Atos 27

U ak' Testamento tu kuyob'al (IXLNNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 As tul ikꞌujbꞌaꞌ veꞌt chajnaj uvaꞌ la bꞌen oꞌ tukꞌ u Pablo tu u Italia, as aqꞌpik veꞌt ok u Pablo tukꞌ kaꞌt unqꞌa preexhueꞌ te umaꞌt viqꞌesal unqꞌa soleꞌ uvaꞌ Julio ibꞌii. As naj iqꞌesal xoꞌl oꞌkꞌalal (100) sol uvaꞌ Augusta ibꞌii uvaꞌ tetzik u ijlenaaleꞌ tu u Roma.
1 Aki au Italy na’at na isan hinot hiyayabuna ufunamaim Paul naatu dibur sabuw afa bairi hibuwih Rome baiyowayah hai orot ukwarin babanamaim wabin Julius umanamaim hiya’i. Caesar baiyowayah orot hai kou’ay wabin Aiwob ana Baiyowayah. |alt="map" src="Paulrome.tif" size="col" ref="Acts 27.1"
2 As ok veꞌt oꞌ tu u umaꞌt u barco uvaꞌ tzaanaj tu u Adramitio, tan aalik ibꞌen tziꞌ u mar tetz u Asia. As bꞌen veꞌt oꞌ. As xekik u Aristarco sqiꞌ uvaꞌ aa Tesalónica uvaꞌ echen tu u Macedonia.
2 Aki wa tafaram Adaramitiamane na batabat abai, iti wa i Asia wanawanan awar etei run titamih nununuw abai. Masedonia orot wabin Aristakus ana tafaram Thessalonica i auman is ra’at bairi an.
3 Tu veꞌt umaꞌt qꞌii as oon veꞌt oꞌ tu u Sidón. As bꞌaꞌn veꞌt itxumbꞌal u Julio ibꞌana te u Pablo tzitziꞌ. As ichajpu veꞌt naj u Pablo tiꞌ bꞌen iqꞌelut unqꞌa tetz kꞌultziꞌeꞌ tiꞌ uvaꞌ la lochpu veꞌt unbꞌooj u Pabloeꞌ.
3 Anan marto Sidon arun, Julius, Paul isan i igewasin, baibasit itin ana ofonah bainanawanihimih itih ana kokok abisa baibaisin isan iu.
4 As tul ok oꞌ tu u barco unpajte, as el veꞌt oꞌ tu u Sidón. As yakik veꞌt oꞌ viꞌ u mar. As ech kupal veꞌt txala u Chipre tiꞌ uvaꞌ imaj u txꞌavaꞌeꞌ u kajiqꞌeꞌ sqiꞌ, tan aalik itzaa u kajiqꞌeꞌ sukuvatz.
4 Nati’imaim atit maiye ana, baise yabat kufuti, imih aki wa abai ai kewakew Cyprus nuw sisibinamaim isinfafari anunuw an.
5 As pal veꞌt oꞌ viꞌ u mar uveꞌ vatz u Cilicia tukꞌ u Panfilia. As oon veꞌt oꞌ tu u Mira uvaꞌ echen tu u Licia.
5 Anunuw anan i atit are Silisia naatu Pamfilia hai riy yan foun autubun arabon ana Maira arun Laisia wanawanan.
6 As tul ilej veꞌt iqꞌesal unqꞌa soleꞌ uvaꞌ Julio umaꞌt u barco uvaꞌ tzaanaj tu u Alejandría, as ok veꞌt oꞌ tu u barco, tan aalik ibꞌen u barco tu u Italia.
6 Nati’imaim Julius orot ukwarin Alexandria hai wa ta au Italy nununuw tita’ur, basit aki imaim yara’ahi.
7 As nimal qꞌii kuxaa viꞌ u mar, tan qꞌoonik kuxh kubꞌen veꞌteꞌ, tan aalik itzaa u kajiqꞌeꞌ sukuvatz. As tukꞌ chit kꞌaxkꞌo kat oon veꞌt oꞌ kꞌatz u tal tenam uvaꞌ Gnido. As ech kupal veꞌt vatz u txꞌavaꞌ uvaꞌ Salmón uvaꞌ echen tu u Creta. As pal veꞌt oꞌ txala u Creta, tan aꞌ u txꞌavaꞌeꞌ nik lochon oꞌ tiꞌ imajat u kajiqꞌeꞌ sqiꞌ.
