafutih eo, “Nati ana fofonin.”
39 As el veꞌt chꞌuꞌl u Jesús tu kabꞌal, as xekebꞌ veꞌt unqꞌa ichusulibꞌ Aakeꞌ stiꞌ. As bꞌen veꞌt Aak tukꞌ chajnaj xeꞌ tuul u vitzeꞌ uveꞌ Olivos, tan ech chit nikat ibꞌan Aak.
39 Jesu ana bai’ufununayah bairi matan fufur tisisinaf na’atube Jerusalem hihamiy hiyen hin Olive Oyawemaim hitit.
40 As tul oon veꞌt Aak tu u atinbꞌaleꞌ tukꞌ chajnaj, as ech tal veꞌt Aak ileꞌ te chajnaj: —Enachtaj chit Tiixh aqꞌal uvaꞌ la iyakꞌinsa Aak u kꞌujlebꞌal ekꞌuꞌleꞌ sviꞌ tul la chukax txumbꞌal setiꞌ tiꞌ eteesal sunkꞌatz,— tiꞌk u Jesús.
40 Jesu na nati efanamaim titit ana veya, basit ana bai’ufununayan iuwih eo, “Kwanayoyoban saise routobon nanan boro kwanarukouw.”
41 As jetzꞌen veꞌt el unbꞌiil Aak kꞌatz chajnaj. Kamal ixaa veꞌt el Aak kaꞌvoꞌj kꞌaꞌj. As kuꞌ veꞌt Aak qaaloj. As inach veꞌt Aak Tiixh.
41 Imaibo in fotafot wan ana fofonin na’atube, sun yowen yoyoban
42 Ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —UnBꞌaal, asoj la asaꞌ, as bꞌan bꞌaꞌnil sve uvaꞌ yeꞌl in la pal in tu u kꞌaxkꞌoeꞌ. As jit in la alon. Pet axh la alon,— tiꞌk Aak.
42 eo, “Tamai inakokok na’at, basit iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok, baise abisa o kukokok na’atube namatar.”
43 As kuꞌ veꞌt chꞌuꞌl umaꞌl u ángel tu almikaꞌ. As ikꞌuch veꞌt tibꞌ te Aak tiꞌ iyakꞌinsal taama Aak.
43 — ausente —
44 As ayaꞌl chit veꞌt ikꞌuꞌl Aak nikat inach veꞌt Aak Tiixh, tan vaꞌlik chit itxumun veꞌt taama Aak. As vaꞌlik chit ijoltzꞌaꞌt veꞌt Aak. As nikat ichꞌanxik kuꞌ vitzꞌaꞌ Aakeꞌ tu txꞌavaꞌ echeꞌ ichꞌanxik kuꞌ kaj.
44 — ausente —
45 As tul yaꞌ veꞌt Aak tiꞌ inachat Tiixh, as txakpu veꞌt Aak. As qꞌaavik veꞌt tzan Aak kꞌatz chajnaj. As vatik veꞌt chajnaj, tan atik vataꞌm tivatz chajnaj taꞌn txumuꞌm.
45 Yoyoban sawar misir inan, ana bai’ufununayah matah fot hi’inu’in itih, hai yababan ra’at kwanekwan easbunih hi’inu’in.
46 As ech tal veꞌt Aak ileꞌ te chajnaj: —¿Kam qꞌi uveꞌ vatik kuxh ex? Txakpoj ex. Enachtaj Tiixh aqꞌal uvaꞌ la iyakꞌinsa Aak u kꞌujlebꞌal ekꞌuꞌleꞌ sviꞌ aqꞌal uvaꞌ yeꞌxhkam kuxh la epalebꞌe,— tiꞌk Aak.
