1 Coríntios 10
Endagaano Empyaka Omu Lugwere (GWR) vs AAI
1 Atyanu boluganda, ntaka mumanye muti abazeiza baiswe bonabona, batambuliranga ansi wʼekireri ekyabalungamyanga, oKibbumba oweyabbaire ngʼababitya omu Nyanza eNtukuliki.
1 Taitu, ata a’agir Moses nawiyih hititit ana veya abisa isah mamatar i kwananot. Ata a’agir etei rofom re tafafarih nawiyih Red Sea yan owasasin hirabon rewan rounane hiyen.
2 Ekyo ekyʼokutambulira ansi wʼekireri nʼokubita omu nyanza kyabbaire ooti bonabona bababatizire era ni basuuka basengereri ba Musa.
2 Rofom wanawanan naatu riy wanawanan hirarabon ana veya, etei bapataito hibai Moses ana bai’ufununayah himatar.
3 Era bonabona balyanga kyokulya kinanyere ekyo ekyʼomwoyo oKibbumba ekiyabagabiranga.
3 Naatu Ayubih ana bay itinin ta’imon marane hire’er etei hibow hi’aa.
4 Era bonabona banywanga maizi ga mwoyo gananyere ago oKibbumba ageyabagabiranga nga gazwa omwibbaale erya mwoyo eryatambulanga nabo, era eibbaale eeryo yabbaire Kurisito.
4 Na’atube ayubit ana harew itinin ta’imon marane re’er etei hitom, naatu ayubit ana To’one harew tit hitomatom nawiyih bairi hin, nati to i Keriso taiyuwin.
5 Neye era abakira obungi kwibo, oKibbumba yabanyiigiire, nʼolwekyo bangi kwibo ni bafa era nʼemirambo gyabwe ni gimagalikira omwidungu ooti bisubi.
5 Baise God ata a’agir moumurih na’in isah men iyasisir, imih himorob arar yan hai rarik awan karatan.
6 Atyanu ebintu ebyo byabbairewo ngʼekyokuboneraku eeri iswe, kaisi titwegombanga okukola ebikole ebibbibibbi, ngʼabazeiza baiswe owebakolere.
6 Naatu sawar iti himamatar i bai’obaiyen na’atube it isat, ebimatnuwit saise men kakafin sinafumih nakura’ara’ahit hisisinafube tanasinafumih.
7 Aale titwasinzanga ebifaananyi, ngʼabamo kwabo owebakolere, era ngʼowebakiwandiikire bati, “Abantu batyaime okulya nʼokunywa, kaisi ni basetuka okubinira ebifaananyi amabina gʼoweemu.”
7 Wagabur ata a’agir sawar iu’inuwih hikwakwafirih na’atube tanasinafumih. Buk Atamaninamaim iti na’atube eo “Sabuw himare hiyuw hi’aa hibiyasisir, hai yasisir botabir hitom hikoko’aw himisir hiwa’an kwanekwan.
8 Kale iswe tituli nʼokukola ebikole ebyobulendi ngʼabamo kwabo owebakolere, era ni kizweraku abantu 23,000 okufa omu lunaku olumo.
8 Imih uwatanah afa hibiwa’an kwanekwanabe men taniwa’an kwanekwan, anayabin nati na’atube hisisinaf, veya ta’imon wanawanan sabuw etei 23,000 ah uy hire himorob.
9 Era titwakemanga oKurisito okubona ooba ngʼayinza okutubonereza, ngʼabamo kwabo owebamukemere, ni kibazweraku empiri okubaita.
9 Ata Regah men routobonamaim tanayai, uwatanah afa na’atube hisinaf Regah hirurutubun etei tuwamorob yubih himorob.
10 Era titwezulugumanga, ngʼabamo kwabo owebeezulugumire, ni kizweraku oKibbumba okutuma omalaika owʼokufa, nʼabaita.
10 Men tanagam kwanekwan, anayabin afa na’atube hisisinaf gurugurusen ana tounamatar na etei rouw himorob.
11 Atyanu ebintu ebyo ebyatuukire oku bantu abo, byabbaire byokuboneraku eeri iswe, era babiwandiikire lwʼokutulabula niiswe abaliwo ngʼenkomerero yatira okutuuka.
11 Sawar iti himamatar etei i bai’obaiyen na’atube it isat, naatu baimatnuwit isan bukamaim hikirum. Anayabin veya iti boun tama’ama i tana mar yomanin tatit.