7 Veya moumurih maiyow efamaim aremor, yabat rabi auman awani ayey ana bar merar Sinidus anatabir. Baise yabat i ra’at men karam boro mutufor atanunuw, imih aki Kurit nuw isinfafari anunuw Samone sisibin rounane.
8 As mamaꞌla kꞌaxkꞌo kupalebꞌe taꞌn u kajiqꞌeꞌ tiꞌ kupal txala u Creta. As qꞌoon oon veꞌt oꞌ tu umaꞌl u atinbꞌal uvaꞌ «Bꞌaꞌnla kolbꞌal tetz barco» uvaꞌ najlich umaꞌl u tenam tziꞌ u mar uvaꞌ Lasea ibꞌii.
8 Kufuti auman awani tor rewarewan anunuw ana efan wabin Umabibin imaim atit, bar merar Lasea sisibinamaim Umabibin imaim arun.
9 As tul nimal chit qꞌii kat bꞌalax veꞌt oꞌ tzitziꞌ, as ibꞌeya veꞌt u Pablo te unqꞌa olin tetz u barco as tukꞌ te viqꞌesal unqꞌa soleꞌ, tan xoꞌvebꞌalik chit veꞌt kuxaan viꞌ u mar, tan maꞌtik ipal u qꞌiieꞌ uvaꞌ nik kukuy kuvaꞌy. As ech tal u Pablo ileꞌ:
9 Nati’imaim veya manin maiyow ama naatu busurufin maiye na isan yabat i ra’at re sakirafut. Anayabin gagar ana veya i mar etei notawiyen ana hiyuw ufunamaim ebubusuruf. Imih Paul imatnuwih eo,
10 —Ex pap, ni vileꞌ uvaꞌ tuk kupalebꞌe kꞌaxkꞌo, asoj tuk bꞌenoj oꞌ cheel viꞌ u mar. As nimal tzꞌejoꞌm la uchi. As jit kuxh unqꞌa ijatzeꞌ tukꞌ u barco la tzꞌejxi. Pet antu veꞌt oꞌ la kam oꞌ,— tiꞌk u Pablo.
10 “Oro’orot ayu ai’itin it tanatit tananan i boro kakafin wan tanamara’at, wa boro nataseb, sawar etei boro tanisaroun naatu it auman boro tanamorob.”
11 As jit inima viqꞌesal unqꞌa soleꞌ viyol u Pablo. Pet aꞌ inima naj viyol u najeꞌ uveꞌ nik olin u barco tuk u najeꞌ uveꞌ etzin tetz u barco.
11 Baise baiyowayan hai orot gagamih Julius, Paul ana tur men nowar, baise wa ana kaifenayan, naatu wa matuwan abisa hio hai tur i’ufunun.
12 As nimal unqꞌa najeꞌ alon uvaꞌ la el chꞌuꞌl u barco tzitziꞌ, tan vaꞌlexhik u atinbꞌaleꞌ uveꞌ atikkat u barco tul uvaꞌ la ok u qꞌalaeꞌ. As aꞌ tal chajnaj uvaꞌ kamal la olebꞌ chajnaj tiꞌ toon tu umaꞌt u tenam uvaꞌ echen tu u Creta uvaꞌ Fenise ibꞌii, tan tzitziꞌ la kolaxkat u barco tu u qꞌalaeꞌ.
12 Naatu nati awar wa rouwin rarab siba’u imaim ma isan men igewasin, imih orot etei hai kok i boro wa hitimtawiy takakaram na’at atarabon Phoenix imaim rarab siba’u atama. Phoenix awar i tafaram Kurit wanawanan naatu nati awar i gewasin anayabin umabibin oyaw na’atune veya ere’er boro ina’itin nare.
13 As tul til chajnaj uvaꞌ aalik itzaa unbꞌiil u kajiqꞌeꞌ viꞌ u mar, as tal veꞌt chajnaj uvaꞌ la uch kubꞌen tukꞌ u barco tu u Fenise echeꞌ uvaꞌ nik titzꞌa chajnaj. As teqꞌo veꞌt jeꞌ chajnaj u chꞌichꞌeꞌ uvaꞌ ancla ibꞌii uvaꞌ xeꞌabꞌ tetz u barcoeꞌ xeꞌ u aꞌeꞌ. As bꞌen veꞌt oꞌ txala u Creta tiꞌ qoon tu u Fenise uvaꞌ nik tal chajnaj.
