João 7

U ak' Testamento tu kuyob'al (IXLNNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 As xamtik veꞌt stuul, as aꞌ nikat ixaankat veꞌt u Jesús tulaj unqꞌa tenameꞌ tu u Galilea, tan jit isaꞌ Aak tatin tu u Judea, tan nikat ichuk unqꞌa iqꞌesal unqꞌa tenameꞌ txumbꞌal tiꞌ iyatzꞌpu veꞌt Aak.
1 Nati ufunamaim Jesu Galilee wanawanan run titit remor in, men kok au Judea tan anayabin Jew hai ukwarih hima hikakaif hitarab tamorob isan.
2 As txantik ilejat u nimla qꞌiieꞌ uvaꞌ nik ilak unqꞌa tiaal Israel unqꞌa talaj ipacheꞌ tiꞌ tulsat skꞌuꞌl tiꞌ uvaꞌ kaꞌviinqil yaabꞌ kat atin unqꞌa qꞌesla ibꞌaaleꞌ tu u tzuukin txꞌavaꞌeꞌ.
2 Baise Jew sabuw Yagama Sis ana hiyuw aa ana veya i nabiyubin,
3 As ech tal veꞌt unqꞌa titzꞌin u Jesús ileꞌ ste: —Kuxh tu u Judea, aqꞌal uvaꞌ la til unqꞌa achusulibꞌeꞌ unqꞌa kꞌuchbꞌal tetz vibꞌaꞌnil u Tiixheꞌ uveꞌ nabꞌaneꞌ,
3 Imih Jesu taitin hi’o, “O boro efan iti inihamiy naatu inan Judea inatit, saise a bai’ufununayah bowabow gewasih abistan kusisinaf hina’itin.
4 tan abꞌil uvaꞌ nisaꞌ uvaꞌ la ootzil taꞌn unqꞌa tenameꞌ as yeꞌ la uch imujat tibꞌ. As kuxh kꞌuch eebꞌ vatz unqꞌa tenameꞌ, asoj nim vabꞌaꞌnileꞌ nabꞌaneꞌ,— tiꞌk chajnaj,
4 Anayabin orot yait sabuw etei su’ubin isan boro men wa’iwa’iramaim nabowamih. Baise bebeyanamaim nabow hina’itin. Imih a bowabow bebeyanamaim inabow tafaram tutufin etei ini’obaiyih hina’itin.”
5 tan mitaꞌn kuxh unqꞌa titzꞌin Aakeꞌ nikat niman Aak.
5 I taiyuwin taitin men hitumitum, imih iti tur hi’o.
6 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —Yeꞌ ilejeꞌt u qꞌiieꞌ tiꞌ unbꞌen tu u nimla qꞌiieꞌ. Pet ech koj ex, tan kam kuxh qꞌiil la uch ebꞌeneꞌ.
6 Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu au veya i men na tit, baise kwa a veya i mar etei bobotawiyen inu’in.
7 As echeꞌ la koj tixva ex unqꞌa tenameꞌ. Pet ech koj in, tan ni tixva in unqꞌa tenameꞌ, tan tiꞌ uvaꞌ ni valoꞌk ste uvaꞌ vaꞌlexh nibꞌaneꞌ.
7 Sabuw kwa boro men hinifutuwi, baise ayu boro hinifutuwu, anayabin ayu mar etei sabuw hai kakafih ao’orerereb.
8 As bꞌenoj etiltaj u nimla qꞌiieꞌ. Pet ech koj in, tan yeꞌl in la bꞌen in cheel, tan yeꞌ ilejeꞌt u qꞌiieꞌ tiꞌ unkꞌuchat vibꞌ vatz unqꞌa tenameꞌ,— tiꞌk u Jesús.
