Marcos 9

hrw (HRW) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Ma Yesus ka peteng aregii tifri, “Ya peteng tikin tif gam. Fa lo re tongge gii ri ka titi gii riu tifik met, ku muut riu pari e Kepmale ke Deo eu fespuek tura singmat na rawas kia.”
1 Jesu sabuw iuwih eo, “Turobe a tur ao’owen kwa afa iti kwama’am boro morobo’e yawas kwanama’am maramaim God ana aiwob fairin boro nanan kwana’itin.”
2 Wimi ine e on e biing Yesus e onu e Pita, Jeims ma Jon ri ka la ulo paklunmale e kanek sak. Ma ri tibom ri ka melmel. Ma sumbiing a ri pare fow e Yesus e ikis ka puek ka ngo kuriik.
2 Veya etei six sasawar ufunamaim Peter, James naatu John, Jesu buwih bairi akisihimo hiyen hin oyaw tafantoro’ot hitit. Nati’imaim matah yan hi’itin Jesu ana yumat botabir.
3 Malu e fespuek ka murmur sak are anten. E tek ti kaltu gii lo nal eu fasi una gow e ti kolos ku murmur aregii.
3 Naatu ana faifuw hina hikwes anababatun, men karam tafaramamaim orot babin ta na’atube tasouwen hitikwes.
4 Ma Elaisa tura Moses ru puek nanmatri, ru ka sa gongon singe Yesus.
4 Nati’imaim Elijah, Moses hairi hirerereb Jesu bairi hibat hio’o bai’ufununayah nah tounu hi’itih.
5 Pita e pari fan mok a ma ka peteng tife Yesus aregii, “Titsa, e kausi kiar ka ta gii. Kemtuul fasi una gow e tuul e kak. Neng kiam neng ke Moses ma neng ke Elaisa.”
5 Peter Jesu isan eo, “Regah aki bairi tanan i gewasin maiyow, aki boro sis tounu ana wowab, ta o isa, ta Moses isan, naatu ta Elijah isan.”
6 Pita e tibi parfat ini are eu war, usi ri tuul soke sak.
6 Nah tounu hai bir ra’at Peter tur erekasiy auman eo kwanekwan.
7 Kala pambalbal ka fespuek ka afit ri. Ma neng e angkiimkiim tinglo bala pambalbal a, e war aregii, “I gii e sikuang ya bura sak. Gam u ongong singi.”
7 Naatu sakuk earuw na ana youninamaim tarsumih naatu sakuk wanawanan orot fanan hinowar eo, “Iti i ayu Natu au yabow, tain kwanarub nao kwananowar!”
8 Saupesak ri ka par falek, ma ri tibi au par tikas tura ri. Safle Yesus tibom tura ri.
8 Naatu matah doda iwa’an hibat hibinuwanuw men yait ta hi’itin, baise Jesu akisinamo bairi hibatabat hi’itin.
9 Ri ding tinglo paklunmale, ma Yesus ka fanauri aregii, “Gam u tibi peteng tife tikas ine mok gam sau pari. Ku muut lo biing Sikow e Kaltu eu matet mil kosnge minet.”
9 Oyawane hire hinan auman abisa hi’itin isan Jesu tur fokarin maiyow eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen kwanama’am Orot Natun morobone namisiribo.”
10 Ri ka kepfamteni e sunwar a, ma iri ka fawar u falifu iri tibom aregii, “Sunwar gii, matet mil kosnge minet, e ta sa?”
10 Jesu abistan eo i fanan hibai, baise morobone misir maiye eo anayabin hikasiy taiyuwih hima hibabatiyih.
11 Ma ri ka gatmo e Yesus aregii, “Usi e tamu fang titsa lo fafanau ri ka petpeteng ini Elaisa e buk puek?”
11 Imaibo Jesu hibatiy, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah hio Elijah i boro wan nan?”
12 Yesus ka koso e singri aregii, “Sunwar a e tikin, Elaisa e samusu puek famu una fariis famila e fan mara mok. Sakle areini lo sunwar gii lo buk ke Deo ka peteng Sikow e Kaltu e samusu kepe mara ongker, ma ini tongge ri ku fotpursi?