12 Nʼolwekyo oyo aseega ati ayemereire kusani omu kwikiriryakwe, ali nʼokwegenderezanga kaisi tiyaagwa nʼakuzwamu.
12 Imih o yait kunotanot i kubatabatkikin, inakaif gewas men inare’emih.
13 Mumanye muti ebikemo ebimubitamu niibyo ebituuka oku bantu bonabona. Iye oKibbumba mwesigwa, era tiyalekenge ni babakema okukiraku ekimwezya okugumira. Neye owebabakemanga era yabawanga engeri yʼokukigumira era awo nʼabateekerawo nʼengeri yʼokukibitamu.
13 Routobon mar etei o kubaib na’atube, nati routobon ta’imon sabuw etei tebaib. Baise God ana omatanen mar etei ekakaif. Imih boro men nihamiy routobon gagamin inab a fair nanatabir a niyaweyaw inare’emih. Baise routobon inabaib ana veya i boro fair nit inabatkikin naatu ef nabotawiy inahaiw inatit.
14 Nʼolwekyo bainange abatake, mwewalenge okusinza ebifaananyi.
14 Isan imih au ofonah, wagabur hai bowabow etei kwanihamiyen.
15 Era ntumula na inywe nga mmaite nti muli bantu abategeera. Kale musalewo oku bintumula ooba nga bituuce.
15 Ayu iti tur i kwa not wairafi isa ao, saise au tur naniyan kwanab abisa ao kwana’itin.
16 Owetunywa oku kikopo kyʼenviinyo egitubba tusabiire enkabi, titubba tugabana ku musaaye gwa Kurisito? Era owetulya omugaati ogwo ogutuvunavunamu titubba tugabana ku mubiri gwa Kurisito?
16 Merarayow ana kerowas imaim God ana merar tayiy tatomatom ana veya, Keriso ana rara etei tafafaram. Naatu rafiy taimasib ta’ani’aan ana veya it etei’imak Keriso biyan tafafaram.
17 Atyanu olwʼokubba omugaati igwo gumo ogutuvunavunamu okulya, iswe abangi tuli omubiri gumo, olwʼokubba swenaswena tugabana oku mugaati gumo ogwo.
17 Anayabin rafiy fafar i ta’imon, it moumurit na’in, baise biyat i ta’imon, imih rafiy ta’imon tafafaram.
18 Aale mubonere oku Baisirairi, ibo owebalya esadaaka egibabba bawongere oku kyoto, tigibaleeta omu kintu ekimo nga bagiwaayo eeri oKibbumba?
18 Israel sabuw hai sinaf i kwananot. Sheep tebow terouw gem tafanamaim tisibor finimih turih tefaram ta’aau i God bairi nati’imaim tibita’imon maiye.
19 Olwo owenkoba ntyo mba ntegeeza nti ebyokulya ebibawongere eeri ebifaananyi ebyʼokusinza biri nʼekibikola? Ooba nti ebifaananyi ebyo ibyo biri nʼamaani?
19 Men kwananot ayu nati wagabur naatu sibor nati wagabur isah kwasisibor i abibasit kwanarouw.
20 Kadi, tiniikyo ekintegeeza. Ekinkoba kiri kiti, ebyo abantu ebibasadaaka, babiwonga eeri mizimu, neye tibabiwonga eeri Kibbumba. Kale tintaka inywe mubbe nʼenkolagana nʼemizimu.
20 En! Baise, abisa au’uwi ana’an i iti na’atube. Eteni Sabuw hai sibor i wagabur isah tisisibor, men God isan. Imih ayu men akok kwa wagabur bairi kwanikofan.
21 Inywe timwezya okunywa oku kikopo kya Musengwa, kaisi tete ni munywa nʼoku kikopo kyʼemizimu. Era inywe timwezya okulya ekyokulya oku menza ya Musengwa, kaisi tete ni mulya nʼekyʼoku menza yʼemizimu.
21 Kwa men karam boro Regah ana kerowasamaim kwanatom, naatu iban maiye wagabur hai kerowasimaim kwanatom. Naatu men karam Regah ana gem kakafiyinamaim kwanaa, naatu wagabur ana gem tafanamaim kwanaa maiye.
22 Aale owetukola tutyo, olwo titubba tusetula busungu bwa Musengwa iye oKibbumba? Inywe museega muti tuli nʼamaani okumukiraku?
