João 9

U ak' Testamento tu kuyob'al (IXLNNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 As tul nikat ixaan u Jesús tu bꞌey, as til veꞌt Aak umaꞌl u naj uvaꞌ tzotike stitzꞌebꞌeꞌ.
1 Orot matan fim auman tufuw ma’am Jesu remor inan itin.
2 As ech tal veꞌt unqꞌa ichusulibꞌ Aak ileꞌ: —¿Chusul, abꞌil etz u paaveꞌ tiꞌ uveꞌ tzot vas najeꞌ stitzꞌebꞌeꞌ? ¿Ma ipaav naj? ¿Pet moj ipaav u txutx bꞌaalaeꞌ?— tiꞌk chajnaj.
2 Ana bai’ufununayah Jesu hibatiy, “Bai’obaiyenayan, yait ana kakafinamaim iwa’an iti orot matan fim auman tufuw? I taiyuwin ana kakafin o i hinah tamat hai kakafinamaim?”
3 Ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Yeꞌle. Jit ipaav najeꞌ. As jit ipaav vitxutx najeꞌ tukꞌ vibꞌaal najeꞌ uvaꞌ tzotik naj stitzꞌebꞌeꞌ, pet aqꞌal uvaꞌ la ikꞌuch u Tiixheꞌ vibꞌaꞌnileꞌ tiꞌ naj. As estiꞌeꞌ tzotik naj stitzꞌebꞌeꞌ.
3 Jesu eo, “Orot matan fim i men anabowabow kakafinamaim iwa’an matan ifimemih o i hinah tamah hai kakafinamaim, baise i ana fimemaim God ana fair iti orot biyanamaim nirerereb hina’itin.
4 As techal chit tuk unbꞌan unqꞌa bꞌaꞌnileꞌ uvaꞌ tal tzan u chajol vetzeꞌ sve tul uvaꞌ yeꞌxnaj bꞌen qꞌii, tan tul la ok aqꞌbꞌal, as yeꞌxhebꞌil la uch veꞌt taqꞌonveꞌ.
4 Iti ana veya’amaim yait ayu iyunu anan i ana bowabow tanabow, gugumin i enan men karam yait ta nabow.
5 As tul atiltel in vatz u txꞌavaꞌeꞌ, as in txijun tetz u taanxelal unqꞌa uxhchileꞌ,— tiꞌk Aak.
5 Ayu boun iti tafaramamaim ama’am, ayu i tafaram ana marakaw.”
6 As tzubꞌik veꞌt kuꞌ Aak tu txꞌavaꞌ. Ibꞌan veꞌt Aak unbꞌiil u suj. As toksa veꞌt ok Aak u sujeꞌ tziꞌ ivatz u tzoteꞌ.
6 Iti tur eo ufunamaim, Jesu kwei me yan re naatu iyuriyur bai bora’ah orot matan idadawir.
7 As ech tal veꞌt Aak ileꞌ te u tzoteꞌ: —Kuxh txꞌaa vavatzeꞌ tu u piilaeꞌ uveꞌ Siloé,— tiꞌk Aak. As isuuchil u yoleꞌ uvaꞌ Siloé, uveꞌ «chajel tzan.»
7 Naatu iu, “Kwen harew Siloam kukuf (nati wab anayabin iyafar) imaim kururub.” Imih orot in rurub naatu matan nuw sawar itah auman matabir au bar in.
8 As unqꞌa uxhchileꞌ uveꞌ echen kꞌatz ikabꞌal naj tukꞌ unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ ootzinik tetz naj uvaꞌ tzotik naj, as ech tal veꞌt ileꞌ: —¿Ma jit u najeꞌ uveꞌ nikat ixonebꞌ tiꞌ ijoyat ipuaj?— tiꞌk unqꞌa uxhchileꞌ.
8 Orot tain tuwan naatu sabuw afa marasika hi’i’itin ma fefefeyan, hibatiy, “Iti orot ta’imon mar etei ema efefefeyanaban i iti?”
