Lucas 20

U ak' Testamento tu kuyob'al (IXLNNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 As ibꞌan tu umaꞌl u qꞌii tul atik u Jesús vatz iqꞌanal u tostiixheꞌ. As tul nikat ichusun Aak tiꞌ unqꞌa bꞌaꞌnla yoleꞌ tetz u sotzbꞌal paaveꞌ, as oon veꞌt kaꞌl unqꞌa bꞌaal tenam, tukꞌ kaꞌt unqꞌa iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh, as tukꞌ kaꞌt unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ chusel tibꞌ tiꞌ unqꞌa tzaqꞌiteꞌ.
1 Veya ta Jesu in Tafaror Bar run ma sabuw i’obaiyih Tur Gewasin binan hima hinonowar, basit firis ukwarih, ofafar bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in bairi hina
2 As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ te Aak: —Al sqe: ¿Abꞌil aqꞌol tetz u eejleꞌmeꞌ tiꞌ uvaꞌ kat ul atilu el unqꞌa uxhchileꞌ vatz iqꞌanal u tostiixheꞌ?— tiꞌk chajnaj.
2 Jesu hibatiy. “Kuo anowar, a fair menane ibai iti bowabow kusisinaf? Naatu iti fair i yait it?”
3 Ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —Tuk unchꞌoti umaꞌl u yol sete. As etaltaj sve:
3 Jesu iyafutih eo, “Bo ayu’ubo kwa abibatiyi.
4 ¿Abꞌil chajol tzan tetz u Xhuneꞌ uvaꞌ nik aqꞌon kuꞌ unqꞌa uxhchileꞌ xeꞌ u aꞌeꞌ? ¿Ma aꞌ u Tiixheꞌ chajol tzan tetz? ¿Pet moj aꞌ unqꞌa vatz txꞌavaꞌilla aamaeꞌ chajol tzan tetz?— tiꞌk u Jesús.
4 John fair i menane bai sabuw bapataito itih, God biyanane ai sabuw biyahine? Kwao anowar.”
5 As iyol veꞌt chajnaj svatzaj uvaꞌ kam la tal chajnaj. Ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ: —Asoj tuk qaleꞌ uvaꞌ Tiixh kat chajon tzan naj, as: «¿Kam qꞌi yeꞌ kat enima u Xhuneꞌ?» chaj najeꞌ tuk tal sqe.
5 Baise sabuw hikasiy taiyuwih hitatabir hima hibabatiyih hio, “Mi’itube tanao? God biyanane tanao, boro nao, ‘Bo aisim John bibinan men kwaitumitum.’
6 Pet asoj tuk qaleꞌ uvaꞌ vatz txꞌavaꞌilla aama kuxheꞌ kat chajon tzan naj, as tuk isuti unqꞌa tenameꞌ kꞌubꞌ sqiꞌ, tan ninima unqꞌa tenameꞌ uvaꞌ qꞌajsan tetz viyol u Tiixheꞌ u Xhuneꞌ,— tiꞌk chajnaj svatzaj.
6 Naatu sabuw biyahine fair bain tana rouw tanao, iti sabuw rau’ay gagamin tema’am boro kabayamaim hinarabit, anayabin etei tibitumatum John i God ana dinab orot ta.”
7 As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ te Aak: —Yeꞌ qootzaj abꞌil kat chajon tzan u Xhuneꞌ,— tiꞌk chajnaj.
7 Iti na’at hio sawar, basit hiya’afut hio, “Aki men aso’ob John ana fair menane bai.”
8 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ te chajnaj: —Mitaꞌn in la alon sete uvaꞌ abꞌil kat aqꞌon u vijleꞌmeꞌ tiꞌ uvaꞌ kat unbꞌana,— tiꞌk Aak.
8 Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu auman au fair menane abai abowabow boro men anao kwananowar.”
9 As tal veꞌt u Jesús umaꞌt u kꞌuchuvatz te unqꞌa tenameꞌ. Ech tal Aak ileꞌ: —Tan tava veꞌt umaꞌl u naj kaꞌl unqꞌa uuva tu vitxꞌavaꞌeꞌ. As taqꞌ veꞌt kan naj vitxꞌavaꞌeꞌ tukꞌ vichikoeꞌ skꞌam te kaꞌl unqꞌa aqꞌonvil. As nimal qꞌii bꞌex ibꞌan naj tu umaꞌt tenam.
