João 7

Tũpa Ñehengagüer (GYRNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Ipare Jesús oguata ɨvɨ Galilea rupi. Ndoico potai eté ɨvɨ Judea rese. Esepia, aheve ava judío eta oseca ité ‘yayuca’ oya yuvɨreco.
1 Nati ufunamaim Jesu Galilee wanawanan run titit remor in, men kok au Judea tan anayabin Jew hai ukwarih hima hikakaif hitarab tamorob isan.
2 — ausente —
2 Baise Jew sabuw Yagama Sis ana hiyuw aa ana veya i nabiyubin,
3 — ausente —
3 Imih Jesu taitin hi’o, “O boro efan iti inihamiy naatu inan Judea inatit, saise a bai’ufununayah bowabow gewasih abistan kusisinaf hina’itin.
4 Esepia, acoi oyapo pota vahe mbahe, noñomi eté mbahe güembiapo. Nde ereyapo ité mbahe poromondɨisa. Sese iya eremboyecua opacatu ava upe —ehi tɨvrɨ yuvɨreco chupe.
4 Anayabin orot yait sabuw etei su’ubin isan boro men wa’iwa’iramaim nabowamih. Baise bebeyanamaim nabow hina’itin. Imih a bowabow bebeyanamaim inabow tafaram tutufin etei ini’obaiyih hina’itin.”
5 Seroyaẽhɨsave tẽi avei tɨvrɨ aipo ehi yuvɨreco chupe.
5 I taiyuwin taitin men hitumitum, imih iti tur hi’o.
6 Evocoiyase vɨvrɨ upe aipo ehi:
6 Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu au veya i men na tit, baise kwa a veya i mar etei bobotawiyen inu’in.
7 Esepia, pe ndape amotarẽhɨi eté ava co ɨvɨ pɨpendar; che rumo che amotarẽhɨ ité yuvɨreco. Esepia, che amboyecua ité mbahe sembiapo naporai vahe chupe.
7 Sabuw kwa boro men hinifutuwi, baise ayu boro hinifutuwu, anayabin ayu mar etei sabuw hai kakafih ao’orerereb.
8 Pesoño pe pieta repia; che rumo ndaso vɨtei chira. Esepia, ndosupitɨ vɨtei arɨ cheundar —ehi vɨvrɨ upe.
8 Hiyuw isan kwa akis kwanan ayu men bairit tanan, anayabin ayu au veya anababatun i men na tit.”
9 Evocoiyase Jesús opɨtaño Galilea ve.
9 Iti na’atube eo, i Galilee wanawananamaim ma.
10 Vɨvɨreta so pare, Jesús avei oso pietasave. Ndoyemboyecuai eté rumo ava upe.
10 Taitin hiyuw isan hiyen hinan, i auman ufuh yen in, men bebeyanamaim in baise i wa’iwa’iramaim in.
11 Judío eta oseca tẽi yuvɨreco pietasave aipo ehi:
11 Nati hiyuw wanawanan Jew hai ukwarih Jesu isan hinuwet sabuw hibabatiyih, “Iti orot menamaim ema’am?”
12 Ava rehɨi pãhuve setá iteanga oñehe yuvɨreco sese. Amove aipo ehi yuvɨreco: “Ahe mbɨa avɨye vahe”; ambuae rumo aipo ehi: “Ndahei avɨye vahe; ahe rumo ombopa tẽi vahe ava” ehi yuvɨreco.
12 Sabuw wanawanahimaim baitarsibesib busuruf ra’at. Sabuw afa hi’o, “I orot gewasin,” afa hi’o, “Aiyabin i sabuw ebifufuwih?”
13 Nomboyecuai eté rumo oñehe yuvɨreco sese güerecuar sui osɨquɨyepave.
13 Baise men yait ta boro fanan aumetawat isan hitao, anayabin Jew ukwarih isah hibir.
14 Pieta mbɨterse, Jesús avɨyeteramo tẽi oique ava pãhuve tũparo pɨpe ava mbohe.
14 Hiyuw hi’aa na biyanfoun, Jesu na Tafaror Bar run naatu bai’obaiyen busuruf.
15 Judío eta rerecuar evocoiyase,
15 Jew hai ukwarih hifofofor men kafai ta naatu hi’o, “Iti orot menamaim kirum iti so’ob bai?”
16 Judío rerecuar upe rumo aipo ehi:
16 Imaibo Jesu iyafutih eo, “Bai’obaiyen ayu abi’obaiyi i men ayu nowau, baise God ayu biyafaru i nowan.
17 Que ñepei pe pãhu pendar oyapo potase Tũpa remimbotar, oicuara che porombohesa ndahei vahe che suindar, ahe Tũpa suindar ité.