9 As at uxhchil nik alon: —Kano. Najeꞌ taꞌ,— tiꞌke. As at jolte uvaꞌ: —Yeꞌle. Jit najeꞌ. As eela unbꞌiil tilon naj tukꞌ u tzoteꞌ,— tiꞌke. As ech tal veꞌt naj ileꞌ: —Ineꞌ uvaꞌ inik tzot,— tiꞌk naj.
9 Sabuw afa hi’o, “Orot i nati.” Afa hi’o, “En nati i ana yumatabe.”
10 As ech tal veꞌt unqꞌa uxhchil ileꞌ te naj: —¿Kam qꞌi uveꞌ neelon veꞌt cheel?— tiꞌk unqꞌa uxhchileꞌ.
10 Sabuw hibatiy, “Mi’itube o mat igewasin kunuwanuw?”
11 Ech tal veꞌt u naj ileꞌ uvaꞌ tzotike: —U najeꞌ uvaꞌ Jesús ibꞌii as kat ibꞌan unbꞌiil u suj. As kat toksa ok tziꞌ unvatz. As ech tal ileꞌ sve, «Kuxh txꞌaa vavatzeꞌ tu u aꞌeꞌ uvaꞌ Siloé,» tiꞌk sve. As kat bꞌex untxꞌaa veꞌt vunvatzeꞌ. As yak kuxh ilon veꞌt in,— tiꞌk u najeꞌ uvaꞌ tzotike.
11 Orot iyafutih eo, “Orot wabin te’o Jesu i yur bai matou idadawir naatu na Siloam harew kukufamaim rurubamih iuwu. Imih ayu an arurub, naatu matou to iwa’an anuwanuw.”
12 As ech tal unqꞌa uxhchil ileꞌ te naj: —¿Kat atkat u najeꞌ qꞌi?— tiꞌk unqꞌa uxhchileꞌ. Ech tal veꞌt u naj ileꞌ uvaꞌ tzotike: —Yeꞌ vootzaj,— tiꞌk naj.
12 Sabuw hibatiy, “Bo iti orot i menamaim ema’am?”
13 U naj uvaꞌ tzotike as eqꞌol veꞌt ok naj vatz unqꞌa fariseo,
13 Nati orot Jesu biyawas hibai hina Pharisee biyah hitit.
14 tan tiꞌ uvaꞌ tu u xeem qꞌiieꞌ uveꞌ ibꞌan u Jesús u sujeꞌ. As ibꞌaꞌnxisa veꞌt Aak vivatz u najeꞌ.
14 Baiyarir ana veya’amaim Jesu nati orot matan fim yuramaim idawir matan igewasin nuw.
15 As ichꞌoti veꞌt unqꞌa fariseo te u najeꞌ tiꞌ uvaꞌ kam kat ibꞌan naj tiꞌ uvaꞌ ni tilon veꞌt naj. As ech tal veꞌt naj ileꞌ: —Suj kuxheꞌ kat toksa tziꞌ unvatz. As tul kat bꞌex untxꞌaa vunvatzeꞌ, as kat ilon veꞌt in,— tiꞌk naj.
15 Isan imih Pharisee ibanak maiye orot hibatiy mi’itube matan igewasin. Orot hai tur eowen eo, “I yuramaim matou idadawir uwu harewamaim arurub naatu boun i anuwanuw.”
16 As ech tal veꞌt kaꞌl unqꞌa fariseo ileꞌ: —¡Junkꞌu! Tan aꞌ texhlal tetz uvaꞌ jit xeꞌ u Tiixheꞌ tzaanajkat u najeꞌ, tan nipaasa naj tzii tu u xeem qꞌiieꞌ,— tiꞌk chajnaj. Pet ech koj kaꞌt chajnaj: —Asoj aapaav u najeꞌ, as ¿kam la tulbꞌe naj qꞌi ikꞌuchat umaj kꞌuchbꞌal tetz tijleꞌm u Tiixheꞌ echeꞌ u veeꞌ?— tiꞌk chajnaj. As nik tok veꞌt ixoꞌl chajnaj svatzaj tiꞌ u Jesús.