12 Jesu iyafutih eo, “Kwanaso’ob Elijah i wan Roubininenayan orot aunan i’iyon na sawar etei yabuna, baise aisimamih Bukamaim hikikirum hio, ‘Orot Natun nanan i boro hinakwahir naatu bai’akir gagamin na’in nab.’
13 Sakle ya peteng tif gam aregii, Elaisa e sau puek. Ma tongge ri ka usi e fabur keri tibom ri ka gow e fan mara sinang lo, are sunwar e mel ilo buk ke Deo.”
13 Baise a tur ao’owen, Elijah i marasika na naatu sabuw hai kokomaim yawas kakafin maiyow isan hisinaf mi’itube Bukamaim eo na’atube.”
14 Biing Yesus tura e tuul neng lo re fan disaipel kia ri la puek talo re fa lo ri, ri ka pari e singmat na galung kaltu ri fang liflifit ri, ma fa lo re fan titsa lo fafanau ri ka fafatinge tura ri.
14 Hire hinan ana bai’ufununayah afa bairi hibita’imon ana veya sabuw hiru’ay hi’a’ar bebera’uh hi’itih. Naatu Ofafar bai’obaiyenayah afa auman hina hibusuruf bairi higam.
15 Biing tongge nano gii ri pari e Yesus e puek, ri la faof sak usi, ri ka filau ri ka la areni.
15 Sabuw hiru’ay Jesu hi’i’itin ana veya hifofofor men kafaita naatu hinunuw hin hibai ana merar hiyi.
16 Yesus ka gatom ri, “Gau fafatinge use sa?”
16 Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih, “Abistan isan bairi kwagamigam?”
17 Nenge kaltu una balri ka koso aregii, “Titsa, ya sa tow e sikuang tifo. Tara saksak e sispi ka tibi warwar.
17 Orot ta kou’ay wanawanan iya’afut eo, “Bai’obaiyenayan ayu au kek abai ana o isa, anayabin afiy kakafin iwanasum awan bofafaren tur men eo’omih.
18 Biing eu fuut lo, eu bas ini lo nal ku la busbus e ngusu, ma ku la gekgek e ngisngisa. Ma kamu la rawas sok. Ya gatom re fan disaipel kiam una pete na tara lo, sakle ri tibi fasi.”
18 Naatu afiy kakafin kaun eyey ana veya ebai erouw me yan ere awan fusifusin ekubar naatu wan eyob takitak tebiwa’an naatu an uman etei’imak tewowofaf. Ayu a bai’ufununayah afiy kakafin nuninamih auwih, baise men karam hitasinaf.”
19 Yesus e ongni e sunwar a, ka war singri aregii, “Gam na kulu na tibi titinge, sinangumi ma ninis kemi e tibi kausi, e sak sekit. E fis e biing yau melmel tura gam? Ma e fis e biing ming yau kepe mafet tura gam? Gam tow e boroner a wagii!”
19 Jesu iuwih eo “Kwa iti boun ana sabuw ayu men kwabitutumu, mar boro bai’ab bairi tanama? Ayu boro men manin kwa bairit tanama tanabow? Kek kwabai kwana aitin.”
20 Ri ka tow e boroner a tifi. Ma biing tara saksak e pari e Yesus, i e saupesak ka belbel ine boroner a ka luut ufaf ka la kiitkiit lala, ma ka la suusuu e bus na ngusu.
20 Kek hibai hina Jesu biyan hitit, afiy kakafin nuw Jesu i’itin ana veya kek busuruf an uman duduwar rab naatu me yan re rab firur awan fusifusin kubar.
21 Yesus ka gatmo e tamow e boroner a, “I e melmel aregii tingnangis?” Ma tamow ka koso aregii, “Tofnge tinglo biing e balik uwa.
21 Jesu kek tamah ibatiy, “Iti kek sawow maninaka bai ma?” Tamah iya’afut eo, “Tasiyar ana mareika sawow bai,
22 Toneng tom biing eu bas ini talo bala iif tam bala dan una pete met ini. Ma le o ku fasi una gow e ti mok, on tengis kemem ma o ku ules kemem.”
22 matan fufur asabuninamih ebai en wairaf wan eyey naatu harew yan ere’er, baise o baiyawasin isan isa nakakaram na’at basit kwiwanbabanu baibais kwiti.”
