João 8
U ak' Testamento tu kuyob'al (IXLNNT) vs AAI
1 As bꞌen veꞌt u Jesús. As oon veꞌt Aak viꞌ u tal vitzeꞌ uvaꞌ Olivos ibꞌii.
1 Imaibo Jesu Olive Oyaw na’at tit yen in.
2 Ech qꞌejal stuul, as qꞌaav veꞌt Aak tu u tostiixheꞌ. As mamaꞌla tenameꞌ imol veꞌt tibꞌ tiꞌ Aak. As tul xonebꞌ veꞌt Aak xoꞌl unqꞌa tenameꞌ, as xeꞌt veꞌt Aak chusun.
2 Maraumanika Jesu matabir maiye Tafaror Bar ana meraramaim bat, sabuw moumurin maiyow hiru’ay hi’arbebera’uh naatu i busuruf ma sabuw i’ubaibiyih.
3 As kaꞌl unqꞌa fariseo tukꞌ kaꞌt unqꞌa uxhchil uvaꞌ chusel tibꞌ tiꞌ unqꞌa tzaqꞌiteꞌ, as teqꞌo veꞌt tzan chajnaj umaꞌl u ixoj uvaꞌ bꞌex lejpoj tul nik ipaavineꞌ tukꞌ umaꞌt naj. As oksal veꞌt ok ixoj vatz u Jesús xoꞌl unqꞌa tenameꞌ.
3 Ofafar bai’obaiyenayah naatu Pharisee babin turan aawan hairi hi’inu’in hibai hina hirun. Naatu hi’u kou’ay nahimaim bat.
4 As ech tal veꞌt ok chajnaj ileꞌ te Aak: —Chusul, il umaꞌl u ixoj ilaꞌ kat kulejlaꞌ tul nipaavin ixoj tukꞌ umaꞌt naj.
4 Naatu Jesu isan hi’o, “Bai’obaiyenayan, iti babin i turan aawan hairi hi’inu’in atita’ur.
5 ¿As kam tuk aal stiꞌ? Tan tzꞌibꞌamal kan taꞌn u Moisés uvaꞌ asoj la kulej umaj ixoj uvaꞌ ech nibꞌaneꞌ, as la kusuti kꞌubꞌ tiꞌ ixoj tiꞌ iyatzꞌpeꞌ,— tiꞌk chajnaj,
5 Ofafaramaim Moses aki iti na’atube eobaiyuni, babin yait ta iti na’atube nasisinaf boro kabayamaim anarab namorob. O a not ta ema’am boro inao.”
6 tan aꞌ nikat tal chajnaj uvaꞌ la chee ipaav Aak tiꞌ uvaꞌ la bꞌen ixoch chajnaj Aak. As ixibꞌbꞌaꞌ kuꞌ tibꞌ Aak. As xeꞌt Aak tzꞌibꞌoj vatz txꞌavaꞌ tukꞌ viꞌ iqꞌabꞌ.
6 Iti baibat hibai hititit i mi’itube Jesu hitikubibiruw, saise abitur ta’o na’at imaim hitabat ubar hititin isan.
7 As yaꞌltik chit chajnaj tiꞌ ichꞌotil ok te Aak tiꞌ u ixojeꞌ. Txakpu veꞌt Aak. As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Abꞌiste umaj ex uvaꞌ yeꞌl epaav ati as ex la sutin u kꞌubꞌeꞌ bꞌaxa tiꞌ u ixojeꞌ,— tiꞌk Aak.
7 Hi’u hibibabatiy anamaramaim, Jesu nakwetan tara’ah naatu isah eo, “O yait aur bowabow kakafin men nama’am na’at, o wan kabay kubai babin isan kurouw.”