9 Naatu Jesu sabuw oroubonamaim iti na’atube eo, “Ana veya ta orot masaw bow, ana ai grape tanum naatu sabuw masaw bowayah afa tubunih hima hikaif, i ef yok bai nanawanamih in.
10 Tul ilej veꞌt u qꞌiieꞌ tiꞌ ituxpu ivatz unqꞌa uuvaeꞌ, as ichaj veꞌt vibꞌaal unqꞌa uuvaeꞌ umaꞌl vikꞌam xeꞌ unqꞌa kꞌamoleꞌ tiꞌ ul teqꞌot unbꞌooj ivatz unqꞌa uuvaeꞌ kꞌambꞌal tetz u txꞌavaꞌeꞌ. As yeꞌxhkam chit taqꞌ bꞌen chajnaj stiꞌ. Pet kat iqꞌos veꞌt chajnaj u kꞌameꞌ.
10 Naatu grape hiw hi’inu’in hiyamur, basit bairut ana veya natit, orot ana akir wairafin ta iyafar eo, ‘Inan ai ro’oh hibirut ayu au nowau ta inab inan initu ana’aan, baise nan masaw bowayah himisir akirwairafin hibai hirab uman en hiyafar matabir.
11 As ichaj veꞌt bꞌen vibꞌaal unqꞌa uuvaeꞌ umaꞌt vikꞌameꞌ. As echat chit ibꞌan unqꞌa kꞌamoleꞌ te u kꞌameꞌ, tan xeꞌt iqꞌos chajnaj. As iyoqꞌ veꞌt chajnaj. As qꞌaav kuxh veꞌt u kꞌameꞌ, tan jit taqꞌ chajnaj vivatz u uuvaeꞌ ste.
11 Naatu akir wairafin tabo iyafar maiye na tit, baise masaw bowayah hibai hirab hiu kwanikwaniy naatu hi’i’iyab uman en matabir maiye in.
12 As ichaj veꞌt bꞌen vibꞌaal unqꞌa uuvaeꞌ itoxvu vikꞌameꞌ. As echat chit kat ibꞌan unqꞌa kꞌamoleꞌ. Tan kat ikꞌaxbꞌisa chajnaj tul kat itilu el chajnaj.
12 Iban maiye ana aki wairafin baitounin iyafar na tit, baise masaw bowayah hibai hirab feher hitin hibai hitit ufun hisaroun re.
13 As ech tal veꞌt jeꞌ vibꞌaal u uuva ileꞌ ste: «¿Kam tuk unbꞌaneꞌ? Pet tuk unchaj bꞌen vunkꞌaoleꞌ uveꞌ xoꞌn chit sve. As tul la til chajnaj vunkꞌaoleꞌ, as kamal aꞌn la inima veꞌt chajnaj,» tiꞌk vibꞌaal unqꞌa uuvaeꞌ.
13 Imaibo orot masaw matuwan eo, ‘Abisa boro anasinaf? Anotanot ayu natu ta’imon isan abiyabow aniyafar nan, saise i boro hina’itin hinakakafiy.’
14 Tul til veꞌt unqꞌa kꞌamoleꞌ toon u kꞌaolaeꞌ, as ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ svatzaj: «Aꞌ vikꞌaol najeꞌ vil tuleꞌ. As aꞌ najeꞌ tuk etzin kan unqꞌa uuvaeꞌ tukꞌ u txꞌavaꞌeꞌ. ¡Pet koꞌ kuyatzꞌ naj! ¡As qetz veꞌt u txꞌavaꞌeꞌ la ibꞌaneꞌ!» tiꞌk unqꞌa kꞌamoleꞌ tal svatzaj.
14 Baise orot natun iyafar na titit ana veya sabuw masaw bowayah hi’itin taiyuwih himare hiyabuna sawar hio, ‘Iti i masaw matuwan natun enan, gewasin i boro tanarab namorob, saise iti sawar boro it ninowat.’
15 As teqꞌo veꞌt el unqꞌa kꞌamoleꞌ vikꞌaol vibꞌaal unqꞌa uuvaeꞌ tiꞌeꞌl u txꞌavaꞌeꞌ uvaꞌ atikkat unqꞌa uuvaeꞌ. As kat iyatzꞌ veꞌt chajnaj.
