João 9

Viakʼla txumbʼal u tioxh (IXLCNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Uncheeꞌ aatz nichipaal u Jesuus, til maꞌl u vinaj moy tu titzꞌebꞌal.
1 Orot matan fim auman tufuw ma’am Jesu remor inan itin.
2 Ech chꞌotil tek tu u Jesuus tu qꞌul ichusulibꞌ ech tzaꞌ: —Chusul, ¿abꞌil etz paav aas moy u vinaj tziꞌ; qꞌul itxutx ibꞌaal tzik, pek oj ipaav atkoꞌxhtuꞌ?— Texhtuꞌ.
2 Ana bai’ufununayah Jesu hibatiy, “Bai’obaiyenayan, yait ana kakafinamaim iwa’an iti orot matan fim auman tufuw? I taiyuwin ana kakafin o i hinah tamat hai kakafinamaim?”
3 Tzaqꞌbꞌu u Jesuus utz, tala: —Yitꞌ tiꞌ koj ipaav u vinaj tziꞌ, kꞌuxh moy. Nikoꞌxh ipaav koj qꞌul itxutx ibꞌaal. Pek tiꞌ sailax u tokebꞌal iqꞌii u Tioxh kꞌatza.
3 Jesu eo, “Orot matan fim i men anabowabow kakafinamaim iwa’an matan ifimemih o i hinah tamah hai kakafinamaim, baise i ana fimemaim God ana fair iti orot biyanamaim nirerereb hina’itin.
4 Ech ministeer sunbꞌan u taqꞌon vunTat vaꞌl vetchajonulin tuul atil qꞌii saj. Tan tul u aqꞌbꞌal utz, yeꞌxhabꞌil veꞌt saveet taqꞌonineꞌ.
4 Iti ana veya’amaim yait ayu iyunu anan i ana bowabow tanabow, gugumin i enan men karam yait ta nabow.
5 Utz in u txijtxubꞌal tetz qꞌu aanima tu u vatz amlika txꞌavaꞌ tzaꞌ, tuul atilin tixoꞌl.— Texhtuꞌ.
5 Ayu boun iti tafaramamaim ama’am, ayu i tafaram ana marakaw.”
6 Ech taꞌxh tal u kam tzaꞌ, tzubꞌan kuꞌ vatz txꞌavaꞌ. Iꞌan tal xoqꞌol tu vitzubꞌ. Utz toksa tu bꞌaqꞌ iatz u moy.
6 Iti tur eo ufunamaim, Jesu kwei me yan re naatu iyuriyur bai bora’ah orot matan idadawir.
7 Utz tal te ech tzaꞌ: —Kuxh txꞌaa vavatz tu u molbꞌal aꞌ Siloee.— Texh te.
7 Naatu iu, “Kwen harew Siloam kukuf (nati wab anayabin iyafar) imaim kururub.” Imih orot in rurub naatu matan nuw sawar itah auman matabir au bar in.
8 Ech aatz qꞌu tetz tzꞌalol u vinaj tuchꞌ qꞌuꞌl nichilon aas nojchit moyich, nichmotxtal ech tzaꞌ: —¿Yitꞌ tzik aꞌ u vinaj tziꞌ vaꞌl nichikꞌujeꞌ tiꞌ ijoyax tetz?— Chia.
8 Orot tain tuwan naatu sabuw afa marasika hi’i’itin ma fefefeyan, hibatiy, “Iti orot ta’imon mar etei ema efefefeyanaban i iti?”
9 At unjote nichalon: —Aꞌ i atziꞌ.— Chia. Utz at nichalon: —Ech aꞌ i tiloneꞌ.— Chia. Pek nichtal u vinaj ech tzaꞌ: —¡In chituꞌ!— Chia.
9 Sabuw afa hi’o, “Orot i nati.” Afa hi’o, “En nati i ana yumatabe.”
10 Utz chꞌotil tek te ech tzaꞌ: —¿Kaniꞌch misajin qꞌu bꞌaqꞌ aatz tziꞌ?— Texh teꞌleꞌ.
10 Sabuw hibatiy, “Mi’itube o mat igewasin kunuwanuw?”
11 Tzaqꞌbꞌu u vinaj utz, tala: —Nitekviloneꞌ tan, aatz u vinaj vaꞌl Jesuus ibꞌii, vetiꞌan xoqꞌol. Vettoksa tu bꞌaqꞌ unvatz. Utz vettal ve ech tzaꞌ: «Kuxh tu u molbꞌal aꞌ Siloee. Utz txꞌaa avatz tziꞌ.» Texh ve. Ech bꞌenin. Untxꞌaa. Utz anchituꞌ, ¡ilontekꞌin!— Texhtuꞌ.
