Marcos 8

Tũpa Ñehengagüer (GYRNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Ñepei arɨ pɨpe setá ava oyemboya iri Jesús rese yuvɨreco. Ndipoi rumo mbahe icaru ãgua. Sese oñehe güemimbohe eta upe aipo ehi:
1 Veya nati wanawananamaim sabuw rou’ay gagamin tabo hiru’ay maiye. Nati ana maramaim sabuw isah men abistan ta ma’am boro hita’aan aurih bay en. Jesu ana bai’ufununayah eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo,
2 —Iparaɨsu catu co ava yuvɨreco cheu. Esepia, mbosapɨ arɨ yuvɨrecoi yande pɨri, iyavei ndipoi eté mbahe semihura.
2 “Ayu sabuw iti ai’itih abiyababan anayabin hina bairi ama’am veya tounu sawar naatu boun boro abistan hina’aan.
3 Amondopase sẽtave sɨeporẽhɨ reseve, vɨrovɨapi-api tiẽtera tɨeporẽhɨ perɨ rupi yuvɨreco viña. Esepia, setami ava yugüeru amombrɨ sui —ehi.
3 Ayu a murumurubih aniyafarih au bar hinanan, asir boro efamaim bayumih matah nabib anayabin sabuw afa ef yok hina.”
4 Semibohe aipo ehi yuvɨreco chupe:
4 Naatu bai’ufununayah Jesu hiya’afut hi’u, “Iti i arar yan tama’am, bay boro menamaim tanab sabuw tanituwih?”
5 Ahe oporandu:
5 Jesu ibatiyih eo, “Bo kwa aur rafiy bai’ab tema’am?” Ana bai’ufununayah hiya’afut hio, “Rafiy fafar etei umat roun rou’ab.”
6 Evocoiyase, “Peguapɨ ɨvɨ harɨve” ehi ava rehɨi upe. Ahese oipɨsɨ siete pan, “Avɨye ndeu” ehi Tũpa upe. Ichui omboyaho-yaho pan imondo güemimbohe upe, semimbohe evocoiyase omondo ava rehɨi upe yuvɨreco.
6 Jesu sabuw iuwih me yan himarir naatu rafiy fafar etei umat roun rou’ab bow God ana merar yi naatu imseseb ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih.
7 Iyavei vɨreco movɨro pirami yuvɨreco, sese avei, “Avɨye ndeu” ehi iri Tũpa upe. Ichui güemimbohe upe, “Pemboyaho-yaho ava upe” ehi.
7 Na’atube siy gidigidih matan ta auman bow God ana merar yi naatu ana bai’ufununayah iuwih hibow sabuw hifaramih.
8 Opacatu ité ava ocaru vahe ihɨ̃taro yuvɨreco. Ipare rumo semimbohe omboapɨpo iri rane sumbɨrer siete ɨruova yuvɨreco.
8 Sabuw etei’imak hi’aa hai fofonin bai, naatu bay hi’aa ufunamaim momosarih bai’ufununayah hibiwanen sakasak etei umat roun rou’ab awah hikartanen.
9 Ava rehɨi ocaru vahe retacuer cuatro mil tuprɨ. Ipare Jesús, “Avɨye, peso tuprɨ” ehi ava upe.
9 Sabuw etei i 4,000 na’atube hiru’ay, imaibo Jesu sabuw iyafarih hai ubar hin.
10 Ipare voi eté yuvɨraso güemimbohe eta reseve carite pɨpe Dalmanuta ɨvɨ rese.
10 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi wa tafan hiyen hin tafaram Daramanuta wanawananamaim hitit.
11 Ipare fariseo eta oyepota Jesús ñehe poepɨ-epɨ ãgua yuvɨreco. Jesús recoãha ãgua, oporandu ɨva pendar poromondɨisa rese ‘¿Tũpa sui eté pĩha ou?’ oya yuvɨreco chupe.
11 Pharisee afa hina Jesu biyan hitit hibusuruf hibabatiy baikubibiruwin isan, hai kok i ina’inan ta marane tasinaf hita’itin.
12 Sese Jesús ipɨ̃tuhe pucu, aipo ehi:
12 Jesu kwairin tom naatu iyafutih eo, “Aisim iti boun ana sabuw ina’inanen itin isan tefefeyan? Anababatun a tur ao’owen, ina’inan ta boro men iti boun ana sabuw isah ana sinaf hina’itinimih!”