8 Hiyuw isan kwa akis kwanan ayu men bairit tanan, anayabin ayu au veya anababatun i men na tit.”
9 As tul yaꞌ Aak tiꞌ talat unqꞌa yoleꞌ, as kaa veꞌt Aak tu u Galilea.
9 Iti na’atube eo, i Galilee wanawananamaim ma.
10 As tul kuxh bꞌen unqꞌa titzꞌin u Jesús tu u nimla qꞌiieꞌ, as bꞌen veꞌt Aak unpajte. As yeꞌ kat ikꞌuch Aak ibꞌeneꞌ. As jit ikꞌuch tibꞌ Aak vatz unqꞌa tenameꞌ.
10 Taitin hiyuw isan hiyen hinan, i auman ufuh yen in, men bebeyanamaim in baise i wa’iwa’iramaim in.
11 As nik ichuk veꞌt unqꞌa iqꞌesal unqꞌa tenameꞌ Aak xoꞌl unqꞌa mamaꞌla tenameꞌ tu u nimla qꞌiieꞌ. As ech nikat tal chajnaj ileꞌ svatzaj: —¿Katil atkat u najeꞌ?— tiꞌk chajnaj.
11 Nati hiyuw wanawanan Jew hai ukwarih Jesu isan hinuwet sabuw hibabatiyih, “Iti orot menamaim ema’am?”
12 As nik iyolbꞌe veꞌt unqꞌa tenameꞌ u Jesús. As at jolol uxhchil ech nik tal ileꞌ: —Chꞌiꞌumal itxumbꞌal u najeꞌ,— tiꞌk chajnaj. Pet ech koj unjolte, tan ech nik tal ileꞌ: —Yeꞌ bꞌaꞌn veꞌt nibꞌan u najeꞌ, tan nu kuxh iyansa naj itxumbꞌal unqꞌa kumooleꞌ,— tiꞌk chajnaj.
12 Sabuw wanawanahimaim baitarsibesib busuruf ra’at. Sabuw afa hi’o, “I orot gewasin,” afa hi’o, “Aiyabin i sabuw ebifufuwih?”
13 As nik kuxh ijutxi unqꞌa tenameꞌ iyoloneꞌ tiꞌ u Jesús, tan tiꞌ uvaꞌ nik ixoꞌv chajnaj vatz unqꞌa iqꞌesal unqꞌa tenameꞌ.
13 Baise men yait ta boro fanan aumetawat isan hitao, anayabin Jew ukwarih isah hibir.
14 As tul maꞌtik ipokꞌoꞌchin u nimla qꞌiieꞌ, as ok veꞌt u Jesús vatz iqꞌanal u tostiixheꞌ. As ichus veꞌt Aak unqꞌa tenameꞌ.
14 Hiyuw hi’aa na biyanfoun, Jesu na Tafaror Bar run naatu bai’obaiyen busuruf.
15 As sotz veꞌt ikꞌuꞌl unqꞌa iqꞌesal unqꞌa tenameꞌ. As ech tal veꞌt chajnaj ileꞌ: —¿Kam kat tulbꞌe u najeꞌ tootzit viyol u Tiixheꞌ? As tul yeꞌl naj kat ichus tibꞌ,— tiꞌk chajnaj.
15 Jew hai ukwarih hifofofor men kafai ta naatu hi’o, “Iti orot menamaim kirum iti so’ob bai?”
16 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —Unqꞌa yoleꞌ uveꞌ nunchus sexoꞌl as jit ineꞌ ni alon. Pet aꞌ u chajol vetzeꞌ ni alon.
16 Imaibo Jesu iyafutih eo, “Bai’obaiyen ayu abi’obaiyi i men ayu nowau, baise God ayu biyafaru i nowan.
17 As abꞌil uvaꞌ la saꞌon ibꞌanat uveꞌ ni tal u Tiixheꞌ as la tootzi uvaꞌ ma xeꞌ Aak tzaanajkat unqꞌa yoleꞌ uvaꞌ nunchuseꞌ, pet moj nu kuxh uncheesa tunviꞌ.