8 As ixibꞌbꞌaꞌ kuꞌ tibꞌ u Jesús unpajte. As xeꞌt veꞌt Aak tzꞌibꞌoj vatz u txꞌavaꞌeꞌ.
8 Naatu i kwafure maiye me yan ma kubebebeyan.
9 As junun kuxh ibꞌen veꞌt unqꞌa xochol tetz u ixojeꞌ. As bꞌaxik chit bꞌen unqꞌa qꞌesla aamaeꞌ. As tul bꞌen chajnaj skajayil, as aꞌ kuxh veꞌt u ixojeꞌ kaaik kan kꞌatz u Jesús xoꞌl unqꞌa tenameꞌ.
9 Iti tur hinonowar anamaramaim ta’ita’imon hitabartaitit hin, oro’orot atamanih wan hi’iyon hibusuruf hitit. Babin akisinamo hihamiy Jesu nanamaim bat
10 As txakpu veꞌt Aak unpajte. As ech tal veꞌt Aak ileꞌ te ixoj: —¿Kech unqꞌa naj uvaꞌ ni xochon axh? ¿Moj yeꞌxhebꞌil ni alon akameꞌ?— tiꞌk Aak.
10 Jesu totofar misir babin itin basit isan eo, “Babin iti sabuw menika hin? Naatu yait ta o isa rouw’ouri ai en?”
11 As ech tal u ixoj ileꞌ: —Yeꞌle, Pap. Yeꞌxhebꞌil veꞌteꞌ,— tiꞌk ixoj. As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Mitaꞌn in la alon akameꞌ. Pet kuxh veꞌteꞌ. As yeꞌ paavin veꞌt axh,— tiꞌk u Jesús.
11 Babin eo, “Regah men yait ta ema’am.” Naatu Jesu eo, “Basit gewasin! Ayu auman men karam boro anibatiyi. Kwen, iti boun inabubusuruf bowabow kakafih men inasinaf maiye.”
12 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ xoꞌl unqꞌa tenameꞌ: —Ineꞌ txijun tetz u taanxelal unqꞌa uxhchileꞌ skajayil. Abꞌil uveꞌ la xekebꞌ sviꞌ, as yeꞌxh jatu la xaan veꞌt tu u qꞌej toktoeꞌ, tan at veꞌt in skꞌatz, tan ineꞌ u txijun tetzeꞌ uvaꞌ la aqꞌon itiichajil u taanxelaleꞌ,— tiꞌk u Jesús.
12 Jesu sabuw isah eo maiye, “Ayu i tafaram ana marakaw. Yait ayu ebi’ufnunu i boro men guguminamaim naremor, baise i boro yawas ana marakaw nab.”
13 As ech tal veꞌt unqꞌa fariseo ileꞌ te Aak: —An kuxh axh nayolon jeꞌ seeꞌ. Estiꞌeꞌ uvaꞌ aꞌ chit vayoleꞌ yeꞌ la txakoni,— tiꞌk chajnaj.
13 Pharisee Jesu isan hi’o, “Iti tur ku’o’o i o taiyuw isa ku’o’orerereb naatu abistan o ku’o’orerereb i men turobe.”
14 As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —As kꞌuxh an kuxh in ni val jeꞌ vibꞌ, as jik chiteꞌ nunyoloneꞌ, tan ootzimal svaꞌn uvaꞌ katil tzaanajkat in, as katiꞌch unbꞌeneꞌ la bꞌen in. Pet ech koj ex, tan yeꞌ ootzimal setaꞌn kat tzaanajkat in, as katil la bꞌenkat in.
14 Jesu iyafutih eo, “Ayu taiyuwu isou ana’orerereb na’at, ayu ao’orereb i turobe, anayabin ayu aso’ob menane ana naatu menamaim ananan. Baise ayu menane ana naatu menamaim ananan kwa i men kwa so’ob.
15 As vatz txꞌavaꞌilla txumbꞌal kuxheꞌ nebꞌan sviꞌ tiꞌ ebꞌanat unsuuchil. Pet ech koj in, tan yeꞌl umaj uxhchil nunbꞌan isuuchil cheel.