17 O Yait ta God anakok kusisinaf boro inaso’ob ayu au bai’obaiyen i Godane enan, ai ayu taiyuwu au fairamaim ao’o.
18 Esepia, acoi ava oñehe vahe oyesui tẽi, ahe ‘tache mboetei ava yuvɨreco’ ohesave tẽi ẽgüe ehi. Co ava rumo “tomboetei che mbousar” ehi vahe, ahe supi eté vahe; ndipoi eté porombopasa iporombohesa pɨpe.
18 Yait taiyuwin ana fairamaim eo’o, i taiyuwin ana gewasin bain isan enunuwih, baise orot yait God ayu iyafaru anan ana gewasin enunuwih nati orot i turobe, i wanawananamaim men baifuwen ema’am.
19 “Moisés niha omondo tẽi mborocuaita pẽu. Que ñepei pe pãhu pendar rumo ndipoi eté omboyeroya vahe. ¿Mahera ru che yuca pota peye?” ehi.
19 Moses ofafar kwa it ai en? Aisim ofafafar men kwabi’ufunun naatu ayu rabu morobomih kwabiwa’an?”
20 —¡Nde erereco caruguar ndeyese! ¿Ava vo nde yuca pota? —ehiño ava eta yuvɨreco chupe.
20 Sabuw hiya’afut hi’o, “O wanawan i demon tema’am. Yait o asabunimih ebiwa’an?”
21 Aipo ehi ava upe:
21 Jesu iya’afutih eo, “Ayu ina’inan ta’imon asinaf kwa’itin naatu kwaifofor men kafaita.
22 Pe avei rumo amove peporavɨquɨ mbɨtuhusa arɨ pɨpe peporombocircuncidase porocuaita Moisés omondo vahe reroyasave. (Ahe circuncisión rumo ndahei Moisés suindar, ahe rumo yɨpɨve vahe pe ramoi suindar ité.)
22 Moses uwi natunat oro’orot Baiyariri hai veya’amaim hai ar, mo’oh kwa’afuw, nati i men Mosesine na, nati i kwa a’agir wabih gagamihine na. Imih kwa kek oro’orot hai ar mo’oh kwa’a’afuw.
23 Oyepotase rumo chĩhivahe mbocircuncida ãgua mbɨtuhusa arɨ pɨpe tuprɨ pẽu, peyapoño rane ité mborocuaita mboavɨye ãgua. ¿Mahera ru cheuño pemboasɨ ñepei mbɨa mbɨtuhusa arɨ pɨpe ambogüera tuprɨ vahe rese?
23 Kwa Baiyarir ana veya’amaim kek orot ana ar mo’on kwana’a’afuw nati Moses ana ofafar i men kwa’a’astu’ub, aisimamih ayu Baiyarir Ana Veya orot biyan tutufin abiyawas isan kwa ya esoso’ar?
24 “Oyavɨ evocoi” peye voi rene catu ava upe; peicua tuprɨ rane ‘¿supi eté pĩha?’ pe yapave —ehi Jesús ava eta upe.
24 Men ufun ana’itininamaim sabuw kwanibabatiyih, baise a baibabatiyen i turobe’emaim kwanibatiyih.”
25 Evocoiyase amove Jerusalén pendar mbɨa aipo ehi oyeupe yuvɨreco:
25 Nati isan Jerusalem sabuw afa hibusuruf hibatebat hi’o, “Orotoban iti i boun rabin morobomih ana ef tenunuwet?
26 Ahe ité co niha co ava pãhuve oñehe oico, ndipoi eté que mara ehi vahe yuvɨreco chupe. ¿Omoha pĩha mborerecuar co mbɨa Poropɨ̃sɨrosar seco ãgua yuvɨreco?
26 Kwa’itin iban iti bebeyanamaim eo’o, naatu i men tur ta isan te’eo’omih. Kwa kwanotanot sabuw ukwarihiban hiso’ob gewas iti orot i turobe Rourubinen?