22 Men tanasinaf Regah ana yaso’ar tanakura’ahimih. Kwanotanot it Regah ana fair tanatabir? En!
23 Atyanu abamo kwinywe mukoba muti, “Banjikirirya okukola ekintu kyonakyona.” Dala niiye owekiri, neye tibyonabyona nti bigasa. Kale zena nkoba nti, “Banjikirirya okukola ekintu kyonakyona.” Neye nga tibyonabyona nti bibbeera omuntu okukula omu bya mwoyo.
23 Sawar etei i sinaf isan hibasit, baise sawar etei boro men ta ana gewasin nitimih. Naatu sawar etei i sinaf isan hibasit, baise sawar etei boro men hinibaisimih.
24 Kale atyanu buli moiza kwinywe tiyaafangayo ku kwegasa niiye onyere, neye afengeyo ku kugasa bandi.
24 Men yait ta akisin ana gewasin nanuwetamih, baise taituwan hai gewasin nanuwet.
25 Buli ekibatunda omu katale, olyenge-kulya anambula kwegogonya ngʼoseega oti, amo ni kibba nga kiwonge eeri ebifaananyi.
25 Ahar efanamaim masanuw kwanatotobon kwana’aamo, men anot hinamour kwanibatebatemih.
26 Ekyo kityo olwʼokubba eKiwandiike kikoba kiti, “Ekyalo nʼebintu byonabyona ebirimu bya Musengwa iye oKibbumba.”
26 Anayabin Buk Atamaninamaim iti na’atube eo, “Me yan sawar tutufin etei tema’am i Regah nowan.”
27 Era omuntu atali mwikirirya owakwetanga oku kiinulo, era nʼosiima okwaba, buli ekibakuleeteranga okulya, olyenge-kulya anambula kwegogonya ngʼoseega oti, amo ni kibba nga kiwonge eeri ebifaananyi.
27 Orot baitumatum atin nifefeyani airi bay aamih kwanamare abisa namaim nayayare ina’aan, men anot hinamour inibatebatemih.
28 Neye omuntu owakukobanga ati, “Ekyokulya ekyo bakiwongereyo eeri ebifaananyi,” awo tokiryanga olwʼoyo akukobeire, nʼolwʼenseega okutabbaawo eti, tikisa okukirya.
28 Baise orot ta tainimaim na’afare nao, “Iti bay i wagabur isah hisibor.” Nati bay men ina’aan, orot eo’otani i inakakafiy anayabin masanuw ina’ani’aan boro inasinaf kakaf.
29 Ekyo tintegeeza nseegayo neye yʼoodi akukobeire. Ekyo kityo olwʼokubba aale lwaki eidembe lyange liri nʼokusinzirira ku nseega yʼomuntu gondi?
29 Nati i men o kakafin kusisinafumih, baise orot nati eo’otani na’iti boro o kakafin sinaf narouw nao. Aisim boro ayu au roufamen abaib sabuw afa hai notamaim ayu hinafufunu?
30 Atyanu owendya ekyokulya nga neebalya oKibbumba, lwaki bannenya olwʼekyo ekinebaliryaku oKibbumba?
30 “Ayu au bay isan God aifefeyan igegewasin abai ani’aan, aisim sabuw boro au bay abigegewasin isan kakafin hinarouw hinao?”
31 Kale byonabyona ebimwakolanga, abba kulya ooba kunywa, mubikolenge nga mugenderera kugulumalya Kibbumba.
31 Imih abisa ku’ani’aan o kutomatom o kusisinaf etei God wabin bora’ara’ahin isan inasinaf.
32 Aale atyanu timuzwerangaku aBayudaaya ooba aBayonaani, ooba abʼekanisa ya Kibbumba okwesiitaala.
32 Jew sabuw, Greek sabuw, na’atube ekaleisia sabuw wanawanahimaim men yait ta iniwa’an yababan nab nare’emih.
33 Era abantu nywenanywena mubbe ooti ninze. Ekyo kityo olwʼokubba mu byonabyona ebinkola tinfaayo ku kwegasa ninze onyere, neye nfaayo kugasa bantu bonabona kaisi bayezye okulokoka.
33 Ayu i mar etei asisinaftobon sabuw afa aniyasisirih, saise anibaisih yawas hinab, men ayu taiyuwu aniyasisiru.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.