15 Kwa sabuw hai itininamaim kwa’itih kwabibabatiyih. Ayu men yait ta ana itininamaim aitin abibabatiyimih.
16 Pet tul la unbꞌan isuuchil unqꞌa tenameꞌ as jik chiteꞌ la unbꞌan isuuchil, tan jit kuxh in la bꞌanon sunjunal. Pet anteꞌ u chajol tzan vetzeꞌ la bꞌanon isuuchil,
16 Baise ayu anabibatiyi na’at, ayu au baibatiyen i turobe. Anayabin ayu i men akisu. Ayu Tamai iyunu anan i airi ama’am.
17 tan ech ni tal u yol ileꞌ uvaꞌ tzꞌibꞌamal kan: «Tan asoj la ikꞌul tibꞌ iyol kaꞌvoꞌj uxhchil tiꞌ umaj txumbꞌal, as la nimal viyoleꞌ,» tiꞌk u yoleꞌ.
17 Kwa taiyuw a’ofafaramaim iti na’atube hikirum, anamaramaim sifroubonayan orot rou’ab te’orereb tebibasit nati i turobe.
18 Estiꞌeꞌ uvaꞌ jit kuxh in nunyolon jeꞌ sviꞌ. Pet anteꞌ vunBꞌaaleꞌ uveꞌ kat chajon tzan in uveꞌ ni alon u yoleꞌ sviꞌ,— tiꞌk u Jesús.
18 Ayu i orot ta taiyuwu isou ao’orereb; Tamai ayu iyunu anan ayu au sifroubounayan ta.”
19 As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ: —¿Kech vabꞌaaleꞌ qꞌi uvaꞌ ni alon u yoleꞌ seeꞌ?— tiꞌk chajnaj. Ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Yeꞌ netexhla abꞌiste u vijleꞌmeꞌ. ¿As aꞌ kol chit vunBꞌaaleꞌ qꞌa la etexhla u tijleꞌmeꞌ? Tan asoj la etexhla uvaꞌ abꞌiste u vijleꞌmeꞌ, as anteꞌ vunBꞌaaleꞌ la etexhla u tijleꞌmeꞌ,— tiꞌk u Jesús.
19 Naatu sabuw hibatiy, “O Tamat i menamaim ema’am?” Jesu iyafutih eo, “Kwa ayu men kwaso’ob na’atube Tamai auman men kwaso’ob. Kwa ayu kwatasusu’ubu na’at Tamai auman boro kwatasu’ub.”
20 As aꞌ unqꞌa yoleꞌ uvaꞌ tal veꞌt Aak tul nik ichus veꞌt Aak unqꞌa uxhchileꞌ vatz u tostiixheꞌ kꞌatz u atinbꞌaleꞌ uvaꞌ nik imolpukat unqꞌa puajeꞌ uvaꞌ nik toyal vatz u Tiixheꞌ. As echeꞌ abꞌil koj txeyon Aak, tan tiꞌ uvaꞌ yeꞌxnik ilejat u qꞌiieꞌ tiꞌ uvaꞌ la txeypu veꞌt Aak.
20 Iti tur i tafaroror bar wanawanan kabay teya’ay ana efan sisibinamaim Jesu ma i’obaibiyih. Men yait ta bai fatumimih, anayabin i ana veya men baimih.
21 As ech tal u Jesús ileꞌ: —La bꞌen in. As la echuk veꞌt in. As katil uveꞌ la bꞌenkat in as echeꞌ la koj uch etoon sunkꞌatz, tan aꞌ vepaaveꞌ la eqꞌon ex tu u kamchileꞌ,— tiꞌk Aak.
21 Jesu ibanak isah eo maiye, “Ayu boro kwa anihamiyi anan, naatu kwa boro ayu isou kwananuwet naatu kwa a kakafih wanawanahimaim boro kwanamorob. Ayu menamaim ananan kwa boro men imaim kwanan.”