46 Iuwih eo, “Aisim kwa’inu’in? Kwamisir kwayoyoban saise men routobon kwanab.”
47 As antelik iyolon u Jesús tul bꞌex oonoj u mamaꞌla tenameꞌ tiꞌ itxeypu veꞌt u Jesús. As u Judas uvaꞌ atik ok xoꞌl kabꞌlaval unqꞌa ichusulibꞌ Aakeꞌ, as naj bꞌaxik vatz unqꞌa tenameꞌ. As tul jetzꞌen veꞌt ok naj vatz Aak tiꞌ itzꞌubꞌat naj txala itziꞌ Aak,
47 Jesu iti na’atube bat eo auman, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta wabin Judas sabuw rou’ay gagamin na’in nawiyih hina hitit. Naatu Judas mutufor in Jesu biyan tit bai mamay. Judas baiyowayah naatu Jews bairi hina Jesu emamamay|alt="Judas kissing Jesus; with soldiers and Jews" src="cn01812B.tif" size="col" loc="Luk 22.47" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="22.47-48"
48 as ech tal veꞌt Aak ileꞌ te naj: —¿Judas, ma tukꞌ tzꞌubꞌu tziꞌ tuk aaqꞌkat ok in tiqꞌabꞌ unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ tuk txeyon in, in uvaꞌ in VIKꞌAOL U NAJEꞌ?— tiꞌk Aak.
48 Baise Jesu iu, “Judas o iti mamayenamaim Orot Natun ibai rakit sabuw kubitih?”
49 Aꞌn pal veꞌt unqꞌa ichusulibꞌ Aakeꞌ stuul uvaꞌ kam nik ibꞌan u Judas. As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ te u Jesús: —¿Pap, ma la uch kukꞌulelat unqꞌa najeꞌ tukꞌ u kuchꞌichꞌeꞌ?— tiꞌk chajnaj.
49 Bai’ufununayah bairi hibatabat Jesu isan abisa mamatar hi’itin, basit hibatiy, “Regah karam boro kaiyomaim bairi aniyow?”
50 As tzaa veꞌt umaꞌl naj. As teqꞌo veꞌt jeꞌ tzan naj vichꞌichꞌeꞌ tu totzotz. As itzokꞌ veꞌt el naj visebꞌal ixikin umaꞌl vikꞌam iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh.
50 Naatu ana bai’ufununayah orot ta ana kaiy bora’ah, Firis Gagamin ana akir wairafin ta tainin asukwafune buru’um.
51 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —¡Yaꞌsa uveꞌ nabꞌaneꞌ! ¡Yeꞌ eetz tiꞌ naj!— tiꞌk Aak. As ikan veꞌt ok Aak vixikin najeꞌ. As yak kuxh txan vixikin najeꞌ taꞌn Aak.
51 Baise Jesu eo, “Men inasinaf maiye kunutanub!” Naatu Jesu orot tainin butubun efanin matar maiye.
52 As ech tal veꞌt Aak ileꞌ te unqꞌa iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh, tukꞌ unqꞌa iqꞌesal unqꞌa xeen tetz u tostiixheꞌ, tukꞌ kaꞌt unqꞌa bꞌaal tenameꞌ uvaꞌ kat oon tiꞌ itxeyat Aak: —¿Kam qꞌi uvaꞌ eqꞌomal chꞌichꞌ tukꞌ tzeꞌ setaꞌn tiꞌ ul etxeyat in? ¿In kol umaj elqꞌom qꞌa sevatz?
52 Imaibo Jesu firis ukwarih, Tafaror Bar ana firis ukwarin, furisiman, naatu regaregah ai’in Jesu bain fatuminamih hinan iuwih eo, “Kwa iti kaiy, kefat yuwu rabu’umih kwabow kwanan ana itinin i ayu orot kakafu bainowan na’atube?
53 As tul jun qꞌii atik in sexoꞌl tu u tostiixheꞌ, as yeꞌ kat etxey in. Pet etetz veꞌteꞌ bꞌa scheel tukꞌ u txꞌiꞌlanajeꞌ tiꞌ etxeyat in, tan kat taqꞌlu veꞌt u Tiixheꞌ etokebꞌal tiꞌ etxeyat in,— tiꞌk Aak.
53 Ayu mar etei Tafaror Bar gagamin wanawanan bairit tama’am, men kwakok boro imaim ayu kwatafatumu? Baise iti boun i kwa a veya, imih abisa kwakokok na’atube kwasinaf. Anayabin gugumin ana orot ebobonawiyi.”