13 Waruw kikimin gurufune tarsisin, orot hinotanot abisa hio i mamatar, imih aumor hitain hiyen naatu rarar hibora’aten Kurit dones sisibin akutitiy.
14 As tul bꞌiilik kuxh kubꞌeneꞌ, as ul veꞌt umaꞌl u mam kajiqꞌ sqiꞌ uvaꞌ xoꞌvebꞌal chittuꞌ uvaꞌ Euroclidón chꞌelel, tan ech itzaa txala u bꞌuuqꞌebꞌal qꞌiieꞌ. As ech tul tiꞌ u barco uli.
14 Baise men yok yabat gagamin wabin wowog oyawane babin re.
15 As jit olebꞌ veꞌt oꞌ tiꞌ ibꞌen u barco uvaꞌ nik qalkat kubꞌeneꞌ, tan ijojpi veꞌt u kajiqꞌeꞌ u barco viꞌ u mar. As kutxꞌebꞌkꞌula kuxh kubꞌen veꞌteꞌ taꞌn u kajiqꞌeꞌ.
15 Wa rab, aki bai kewakew run maiye isan abiwa’an men karam basit yabat wan amara’at atit are.
16 As tul pal veꞌt oꞌ txala umaꞌl u tal txꞌavaꞌ uvaꞌ Clauda ibꞌii, as tukꞌ chit mamaꞌla kꞌaxkꞌo kat olebꞌ veꞌt chajnaj tiꞌ teqꞌol jeꞌ u tal tzꞌupla barco tu u nimla barco uvaꞌ eqꞌonik qetz.
16 Baise anunuw ana nuw kikimin wabin Kauda guruf na’atune bat aki sisibin umabibin isinfafari, naatu hifafair wa kikimin uranane atain yen,
17 As tul maꞌtik tolebꞌ veꞌt chajnaj tiꞌ ijeꞌ u tal barco tu u nimla barco, as ikꞌal veꞌt chajnaj u nimla barco taꞌn ijvil, tan nik ixoꞌv veꞌt chajnaj tiꞌ uvaꞌ jit kuxh nim la bꞌen tava tibꞌ u barco tu u sanabꞌeꞌ xeꞌ u aꞌeꞌ uvaꞌ Sirte ibꞌii. As eqꞌol veꞌt kuꞌ tzan unqꞌa nimla chaj ixbꞌuꞌjeꞌ uveꞌ nik eqꞌon u barco. As nik kuxh kutxꞌebꞌkꞌula ibꞌen veꞌt u barco taꞌn u kajiqꞌeꞌ.
17 murab hibow hikiktatan gaigiwas, wa afe’en baginayah yabat buwih run Libia dones yen yara’ahih hirouw hibir, basit rar hitaiyen hire wa bat earuw.
18 Ech veꞌt eꞌtal stuul, as antelik kuxh iyakꞌin u kajiqꞌeꞌ. As isuti veꞌt bꞌen unqꞌa uxhchileꞌ unqꞌa ijatzeꞌ tu u mar.
18 Yabat i wan fus kubar rouw in marto, naatu wa afe’en sabuw sawar hibow hisrouruwen riy yan hire.
19 As tu veꞌt itoxvu qꞌii as isuti veꞌt bꞌen unqꞌa olin tetz u barco unqꞌa tetzeꞌ skajayil uveꞌ nik itxakon stiꞌ tu u barco. As isuti veꞌt bꞌen chajnaj tu u mar taꞌn iqꞌabꞌ.
19 Naatu veya baitaunin i wa ana sawar afa: rar, murab, koutataren, naatu boy i hibow taiyan hitaiyen hire.
20 As yeꞌ koꞌlel qꞌii stuul uvaꞌ yeꞌ kat qil veꞌt u qꞌiieꞌ tukꞌ u txꞌumileꞌ, tan xoꞌvebꞌalik chit u mam kajiqꞌeꞌ. As kamal tuk kamoj oꞌ skukajayil uvaꞌ kat qala.
20 Tafaram etei gugum aki sumar, daman men a’itah veya manin maiyow yabat kutuw rouw inan aki etei akasiy yawas isan anotanot ai not etei sawar.