16 Pharisee afa hi’o, “Iti orot i men Godane na, anayabin Baiyarir ana ofafar i men ekakaif.”
17 As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ te u najeꞌ uveꞌ tzotike: —¿Kano axh qꞌi? ¿Kam ni tal aama tiꞌ u najeꞌ uveꞌ kat bꞌaꞌnxisan vavatzeꞌ?— tiꞌk chajnaj. As ech tal veꞌt u naj ileꞌ: —Ni valeꞌ uvaꞌ qꞌajsan tetz viyol u Tiixheꞌ u najeꞌ,— tiꞌk naj.
17 Imih Pharisee hitatabir orot ibanak hibatiy maiye, “Iti orot o mata iwa’an bigewasin isan o boro mi’itube inao?”
18 Pet ech koj unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ nik ichꞌoꞌn taama tiꞌ u Jesús, tan yeꞌ nik inima uvaꞌ tzotik u najeꞌ, as nik tilon veꞌt naj. As bꞌex mololoj veꞌt vitxutx najeꞌ tukꞌ vibꞌaal najeꞌ.
18 Jew hai ukwarih men kafa’imo hititumatum iti orot matan fim ma’am naatu bounabo matan nuw, naatu orot hinah tamah isah hi’af hina, imaibo hibatiyih.
19 As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ te vitxutx najeꞌ tukꞌ vibꞌaal najeꞌ: —¿Ma aꞌ vakꞌaoleꞌ u vaaꞌ tzotike stitzꞌebꞌeꞌ uveꞌ ni tal unqꞌa tenameꞌ? ¿As kam kat ibꞌan naj uvaꞌ ni tilon veꞌt naj cheel?— tiꞌk chajnaj.
19 “Iti orot i kwa natu? Kwa kwa’o’o i matan fim auman tutufuw kekeban iti? Naatu boun i mi’itube enuwanuw?”
20 Ech tal veꞌt vitxutx naj ileꞌ tukꞌ vibꞌaal najeꞌ: —Taꞌn qootzajle uvaꞌ qetz naj, as tzotik naj stitzꞌebꞌeꞌ.
20 Hinah tamah hiyafutih hi’o, “Aki aso’ob iti kek i aki natu, naatu matan fim auman tufuw.
21 Pet yeꞌ qootzaj kam kat ibꞌan naj uvaꞌ ni tilon veꞌt naj, as abꞌil kat bꞌaꞌnxisan vivatz najeꞌ. Pet echꞌotitaj te naj. As an kuxh najeꞌ tuk alon sete, tan tzꞌajnajlu veꞌt iyaabꞌ naj,— tiꞌk chaꞌma.
21 Baise aki men aso’ob, boun i mi’itube enuwanuw, o yait matan iwa’an igewasin, kwaibatiy i sanaman, karam taiyuwin isan boro nao.”
22 Tan nikat ixoꞌv veꞌt chaꞌma te unqꞌa iqꞌesal unqꞌa tenameꞌ, tan maꞌtik ikꞌulat tibꞌ iyol chajnaj uvaꞌ asoj abꞌil la niman uvaꞌ aꞌ u Cristo u Jesús, as la laqꞌbꞌal el tu u atinbꞌaleꞌ tetz nachbꞌal Tiixh, uveꞌ nikat tal chajnaj.
22 Hinah tamah iti tur hi’o, i Jew sabuw isah hibir, anayabin iti tur i marasika Jew ukwa’ukwarih hi’o hibasit, yait Jesu isan naorereb Keriso nararauw boro kou’ay barene hinabotait ufun nama.
23 Estiꞌeꞌ tal vitxutx u najeꞌ tukꞌ vibꞌaal najeꞌ uvaꞌ: —Echꞌotitaj te naj, tan tzꞌajnajlu veꞌt iyaabꞌ naj,— tiꞌk chaꞌma.
23 Iti isan imih i hinah tamah hi’o, “Kwa taiyuw kwaibatiy kwa’itin, i sanaman.”
24 As molol veꞌt u najeꞌ uveꞌ tzotike. As ech tal veꞌt unqꞌa iqꞌesal unqꞌa tenam ileꞌ te naj: —Yeꞌ eesa iqꞌii u Tiixheꞌ tukꞌ u chuli yoleꞌ, tan ileꞌ ootzimal sqaꞌn uvaꞌ aapaaveꞌ u najeꞌ uveꞌ kat bꞌaꞌnxisan vavatzeꞌ,— tiꞌk chajnaj.