15 Basit orot natun hibai hirab masaw ana fur ufunane hitaiy re hi’asabun morob.’” Naatu Jesu sabuw ibatiyih eo, “Iti orot masaw matuwan nanan sabuw masaw bowayah isah boro mi’itube nasinaf?
16 As tuk val sete, tan la ul veꞌteꞌ vibꞌaal u chikoeꞌ. As la iyatzꞌ veꞌt unqꞌa kꞌamoleꞌ skajayil. As vaꞌlen veꞌt unqꞌa kꞌamoleꞌ la kaa tu vitxꞌavaꞌeꞌ,— tiꞌk u Jesús. As ech tal veꞌt unqꞌa tenam ileꞌ tul tabꞌi u yoleꞌ uveꞌ tal Aak: —¡Tiixheꞌ la alon uvaꞌ yeꞌl unpajoj la ibꞌaneꞌ echeꞌ uveꞌ naaleꞌ!— tiꞌk chajnaj.
16 I boro sabuw nabow narouw hinamorob, naatu masaw i boro nab sabuw afa nitih hinakaif hinama.” Iti na’at eo sabuw hinonowar hio, “Iti na’at i men namatar!”
17 As isaji veꞌt bꞌen u Jesús unqꞌa tenameꞌ. As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —¿As kam ni tokkat u yoleꞌ qꞌi sete uveꞌ tzꞌibꞌamal kan uvaꞌ ech ni tal ileꞌ?
17 Baise Jesu nuw sabuw itih sawar, basit eo, “Buk Atamaninamaim hikikirum anayabin i kwaso’ob.
18 As abꞌil uveꞌ la jojtxꞌu tiꞌ u kꞌubꞌeꞌ, as yak chit la tatzꞌmeꞌ. As abꞌil uvaꞌ la kuꞌ u kꞌubꞌeꞌ stiꞌ, as yak chit la vuchꞌmeꞌ,— tiꞌk u Jesús.
18 Imih sabuw iyab iti kabay afe’en hinare nararabih boro hina taweyaweyar, baise iti kabay i tafah nare nararabih boro hinimusumus.
19 As bꞌen veꞌt te unqꞌa iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh as tukꞌ unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ chusel tibꞌ tiꞌ unqꞌa tzaqꞌiteꞌ uvaꞌ chajnaj nikat tal Aak tukꞌ u kꞌuchuvatzeꞌ. As oora koj chit itxey veꞌt chajnaj u Jesús uvaꞌ nik taleꞌ. As nik ixoꞌv chajnaj vatz unqꞌa tenameꞌ.
19 Ofafar bai’obaiyenayah naatu firis ukwarih hikok Jesu nati ana veya’amaim hitab hitafatum, anayabin ana oroubon eo naniyan hibaib i iuwih, baise sabuw isah hibir.
20 As atik chit veꞌt kuꞌ chajnaj tiꞌ icheesal ipaav u Jesús. As ichaj veꞌt bꞌen chajnaj kaꞌl unqꞌa eesan yol uvaꞌ nikat ibꞌensa veꞌt tibꞌ jikla aamail, tiꞌ tabꞌit viyol u Jesús, tan aꞌ nikat tal chajnaj uvaꞌ la ixoch veꞌt chajnaj Aak. As la toksa veꞌt ok chajnaj Aak tiqꞌabꞌ u bꞌooqꞌol tenameꞌ.
20 Imih hin sabuw afa hitobon, hiyafarih ana itinin sabuw gewasih na’atube hina Jesu hibabatiy abitur tao na’at, saise Jew sabuw hitab Roman gawan hititin baimakiy titin isan ana ef hinuwet.
21 As ech tal veꞌt unqꞌa eesan yol ileꞌ te Aak: —Chusul, ootzimal veꞌt sqaꞌn uvaꞌ jik chit nayoloneꞌ as jik chit nachusuneꞌ. As tukꞌ chit ijikil nachus unqꞌa uxhchileꞌ tiꞌ uvaꞌ jik vitxumbꞌaleꞌ la ibꞌan vatz u Tiixheꞌ, tan eela ivatz unqꞌa uxhchileꞌ nabꞌaneꞌ.
21 Basit iti oro’orot hina Jesu hibatiy, “Bai’obaiyenayan aki aso’ob abisa o sabuw kubi’obaiyih i tur anababatun naatu ana efamaim kuo, naatu o i men sabuw ufuhine ku’i’itinimih, baise o i anababatun God ana efamaim sabuw kubi’obaiyih.