21 As tul nimalik veꞌt qꞌii stuul uvaꞌ yeꞌ nik kutxꞌaꞌn veꞌteꞌ, as txakpu veꞌt u Pablo xoꞌl unqꞌa olin tetz u barco. As ech tal veꞌt ileꞌ: —Aal bꞌaꞌneꞌ uvaꞌ enima koj u yoleꞌ uvaꞌ val sete tiꞌ uvaꞌ yeꞌ la el chꞌuꞌl oꞌ tu u Creta. As yeꞌleꞌxh unqꞌa qetzeꞌ kat tzꞌejxi. As yeꞌl u kꞌaxkꞌoeꞌ kat kupalebꞌe.
21 Orot nati wa afe’en veya bai’ab ama yabat rarabi bay men yait ta eaan, Paul misir nah yan foun bat eo, “Oro’orot kwa gewasin ayu fanau kwatanowar Kurit tatama’am iti sawar boro men hita’af naatu boro men ta yababan tab.
22 Pet tuk val sete, eyakꞌinsataj etaama. As yeꞌ xoꞌv ex, tan yeꞌl umaj oꞌ la kam oꞌ taꞌn u kajiqꞌ jabꞌaleꞌ. Pet taꞌn kuxh u barco tuk tzꞌejxo.
22 Baise boun i kwa abifefeyani koufair kwanab, anayabin kwa orot etei boro men ta inamorobomih. Wa akisinamo boro natafofor na’unun.
23 Tan cheel tu u aqꞌbꞌalaꞌ, kat ul umaꞌl u ángel sunkꞌatz taꞌn u Tiixheꞌ uvaꞌ nimamal svaꞌn, tan in tetz Aak.
23 Fai gugumin God ayu aru, naatu God ayu akwakwafir i ana tounamatar iyafar ayu sisibu’umaim bat,
24 As ech tal ileꞌ sve: «Yeꞌ xoꞌv axh, Pablo, tan tuknal chit oonoj axh vatz u ijlenaal tu u Roma. As tuk ibꞌan u Tiixheꞌ bꞌaꞌnil tiꞌ uvaꞌ kat ajaj ste, tan yeꞌl umaj uxhchil tuk kamoj uvaꞌ atoꞌk tu u barco sakꞌatz,» tiꞌk u ángel sve.
24 naatu iuwu, ‘Paul men inabir, o i boro Caesar nanamaim ubar hibit hinibabatiyi. God i ana kabeberamaim sabuw iti bairi wa afe’en kwanan hai yawas etei o umamaim ya, imih boro men yait ta namorob.’
25 As estiꞌeꞌ ni val sete, etiibꞌisataj chit etaama, tan kꞌujleꞌl unkꞌuꞌl tiꞌ u Tiixheꞌ uvaꞌ tuk chit ibꞌan Aak kam chit uvaꞌ kat tal Aak sve.
25 Imih oro’orot koufair kwanab! Anayabin ayu God abitumitum abisa eo anonowar na’atube boro nasinaf.
26 As tuknal chit oonoj oꞌ tu umaj tal txꞌavaꞌ uvaꞌ at tu u mar,— tiꞌk u Pablo.
26 Baise it i boro narabit tanan nuw ta ana donesamaim boro nayara’ahit.”
27 As tul pal veꞌt kaalaval aqꞌbꞌal tiꞌ kuxaan viꞌ u mar uvaꞌ Adriático ibꞌii, as nik kubꞌen sunjalil tukꞌ sunjaliteꞌ taꞌn u kajiqꞌeꞌ. As kamal pokꞌoꞌch aqꞌbꞌal as bꞌen veꞌt te unqꞌa olin tetz u barco uvaꞌ najlik veꞌt oꞌ kꞌatz umaꞌl u txꞌavaꞌ.
27 Yabat rabi Mediterenean tor yan areremor fur rou’ab sawar veya 14 baib ana veya nati ana gugumin imaim wa afe’en baginayah naniyah hibaib aki i ana tafaram abiyubin.
28 As tul ipaa veꞌt chajnaj tuul u aꞌeꞌ, as viinqil jaul atik bꞌen u aꞌeꞌ. Unbꞌiil kuxh stuul as ipaa chajnaj unpajte. As oꞌlaval kuxh jaul atik bꞌen u aꞌeꞌ.
28 Basit murab hibai aumor hi’utan hitaiy re taiy hifufufum ana fofonin i 40 metres naatu hima kafai naatu hifufun maiye hi’tin i 30 metres.