22 As ech tal veꞌt unqꞌa uxhchil ileꞌ svatzaj uvaꞌ nikat ichꞌoꞌn taama tiꞌ u Jesús: —¿As kam ni tokkat viyol najeꞌ uveꞌ ni taleꞌ? «Katil uveꞌ la bꞌenkat in, as echeꞌ la koj uch etoon sunkꞌatz,» taqꞌ kuxh naj ni taleꞌ. Kamal tuk kuxh iyatzꞌ jeꞌ tibꞌ naj sijunal uveꞌ ni taleꞌ,— tiꞌk chajnaj.
22 Naatu Jew hai ukwarih hi’o, “I eo, ayu menamaim anan kwa men karam kwanan. Iti eo anayabin i boro taiyuwin na’asabun?”
23 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —Echen vetxumbꞌaleꞌ tzitzaꞌ vatz u txꞌavaꞌeꞌ. Pet ech koj in, tan aꞌ tzaanajkat in tu almikaꞌ. As vatz txꞌavaꞌilla txumbꞌal kuxheꞌ eqꞌomal setaꞌn. Pet ech koj in, tan jit vatz txꞌavaꞌilla txumbꞌal eqꞌomal svaꞌn.
23 Baise Jesu eo maiye in, “Kwa i babe ma’ani, Ayu i yate ma’anu. Kwa i tafaram nowan, baise ayu i men tafaram nowan.
24 Ech ni valkateꞌ sete tan an kuxh vepaaveꞌ la eqꞌon ex tu u kamchileꞌ, tan tiꞌ uvaꞌ yeꞌ kat enima uvaꞌ abꞌiste u vijleꞌmeꞌ uveꞌ ni val sete,— tiꞌk Aak.
24 Ayu ao kwanowaraka, ayu men kwanasu’ubu kwanabitutumu na’at, kwa boro anababatun a kakafih wanawanahimaim kwanamorob. Ayu’uban tur iti ao’o.”
25 As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ te Aak: —¿As kam eejleꞌm qꞌi uvaꞌ naaleꞌ?— tiꞌk chajnaj. Ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Jatpajux kuxh val u vijleꞌmeꞌ sete.
25 Hibatiy hio, “O i yait?” Jesu iyafutih eo, “Tabubusurufika kwa a tur aowen taremor tana.
26 As nimatel unqꞌa yoleꞌ la val sete tul la unbꞌan esuuchil. As atoj sekꞌuꞌl uvaꞌ jik chit itxumbꞌal u chajol vetzeꞌ. As kam chit unqꞌa yoleꞌ uveꞌ kat tal Aak sve as aꞌeꞌ ni val sete. As ni val te unqꞌa tenameꞌ vatz u txꞌavaꞌeꞌ unpajte,— tiꞌk Aak.
26 Kwa isa ayu boro tur moumurika anao anibabatiyi. Baise yait ayu iyunu anan i turobe? Naatu abistan i eo anonowar ayu sabuw hai tur ao’owen.”
27 As echeꞌ nikat koj ipal unqꞌa uxhchileꞌ tu u yoleꞌ uvaꞌ aꞌ u Kubꞌaal Tiixheꞌ uveꞌ nikat tal Aak.
27 Jesu Tamah isan sabuw hai tur eo’eowen naniyan men hibai.
28 Estiꞌeꞌ uveꞌ ech tal Aak ileꞌ: —As la etexhla veꞌt in uvaꞌ abꞌiste u vijleꞌmeꞌ tul uvaꞌ la eteesa el in vatz u txꞌavaꞌeꞌ. As aꞌn la pal veꞌt ex stuul uvaꞌ yeꞌl umaj txumbꞌal nunbꞌan sunjunal. Pet aꞌ unqꞌa yoleꞌ uveꞌ ni valeꞌ uveꞌ kat ichus vunBꞌaaleꞌ sve, tan ineꞌ IKꞌAOL U NAJEꞌ.
28 Imih Jesu eo, “Orot Natun kwanabobora’ah anamaramaim, kwa boro kwanaso’ob; Ayu i Yait; naatu ayu men taiyuwu au kokomaim asisinafumih, baise Tamai abistan tur mutufor bi’obaiyu’umaim ao’o.
