Marcos 9
Buki Kimaasabaina (GVS) vs AAI
1 Tuwaina Yeisu idigo kana,
1 Jesu sabuw iuwih eo, “Turobe a tur ao’owen kwa afa iti kwama’am boro morobo’e yawas kwanama’am maramaim God ana aiwob fairin boro nanan kwana’itin.”
2 Maliyalina ainima tayamo mlidi Yeisu itáoya, Pita, Yemesa be Iyoni ikabidi, aditava sina koya maanawena goi situko. Maeko goi sigite Tauyana ana kaigigita ikanagavila,
2 Veya etei six sasawar ufunamaim Peter, James naatu John, Jesu buwih bairi akisihimo hiyen hin oyaw tafantoro’ot hitit. Nati’imaim matah yan hi’itin Jesu ana yumat botabir.
3 nakae ana kwama sitomoéyala nakae sivapopowou toina go, ana kaigigita geya vatau tayaamo poyapoya goi itoboine bei kwama ikimavade ana popowou nakae.
3 Naatu ana faifuw hina hikwes anababatun, men karam tafaramamaim orot babin ta na’atube tasouwen hitikwes.
4 Ago Eliyau be Mosese sisowóduwo tauyadi yaidi goi go, Yeisu taiyao sibobóbwara.
4 Nati’imaim Elijah, Moses hairi hirerereb Jesu bairi hibat hio’o bai’ufununayah nah tounu hi’itih.
5 Go Pita iigitedi, tuwo ikaubesobeso idigo kana,
5 Peter Jesu isan eo, “Regah aki bairi tanan i gewasin maiyow, aki boro sis tounu ana wowab, ta o isa, ta Moses isan, naatu ta Elijah isan.”
6 Pitayana geya iyagoiyeta manakaena ibobóbwara. Bogina kuyagoi. Adi taito atedi iyova gagaina.
6 Nah tounu hai bir ra’at Peter tur erekasiy auman eo kwanekwan.
7 Niga gaota isowóduwo iumaidi go, gaotayana goi níyana tayamo sinove, idigo kana,
7 Naatu sakuk earuw na ana youninamaim tarsumih naatu sakuk wanawanan orot fanan hinowar eo, “Iti i ayu Natu au yabow, tain kwanarub nao kwananowar!”
8 Livalayana sinove go, matabuwodi simatavilavila, tauyadi geya sigitedita, go sem Yeisu anetava sigite ikaaiyaka kidi taiyao.
8 Naatu matah doda iwa’an hibat hibinuwanuw men yait ta hi’itin, baise Jesu akisinamo bairi hibatabat hi’itin.
9 Ikavava, koya goi sisousou go, Yeisu ilovinaedi idigo kana,
9 Oyawane hire hinan auman abisa hi’itin isan Jesu tur fokarin maiyow eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen kwanama’am Orot Natun morobone namisiribo.”
10 Tuwo ina livala sikabikaone go, taudiva sibobóbwara kadi,
10 Jesu abistan eo i fanan hibai, baise morobone misir maiye eo anayabin hikasiy taiyuwih hima hibabatiyih.
11 Go Eliyau ina sowóduwo pasina tauyadi silumadade sidigo kadi,
11 Imaibo Jesu hibatiy, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah hio Elijah i boro wan nan?”
12 Yeisu kana,
12 Jesu iyafutih eo, “Kwanaso’ob Elijah i wan Roubininenayan orot aunan i’iyon na sawar etei yabuna, baise aisimamih Bukamaim hikikirum hio, ‘Orot Natun nanan i boro hinakwahir naatu bai’akir gagamin na’in nab.’
13 Moitamo Eliyauyana igimiima go, ame alatuuwokoimi konōve: Bogina ima go, kaga nakae latuwodi siguinuwe tauyana yaina, e nakae siguinuwe. Moe nakae Gínina Kimaasabaidi sitalavaita tauyana manuna.’
13 Baise a tur ao’owen, Elijah i marasika na naatu sabuw hai kokomaim yawas kakafin maiyow isan hisinaf mi’itube Bukamaim eo na’atube.”
14 Pita, Yemesa be Iyoni Yeisu taiyao sisou sina sediyao tovatotówana yaidi go, sikandobala boda gagaina sigitedi ina tovatotowanayaoyadi sitaoyakobudi go, Yaubada ina Katukeda ana tovatulukwanayao tovatotówana taiyao sikaumaakimaki.
14 Hire hinan ana bai’ufununayah afa bairi hibita’imon ana veya sabuw hiru’ay hi’a’ar bebera’uh hi’itih. Naatu Ofafar bai’obaiyenayah afa auman hina hibusuruf bairi higam.
15 E sisowóduwo, boda madabokina sikandobala Yeisu sigite, sikainaopa gagaina, tuwo silokoina sima siuyaone.
15 Sabuw hiru’ay Jesu hi’i’itin ana veya hifofofor men kafaita naatu hinunuw hin hibai ana merar hiyi.
16 Ago ilumadadedi idigo kana,
16 Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih, “Abistan isan bairi kwagamigam?”