22 Estiꞌeꞌ tuk qabꞌi umaꞌl u yol see, ¿ma bꞌaꞌn uvaꞌ la kuchoo veꞌt u puajeꞌ uveꞌ nijajpu sqe taꞌn u ijlenaaleꞌ tu u Roma, pet moj yeꞌle?— tiꞌk unqꞌa najeꞌ.
22 Imih kuo anowar, Rome Ana Aiwob isan kabay tabibaiyan i ata ofafar ta’a’astu’ub ai en?”
23 As atik veꞌt skꞌuꞌl Aak uvaꞌ tuch kuxh nikat tal chajnaj te Aak. As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —¿Kam stiꞌ qꞌi uveꞌ nu kuxh echuk txumbꞌal sviꞌ tiꞌ uvaꞌ la echeesa unpaav?
23 Baise Jesu hai baifuwen itin, naatu iuwih eo,
24 Pet ekꞌuchtaj umaj u puajeꞌ sve. ¿As abꞌil etz u vatzibꞌaleꞌ tukꞌ u tzꞌibꞌeꞌ uveꞌ at vatz u puajeꞌ?— tiꞌk Aak. Ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ: —Tetz u ijlenaaleꞌ tu u Roma,— tiꞌk chajnaj.
24 “Kabay kwabai kwana kwai’obaiyu aitin.” Naatu kabay hibai hitin basit ibatiyih, “Iti kabay wanawanan i yait ana yumat naatu wabin tema’am?” Hiya’afut hio, “Caesar.”
25 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —Jankꞌal u tetz u ijlenaaleꞌ tu u Roma, as etaqꞌtaj ste. As jankꞌal unqꞌa tetz u Tiixheꞌ, as etaqꞌtaj te Aak,— tiꞌk u Jesús.
25 Jesu iuwih eo, “Caesar nowan Caesar kwanitin naatu God nowan God kwanitin.”
26 As teqꞌo veꞌt taama chajnaj taꞌn viyol Aakeꞌ. As jit tiin veꞌt chajnaj, tan yeꞌ kat olebꞌ chajnaj tiꞌ icheesal ipaav Aak vatz unqꞌa tenameꞌ.
26 Fatumin isan hai tur hibogaigiwas hina hibikubibiruw sabuw nahimaim iyafutih gewas hai kasiy ra’at, naatu men abisa hisinaf.
27 As jetzꞌen veꞌt ok kaꞌl unqꞌa saduceo kꞌatz u Jesús tiꞌ ichꞌotil te Aak, tan yeꞌl unqꞌa kamnajeꞌ la ul taama unpajte uveꞌ ni tal unqꞌa saduceo.
27 Nati’imaim Sadducee orot afa morob ufunamaim yawas maiye isan men tibitumatum i hina Jesu hibatiy,
28 As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ te Aak: —Chusul, kat itzꞌibꞌa kan u Moisés umaꞌl u yol uvaꞌ ech ni tal ileꞌ: «Asoj la kam umaj naj as tul yeꞌl umaj initxaꞌ naj la kaaik kan xeꞌ u tixqeleꞌ, as aꞌ umaj u titzꞌin tatzik najeꞌ la teqꞌo tibꞌ tukꞌ u ixojeꞌ tiꞌ taqꞌat kan tiaal u najeꞌ uvaꞌ kat kami,» tiꞌk u yoleꞌ.
28 “Bai’obaiyenayan, Moses ofafar ta aki isai iti na’atube kirum, orot natabin nama’am aurin kek en namorob, kwafur i boro nati tain ni’awan, saise kek hinatufuw orot murubin efanin.
29 As atik vujvaꞌl unqꞌa naj uvaꞌ titzꞌin tibꞌ. As kat teqꞌo tibꞌ u atzikaeꞌ tukꞌ u ixojeꞌ. As kat kam naj. As jit nitxaꞌin kan naj tukꞌ u tixqeleꞌ.
29 Imih, marasika orot ain uf nah etei seven hima’am, basit orot ain tabin naatu aurin kek en morob.
30 As teqꞌo veꞌt tibꞌ u bꞌaxa itzꞌinaeꞌ tukꞌ u tixqel u atzikaeꞌ. As kat kam naj unpajte. As jit nitxaꞌin kan naj tukꞌ ixoj.