24 Mar bairu’abin orot matan fim nuwanuw isan hi’af na, naatu hibatiy maiye, “Turobe God nanamaim ai tur ina’owen! Aki aso’ob orot yait o biyawasi i bowabow kakafin wairafin.”
25 As ech tal veꞌt naj ileꞌ: —Yeꞌ vootzaj bꞌa asoj aapaav u najeꞌ moj yeꞌle. Pet taꞌn kuxh ootzimaleꞌ svaꞌn uvaꞌ inik tzot, as cheel il in ni vilon veꞌteꞌ,— tiꞌk naj.
25 Orot iyafutih eo “Ayu men aso’ob i bowabow kakafin wairafin o en? Ayu sawar ta’imonamo asoso’ob i ayu matou fim ama’am naatu boun i anuw a’i’itah.”
26 As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ: —¿Kam qꞌi kat tulbꞌe axh naj tiꞌ ibꞌaꞌnxisal vavatzeꞌ?— tiꞌk chajnaj.
26 Naatu orot hibatiy, “Abistanawat o isa sinaf? Mi’itube sinaf o mata botawiy?”
27 As ech tal veꞌt u naj ileꞌ: —As valleꞌ sete. As yeꞌ kuxh ni tok vunyoleꞌ teviꞌ. ¿As kam qꞌi uvaꞌ nesaꞌ etabꞌit unpajte? ¿Ma aꞌ nesaꞌ bꞌa uvaꞌ antu veꞌt ex la ok ex sichusulibꞌ u najeꞌ?— tiꞌk naj.
27 Orot iyafutih eo, “Ayu marasika kwa isa aoka naatu kwa men kwanowar. Aisim kwakokok anao maiye kwananowar? Ta’itin kwa auman kwakokok i ana bai’ufununayah kwanamatar?”
28 As yoqꞌon veꞌt chajnaj te u najeꞌ. Ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ: —¡Echen nooksakat eebꞌ kꞌatz naj! ¡Pet ech koj oꞌ, tan aꞌ ni qoksakat qibꞌ kꞌatz u Moisés!
28 Hi’obaibiyab naatu hi’o, “O i nati orot ana bai’ufununayan, baise aki i Moses ana bai’ufununayah.
29 As ootzimal sqaꞌn uvaꞌ kat yolon u Tiixheꞌ tukꞌ u Moisés, pet ech koj u najeꞌ tan yeꞌ qootzaj katil tzaanajkat naj,— tiꞌk chajnaj.
29 Aki aso’ob God mutufor Moses hairi hi’o, baise orot nati Jesu tibiwab, aki men kafa’imo aso’ob i menane na?”
30 As ech tal veꞌt naj ileꞌ te chajnaj: —¡Vaꞌlen kuxh eyoloneꞌ! Yeꞌ etootzale katil tzaanajlukat Aak, as tul Aak kat bꞌaꞌnxisan vunvatzeꞌ.
30 Orot matan fim bigewasin iyafutih eo, “Abifofofor men kafaita! I menane nan kwa men kwaso’ob, baise i ayu matu fim iwa’an anuwanuw.
31 As ootzimal svaꞌn setukꞌ uvaꞌ yeꞌ ni tabꞌi u Tiixheꞌ viyol unqꞌa aapaaveꞌ. Pet abꞌil uvaꞌ ni niman Aak as nibꞌaneꞌ kam uvaꞌ ni tal Aak, as aꞌ uxhchileꞌ ni tabꞌi u Tiixheꞌ viyoleꞌ.
31 It Taso’ob bowabow kakafih wairafih God hai tur men enonowar. God ana sabuw i ana kok tesisinaf naatu isan tekakakaf i hai tur enonowar.