17 — ausente —
17 Orot ta kou’ay wanawanan iya’afut eo, “Bai’obaiyenayan ayu au kek abai ana o isa, anayabin afiy kakafin iwanasum awan bofafaren tur men eo’omih.
18 — ausente —
18 Naatu afiy kakafin kaun eyey ana veya ebai erouw me yan ere awan fusifusin ekubar naatu wan eyob takitak tebiwa’an naatu an uman etei’imak tewowofaf. Ayu a bai’ufununayah afiy kakafin nuninamih auwih, baise men karam hitasinaf.”
19 Go Yeisu idigo kana,
19 Jesu iuwih eo “Kwa iti boun ana sabuw ayu men kwabitutumu, mar boro bai’ab bairi tanama? Ayu boro men manin kwa bairit tanama tanabow? Kek kwabai kwana aitin.”
20 E tuwo gomanayana sime go, dimoniyana ikandobala Yeisu igite, e mainao gomanayana ikinagove. Tuwo gomanayana ikapusi isou poyapoya goi ikanasipusípula be nakae tobuna goi polu iisowóduwo.
20 Kek hibai hina Jesu biyan hitit, afiy kakafin nuw Jesu i’itin ana veya kek busuruf an uman duduwar rab naatu me yan re rab firur awan fusifusin kubar.
21 Go kina Yeisu ilumadádana gomanayana tamana yaina idigo kana,
21 Jesu kek tamah ibatiy, “Iti kek sawow maninaka bai ma?” Tamah iya’afut eo, “Tasiyar ana mareika sawow bai,
22 Tuta liliuna kina dimoniyana natugu ilave isou yeu goi o bwae goi bego ikaumate. Tauna, neta ikakapu yaim, e mam nuwokapisi kuvaitema’, tamanayana kaena.
22 matan fufur asabuninamih ebai en wairaf wan eyey naatu harew yan ere’er, baise o baiyawasin isan isa nakakaram na’at basit kwiwanbabanu baibais kwiti.”
23 E kina go Yeisu kana,
23 Jesu iya’afut eo, “Karam, o inabitumatum na’at sawar etei o isa boro hamehameh maiyow hinamatar.”
24 Tuwo mainao korotoyana iduduwo kana,
24 Kek tamah mar ta’imonamo iya’afut eo, “Ayu abitumatum baise kwibaisu au baitumatum tafan kuya’abar era’at.”
25 E Yeisu boda igitedi silokoina simamaima, tauna dimoniyana ilovinae idigo kana,
25 Jesu sabuw i’itih i hina yaten hiyey, imih Jesu afiy kakafin isan tur fokarin maiyow eaf iu, “O afiy tain gugurin awa gugin au’uwi kek biyanamaim kwihamiy kutit naatu men ina’intabir inarun maiye!”
26 Tuwo moitamo dimoniyana mana podeda gómana ikinagove, tauna itatátava gagaina go, gomanayana yaina goi isowóduwo ina. Ago gomanayana ana kaigigita tokámasa nakae, tauna boda sigite, sitainasi kadi,
26 Afiy kakafin iwow itarakouw kek busuruf an uman duduwar rab, naatu afiy kakafin rauwatait bihir kek re imamayay in, naatu sabuw hinot i morob hirouw.
27 E kina go Yeisu gomanayana nimana iyoisi, ikaitáoe. E gómana itáoya, bogina idedevina.
27 Baise Jesu na ofere kek uman bai ibais imisiruw misir.
28 Yeisu mana tovatotowanayao sina vada tayamo goi sisiu go, ina tovatotowanayaoyadi taudiva Yeisu silumadade sidigo kadi,
28 Nati ufunamaim Jesu bar wanawanan run naatu ana bai’ufununayah wa’iwa’iramaim hibatiy, “Aisim aki afiy kakafin men anun titamih?”
29 Tauyana idigo kana,
29 Jesu iyafutih eo, “Men abistanamaim boro sawar iti na’atube hinamataramih, baise yoyoban akisinamo.”
30 Amoko goi Yeisu mana tovatotowanayao sitáoya amo asayana sikalave go, sina Galili parovinsi goi sisiu siketoiya sinonoina Kapaneumi manuna. Go geya latuwona toni kasa siyagoi ikaaiyaka ina vatulúkwana pasina.
30 Jesu ana bai’ufununayah bairi nati efan hihamiy, i hibusuruf Galilee wanawanan hiremor hin. Jesu men kok sabuw etei hitaso’ob i menamaim hinan.
31 Moitamo. Sinonoina enao goi ina tovatotowanayao ivatuulukoidi kana,
31 Anayabin i ana bai’ufnunenayah bi’obaibiyih. Naatu ana bai’obaiyenamaim iuwih eo, “Orot Natun boro hinabonawiy gawan umahimaim hinayai naatu hina’asabun namorob, veya tounu ufunamaim boro namisir maiye.”