30 Naatu orot ufunamaim tuwah ana kwafur i’awan, i auman kek en morob.
31 As teqꞌo tibꞌ ikaꞌv u itzꞌinaeꞌ tukꞌ u ixojeꞌ. As kat kam naj. As eela chit kat el vujvaꞌl unqꞌa najeꞌ uveꞌ titzꞌin tibꞌ. As jit nitxaꞌin kan umaj chajnaj tukꞌ u ixojeꞌ.
31 Naatu orot baitounin kwafur i’awan, kek en morob naatu orot ufi’uf kwafur hibi’awan kek en etei himorob in sawar.
32 As tul maꞌtik ikam vujvaꞌl unqꞌa najeꞌ uvaꞌ titzꞌin tibꞌ, as kam veꞌt u ixojeꞌ.
32 Basit uftoro’ot kwafur babin morob.
33 As tuk qabꞌi see, as tul uvaꞌ la ul veꞌt taama unqꞌa kamnajeꞌ, ¿as abꞌiste veꞌt u najeꞌ qꞌi itzumel u ixojeꞌ? Tan kat teqꞌo tibꞌ ixoj tukꞌ vujvaꞌl unqꞌa najeꞌ uvaꞌ titzꞌin tibꞌ,— tiꞌk unqꞌa saduceo.
33 Imih morobone hinayawas maiye hinamimisir ana veya, iti babin boro yait ni’awan, anayabin orot ain uf nah seven etei iti babin ta’imon hi’awan?”
34 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —Unqꞌa tenameꞌ uvaꞌ at vatz u txꞌavaꞌeꞌ, as ni teqꞌo tibꞌ unqꞌa najeꞌ tukꞌ unqꞌa ixojeꞌ.
34 Jesu iyafutih eo, “Orot babin iti tafaramamaim tema’am ana veya i tetatabin.
35 Pet ech koj unqꞌa jikla aamaeꞌ uvaꞌ tetz chittuꞌ tiꞌ ibꞌen kꞌatz u Tiixheꞌ tu umaꞌt u tiichajileꞌ tul la ul taama unpajte, tan yeꞌxhebꞌil la teqꞌo veꞌt tibꞌ tukꞌ ikꞌulel.
35 Baise sabuw iyab gewasih nati efan gewasinamaim ma isan hirurubih naatu morobone misir maiye isan hirurubinih i morobone hinamimisir maiye boro men hinatabin.
36 As yeꞌxhkam la kam veꞌteꞌ unpajte, tan eela kuxh veꞌteꞌ tukꞌ unqꞌa ángel la ibꞌaneꞌ. As aꞌeꞌ unqꞌa jikla meꞌal ikꞌaol u Tiixheꞌ uvaꞌ la ul taama unpajte.
36 I boro tounamatar na’atube hinama naatu men hinamorob. Nati sabuw i God natunatun na’atube hinama, anayabin morobone himisir maiye.
37 As echat u yoleꞌ uvaꞌ kat tal kan u Moisés tiꞌ tul taama unqꞌa kamnajeꞌ unpajte, tan aꞌ kat tal kan u Moisés tu u uꞌujeꞌ tiꞌ uvaꞌ itzꞌibꞌa kan tiꞌ u vokkin chꞌiꞌxeꞌ uvaꞌ nikat itzꞌeꞌeꞌ. As kat tal kan u Moisés uvaꞌ aꞌ u Tiixheꞌ viTiixh u Abraham, as viTiixh u Isaac, as viTiixh u Jacob.
37 Moses bebeyan ebi’obaiyit i turobe, morobone boro hinamisir maiye anayabin buk wanawanan wairaf toto’ab isan kirum. Nati’imaim Moses Regah isan eo, ‘O i Abraham ana God, Isaac ana God, naatu Jacob ana God.’
38 Estiꞌeꞌ ni val sete uvaꞌ aꞌ u Tiixheꞌ viTiixh unqꞌa islich aamaeꞌ, tan vatz u Tiixheꞌ as yeꞌl umaj niman tetz uvaꞌ kamnajlu koj. Pet isleꞌle skajayil,— tiꞌk veꞌt Aak tal te unqꞌa saduceo.