11 Orot iyafutih eo, “Orot wabin te’o Jesu i yur bai matou idadawir naatu na Siloam harew kukufamaim rurubamih iuwu. Imih ayu an arurub, naatu matou to iwa’an anuwanuw.”
12 Utz alax te ech tzaꞌ: —Keꞌch u vinaj naaleꞌ tziꞌ.— Texh teꞌleꞌ.
12 Sabuw hibatiy, “Bo iti orot i menamaim ema’am?”
13 Ech iqꞌol bꞌen u vinaj vaꞌl moyich vatz qꞌu fariseo.
13 Nati orot Jesu biyawas hibai hina Pharisee biyah hitit.
14 Utz tuich ilanbꞌal qꞌii iꞌan u xoqꞌol u Jesuus tziꞌ utz, isajinsa vivatz u vinaj.
14 Baiyarir ana veya’amaim Jesu nati orot matan fim yuramaim idawir matan igewasin nuw.
15 Ech chꞌotil paj te tu qꞌu fariseo aas kaniꞌch iꞌantu bꞌaꞌn vivatz.
15 Isan imih Pharisee ibanak maiye orot hibatiy mi’itube matan igewasin. Orot hai tur eowen eo, “I yuramaim matou idadawir uwu harewamaim arurub naatu boun i anuwanuw.”
16 Uncheeꞌ tal tek unjolol qꞌu fariseo ech tzaꞌ: —Yitꞌ xeꞌ Tioxh koj vetkꞌaskuꞌl u vinaj atziꞌ tan, niqel u ilanbꞌal qꞌii.— Chia. Utz at nichalon majte: —Kaniꞌch koj iꞌantu txaichil maꞌj vinaj oj aa paav.— Texhtuꞌ. Ech ok ixoꞌl qꞌu fariseo tibꞌilaj.
16 Pharisee afa hi’o, “Iti orot i men Godane na, anayabin Baiyarir ana ofafar i men ekakaif.”
17 Utz qꞌaav paj chꞌotil tu u vinaj vaꞌl moyich ech tzaꞌ: —¿Kam bꞌoj naal tiꞌ vaꞌl vetjajpixsan qꞌu bꞌaqꞌ aatz tziꞌ?— Texh te.
17 Imih Pharisee hitatabir orot ibanak hibatiy maiye, “Iti orot o mata iwa’an bigewasin isan o boro mi’itube inao?”
18 Loqꞌ yeꞌxhkam nichmotxinima qꞌu qꞌesal uqꞌaybꞌal aas oj moyich. Utz yeꞌxhkam nichmotxinima oj sajinsal ivatz. Pek anal inima aas isavsa qꞌul itxutx ibꞌaal u vinaj vaꞌl maꞌtich ijajpixsal iatz.
18 Jew hai ukwarih men kafa’imo hititumatum iti orot matan fim ma’am naatu bounabo matan nuw, naatu orot hinah tamah isah hi’af hina, imaibo hibatiyih.
19 Tan ichꞌoti tu qꞌul itxutx ibꞌaal ech tzaꞌ: —¿Aꞌ tzik vetitzꞌin tziꞌ vaꞌl moyich aas itzꞌpi netaleꞌ? Utz ¿kam tokeꞌ aas nitektilon cheel?— Texh te.
19 “Iti orot i kwa natu? Kwa kwa’o’o i matan fim auman tutufuw kekeban iti? Naatu boun i mi’itube enuwanuw?”
20 Tzaqꞌbꞌu qꞌul itxutx ibꞌaal, tal ech tzaꞌ: —Qootzajle aas aꞌ u qitzꞌin tziꞌ utz, moyich aas titzꞌpeꞌ.
20 Hinah tamah hiyafutih hi’o, “Aki aso’ob iti kek i aki natu, naatu matan fim auman tufuw.
21 Pek yeꞌ qootzaj kam tokeꞌ nitektilon cheel. Utz yeꞌ qootzaj majte abꞌil vetsajinsan vivatz tziꞌ. Chꞌotitaj te tan, atil tek iyaꞌbꞌ atziꞌ; sayolon sijunal.— Texhtuꞌ.