23 Yesus ka war aregii, “O gatom ini, le ya ku fasi? E tek ti mok eng kala singe kaltu e mel e titinge kia.”
23 Jesu iya’afut eo, “Karam, o inabitumatum na’at sawar etei o isa boro hamehameh maiyow hinamatar.”
24 Ma saupesak tamow e boroner a ka tau aregii, “Ya titinge, safle titinge kiang e pospos, o samusu ules yau.”
24 Kek tamah mar ta’imonamo iya’afut eo, “Ayu abitumatum baise kwibaisu au baitumatum tafan kuya’abar era’at.”
25 Biing Yesus e pari e tongge fuunfuun ri filau una la par, i ka porow e tara saksak a aregii, “Ona tangwan ngusu kut ma balbalu kut Ya peteng tifo, o samusu tii kosnge boroner gii, ma o mu tibi sispi mil.”
25 Jesu sabuw i’itih i hina yaten hiyey, imih Jesu afiy kakafin isan tur fokarin maiyow eaf iu, “O afiy tain gugurin awa gugin au’uwi kek biyanamaim kwihamiy kutit naatu men ina’intabir inarun maiye!”
26 Ma tara saksak a ka la kaung ma ka bele saksak ine boroner a, ma ka la kosngi. Ma boroner a kasu la ngosok are e sau met, iya fa fuunfuun ri ka peteng ini e sau met sekit.
26 Afiy kakafin iwow itarakouw kek busuruf an uman duduwar rab, naatu afiy kakafin rauwatait bihir kek re imamayay in, naatu sabuw hinot i morob hirouw.
27 Safle Yesus e puse lo limow ma ka famtete ka ti.
27 Baise Jesu na ofere kek uman bai ibais imisiruw misir.
28 Wimi Yesus ma fan disaipel kia, ri tibom ri melmel una fel ma ri kam gatmo aregii, “Usi e tamu, kemem ka tibi fasi una feselufu e tara saksak lewa?”
28 Nati ufunamaim Jesu bar wanawanan run naatu ana bai’ufununayah wa’iwa’iramaim hibatiy, “Aisim aki afiy kakafin men anun titamih?”
29 Ma i ka peteng tifri, “Sinang una nining tibom e fasi una tii ine matan tangwaner aiya, e tek tikas ti sal ming.”
29 Jesu iyafutih eo, “Men abistanamaim boro sawar iti na’atube hinamataramih, baise yoyoban akisinamo.”
30 Ri ka la kosnge male a ma ri ka fes ulo male Galili. Yesus e tibi bura ini tikas ini eu parfat ini ri uya,
30 Jesu ana bai’ufununayah bairi nati efan hihamiy, i hibusuruf Galilee wanawanan hiremor hin. Jesu men kok sabuw etei hitaso’ob i menamaim hinan.
31 anwarow, i e fabenge singre fan disaipel kia, ka peteng tifri aregii, “Sikow e Kaltu riu solamufu ku la ilo limre tongge, ri ku paketmet ini. Ma lo biing baba e tuul i eu matet mil.”
31 Anayabin i ana bai’ufnunenayah bi’obaibiyih. Naatu ana bai’obaiyenamaim iuwih eo, “Orot Natun boro hinabonawiy gawan umahimaim hinayai naatu hina’asabun namorob, veya tounu ufunamaim boro namisir maiye.”
32 Sakle ri tibi pauti e pimpiku e sunwar Yesus e peteng ini tifri, ma ri soke una gatmo usi.
32 Bai’ufnunenayah iti tur bi’obaiyih naniyan men hibai naatu baibatiyin isan hibir.
33 Ri ka sa puek una Kapenaum. Ma biing ri ka ta ulo bala fel, Yesus ka gatom ri, “Sa lewa leii gau fatinge lala usi ulo sal?”
33 Imaibo hina Capernaum hitit, naatu hirun bar wanawanan hima’am Jesu ibatiyih, “Efamaim tanan kwa abisa isan kwagamigam?”
34 Sakle e tet borong sok lo ri, usi ri fatinge lala use se e bakir.
34 Baise fanan men hiya’afutimih, anayabin efamaim hinan i taiyuwih higam yait i orot gagamintoro’ot.
35 Yesus ka kiis uf ma ka tau ine tikii sangful ma eu na disaipel kia usi ma ka war, “Le tikas ku bur famu, i e samusu mi sekit, ma ku ta kaltu na faules singri nano.”