54 As itxey veꞌt unqꞌa tenameꞌ u Jesús. As teqꞌo veꞌt ok chajnaj Aak tu vikabꞌal iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh. As ech koj u Luꞌeꞌ, tan naach kuxh xekelikkat naj tiꞌ Aak.
54 Jesu hibai hifatum hibai hin Firis Gagamin ana bar hitit, naatu Peter nabineika bat i’uf nunih bairi hin hitit.
55 As tul maꞌtik toksat kaꞌl unqꞌa uxhchileꞌ xamal vatz u qꞌanaleꞌ, as xonebꞌ veꞌt ok u Luꞌeꞌ kꞌatz chajnaj vatz u xamaleꞌ.
55 Wairaf merar yan foun hi’asir himare hima rararih, Peter na wanawanah mare bairi hima rararih,
56 As til veꞌt umaꞌl u aaichꞌ uvaꞌ xonlik ok u Luꞌeꞌ vatz u xamaleꞌ. As ibꞌan veꞌt ixoj ikaꞌyal naj. As ech tal veꞌt ixoj ileꞌ: —U najeꞌ viꞌleꞌ, imool tibꞌ najeꞌ tukꞌ u Jesús,— tiꞌk ixoj tal xoꞌl unqꞌa uxhchileꞌ.
56 basit akir wairafin babitai ta nuw Peter ma wairaf rarar itin, naatu matan kubar itinbunai sawar imaibo eo, “Iti orot auman i Jesu hairi hima hireremor.”
57 As ech tal veꞌt u Luꞌ ileꞌ: —¡Ixoj, yeꞌ vootzaj u najeꞌ uveꞌ naaleꞌ!— tiꞌk naj.
57 Baise Peter yaub eo, “Babitai, ayu nati orot i men kafa’i aso’ob.”
58 As unbꞌiil kuxh veꞌt stuul, as ilpu veꞌt u Luꞌeꞌ taꞌn umaꞌt u naj. As ech tal veꞌt naj ileꞌ te u Luꞌeꞌ: —An chiteꞌ vil amool eebꞌeꞌ tukꞌ chajnaj,— tiꞌk naj. Ech tal veꞌt u Luꞌ ileꞌ: —¡Yeꞌle! ¡Jit unmool vibꞌeꞌ tukꞌ chajnaj!— tiꞌk naj.
58 Hima kafa’imo, orot ta itin maiye eo, “O i ni’i orot ana bai’ufununayan ta.” Baise Peter iya’afut eo, “Aro, ayu men nati orot ana bai’ufununayan ta’amih.”
59 As kamal umaꞌl oora stuul, as ech tal veꞌt umaꞌt naj ileꞌ tiꞌ u Luꞌeꞌ: —An chiteꞌ vil imool tibꞌ najeꞌ tukꞌ u Jesús, tan aa Galilea naj,— tiꞌk naj.
59 Hima one hour na’atube sawar, basit orot tabo iban eo maiye “Tur anababatun iti orot i Galilee matuwan Jesu hairi hima hireremor men kasikasiy ta’amih.”
60 Ech tal veꞌt u Luꞌ ileꞌ: —¡Yeꞌ vootzaj kam uveꞌ naaleꞌ!— tiꞌk u Luꞌeꞌ. As antelik kuxh iyolon u Luꞌeꞌ tul bꞌex oqꞌoj veꞌt u peleꞌxheꞌ.
60 Baise Peter orot iya’afut eo, “Aro ayu men kafa’i aso’ob o abisa kuo.” Iti na’at eo auman kokorere eo.
61 As isuchqꞌi veꞌt tibꞌ u Jesús. As isaji veꞌt Aak u Luꞌeꞌ. As jubꞌin veꞌt tul viyol Aakeꞌ skꞌuꞌl u Luꞌeꞌ uvaꞌ maꞌtik talat Aak: «Tul yeꞌxnaj oqꞌ u peleꞌxheꞌ, as oxpajul maꞌt eesat eebꞌ sunkꞌatz,» tiꞌk Aak.