27 Yande rumo yaicua que sui turi. Acoi ouse rumo Poropɨ̃sɨrosar ité coiye, ndipoi chietera que ava oicua vahe iyusa —ehi yuvɨreco.
27 Baise iti orot menane nan i aki aso’ob; Rourubinen nanan anamaramaim boro men yait ta naso’ob i menane na.”
28 Evocoiyase aipo renduse oporombohe vɨteseve tũparove, oñehe pĩrata aipo ehi:
28 Imaibo Jesu Tafaror bar wanawanan ma bi’obaibiyih fanan aumetawat na’in eo, “Turobe ayu kwa kwaso’ob, naatu menane anan kwa kwaso’ob? Ayu iti anan i men taiyuwu au kok ana, baise turobe ana God ayu iyunu ana. Nati orot kwa men kwaso’ob
29 Che rumo aicua ité. Esepia, che ichui ayu iyavei ahe ité che mbou pẽu —ehi.
29 ayu asu’ub, anayabin ayu ine ana naatu i iyunu ana.”
30 Aipo ihese, oipɨsɨ pota yuvɨreco soquenda ãgua viña. Aní eté rumo. Esepia, ndoyepota vɨtei iharɨ chupe.
30 Nati’imaim sabuw bain fatuminamih hiwa’an, baise men yait ta biyan butubun, anayabin ana veya i men natit.
31 Setá iteanga rumo ava vɨroya iyavei aipo ehi yuvɨreco:
31 Baise rou’ay gagamin wanawanan sabuw moumurin maiyow hitumitum naatu hi’o, “Rourubinen nanan ina’inan fairih moumurihika nasinaf iti orot boro nanatabir.”
32 Fariseo eta osendu ava ñehesa Jesús resendar yuvɨreco. Ahe ité iyavei pahi eta rerecuar omondo sundao tũparo rãrosar Jesús pɨsɨ ãgua yuvɨreco.
32 Rou’ay wanawanan Jesu sawar sisinaf isan hibitarsibesib Pharisee hinowar. Basit firis gagagamih naatu Pharisee Tafaror Bar ma’utayah hiyafarih hin Jesu bain fatuminamih.
33 Jesús rumo aipo ehi:
33 Imih Jesu eo, “Ayu boro men manin bairit tanama, naatu anamatabir maiye anan yait iyunu anan biyan anatit.
34 Che reca tẽira peye, ndapeicatui chietera rumo che reca. Esepia, ndapeicatui chiaveira peso vaherã che recosave —ehi ava eta upe.
34 Kwa boro ayu kwananuwuhu, baise boro men kwanatita’uru, naatu ayu menamaim anama’am, kwa boro men kwanan.”
35 Evocoiyase judío oporandu-randu oyeupe yuvɨreco:
35 Jew sabuw taiyuwih hima hi’o, “Iti orot boro menamaim nan nama naatu it men karam tanatita’ur? Ai i boro nan Greek wanawanah ata sabuw hitagey nanabin tema’am imaim nama ni’obaibiyih?
36 ¿Mara oya pĩha evocoiyase aipo, ‘Che reca tẽira peye, ndapeicatui chietera rumo che reca. Esepia, ndapeicatui chiaveira peso vaherã che recosave’ ehi yandeu? —ehi-ehi tẽi oyeupe yuvɨreco.
36 Kwa boro ayu isou kwananuwet baise boro men kwanatita’uru naatu ayu menamaim anama’am kwa boro men kwanan? Iti tur eo’o anayabin i abisa?”
37 Pieta ipa, ahe imboeteisa catu vahe, ahe arɨ pɨpe Jesús oñehe pĩrata ohã aipo ehi:
37 Hiyuw gagamin hi’aa sasawar ana yomanin, Jesu misir naatu fanan aumetawat na’in eo, “Yait ta sikan namamamah, kwanihamiy nan ayu biyau harew natom!
38 Esepia, inungar aipo ehi vahe icuachiaprɨ pɨpe, che reroyasar pɨha sui osẽra ɨai ndopai vahe nungar —ehi.
38 Yait ayu inabitutumu na’at kuna biyau harew kutom. Buk Atamaninamaim eo na’atube ‘Harew yawasin boro o wanawananamaim nanunuw.’”
39 ‘Che reroyasar oipɨsɨra Espíritu curi’ ohesave aipo ehi. Espíritu rumo ndou vɨtei ahese. Esepia, Jesús ahese ndoyevɨ vɨtei avei güecosa porañetesave.