35 Jesu mare ana bai’ufnunenayah nah 12 eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Yait wan bai’iyonamih, i taiyuwin boro nan uftoro’ot nabat, sabuw etei’imak isah ni’akir nabow.”
36 I ka onu e neng e boroner ma ka sa fetiufu falifu iri, ma ka ofeni, ma ka peteng tifre fan disaipel kia aregii,
36 Naatu kek bai na nahimaim iu bat, uman kek tuwabunamaim rauwabon naatu eo,
37 “Sese kaltu e areni e boroner are boroner gii lo asang, i e are yau, ma se a ka are yau, e tibi are yau mung, safle i e areni ming e se gii tule yau.”
37 “O yait ayu wabu’umaim kek gidigidih inabuwih hai merar inayiy, ayu au merar kuyiy, naatu o yait ayu au merar kuyiy, men ayu akisu au merar kuyiy baise yait ayu iyunu anan auman ana merar kuyiy.”
38 Jon e war, “Titsa, kemeu pari e kaltu e fesi e fan tara saksak lo asam, ma kemem ka peteng tifi ini eu manau, anwarow e tibi ta ilo kiar.”
38 John eo, “Bai’obaiyenayan aki orot ta o wabimaim wagabur kakafih nununih ai’itin naatu a’otan, anayabin i men it ata kou’ay orot ta’amih.”
39 Yesus ka war singri, “Mele warkali, le tikas ku gow e ti mok na tibou fuut lo asang, wimi i e mu tibi fasi una war ine ti mok saksak saupe una bero yau.
39 Jesu iya’afut eo, “Orot men kwana’otanimih! Orot yait ayu wabu’umaim ina’inan nati na’atube esisinaf boro men karam nati bowabow ufunamaim ayu isau tur kakafih na’omih,
40 Sese kaltu a ka tibi is kiar e ta ilo kiar.
40 anayabin orot babin yait men it isat ibiwosai, nati it nowat.
41 Ya peteng tikin tif gam, sese kaltu eu tow e dan mair tif gam lo asang, anwarow gam ke Kristus, i eu kepe fimfiil.
41 Anababatun a tur o’owen, orot babin yait ayu wabu’umaim o harew it kutomatom anayabin o i ayu nowau, i turobe ana baiyan boro nab.
42 “Le tikas ku gow e ti boroner gii ka titinge lo yau ma ku luut lo tubiil, i eu kepe mafet e bakir iyat, le ri ku kawi e ti fat bakir ilo angkongkongow ma ri ku fauli ina kasap.
42 Naatu ayu au bai’ufununayah hai baitumatum kikimin, orot yait nan hai not nabi’afiy, gewasin nati orot i boro sikan aumor hita’utan taiyan hititaiy tare.
43 — ausente —
43 O uma nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! Uma rounawat ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit uma rou’abaka itan efan kakafin wairaf wanatowan wan itayen,
44 — ausente —
44 motamot hita’ani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab ta’arahi.
45 — ausente —
45 Naatu a nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! A dubon ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit a rou’abaka inan efan kakafin,
46 — ausente —
46 motamot hina’aani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab na’arahi.
47 Ma le anmatam ku tatfe o wilo tubiil, o samusu sipil ufu. E kausi sak ini eu mel e tikii anmatam ma o ku la lo Kepmale ke Deo, are ka u e anmatam, ma ri kau bas i o lo male na ongker,
47 Naatu mata nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, kukubai kwisaroun! Mata ta’imon God ana aiwobomaim inarur i gewasin, men basit mata rou’abaka hinisrouni efan kakafinamaim inare,
48 iya
48 nati’imaim
49 Ri towtow e semek ilo fan mara finafen una gow ri ku kalkaliis na mata e Deo. Are mafet e puek are iif, una tererngere tongge.
49 Sabuw etei’imak boro wairafamaim na’arahih narusouwih hinan riyabe hinamatar.
50 “Tiif lo semek e kausi, sakle le ku rop e tiif lo, are eu gow ku semek mil? En samusu mel e tiif lo gam, ma gam ku melmel tura balamaris falifu i gam.”
50 Riy i gewasin baise naniyan nabi’en boro men karam hiniwa’an naniyan namatar maiye, imih kwa i riy wanawanamaim nama, saise taituwa bairi boro tufuwamaim kwanama.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.