32 Pet yeꞌ atixoj vabꞌi uvaꞌ at umaj uxhchil la ilon umaj tzot staꞌn uvaꞌ tzotik stitzꞌebꞌeꞌ.
32 Men yait ta tafaram wanawanan orot matan fim auman tufuw ma’am matan botawiy nuwanuw ana tur nowaramih.
33 Asoj jit kꞌatz u Tiixheꞌ tzaanajkat, as yeꞌxhkam chiteꞌ la itxꞌol ibꞌanataꞌ,— tiꞌk naj.
33 Iti orot men Godane tanan na’at, i boro men karam iti bowabow tasinaf.”
34 As ech tal veꞌt unqꞌa iqꞌesal unqꞌa tenam ileꞌ: —¡Axh chit umaꞌl u aapaav tul kat itzꞌebꞌ axh! ¿As la kol achusoꞌk tzan oꞌ qꞌa uvaꞌ naaleꞌ?— tiꞌk chajnaj. As ilaqꞌbꞌa veꞌt el chajnaj vas najeꞌ tu u atinbꞌaleꞌ tetz nachbꞌal Tiixh.
34 Iti isan hi’o, “O bowabow kakafin wanawanan itufuw ira’at iyey, i boun aki ini’obaiyi!” Naatu kou’ay barene hibotait tit ufun ma.
35 As tul tabꞌi veꞌt u Jesús uvaꞌ maꞌtik ilaqꞌbꞌal el tzan u najeꞌ, as ech tal veꞌt Aak ileꞌ te naj tul ilej Aak naj: —¿Ma kꞌujleꞌl akꞌuꞌl tiꞌ viKꞌaol u Tiixheꞌ?— tiꞌk Aak.
35 Jesu orot hinun tit ufun ma’am ana tur nowar, naatu titita’ur anamaramaim ibatiy, “O Orot Natun kubitumitum?”
36 As ech tal veꞌt naj ileꞌ: —¿As abꞌiste viKꞌaol u Tiixheꞌ qꞌi, tiꞌ uvaꞌ la unkꞌujbꞌaꞌ unkꞌuꞌl stiꞌ?— tiꞌk naj.
36 Orot Jesu ibatiy, “Regah, iti orot i menatan ku’o anowar saise i anitumitum!”
37 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —As ootzimal veꞌteꞌ aꞌn, tan ineꞌ uveꞌ nunyolon see,— tiꞌk Aak.
37 Jesu orot isan eo, “Orot i iti kwi’i’itin, boun iti airi kwa’o’o.”
38 Ech tal veꞌt naj ileꞌ: —¡Tuk unkꞌujbꞌaꞌ veꞌt unkꞌuꞌl seeꞌ!— tiꞌk naj. As kuꞌ veꞌt naj qaaloj vatz Aak.
38 Naatu orot eo, “Regah, Ayu abitumatum.” Naatu Jesu nanamaim sun yowen kwafir.
39 As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Estiꞌeꞌ kat ul in vatz u txꞌavaꞌeꞌ tiꞌ ul unjatxat ixoꞌl unqꞌa uxhchileꞌ, tan la ilon veꞌt unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ yeꞌ ni tiloneꞌ. Pet ech koj unqꞌa uxhchileꞌ uveꞌ ni tiloneꞌ ni taleꞌ, as aꞌeꞌ uvaꞌ tzot veꞌteꞌ,— tiꞌk Aak.
39 Jesu eo, “Ayu ana iti tafaramaim atitit anayabin i sabuw ana kusibih, saise iyab mata fim boro hinanuw, naatu iyab tenuwanuw boro matah fimabe hinamatar.”
40 As tul tabꞌi veꞌt kaꞌl unqꞌa fariseo, as ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ: —¿As ma oꞌ tzot bꞌa uveꞌ naaleꞌ?— tiꞌk chajnaj.
40 Pharisee afa nati’imaim bairi hima’am iti tur eo’o hinowar, naatu hibatiy, “Nati tur ku’o’o, aki auman matai fim?”
41 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —Ex koj tzot, as yeꞌl epaaveꞌ ati. Pet tiꞌ uvaꞌ netaleꞌ uvaꞌ, «Ni qiloneꞌ,» chꞌex netaleꞌ, as estiꞌeꞌ uveꞌ eqꞌomal vepaaveꞌ setaꞌn,— tiꞌk u Jesús.
41 Jesu iyafutih eo, “Kwa mata fim na’at, kwa boro men kakafimih. Baise boun kwa kwa’o’o aki matai anuwanuw, kwa a kakafih i tema’am.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.