17 O Yait ta God anakok kusisinaf boro inaso’ob ayu au bai’obaiyen i Godane enan, ai ayu taiyuwu au fairamaim ao’o.
18 As abꞌil uvaꞌ la kuxh icheesa umaj chusbꞌal tiviꞌ as jeꞌsaibꞌeꞌ nibꞌaneꞌ. Pet ech koj in tan aꞌ u chajol vetzeꞌ ni voksa iqꞌii, as jik chit nunchusuneꞌ. As yeꞌl umaj vaꞌlexh nunbꞌan sevatz.
18 Yait taiyuwin ana fairamaim eo’o, i taiyuwin ana gewasin bain isan enunuwih, baise orot yait God ayu iyafaru anan ana gewasin enunuwih nati orot i turobe, i wanawananamaim men baifuwen ema’am.
19 ¿As kam stiꞌ qꞌi uveꞌ netal unyatzꞌpeꞌ? As tul at veꞌt u tzaqꞌiteꞌ uvaꞌ tzꞌibꞌamal kan sexoꞌl taꞌn u Moisés. As yeꞌl umaj ex ni niman, tan netal unyatzꞌpeꞌ,— tiꞌk Aak.
19 Moses ofafar kwa it ai en? Aisim ofafafar men kwabi’ufunun naatu ayu rabu morobomih kwabiwa’an?”
20 As ech tal veꞌt unqꞌa tenam ileꞌ: —¡Subꞌuleꞌ atoꞌk sakꞌatz! ¿Abꞌil ni alon ayatzꞌpeꞌ?— tiꞌk unqꞌa tenameꞌ.
20 Sabuw hiya’afut hi’o, “O wanawan i demon tema’am. Yait o asabunimih ebiwa’an?”
21 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ: —Tiꞌ kuxh umaꞌl u bꞌaꞌnil uveꞌ kat unbꞌan tu u xeem qꞌiieꞌ as kat teqꞌo etaama stiꞌ.
21 Jesu iya’afutih eo, “Ayu ina’inan ta’imon asinaf kwa’itin naatu kwaifofor men kafaita.
22 As la val sete, tul uvaꞌ nilej vaaxil qꞌii titzꞌebꞌ umaj neꞌ uvaꞌ xaak, as netzokꞌeꞌl unbꞌiil vichiꞌoleꞌ echeꞌ uvaꞌ tal kan u Moisés. As jit tetz u Moisés u yoleꞌ, pet Tiixh kat alon te unqꞌa qꞌesla ebꞌaaleꞌ. As kꞌuxh tu u xeem qꞌii ni chit ebꞌaneꞌ.
22 Moses uwi natunat oro’orot Baiyariri hai veya’amaim hai ar, mo’oh kwa’afuw, nati i men Mosesine na, nati i kwa a’agir wabih gagamihine na. Imih kwa kek oro’orot hai ar mo’oh kwa’a’afuw.
23 Asoj ni tuch itzokꞌax el unbꞌiil ichiꞌol umaj neꞌ xaak tu u xeem qꞌiieꞌ tiꞌ uvaꞌ yeꞌ la epaasa tzii tiꞌ u tzaqꞌiteꞌ uvaꞌ tal kan u Moisés, as ¿kam qꞌi uveꞌ ni tul eviꞌ sviꞌ tiꞌ uvaꞌ kat unbꞌaꞌnxisa umaꞌl u aachꞌoꞌm tu u xeem qꞌiieꞌ?
23 Kwa Baiyarir ana veya’amaim kek orot ana ar mo’on kwana’a’afuw nati Moses ana ofafar i men kwa’a’astu’ub, aisimamih ayu Baiyarir Ana Veya orot biyan tutufin abiyawas isan kwa ya esoso’ar?