29 As xoꞌv veꞌt chajnaj, tan kamal la bꞌen iputzꞌ tibꞌ u barco tiꞌ unqꞌa sivaneꞌ uvaꞌ atik xeꞌ u mar, uvaꞌ nik tal chajnaj. As isuti veꞌt bꞌen chajnaj kajvaꞌl u chꞌichꞌeꞌ uveꞌ ancla ibꞌii uveꞌ xeꞌabꞌ tetz u barcoeꞌ xeꞌ u aꞌeꞌ uvaꞌ yeꞌ la xaan veꞌt u barcoeꞌ. As aꞌ nik tal chajnaj uvaꞌ oora koj sajbꞌi.
29 Naatu hai bir i ra’at yabin yabat boro wa nab anan ar afe’en nayara’ah, imih aumor etei kwafe’en wa uranane hitaiyen hire naatu mar saise to isan hima hiyoyoban.
30 As itzip kuxh unqꞌa eqꞌon tetz u barco ibꞌanax tuch unqꞌa ancla. As tul aꞌ u tal tzꞌupla barco isuti bꞌen chajnaj tu u mar, tan nik tal chajnaj toojeꞌ.
30 Imaibo wa afe’en bowayah wa baihamiyin bihiramih hima hiyakitifuw. Naatu wa kafai hirufam harew yan hitaiy re, hitifuwen wa nanane aumor baitaiyin hitarouw hitanan i aunah hitanamih.
31 As ech tal veꞌt u Pablo ileꞌ te viqꞌesal unqꞌa soleꞌ as tukꞌ te unqꞌa soleꞌ: —Asoj la ooj unqꞌa najeꞌ uvaꞌ ni eqꞌon u barco, as exeꞌ bꞌa yeꞌ la etxꞌol veꞌt eteleꞌ vatz u kꞌaxkꞌoeꞌ,— tiꞌk u Pablo.
31 Baise Paul baiyowayah hai orot ukwarin bobonawiyih naatu baiyowayah iuwih eo, “Iti wa afe’en bowayah wa afe’en men hinama’am na’at, kwa etei i men karam boro yawas kwanab.”
32 As itzokꞌ veꞌt unqꞌa soleꞌ unqꞌa ijvileꞌ uveꞌ txeyol tetz u tal tzꞌupla barco. As ichajpu veꞌt bꞌen chajnaj tu u mar.
32 Basit baiyowayah kaiy hibow wa kafai ana murab hi’afuw naatu hitumar e’aruw in.
33 As tul aalik isajbꞌu veꞌteꞌ, as ibꞌeya veꞌt u Pablo te unqꞌa uxhchileꞌ uvaꞌ la txꞌaꞌn veꞌteꞌ. As ech tal veꞌt ileꞌ: —Kat ibꞌanlu veꞌt kaalaval qꞌii cheel uvaꞌ yeꞌl ex netxꞌaꞌneꞌ, tan nu kuxh etxꞌebꞌoneꞌ tiꞌ etootzitaꞌ tiꞌ uvaꞌ kam tuk uchoj.
33 Mar sibisib auman, Paul orot etei iuwih eo, “Kwa i bay kwanaa, anayabin bay en kwama’am boun fur rou’ab sawar naatu ya wanawanan i men abisa ta ema’am.
34 As nunjaj bꞌaꞌnil sete, txꞌaꞌnoj ex aqꞌal uvaꞌ at eyakꞌil, tan mitaꞌn umaj u xiꞌl eviꞌeꞌ tuk tzꞌejxo,— tiꞌk u Pablo.
34 Imih abifefeyani bay kwanaa fair kwanab, arib boro men ta nata’uy nare nakasiyomih.”
35 As tul maꞌtik talat u Pablo unqꞌa yoleꞌ, as itxey veꞌt u paaneꞌ. As taqꞌ veꞌt taꞌntiixh te u Tiixheꞌ stiꞌ. As sukuvatz chit ijatx veꞌt u paaneꞌ. As xeꞌt veꞌt txꞌaꞌon.
35 Paul iti eo ufunamaim rafiy bai orot etei nahimaim God ana merar yi, imasib naatu busuruf eaan.
36 As tul qil itxꞌaꞌn u Pablo, as yakꞌin veꞌt qaama. As txꞌaꞌn veꞌt oꞌ unpajte,
36 Etei hi’itin koufair hibai naatu etei’imak bay afa hibow yah hirutan.
37 tan vajlaval ikaalaval kꞌalal (276) u qachuleꞌ uvaꞌ atik ok oꞌ tu u barco.