61 Regah tatabir mutufor nuw Peter itin, naatu Regah abisa eo i not, “Boun gugumin o boro mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro nao.”
62 As el veꞌt chꞌuꞌl u Luꞌeꞌ vatz u qꞌanaleꞌ. As vaꞌl chit toqꞌ veꞌt naj tiꞌ ikꞌaxat tibꞌ tiꞌ uvaꞌ kat tal naj.
62 Basit Peter misir tit in ufun re rerey i gagagamat.
63 As tzeꞌlebꞌalik kuxh u Jesús te unqꞌa najeꞌ uvaꞌ nik xeeon Aak. As xeꞌt veꞌt chajnaj tiꞌ iqꞌospu Aak.
63 Orot afa Jesu hima’uh hima’am himisir faifuw ta hibai matan hisum,
64 As ijup veꞌt chajnaj ivatz Aak taꞌn umaꞌl u suꞌt. As ikꞌaxbꞌisa veꞌt chajnaj ivatz Aak taꞌn qꞌabꞌ. As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ: —Asoj axh qꞌajsan tetz viyol u Tiixheꞌ, as qꞌiia uvaꞌ abꞌil kat qꞌoson axh,— tiꞌk chajnaj te Aak.
64 imaibo hi’i’iyab naatu hiborabirab hio, “Kuo anowar, yait o rabi?”
65 As kam kuxh kꞌaxkꞌola yolil nikat taloꞌk chajnaj te Aak.
65 Naatu tur kakafih moumurih maiyow hiu kwanikwaniy hi’i’iyab.
66 As tul sajbꞌu veꞌteꞌ, as imol veꞌt tibꞌ unqꞌa bꞌaal tenameꞌ, tukꞌ unqꞌa iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh, tukꞌ kaꞌt unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ chusel tibꞌ tiꞌ unqꞌa tzaqꞌiteꞌ. As eqꞌol veꞌt ok u Jesús xoꞌl chajnaj tu abꞌiꞌmeꞌ. As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ te Aak:
66 Mar sibisib auman sabuw hai regaregah ai’in, firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah etei hiru’ay hita’imon, imaibo Jesu hinawiy hina Kaniser nahimaim bat
67 —Al sqe: ¿Ma axh u Cristo?— tiꞌk chajnaj. Ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Kꞌuxh la val sete, as echeꞌ la koj enima in.
67 naatu hibatiy, “Kuo anowar o i Keriso?” Jesu iyafutih eo, “A tur ana’owen boro men kwanitutumu’umih,
68 As kꞌuxh la unchꞌoti umaj yol sete, as echeꞌ la koj etal sve.
68 naatu ana bibatiyi auman boro men kwaniyafutu’umih.
69 As tuk val sete, uvaꞌ in IKꞌAOL U NAJEꞌ tuk ilej umaꞌl u qꞌii uvaꞌ tuk xonebꞌoj in tu visebꞌal u Kubꞌaal Tiixheꞌ uvaꞌ nim chit u tijleꞌmeꞌ,— tiꞌk Aak.
69 Baise mar enan Orot Natun boro God fairin uman asukwafune namare nama’am kwana’itin.”
70 As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ skajayil: —¿Ma aꞌ naaleꞌ bꞌa uvaꞌ axh viKꞌaol u Tiixheꞌ?— tiꞌk chajnaj. Ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Kano, an chiteꞌ uveꞌ netaleꞌ,— tiꞌk Aak.
70 Naatu etei’imak hibatiy hio, “Bo o God Natun?” Jesu iyafutih eo, “Ayu God Natun kwarouw kwao i tur anababatun kwao.”
71 As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ svatzaj: —¿Kam veꞌt itxaꞌk umaꞌtoj yol uvaꞌ la qabꞌi? Tan ileꞌ kat qabꞌilaꞌ uvaꞌ ni tal naj,— tiꞌk chajnaj.
71 Imaibo sabuw hio, “Men takokok koubuna’ayah sabuw afa tanabow, anayabin tur awanamaim titit i tainitamaim tanowar!”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 22, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.