24 As jikoj chit ebꞌan unsuuchil. As ebꞌantaj teviꞌ asoj bꞌaꞌn nunbꞌaneꞌ moj yeꞌle,— tiꞌk u Jesús.
24 Men ufun ana’itininamaim sabuw kwanibabatiyih, baise a baibabatiyen i turobe’emaim kwanibatiyih.”
25 As ech tal veꞌt kaꞌl unqꞌa aa Jerusalén ileꞌ svatzaj tiꞌ u Jesús: —¿Ma jit u najeꞌ nichukpeꞌ uvaꞌ ni talax iyatzꞌpeꞌ?
25 Nati isan Jerusalem sabuw afa hibusuruf hibatebat hi’o, “Orotoban iti i boun rabin morobomih ana ef tenunuwet?
26 As il naj ileꞌ niyolon xoꞌl unqꞌa tenameꞌ. As yeꞌxhkam kuxh ni talax tiꞌ naj. Kamal naꞌl vatz unqꞌa kubꞌooqꞌoleꞌ uvaꞌ aꞌ u Cristoeꞌ u najeꞌ.
26 Kwa’itin iban iti bebeyanamaim eo’o, naatu i men tur ta isan te’eo’omih. Kwa kwanotanot sabuw ukwarihiban hiso’ob gewas iti orot i turobe Rourubinen?
27 Pet ootzimal sqaꞌn uvaꞌ katil tzaakat naj. Pet ech koj u Cristo, tan tul la ul Aak, as yeꞌxhebꞌil la ootzin katil la tzaakat Aak,— tiꞌk unqꞌa tenameꞌ svatzaj.
27 Baise iti orot menane nan i aki aso’ob; Rourubinen nanan anamaramaim boro men yait ta naso’ob i menane na.”
28 As tul nikat ichusun u Jesús vatz iqꞌanal u tostiixheꞌ, as taqꞌ veꞌt jeꞌ Aak tuul iviꞌ xoꞌl unqꞌa tenameꞌ. As ech tal veꞌt Aak ileꞌ: —Ootzimal in setaꞌn. As ootzimal setaꞌn uvaꞌ katil tzaanajkat in. As yeꞌl uvaꞌ kat kuxh koj ul in tukꞌ untxumbꞌal. Pet aꞌ u jikla Tiixheꞌ kat chajon tzan in uvaꞌ yeꞌ ootzimal setaꞌn.
28 Imaibo Jesu Tafaror bar wanawanan ma bi’obaibiyih fanan aumetawat na’in eo, “Turobe ayu kwa kwaso’ob, naatu menane anan kwa kwaso’ob? Ayu iti anan i men taiyuwu au kok ana, baise turobe ana God ayu iyunu ana. Nati orot kwa men kwaso’ob
29 As ootzimal Aak svaꞌn, tan kꞌatz Aak tzaanajkat in. As Aakeꞌ chajon tzan in,— tiꞌk u Jesús.
29 ayu asu’ub, anayabin ayu ine ana naatu i iyunu ana.”
30 As kꞌuxh nik tal veꞌt unqꞌa iqꞌesal unqꞌa tenameꞌ itxeyat Aak, as yeꞌxhebꞌil kat txeyon Aak, tan yeꞌxnik ilejat u qꞌiieꞌ uvaꞌ la txeypu veꞌt Aak.
30 Nati’imaim sabuw bain fatuminamih hiwa’an, baise men yait ta biyan butubun, anayabin ana veya i men natit.
31 As yeꞌ saach unqꞌa tenameꞌ ikꞌujbꞌaꞌ ikꞌuꞌl tiꞌ Aak. Ech nik tal veꞌt ileꞌ svatzaj: —Asoj jit u Cristo u Jesús, as tul la ul u Cristo, as ¿la kol pal veꞌt vibꞌaꞌnileꞌ qꞌa tiꞌ u mamaꞌla kꞌuchbꞌal tetz u tijleꞌm u Jesús uveꞌ kat ibꞌanlu veꞌteꞌ?— tiꞌk unqꞌa tenameꞌ.
31 Baise rou’ay gagamin wanawanan sabuw moumurin maiyow hitumitum naatu hi’o, “Rourubinen nanan ina’inan fairih moumurihika nasinaf iti orot boro nanatabir.”