37 Naatu aki nati wa afe’en anan nai etei i 276.
38 As tul maꞌtik inoo veꞌt unqꞌa olin tetz u barco taꞌn unqꞌa echbꞌubꞌaleꞌ uveꞌ maꞌtik techbꞌutaꞌ, as isuti veꞌt bꞌen chajnaj unqꞌa trigo tu u mar aqꞌal uvaꞌ yeꞌ al veꞌt u barco.
38 Orot etei bay hi’aa yah biw ufunamaim, wheat nati wa afe’en hi’iuin hibow harew yan hitaiyen hire wa kerer.
39 As tul sajbꞌu veꞌteꞌ, as til unqꞌa olin tetz u barco umaꞌl u txꞌavaꞌ. As jit texhla chajnaj uvaꞌ abꞌiste u txꞌavaꞌeꞌ. As til chajnaj uvaꞌ atik umaꞌl atinbꞌal tokebꞌal barco tziꞌ u mar. As iyaꞌlu veꞌt chajnaj ibꞌen u barco tziꞌ u mar.
39 Mar totoririb ana veya wa afe’en baginayah dones men hi’inan, baise umabibin ana dones hi’itin naatu wa hibai hisinaftobon nati dones yen baitet ra’ahin isan hinunuw.
40 As itzokꞌ veꞌt chajnaj unqꞌa ikꞌaꞌjil u chꞌichꞌeꞌ uvaꞌ ancla. As ichajpu veꞌt bꞌen chajnaj tu u mar. As iqotxqꞌisa veꞌt chajnaj unqꞌa kꞌalbꞌal tetz u olibꞌ tetz u barco. As taqꞌ veꞌt jeꞌ chajnaj umaꞌl u ixbꞌuꞌjeꞌ tiꞌ ijetzꞌet ok u barco tziꞌ u mar.
40 Wa ana aumor hi’afuw tai yan hi’in naatu gunig ana murab au ta’imon hirufam, imaibo rar hibora’ah wa bai aki au dones anunuw arun.
41 As bꞌex itxꞌap veꞌt tibꞌ u barco tu sanabꞌeꞌ. As abꞌil koj la tiinsan veꞌteꞌ. As tul nik teꞌp veꞌt u tiꞌ iqul u barco taꞌn viyakꞌil u mar tukꞌ u kajiqꞌeꞌ.
41 Baise wa nunuw rur yabat rab mamay yan yen naatu yara’ah nanane re tatab bai’etaw isan men karam, naatu uranane yabat rab tagurugurus.
42 As tal veꞌt unqꞌa soleꞌ iyatzꞌat unqꞌa preexhueꞌ tiꞌ uvaꞌ yeꞌxhebꞌil la ooj veꞌteꞌ tiꞌ tel chꞌuꞌl tukꞌ achiꞌm.
42 Baiyowayah dibur etei rouw morob isan hiyakitifuw, men hikok boro hitataiy dones hitayen hitabihir.
43 Pet ech koj viqꞌesal unqꞌa soleꞌ, tan jit isaꞌ naj uvaꞌ la yatzꞌpu u Pablo. Estiꞌeꞌ tal naj te unqꞌa soleꞌ uvaꞌ yeꞌl unqꞌa preexhueꞌ la yatzꞌpi. As tal veꞌt naj uvaꞌ bꞌaxel la isuti bꞌen tibꞌ unqꞌa soleꞌ uvaꞌ nik itxꞌol achiꞌm tu u mar tiꞌ toon vatz txꞌavaꞌ.
43 Baise baiyowayah hai orot gagamin i Paul tiyawas imih baiyowayah abisa hinot hio i eotanih, naatu iuwih eo, “O yait itaiy isoso’ob wan kukununuw kure kutaiy kwen dones kuyen.
44 Pet ech koj oꞌ tan viꞌ aqꞌen tukꞌ viꞌ unqꞌa ipaꞌxil u barco kat elkat chꞌuꞌl oꞌ tiꞌ qoon vatz txꞌavaꞌ. As yeꞌl umaj oꞌ kat kam oꞌ.
44 Naatu afa i boro uf hinare wa rab tatagurugurus rebarebah afe’eh hinayen hinataiy hinarun.” Aki iti na’atube asinaf etei yawasi ataiy an dones yan ayen men yait ta morob. Wa tafofor hire au dones tetataiy|alt="shipwrecked people making for shore" src="cn02045B.tif" size="col" loc="Act 27.44" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="27.44"

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 27, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.