21 Baise aki men aso’ob, boun i mi’itube enuwanuw, o yait matan iwa’an igewasin, kwaibatiy i sanaman, karam taiyuwin isan boro nao.”
22 Ech koꞌn motx tal qꞌul itxutx ibꞌaal tziꞌ tan, aꞌ nichmotxixoꞌva qꞌu qꞌesal uqꞌaybꞌal. Tan maꞌtich motx taqꞌtu kuꞌ tibꞌeyil qꞌu qꞌesala tziꞌ aas abꞌil saꞌalon aas aꞌ viTxaaom u Tioxh u Jesuus, tiira sayaꞌsal topon tu atibꞌal chusbꞌal tetz u oꞌtla mantaar.
22 Hinah tamah iti tur hi’o, i Jew sabuw isah hibir, anayabin iti tur i marasika Jew ukwa’ukwarih hi’o hibasit, yait Jesu isan naorereb Keriso nararauw boro kou’ay barene hinabotait ufun nama.
23 Echixeꞌat tal qꞌul itxutx ibꞌaal aas: —Atil tek iyaꞌbꞌ atziꞌ; chꞌotitaj te.— Texhtuꞌ.
23 Iti isan imih i hinah tamah hi’o, “Kwa taiyuw kwaibatiy kwa’itin, i sanaman.”
24 Uncheeꞌ qꞌaav sikꞌlel opon u vinaj vaꞌl moyich. Utz tal te ech tzaꞌ: —Vatz Tioxh saal vinujul qe. Tan qootzajle aas aa paav u vinaj tziꞌ.— Texh teꞌleꞌ.
24 Mar bairu’abin orot matan fim nuwanuw isan hi’af na, naatu hibatiy maiye, “Turobe God nanamaim ai tur ina’owen! Aki aso’ob orot yait o biyawasi i bowabow kakafin wairafin.”
25 Tzaqꞌbꞌu u vinaj utz, tala: —Yeꞌ vootzaj oj aa paav. Pek taꞌxh maꞌl kam vootzaj. ¡Inich moy, pek aatz cheel, nitekviloneꞌ!— Texhtuꞌ.
25 Orot iyafutih eo “Ayu men aso’ob i bowabow kakafin wairafin o en? Ayu sawar ta’imonamo asoso’ob i ayu matou fim ama’am naatu boun i anuw a’i’itah.”
26 Utz qꞌaav paj alax te ech tzaꞌ: —¿Kam vetiꞌan see? ¿Kaniꞌch misajinsat vavatz?— Texh teꞌleꞌ.
26 Naatu orot hibatiy, “Abistanawat o isa sinaf? Mi’itube sinaf o mata botawiy?”
27 Itzaqꞌbꞌe ech tzaꞌ: —Vetvallu sete utz, yeꞌ koꞌn esaꞌ tabꞌileꞌ. Pek ¿kantuꞌ aas nipajechꞌoti unpate? ¿Oj sesaꞌa sabꞌenex niman tetz majte?— Texhtuꞌ.
27 Orot iyafutih eo, “Ayu marasika kwa isa aoka naatu kwa men kwanowar. Aisim kwakokok anao maiye kwananowar? Ta’itin kwa auman kwakokok i ana bai’ufununayah kwanamatar?”
28 Ech motx koꞌn teesal iqꞌii. Utz motx tal te ech tzaꞌ: —Axh niman tetz majte atziꞌ. Pek aatz oꞌ, oꞌ niman tetz u Moisees.
28 Hi’obaibiyab naatu hi’o, “O i nati orot ana bai’ufununayan, baise aki i Moses ana bai’ufununayah.
29 Tan qootzajle aas yolon u Tioxh tiꞌ u Moisees. Pek ech koj u vinaj tziꞌ tan, yeꞌ qootzaj til unkꞌaskuꞌl.— Texhtuꞌ.
29 Aki aso’ob God mutufor Moses hairi hi’o, baise orot nati Jesu tibiwab, aki men kafa’imo aso’ob i menane na?”
30 Tzaqꞌbꞌu u vinaj utz, tala: —Aꞌ u kam tzꞌejxebꞌal kꞌuꞌl tziꞌ yoꞌo, aas yeꞌ etootzaj til unkꞌaskuꞌl loqꞌ vetijajpixsa vunvatz.
30 Orot matan fim bigewasin iyafutih eo, “Abifofofor men kafaita! I menane nan kwa men kwaso’ob, baise i ayu matu fim iwa’an anuwanuw.