29 As at chit vunBꞌaaleꞌ sviꞌ uvaꞌ kat chajon tzan in. As yeꞌl in ni taqꞌ kan in Aak sunjunal, tan nunbꞌaneꞌ kam uvaꞌ bꞌaꞌn te Aak,— tiꞌk u Jesús.
29 Naatu yait ayu iyunu anan airi ama’am i men ihamiyu, anayabin mar etei i ana kokomaim asisinaf isan ebiyasisir.”
30 As tul tal u Jesús u yoleꞌ, as yeꞌ saach unqꞌa tenameꞌ ikꞌujbꞌaꞌ ikꞌuꞌl tiꞌ Aak.
30 Nati eo’omaim sabuw moumurih maiyow hitumitum.
31 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ te unqꞌa uxhchileꞌ uveꞌ ni niman veꞌt Aak: —Asoj la enima unqꞌa yoleꞌ uvaꞌ ni val sete, as ex veꞌt unchusulibꞌ la ibꞌaneꞌ.
31 Imih Jesu Jew sabuw iyab i hibitumatum isah eo, “Ayu au bai’obaiyen kwanabubukikin na’at, kwa i anababatun ayu au bai’ufununayah,
32 As la pal veꞌt ex stuul uvaꞌ kam isuuchil u jikla yoleꞌ, tan aꞌ u jikla yoleꞌ la qꞌalpun ex,— tiꞌk u Jesús.
32 naatu kwa boro turobe kwanaso’ob naatu turobe boro imaim narufami kwanatit.”
33 As ech tal veꞌt unqꞌa uxhchil ileꞌ: —¿Kam ni tokkat vayoleꞌ uveꞌ naaleꞌ tiꞌ uvaꞌ la qꞌalpu veꞌt oꞌ? Tan yeꞌ atixoj ok oꞌ skꞌamil xeꞌ umaj uxhchil, tan oꞌ tiaal u Abraham,— tiꞌk chajnaj.
33 Sabuw hiya’afut hi’o, “Aki Abraham ana a’agir. Naatu aki men yait ta ana akir wairafin. Mi’itube inarufami anatit isan kuo’o?”
34 As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Ileꞌ jik chit tuk val isuuchil sete, tan jankꞌal unqꞌa uxhchileꞌ uveꞌ aꞌ kuxh u paaveꞌ nibꞌaneꞌ, as aꞌeꞌ ikꞌam u paaveꞌ.
34 Jesu sabuw isah eo, “Turobe a tur ao’owen, o yait ta bowabow kakafin kukusisinaf i bowabow kakafin ana akir wairafin imatar.
35 As yeꞌl u kꞌameꞌ la koj jejebꞌ tu u kabꞌaleꞌ xeꞌ u bꞌaal kabꞌaleꞌ. Pet ech koj u kꞌaolaeꞌ, tan aꞌ jejleꞌlkat kꞌatz vibꞌaaleꞌ tu u kabꞌaleꞌ tiꞌ chit ibꞌeneꞌ.
35 Akir wairafin taitin tuwahinah wanawanahimaim i boro namarorore, baise Natun i ana efan wanatowan.
36 Estiꞌeꞌ ni val sete, tan asoj aꞌ viKꞌaol u Tiixheꞌ la qꞌalpun ex, as qꞌalpinal chit veꞌt ex la ibꞌaneꞌ.
36 Imih Natun kwa narurufami, kwa i anababatun narufami,
37 As ootzimal svaꞌn uvaꞌ ex tiaal u Abraham. As netal veꞌt unkameꞌ, tan tiꞌ uvaꞌ yeꞌ nepal tu unqꞌa yoleꞌ uvaꞌ ni val sete.
37 Ayu aso’ob kwa i Abraham ana a’agir, baise kwa i ef kwanunuwet ayu kwana’asbunu. Anayabin kwa dogor wanawanan, ayu au tur ana efan i men ema’am.