38 Imih iti God i ma’ama wanatowan ana God, men murubih hai Godamih. Sabuw iyab i wanawananamaim tema’am i yawasih.”
39 As ech tal veꞌt kaꞌl unqꞌa naj ileꞌ uvaꞌ chusel tibꞌ tiꞌ unqꞌa tzaqꞌiteꞌ: —Chusul, jik chit tel u yoleꞌ uveꞌ naaleꞌ,— tiꞌk chajnaj.
39 Ofafar bai’obaiyenayah afa nati’imaim hima hinonowar himisir hio, “Anababatun turamaim iyafutih bai’obaiyenayan!”
40 As yeꞌxhebꞌil chit kat itxꞌak ichꞌotil umaꞌtoj yol te Aak.
40 Nati ufunamaim men yait ta baibat afa bow na Jesu ibatiyimih.
41 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ te unqꞌa tenameꞌ: —¿Kam bꞌan taꞌn qꞌi uvaꞌ ninima unqꞌa tenameꞌ uvaꞌ tiaal David u Cristo?
41 Imaibo Jesu ibatiyih eo, “Aisim sabuw teo Roubinenayan orot i boro aiwob orot David ana rara’ane natufuw?
42 Tan ech ni tal u David ileꞌ tu u uꞌujeꞌ uvaꞌ Salmo:
42 Anayabin David akisin iti na’atube eorereb Buk Atamanin wabin Psalm imaim kirum,
43 techanal la vaqꞌ kan unqꞌa uxhchileꞌ jaqꞌ avoj uveꞌ nichꞌoꞌn taama seeꞌ,» tiꞌk u David tal kan.
43 Ina ma’am ayu boro a rakit sabuw
44 Pet tul ni tal u David tiꞌ u Cristo uvaꞌ «unBꞌooqꞌol,» taqꞌ ni taleꞌ, ¿as kam qꞌi uvaꞌ nenima uvaꞌ tiaal David u Cristo?— tiꞌk u Jesús.
44 David Roubinenayan orot isan i ana Regah rouw eo, naatu mi’itube’emih Roubinenayan i boro David ana rara’ane nan natufuw?”
45 As tul nikat tabꞌi unqꞌa tenameꞌ viyol u Jesús, as ech tal veꞌt Aak ileꞌ te unqꞌa ichusulibꞌeꞌ:
45 Jesu eo sabuw hima hinonowar auman, ana bai’ufununayah iuwih eo,
46 —Atoj enachbꞌal vatz unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ chusel tibꞌ tiꞌ unqꞌa tzaqꞌiteꞌ, tan achaꞌv chit te chajnaj uvaꞌ ni toksa chajnaj unqꞌa bꞌaꞌnla oksaꞌmeꞌ tukꞌ uvaꞌ ni tok iqꞌii chajnaj taꞌn unqꞌa tenameꞌ tu u kꞌayibꞌaleꞌ. As aꞌ unqꞌa bꞌaꞌnla chaj xonlebꞌaleꞌ nichuk chajnaj tu u atinbꞌaleꞌ tetz nachbꞌal Tiixh. As aꞌ nixonebꞌkat chajnaj tu u bꞌaxa xonlebꞌaleꞌ tul ni tuch unqꞌa bꞌaꞌnla txꞌaꞌoꞌmeꞌ.
46 “Mata to niwa’an Ofafar Bai’obaiyenayah hinanan kwanahaiwih, anayabin i hai kok faifuw manih hina’osen hinabat hinaremor, ahar hai efanamaim sabuw hina’itih hai merar hinay hinakakafiyih, naatu Kou’ay Bar wanawanan efan gewasih hinabow hinamare hinama, na’atube hiyuw ana veya efan gewasih hinabow saise sabuw hai merar hinay.
47 As nimaa chajnaj vikabꞌal unqꞌa txakay ixojeꞌ. As mamaꞌla chit yol ni tal chajnaj tul ninach chajnaj Tiixh tiꞌ toksat jeꞌ chajnaj iqꞌii vatz unqꞌa tenameꞌ. As tuk val sete tan tul chiteꞌ u nimla kꞌaxkꞌoeꞌ tiꞌ chajnaj taꞌn u Tiixheꞌ,— tiꞌk u Jesús.
47 Kwafur baibin hai sawar boro asir hinabow kwanekwan, yoyoban manimanih hinayoyoban, nati sabuw hai baimakiy i boro kakafin anababatun hinab.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 20, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.