32 As tabꞌi veꞌt unqꞌa fariseo unqꞌa yoleꞌ uvaꞌ nik tal unqꞌa uxhchileꞌ tiꞌ u Jesús. As imol veꞌt tibꞌ chajnaj tukꞌ unqꞌa iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh. As ichaj veꞌt bꞌen chajnaj kaꞌl unqꞌa xeen tetz u tostiixheꞌ tiꞌ itxeypu u Jesús.
32 Rou’ay wanawanan Jesu sawar sisinaf isan hibitarsibesib Pharisee hinowar. Basit firis gagagamih naatu Pharisee Tafaror Bar ma’utayah hiyafarih hin Jesu bain fatuminamih.
33 As ech tal veꞌt u Jesús ileꞌ xoꞌl unqꞌa tenameꞌ: —Unbꞌiitoj kuxheꞌ tuk unbꞌan sexoꞌl. As tuk qꞌaavoj veꞌt in kꞌatz u chajol vetzeꞌ.
33 Imih Jesu eo, “Ayu boro men manin bairit tanama, naatu anamatabir maiye anan yait iyunu anan biyan anatit.
34 As kꞌuxh la echuk veꞌt in, as echeꞌ la koj elej veꞌt in, tan la koj uch etooneꞌ tu u atinbꞌaleꞌ uveꞌ la atinkat in,— tiꞌk u Jesús.
34 Kwa boro ayu kwananuwuhu, baise boro men kwanatita’uru, naatu ayu menamaim anama’am, kwa boro men kwanan.”
35 As ech tal veꞌt unqꞌa fariseo ileꞌ svatzaj tukꞌ unqꞌa iqꞌesal unqꞌa nachol Tiixheꞌ: —¿Katileꞌ qꞌi la bꞌenkat u najeꞌ uveꞌ ni taleꞌ, uvaꞌ yeꞌ la kulej veꞌt naj? ¿Ma aꞌ la bꞌenkat naj bꞌa xoꞌl unqꞌa kumooleꞌ uvaꞌ jejleꞌl xoꞌl unqꞌa tenameꞌ uvaꞌ jit tiaal Israel? ¿Pet moj la bꞌen ichus veꞌt naj unqꞌa tenameꞌ uvaꞌ jit tiaal Israel?
35 Jew sabuw taiyuwih hima hi’o, “Iti orot boro menamaim nan nama naatu it men karam tanatita’ur? Ai i boro nan Greek wanawanah ata sabuw hitagey nanabin tema’am imaim nama ni’obaibiyih?
36 ¿As kam ni tokkat viyol najeꞌ uveꞌ ni taleꞌ: «Kꞌuxh la echuk in, as yeꞌl in la elej veꞌt in. As la koj etxꞌol etooneꞌ tu u atinbꞌaleꞌ uveꞌ la atinkat in,» taqꞌ kuxh naj ni taleꞌ,— tiꞌk chajnaj?
36 Kwa boro ayu isou kwananuwet baise boro men kwanatita’uru naatu ayu menamaim anama’am kwa boro men kwanan? Iti tur eo’o anayabin i abisa?”
37 As timoxtebꞌal u nimla qꞌiieꞌ as aꞌ u qꞌiieꞌ uveꞌ nim talcheꞌ tu u nimla qꞌiieꞌ. As txakpu veꞌt u Jesús vatz unqꞌa tenameꞌ. As taqꞌ veꞌt jeꞌ Aak tuul iviꞌ. Ech tal Aak ileꞌ: —Abꞌiste ex nitzaj etziꞌ as etoksataj etibꞌ sunkꞌatz. As ukꞌaꞌoj ex sunkꞌatz,
37 Hiyuw gagamin hi’aa sasawar ana yomanin, Jesu misir naatu fanan aumetawat na’in eo, “Yait ta sikan namamamah, kwanihamiy nan ayu biyau harew natom!