38 As unqꞌa yoleꞌ uveꞌ ni valeꞌ, as aꞌeꞌ uvaꞌ kꞌuchel sve taꞌn vunBꞌaaleꞌ. As ileꞌ ni val sete. Echat kuxh ex unpajte, tan kam uveꞌ netabꞌi taꞌn vebꞌaaleꞌ as aꞌeꞌ nebꞌaneꞌ,— tiꞌk u Jesús.
38 Ayu Tamai ana taragub wanawanan abistan i’obaiyu ai’itin i a tur ao’owen, naatu kwabo tamat demon hi’o kwanonowar na’at kwasisinaf.”
39 As ech tal veꞌt unqꞌa uxhchil ileꞌ: —Oꞌ tiaal u kubꞌaal Abraham,— tiꞌk chajnaj. Ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —Ex koj tiaal u Abraham, as aꞌ la ebꞌaneꞌ uveꞌ nik ibꞌan u Abraham.
39 Sabuw hiya’afut hi’o, “Abraham i aki tamai.” Jesu eo maiye, “Kwa Abraham natunatun na’at kwa boro i sisinafube kwatasinaf.
40 Pet ech koj ex tan netal veꞌt unyatzꞌpeꞌ tiꞌ uvaꞌ kat val isuuchil u jikla yoleꞌ sete uvaꞌ kat tal u Tiixheꞌ sve. As ech koj kat ibꞌan u Abraham echeꞌ uveꞌ nebꞌaneꞌ,
40 Itinin i iti. God anababatun au tur eowen ao kwanonowar isan kwa a not kwabobaifufun ayu asabunu’umih. Abraham iti na’atube men sinaf.
41 tan aꞌ kuxh nebꞌaneꞌ kam uveꞌ nibꞌan vebꞌaaleꞌ,— tiꞌk Aak. As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ: —¡Yeꞌl uvaꞌ sikꞌel tzan kuxh koj oꞌ xeꞌ peꞌ! Pet ootzimal Kubꞌaal sqaꞌn. As aꞌ u Tiixheꞌ taꞌ u Kubꞌaaleꞌ,— tiꞌk chajnaj.
41 Kwa tamatanah mi’itube hisisinaf na’atube kwasisinaf.” Sabuw hiya’afut hi’o, “Aki Tamai i ta’imon God akisinamo, aki i men ometakek aki i natunatun anababatun.”
42 As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —As aꞌ koj chit u Tiixheꞌ vebꞌaaleꞌ, as xoꞌn ineꞌ sete tan kꞌatz u Tiixheꞌ tzaanajkat in. As echeꞌ tukꞌ kuxh koj untxumbꞌal uvaꞌ kat ul in tzitzaꞌ, pet Aakeꞌ kat chajon tzan in.
42 Jesu sabuw isah eo, “God kwa Tamat na’at ayu boro kwatiyabuwu, anayabin ayu Godane ana naatu boun iti bairit tama’am. Ayu men taiyuwu au kokomaim anamih, baise i ayu iyunu ana.
43 As tuk val sete kam stiꞌ uveꞌ yeꞌ nepal tu vunyoleꞌ uveꞌ ni valeꞌ, tan tiꞌ uvaꞌ yeꞌ nesaꞌ etabꞌit vunyoleꞌ,
43 Aisimamih ayu tur ao’o naniyan men kwabaib? Abistan ayu ao men kwananonowar anayabin kwa tain i gugurih.
44 tan aꞌ u txꞌiꞌlanajeꞌ vebꞌaaleꞌ. As kam chit uvaꞌ nisaꞌ vebꞌaaleꞌ as aꞌeꞌ nebꞌaneꞌ, tan aꞌeꞌ yatzꞌol tetz unqꞌa uxhchileꞌ bꞌaxa yol. As echat chit nibꞌan cheel, tan yeꞌl u jikla txumbꞌaleꞌ eqꞌomal staꞌn. As tul niyoloneꞌ tukꞌ vichuli yolileꞌ, as aꞌ vitxumbꞌaleꞌ nikꞌucheꞌ, tan aꞌ u txꞌiꞌlanajeꞌ cheesan tetz u chuli yoleꞌ.