13 Ipare oseyapaño ava. Ichui yuvɨroha iri carite pɨpe, osasapa ɨpa yuvɨraso sovai.
13 Basit nati’imaim sabuw ihamiyih wa afe’en yen rabon harew kukuf rewan rounane.
14 Jesús remimbohe sesarai pan sui yuvɨreco, ñepeimi tẽi pan vɨraso güemihura yuvɨreco.
14 Bai’ufununayah nuhih bur rafiy ta baina’e i rafiy fafar ta’imonamo hibai hitit wa hisra’at hirabon.
15 Evocoiyase Jesús aipo ehi:
15 Jesu iten ya’ih eo, “Mata toniwa’an kwanakaifi gewas, Pharisee naatu Herod bairi hai faraw ra’ara’at wabin yeast isan.”
16 Aipo ehise, semimbohe: “Pan ndayaruise revo aipo ehi yandeu” ehi-ehi tẽi oyeupe yuvɨreco.
16 Naatu bai’ufununayah taiyuwih hima hibabatiyih, “Iti eo anayabin it rafiy ta men tabai tanan isan.”
17 Ahe rumo oicua güemimbohe pɨhañemoñetasa, aipo ehi:
17 Jesu so’ob i abistan isan hima hio, imih ibatiyih, “Aisim rafiy baina’e tanan isan kwama kwao’o? Kwa mata men toiwa’an naatu tur naniyan men kwabaib? Dogor boro’ika tefofokar?
18 Oime tẽi pe resa, ndapesepiai rumo; oime tẽi pe nambi, ndapesendui rumo mbahe. ¿Ndapeyemomahenduha iri vo
18 Mata ema’am baise men kwa’i’itin, tain ema’am baise men kwanonowar? Naatu men kwanotanot,
19 acoi amboyaho-yahose cinco pan sui ava cinco mil vahe tohu? ¿Mbovɨ ɨruova vo acoi sumbɨrer pemonuha iri? —ehi.
19 Ayu rafiy fafar etei umat roun rou’ab abow aimseseb sabuw etei 5,000 abituwih bay rebarebah sakasak bai’ab kwaiwanfoten?” Bai’ufununayah hiya’fut hio, “Sakasak etei 12.
20 —Iyavei acoi amboyaho-yahose siete pan sui ava cuatro mil vahe tohu, ¿mbovɨ ɨruova vo acoi pemonuha sumbɨrer no? —ehi.
20 Bo rafiy etei umat roun rou’ab abow aimseseb sabuw 4,000 abituwih bay rebarebah sakasak bai’ab kwaiwanfoten?”
21 Ipare aipo ehi:
21 Ana bai’ufununayah hiya’afut hio, “Sakasak etei umat roun rou’ab.” Jesu iuwih eo, “Kwa i boro’ika kwakakasiy.”
22 Oyepotase Jesús tecua Betsaida ve, ahe ramoseve voi ogüeru ndasesapɨsoi vahe yuvɨreco chupe ‘epocomi tẽi sese’ oya yuvɨreco.
22 Hina tafaram Bethsaida hitit imaim sabuw afa orot matan fim hibai hina Jesu biyan hitit butubunin isan hifefeyan.
23 Evocoiyase oipopɨsɨ ndasesapɨsoi vahe seraso co cotɨmi tecua sui. Aheve omondo güendɨ sesa rese, omondo avei opo iharɨve. Ipare oporandu chupe: “¿Eresepia vo mbahe?” ehi.
23 Jesu orot matan fim uman bai hairi bar merar hihamiy hitit hin sa’ab, Jesu orot matan kwaitutur uman matanamaim rumum naatu ibatiy, “Sawar afa ku’i’itah?”
24 Ndasesapɨsoi vahe omahese, aipo ehi:
24 Orot nuw ra’at naatu eo, “U, ayu sabuw ai’itih, baise ai’itih i boun ai’ibe hibat tereremor.”
25 Evocoiyase omondo iri opo sesa rese. Ipare co mbɨa omahe tuprɨ ité cute, ocuera ité, opacatu mbahe osepia tuprɨ.
25 Jesu iban maiye umanamaim orot matan rumum. Imaibo orot matan kubuna nuw naatu sawar itih gewagewas.
26 Ichui Jesús omondo sẽtave aipo ehi chupe:
26 Jesu orot ana ubar biyafar iu, “Men ina’intabir maiye inan nati bar merar inatitamih.”
27 Ipare yuvɨraso Jesús güemimbohe reseve ɨvɨ Galilea sui tecua Cesarea cotɨ, Filipo ɨvɨ rese. Perɨ rupi oporandu güemimbohe upe:
27 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi hin bar merar Caesarea Philip i wanawananamaim hitit, efamaim hinan ana bai’ufununayah ibatiyih, “Kwao anowar, sabuw ayu isou i mi’itube te’o kwanonowar?”