38 tan abꞌil uvaꞌ la ikꞌujbꞌaꞌ ikꞌuꞌl sviꞌ as ech la ibꞌaneꞌ echeꞌ uvaꞌ tzꞌibꞌamal kan tu viyol u Tiixheꞌ. Tan ech tel chꞌuꞌl vunbꞌaꞌnileꞌ tu u taanxelaleꞌ echeꞌ nibꞌan u aꞌeꞌ tul ni tel chꞌuꞌl tu u vitzeꞌ uvaꞌ ni aqꞌon tiichajil,— tiꞌk u Jesús.
38 Yait ayu inabitutumu na’at kuna biyau harew kutom. Buk Atamaninamaim eo na’atube ‘Harew yawasin boro o wanawananamaim nanunuw.’”
39 As aꞌ u Tiixhla Espíritu nikat tal Aak, uvaꞌ la ok veꞌt tu u taanxelal unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ la ikꞌujbꞌaꞌ ikꞌuꞌl tiꞌ Aak, tan yeꞌxnik ul u Tiixhla Espíritu tiꞌ tok tu u taanxelal unqꞌa niman tetz Aakeꞌ. As yeꞌxnik oon Aak tu u atinbꞌaleꞌ uveꞌ la oksalkat iqꞌiia Aak kꞌatz viBꞌaaleꞌ.
39 Iti tur i sabuw iyab Jesu hinibitumitum Anun Kakafiyin hinabaib i isah eo. Iti boun ana veya Anun Kakafiyin i men yait itin bai, anayabin Jesu i men Tamah ana aiwob itinimih.
40 As tul tabꞌi veꞌt unqꞌa tenameꞌ unqꞌa yoleꞌ uveꞌ tal u Jesús, as ech tal veꞌt unjolol unqꞌa naj ileꞌ: —An chiteꞌ vil. Aꞌ u qꞌajsan tetz viyol u Tiixheꞌ kat ulyu veꞌteꞌ uvaꞌ alel kan u tulebꞌaleꞌ,— tiꞌk chajnaj.
40 Rou’ay wanawanan hima tur hinonowar sabuw afa hi’o, “Anababatun iti orot i God ana dinab orot.”
41 As ech tal unjoltu unqꞌa naj ileꞌ: —An chiteꞌ. Aꞌ u Cristo kat ulyu veꞌteꞌ,— tiꞌk chajnaj. As atik kaꞌt uxhchil uvaꞌ ech tal ileꞌ: —¿As tu kol u Galilea qꞌa la tzaakat u Cristo?
41 Afa hi’o, “Iti orot i Rourubinen.” Naatu sabuw afa ibanak hi’o, “Rourubinen ana orot i boro men Galilee’ine nan?
42 ¿As yeꞌ kol qꞌa sekꞌuꞌl uvaꞌ alel kan tu viyol u Tiixheꞌ uvaꞌ tiaal David u Cristo la ibꞌaneꞌ? Tan aꞌ la tzaakat tu u Belén, uvaꞌ atikkat u David,— tiꞌk unqꞌa uxhchileꞌ.
42 Buk Atamaninamaim eo Rourubinen i boro aiwob orot David ana rara’ane naatu boro Bethlehem David ana bar meraramaim.”
43 As yeꞌ nik ikꞌul tibꞌ iyol unqꞌa tenameꞌ svatzaj tiꞌ u Jesús.
43 Imih nati kou’ay wanawanan kouseb matar anayabin Jesu isan.
44 As atik unjolol unqꞌa uxhchileꞌ nik alon uvaꞌ la txeyax Aak. As yeꞌxhebꞌil kat txeyon Aak.
44 Sabuw afa hikok hitab hitafatum, baise men yait ta biyan butubun.
45 As tul qꞌaav veꞌt unqꞌa xeen tetz u tostiixheꞌ uvaꞌ maꞌtik ichajax bꞌen taꞌn unqꞌa iqꞌesal oksan iyol tenam vatz Tiixh tukꞌ unqꞌa fariseo tiꞌ itxeypu veꞌt u Jesús, as ech alpu veꞌt ileꞌ te chajnaj: —¿Kam tetzeꞌ uveꞌ yeꞌ kat eteqꞌo tzan u Jesús?— tiꞌk unqꞌa chajol tetz chajnajeꞌ.