44 Kwa i tamat demon mowan natunatun, naatu kwa a kok i tamat esisinafube kwani’ufunun. Aneika i asbunubunuwenayan, i men turobe’emaim batamih, anayabin i wanawanan turobe en. Baifufuwen nati i ana tur, anayabin i baifufuwenayan naatu baifufuwenayah etei tamah.
45 Pet ech koj in tan ni valoꞌk u jikla yoleꞌ sete. As yeꞌ nenima in.
45 Baise ayu tur anababatun ao’o, kwa i men kwabitutumu.
46 Asoj jik chit unqꞌa yoleꞌ ni val sete, ¿as kam stiꞌ qꞌi yeꞌ nekꞌujbꞌaꞌ ekꞌuꞌl sviꞌ? ¿Pet moj at umaj ex uvaꞌ la kꞌuchun sve abꞌiste vunpaaveꞌ?
46 O yait ta karam ayu au kakafin inaorerereb? Ayu turobe ana’o na’at, aisim men kwabitutumu?
47 Tan abꞌil uvaꞌ aꞌ u Tiixheꞌ vibꞌaaleꞌ, as ayaꞌl chit ikꞌuꞌl nisaꞌ inimat viyol u Tiixheꞌ. Pet ech koj ex, tan jit u Tiixheꞌ vebꞌaaleꞌ. Estiꞌeꞌ yeꞌ nesaꞌ enimat viyol u Tiixheꞌ,— tiꞌk u Jesús.
47 Yait Godamaim ema’am naatu ana tur enonowar i i God nowan. Kwa tur men kwanonowar anayabin Kwa i men God nowan.”
48 As ech tal veꞌt unqꞌa uxhchil ileꞌ: —An chiteꞌ vil uveꞌ ni qal seeꞌ, tan ¡ech axheꞌ aa Samaria! ¡As aꞌ u subꞌuleꞌ atoꞌk sakꞌatz!— tiꞌk chajnaj.
48 Jew sabuw Jesu hiya’afut hi’o, “Aki’ima turobe ao’o, oma Samaria mowan naatu demon hitounbuburi kuma’am.”
49 Ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —Yeꞌl subꞌul atoꞌk sunkꞌatz. Pet aꞌ vunBꞌaaleꞌ taꞌ ni voksa iqꞌii. Pet ech koj ex, tan neteesa unqꞌii.
49 Jesu iya’afutih eo, “Ayu men demon hitounbuburu ama’am. Ayu Tamai akisinamo akakakafiy, baise kwa ayu men kwakakafiyu.
50 As aꞌ koj ni valeꞌ uvaꞌ la oksal unqꞌii setaꞌn. Pet at umaꞌl u oksan tetz unqꞌii. As aꞌeꞌ vunBꞌaaleꞌ uvaꞌ la bꞌanon esuuchil.
50 Ayu men taiyuwu wabu bora’ara’ahin isan anunuwet, baise orot ta i ayu isou akisinamo nanuwet naatu i boro ayu nibabatiyu.
51 As ileꞌ jik chit tuk val sete, tan abꞌil uveꞌ la niman vunyoleꞌ as yeꞌxh jatueꞌ la kami,— tiꞌk Aak.
51 Tur anababatun au’uwi, yait ayu au tur ebobosiyasiyar boro men namorob.”
52 As ech tal veꞌt unqꞌa uxhchil ileꞌ: —¡Ileꞌ kat qootzil veꞌt cheel uvaꞌ atoꞌk chit u subꞌuleꞌ sakꞌatz! Tan kat kam u Abraham tukꞌ unqꞌa qꞌajsan tetz viyol u Tiixheꞌ. As naaleꞌ uvaꞌ, «Abꞌil la niman vunyoleꞌ as yeꞌxh jatueꞌ la kami,» chꞌaxh naaleꞌ.