31 Utz qootzajle aas yitꞌix abꞌil qꞌu aa paav tu u Tioxh. Pek bꞌaꞌntan aꞌ nitabꞌi abꞌil nixoꞌvan utz, niꞌan vitxumbꞌal.
31 It Taso’ob bowabow kakafih wairafih God hai tur men enonowar. God ana sabuw i ana kok tesisinaf naatu isan tekakakaf i hai tur enonowar.
32 Yeꞌxhjatu abꞌimal talaxeꞌ aas nijajpixsal ivatz maꞌj aanima aas moy tu titzꞌpebꞌal.
32 Men yait ta tafaram wanawanan orot matan fim auman tufuw ma’am matan botawiy nuwanuw ana tur nowaramih.
33 Utz kam koj sitxꞌol iveet u vinaj tziꞌ, oj yitꞌ xeꞌ Tioxh koj nikꞌaskuꞌl.— Texhtuꞌ.
33 Iti orot men Godane tanan na’at, i boro men karam iti bowabow tasinaf.”
34 Ech tzaqꞌbꞌeli utz, alax te ech tzaꞌ: —Tiira aꞌ itzꞌpinajkꞌaxh tu paav utz, ¿sachusoꞌ naal tzik?— Texh te. Ech tojchal kꞌasuꞌl.
34 Iti isan hi’o, “O bowabow kakafin wanawanan itufuw ira’at iyey, i boun aki ini’obaiyi!” Naatu kou’ay barene hibotait tit ufun ma.
35 Uncheeꞌ tabꞌi tek u Jesuus aas maꞌtich tojchal kꞌasuꞌl tziꞌ. Utz aatz tila, tal te ech tzaꞌ: —¿Ni tzik anima viKꞌaol u Tioxh?— Texh te.
35 Jesu orot hinun tit ufun ma’am ana tur nowar, naatu titita’ur anamaramaim ibatiy, “O Orot Natun kubitumitum?”
36 Tzaqꞌbꞌi utz, tal ech tzaꞌ: —¿Abꞌil viKꞌaol u Tioxh unBꞌaal? ech sunnima.— Texh te.
36 Orot Jesu ibatiy, “Regah, iti orot i menatan ku’o anowar saise i anitumitum!”
37 Tal u Jesuus te: —Vetiillaꞌ. Ayaꞌ vaꞌl niyolon sauchꞌ tzaꞌ.— Texhtuꞌ.
37 Jesu orot isan eo, “Orot i iti kwi’i’itin, boun iti airi kwa’o’o.”
38 Tal u vinaj ech tzaꞌ: —Nunnima unBꞌaal.— Texhtuꞌ. Ech toksat iqꞌii u Jesuus.
38 Naatu orot eo, “Regah, Ayu abitumatum.” Naatu Jesu nanamaim sun yowen kwafir.
39 Tal u Jesuus te ech tzaꞌ: —Kꞌuxh vetꞌulin tu u vatz amlika txꞌavaꞌ tzaꞌ, aꞌ ul untxꞌol inujul qꞌu kam. Ech abꞌiste qꞌuꞌl yeꞌ nitiloneꞌ, sailoni. Utz aatz qꞌuꞌl nitiloneꞌ, sabꞌens echaꞌ moy.— Texh te.
39 Jesu eo, “Ayu ana iti tafaramaim atitit anayabin i sabuw ana kusibih, saise iyab mata fim boro hinanuw, naatu iyab tenuwanuw boro matah fimabe hinamatar.”
40 Ech aatz unjolol qꞌu fariseo qꞌuꞌl atich kꞌatza, taꞌxh tabꞌi u kam tzaꞌ, tal te ech tzaꞌ: —¿Tzꞌoj tzik oꞌ moy majte?— Texhtuꞌ.
40 Pharisee afa nati’imaim bairi hima’am iti tur eo’o hinowar, naatu hibatiy, “Nati tur ku’o’o, aki auman matai fim?”
41 Tzaqꞌbꞌel tu u Jesuus ech tzaꞌ: —Ex koj moy, yeꞌk epaav koj atziꞌ. Pek aatz ex tan: «Niqiloneꞌ.» Cheꞌex. Echixeꞌat atilex tu qꞌul epaav.— Texhtuꞌ.
41 Jesu iyafutih eo, “Kwa mata fim na’at, kwa boro men kakafimih. Baise boun kwa kwa’o’o aki matai anuwanuw, kwa a kakafih i tema’am.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.