28 Semimbohe evocoiyase omboyevɨ yuvɨreco chupe:
28 Hiya’afut hio, “Sabuw afa te’eo o i John Baptist, afa Elijah, naatu afa i dinab orot ta.”
29 Evocoiyase oporandu iri güemimbohe upe:
29 Naatu Jesu ibatiyih, “Bo kwa mi’itube ayu isou kwa’o?” Peter iya’afut eo, “O i Roubininenayan.”
30 Jesús rumo, “Pemombehui rene que ñepei ava upe” ehi.
30 Naatu Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen ayu isou.”
31 Evocoiyase Jesús omboɨpɨ oporombohe: “Che, Ava Rɨquehɨr, che paraɨsu itera, iyavei opacatu judío rerecuareta, pahi rerecuar ɨvate catu vahe iyavei Moisés porocuaita rese oporombohe vahe remiamotarẽhɨ aicora. Ahe avei che yuca ucara yuvɨreco. Acuerayevɨra rumo mbosapɨ arɨ rupi” ehi.
31 Naatu Jesu busuruf ma i’obaibiyih eo, “Orot Natun i boro sawar moumurih wanawanan narun ni’akir. Jew sabuw hai ukwarih, firis ukwarih, ofafar kirumayah boro hinakwahir naatu hinarab namorob, baise veya tounu ufunamaim boro namisir maiye.”
32 Ahe omboyecua tuprɨ ité chupe. Evocoiyase Pedro vɨraso co cotɨmi chupe oñehengata ãgua.
32 Tur bebeyan iti na’atube eo hinowar, Peter bai hairi hin sa’ab naatu busuruf Jesu kwarar eofafar.
33 Oyemboyere rumo, omahe güemimbohe eta rese, oñehengata Pedro upe aipo ehi:
33 Baise Jesu tatabir ana bai’ufununayah isah nuw naatu Peter kwarar iu, “Au’uf kwen Satan mowan, o a not i men Godane enan, baise orotone enan.”
34 Evocoiyase Jesús, “Perio” ehi güemimbohe upe, iyavei ambuae ava upe aipo ehi:
34 Jesu ana bai’ufununayah sabuw bairi eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Yait nakok ayu bai’ufununu’umih taiyuwin nakwahir ana onaf na’abar ayu ni’ufnunu.
35 Esepia, acoi ava güetecuer tẽi raɨsupar, ocañɨ tẽi etera. Acoi ava omocañɨ tẽi vahe rumo güetecuer che recocuer rese, ñehesa ñepɨsɨrosa sui avei, ahe oñepɨsɨrora.
35 Anayabin orot yait taiyuwin ana yawas ebobotan boro nikasiy, baise orot yait ayu wabu isan naatu tur gewasin isan ana yawas nakwakwahir boro natita’ur.
36 ¿Avɨye ai angahu pĩha ava upe opacatu mbahe ɨvɨ pɨpendar pɨsɨ ãgua tẽi, ahe ae tẽi omocañɨ güecocuer yuvɨreco viña?
36 Orot tafaram tutufin etei nab nabiyasisir wanawanan i namomorob ana gewasin boro abisa nab?
37 ¿Mbovɨ pĩha omondora ava güecocuer repɨrã viña?
37 Men abisa ta ema’am boro orot nab ana yawas natubun nab maiye.
38 Esepia, acoi ava yuvɨnochi ai vahe che sui iyavei che ñehengagüer sui ava angaipa viyar ndaseco tuprɨi vahe rovai, che avei, Ava Rɨquehɨr, ẽgüe ahera acoi ayevɨse che Ru reco pĩrata porañetesa pɨpe, sembiguai rehɨi ɨva pendar maranehɨ reseve curi —ehi.
38 Anayabin iti boun i veya kakafin, God bat ufutin naatu tenagogor i erara’at, imih yait ayu isou naatu au tur isan biya na’ohow, Orot Natun boro obo isa biyan na’ohow Tamah ana marakaw wanawanan ana tounamatar kakafiyih bairi hinanan ana veya’amaim.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.