52 Jew sabuw Jesu isan hi’o, “Aki bounabo aso’ob o i demon hitoububuni kuma’am! Abraham morob naatu dinab oro’orot himorob, baise o ku’o’o yait ta ayu au tur nabobosiyasiyar boro men namorob.
53 ¿As ma nim aalchu veꞌt bꞌa tiꞌ u kubꞌaal Abraham? Tan kat kam u Abraham. As kat kam unqꞌa qꞌajsan tetz viyol u Tiixheꞌ. ¿Pet kam veꞌt u eejleꞌmeꞌ qꞌi uveꞌ naaleꞌ?— tiꞌk chajnaj.
53 Aki tamai Abraham i morob o men taiyuw inabora’ahi Abraham inanatabir? Naatu God ana dinab auman himorob. O kunotanot o i yait?”
54 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —Asoj an kuxh in la voksa jeꞌ unqꞌii, as yeꞌl itxaꞌk vunyoleꞌ. Pet aꞌ vunBꞌaaleꞌ ni oksan unqꞌii. As an chit vunBꞌaaleꞌ taꞌ uveꞌ «kuTiixh» chꞌex netal stiꞌ.
54 Jesu iya’afutih eo, “Ayu taiyuwu anabobora’ahu na’at ayu au bora’ara’aten anayabin en. Ayu Tamai kwa a God kwarouw kwa’o’o i akisinamo ayu ebobora’ara’ahu.
55 As tul yeꞌl Tiixh at tu vetaanxelaleꞌ. Pet ech koj in, tan ootzimal chit Aak svaꞌn. As la koj valeꞌ uvaꞌ, «Yeꞌ vootzaj Aak,» chaj koj in, tan at Aak sunkꞌatz. Asoj la valeꞌ uvaꞌ, «Yeꞌ vootzaj Aak,» chaj in, as in chulin yoleꞌ, echeꞌ ex. Pet ootzimal Aak svaꞌn. As nimamal viyol Aakeꞌ svaꞌn.
55 Kwa i men kafa’imo kwasu’ub, baise ayu asu’ub. Ayu men su’ubin anarouw ana’o na’at, ayu boro baifuwenayan kwa ana karam, baise ayu i asu’ub naatu i ana tur abobosiyasiyar.
56 Pet u Abraham uvaꞌ «kubꞌaal» chꞌex netal stiꞌ, as nikat ichiibꞌ veꞌt aak sviꞌ. As nikat itxuqꞌtxun aak tiꞌ itxꞌebꞌlu u qꞌiieꞌ tiꞌ u vulebꞌaleꞌ, tan naꞌlik vatz aak uvaꞌ la ul in,— tiꞌk u Jesús.
56 Kwa tamat Abraham ayu au na ana veya nuw i’itin i iyasisir naatu veya na titit isan i kawasa.”
57 As ech tal veꞌt unqꞌa uxhchil ileꞌ: —Yeꞌl axh taꞌ abꞌaneꞌt lavoj toxkꞌal (50) yaabꞌ. ¿As ma kat eel u Abraham bꞌa uveꞌ naaleꞌ?— tiꞌk chajnaj.
57 Jew sabuw Jesu isan hi’o, “O a kwamur i men 50 baimih naatu mi’itube Abraham i’itin.”
58 Ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —Ileꞌ jik chit tuk val sete, as tul yeꞌxnik itzꞌebꞌ u Abraham, as atik chit ineꞌ,— tiꞌk Aak.
58 Jesu iyafutih eo, “Anababatun a tur ao’owen, ayu wan ama’abo Abraham tufuw.”
59 As isikꞌ veꞌt unqꞌa uxhchileꞌ kꞌubꞌ tiꞌ isutil tiꞌ Aak. As imuj veꞌt tibꞌ Aak tiꞌ tel chꞌuꞌl tu u tostiixheꞌ xoꞌl chajnaj.
59 Nati isan sabuw kabay hi’o’on Tafaror Bar wanawanan hitarabimih baise Jesu sabuw umah aren sorabon ufun tit.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.