45 Imaibo Tafaror bar ma’utenayah himatabir hin firis ukwarih naatu Pharisee biyah hitit naatu firis ukwarih himisir ma’utenayah hibatiyih, “Aisimamih men kwa bai kwana kwatit?”
46 Ech tal veꞌt unqꞌa xeen tetz u tostiixh ileꞌ: —As yeꞌ atixoj qabꞌi iyolon umaj uxhchil uvaꞌ achaꞌv iyoloneꞌ echeꞌ iyolon u najeꞌ,— tiꞌk chajnaj.
46 Ma’utenayah hiya’afutih hi’o, “Iti orot tur eo’o, i men orot afa te’eo na’atube eomih!”
47 As ech tal veꞌt unqꞌa fariseo ileꞌ te chajnaj: —¿Ma antu veꞌt ex bꞌa kat yanyu veꞌt etxumbꞌal taꞌn u najeꞌ?
47 Pharisee hibatiyih, “Kwa kwa’o anananiyan kwa auman ifuwi ebobonawiyi kakaf i?”
48 ¿As ma yeꞌ ootzimal setaꞌn uvaꞌ yeꞌl umaj unqꞌa kuqꞌesaleꞌ ni niman u najeꞌ? As mitaꞌn oꞌ uvaꞌ oꞌ fariseo ni niman naj.
48 “Kwata’itin ukwarih afa o Pharisee orot afa tur hinonowaraban Jesu hitumitum?
49 As jankꞌal unqꞌa tenameꞌ uveꞌ ni niman u najeꞌ, as niyansa veꞌt tibꞌ, tan echeꞌ ootzimal koj u tzaqꞌiteꞌ uvaꞌ tzꞌibꞌamal kan taꞌn naj,— tiꞌk unqꞌa fariseo.
49 Aiyabin! Iti rou’ay Moses ana ofafar i men ta hiso’ob, imih i God ana orarafen baban tema’am!”
50 As u Nicodemo uvaꞌ bꞌex yolon xeꞌ u Jesús aqꞌbꞌal, tan imool tibꞌ naj tukꞌ unqꞌa fariseo. As ech tal veꞌt naj ileꞌ te vimooleꞌ:
50 I taiyuwih hai orot ta wabin Nicodemus i wan in Jesu biyan tit,
51 —Palojtaj oꞌ stuul uvaꞌ aꞌ ni tal u kuleyeꞌ uvaꞌ lanal qabꞌi isuuchil bꞌaxa. As aꞌn la qal itxeypu umaj uxhchil tul uvaꞌ la qootzi vipaaveꞌ,— tiꞌk naj.
51 Imih i ana kou’ay ibatiyih, “It ata ofafar eo orot anasinaf kakaf i wan tananuwet imaibo tanab tanan ata ofafaramaim tanibabatiy.”
52 As ech tal veꞌt unqꞌa imool naj ileꞌ: —¿As ma aꞌ nooksakat eebꞌ kꞌatz unqꞌa aa Galilea? ¡Chus eebꞌ sbꞌaꞌn tiꞌ viyol u Tiixheꞌ, tan yeꞌl umaj qꞌajsan tetz viyol u Tiixheꞌ uvaꞌ aa Galilea!— tiꞌk chajnaj.
52 Hiya’afut hi’o, “Nicodemus o auman i Galilee orot? Baise Buk Atamaninamaim inanunuwet boro men inatita’ur, dinab orot i men Galilee’ine na.”
53 As ijatx veꞌt tibꞌ chajnaj. As bꞌen veꞌt chajnaj tulaj ikabꞌal.
53 (Naatu rou’ay hima’am hitarboubun himisir hai bar hai bar hin.)

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.