39 Iti tur i sabuw iyab Jesu hinibitumitum Anun Kakafiyin hinabaib i isah eo. Iti boun ana veya Anun Kakafiyin i men yait itin bai, anayabin Jesu i men Tamah ana aiwob itinimih.
40 Osenduse ava rehɨi aipo nungar, amove aipo ehi:
40 Rou’ay wanawanan hima tur hinonowar sabuw afa hi’o, “Anababatun iti orot i God ana dinab orot.”
41 Ambuae aipo ehi:
41 Afa hi’o, “Iti orot i Rourubinen.” Naatu sabuw afa ibanak hi’o, “Rourubinen ana orot i boro men Galilee’ine nan?
42 Icuachiaprɨ pɨpe rumo aipo ehi Poropɨ̃sɨrosar oyesura mborerecuar guasu David sui iyavei ahera Belén pendar, David recua pendar itera —ehi.
42 Buk Atamaninamaim eo Rourubinen i boro aiwob orot David ana rara’ane naatu boro Bethlehem David ana bar meraramaim.”
43 Evocoiyase ava oyemboyaho-yaho yuvɨreco Jesús recocuer sui tẽi.
43 Imih nati kou’ay wanawanan kouseb matar anayabin Jesu isan.
44 Amove ava vɨraso pota tẽi yuvɨreco soquenda; ndipoi eté rumo ẽgüe ehi vahe yuvɨreco chupe.
44 Sabuw afa hikok hitab hitafatum, baise men yait ta biyan butubun.
45 Sundao tũparo rãrosar oyevɨ yuvɨreco Jesús recosa sui. Fariseo eta iyavei pahi eta rerecuar evocoiyase oporandu yuvɨreco chupe aipo ehi:
45 Imaibo Tafaror bar ma’utenayah himatabir hin firis ukwarih naatu Pharisee biyah hitit naatu firis ukwarih himisir ma’utenayah hibatiyih, “Aisimamih men kwa bai kwana kwatit?”
46 Sundao tũparo rãrosar evocoiyase aipo ehi:
46 Ma’utenayah hiya’afutih hi’o, “Iti orot tur eo’o, i men orot afa te’eo na’atube eomih!”
47 Fariseo eta iyavei mborerecuareta evocoiyase aipo ehi yuvɨreco:
47 Pharisee hibatiyih, “Kwa kwa’o anananiyan kwa auman ifuwi ebobonawiyi kakaf i?”
48 Ndipoi eté niha ore mboetasa mborerecuar iyavei fariseo vɨroya vahe yuvɨreco.
48 “Kwata’itin ukwarih afa o Pharisee orot afa tur hinonowaraban Jesu hitumitum?
49 Co ava rehɨi tẽi ẽgüe ehi yuvɨreco. Ahe rumo ndoicuai vahe Tũpa porocuaita yuvɨreco, sese iñemoɨrosavrɨve ité yuvɨrecoi —ehi sundao tũparo rãrosar upe yuvɨreco.
49 Aiyabin! Iti rou’ay Moses ana ofafar i men ta hiso’ob, imih i God ana orarafen baban tema’am!”
50 Evocoiyase Nicodemo, acoi oso vahe pɨ̃tu pɨpe Jesús pɨri, ahe avei eté fariseo pãhuve secoi, ahe aipo ehi:
50 I taiyuwih hai orot ta wabin Nicodemus i wan in Jesu biyan tit,
51 —Yandeundar porocuaita mboavɨye ãgua ndiyai, “Ereyavɨ mbahe” yahe voiño tẽi que ava mbahe sembiapocuaẽhɨ vɨteseve —ehi.
51 Imih i ana kou’ay ibatiyih, “It ata ofafar eo orot anasinaf kakaf i wan tananuwet imaibo tanab tanan ata ofafaramaim tanibabatiy.”
52 Evocoiyase omboyevɨ yuvɨreco:
52 Hiya’afut hi’o, “Nicodemus o auman i Galilee orot? Baise Buk Atamaninamaim inanunuwet boro men inatita’ur, dinab orot i men Galilee’ine na.”
53 Ipare opa yuvɨraso ñepei-pei güẽta rupi.
53 (Naatu rou’ay hima’am hitarboubun himisir hai bar hai bar hin.)

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.