32 Go ina livalayana ina tovatotowanayao geya siyagoiyeta. Ago simatoita bego ina livalayadi manudi silumadade.
32 Bai’ufnunenayah iti tur bi’obaiyih naniyan men hibai naatu baibatiyin isan hibir.
33 Niga bogina sina Kapaneumi goi go, vada goi sikaaiyaka, Yeisu ina tovatotowanayaoyadi ilumadadedi idigo kana,
33 Imaibo hina Capernaum hitit, naatu hirun bar wanawanan hima’am Jesu ibatiyih, “Efamaim tanan kwa abisa isan kwagamigam?”
34 Go tauyadi madi omayamaya situgau. Bogina kuyagoi. Enao goi sikaumakimaki bego avatau yaidi goi toolagaina.
34 Baise fanan men hiya’afutimih, anayabin efamaim hinan i taiyuwih higam yait i orot gagamintoro’ot.
35 Tuwo Yeisu itusobu, ina tovatotowanayao yawou aiyuwo iduduwedi sima ilatuwokoidi idigo kana,
35 Jesu mare ana bai’ufnunenayah nah 12 eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Yait wan bai’iyonamih, i taiyuwin boro nan uftoro’ot nabat, sabuw etei’imak isah ni’akir nabow.”
36 Gómana tayamo ikabi, matadi goi ivatáoe. Ikavava, ivaayavau go, ina tovatotowanayaoyadi ilatuwokoidi idigo kana,
36 Naatu kek bai na nahimaim iu bat, uman kek tuwabunamaim rauwabon naatu eo,
37 ‘Avatauwa neta toosobudi gómana ame nakae yau yoigu goi siiuyaone, e yau nakae siuyaaonegu. Go avatauwa neta siuyaaonegu, agu toetuna nakae siiuyaone.’
37 “O yait ayu wabu’umaim kek gidigidih inabuwih hai merar inayiy, ayu au merar kuyiy, naatu o yait ayu au merar kuyiy, men ayu akisu au merar kuyiy baise yait ayu iyunu anan auman ana merar kuyiy.”
38 Go Iyoni idigo kana,
38 John eo, “Bai’obaiyenayan aki orot ta o wabimaim wagabur kakafih nununih ai’itin naatu a’otan, anayabin i men it ata kou’ay orot ta’amih.”
39 E kina go Yeisuyana idigo kana,
39 Jesu iya’afut eo, “Orot men kwana’otanimih! Orot yait ayu wabu’umaim ina’inan nati na’atube esisinaf boro men karam nati bowabow ufunamaim ayu isau tur kakafih na’omih,
40 Moe moitamo. Avatau neta geya ivakaleyedeta, e tauyana ivaiteda.
40 anayabin orot babin yait men it isat ibiwosai, nati it nowat.
41 Kogita. Avatauwa neta bwae sivanimmi unana komi yoimi Guyau ina bodao go, neta ame tauna siguinuwe, e ame alatuuwokoimi konōve: Adi vaiwówana nava bei sibabane.
41 Anababatun a tur o’owen, orot babin yait ayu wabu’umaim o harew it kutomatom anayabin o i ayu nowau, i turobe ana baiyan boro nab.
42 Avatauwa neta tayamo toosobuna guna tonumisayao yaidi goi sivakapusiye, e liuna gagaina toina bei sibabane. Neta gurewa gagaidi sikabidi, nukotodi goi sisikoidi go, tauyadi silavedi sisou sina négwasa goi sisalili, moe liuna giiyaina, go sem Yaubada ina liuna bei gagaina.
42 Naatu ayu au bai’ufununayah hai baitumatum kikimin, orot yait nan hai not nabi’afiy, gewasin nati orot i boro sikan aumor hita’utan taiyan hititaiy tare.
43 Go ava nímana ami píkwana ana toyomátula, e kokūpo kokalāve. Neta ma nimakuuponimi go, yawoimi vata kobabane, e moe dedevina, go sem neta ma nimayuwoyuwoimi silavemi kosou asagabugabu ana yeu sabenínima vaatayaina goi, e moe igoyo toina.
43 O uma nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! Uma rounawat ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit uma rou’abaka itan efan kakafin wairaf wanatowan wan itayen,
44 — ausente —
44 motamot hita’ani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab ta’arahi.
45 — ausente —
45 Naatu a nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! A dubon ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit a rou’abaka inan efan kakafin,
46 — ausente —
46 motamot hina’aani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab na’arahi.
47 — ausente —
47 Naatu mata nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, kukubai kwisaroun! Mata ta’imon God ana aiwobomaim inarur i gewasin, men basit mata rou’abaka hinisrouni efan kakafinamaim inare,
48 Amoko goi Yaubada ina liuna ikaiyako vata. Nakae motemoteta tomata yaidi goi geya sikamaseta be nakae yeu geya ikamaseta.
48 nati’imaim
49 Yaubada yeu bei isiwoi soroti nakae tomota liliudi yaidi goi, adi kimavada manuna o adi vailai manuna.
49 Sabuw etei’imak boro wairafamaim na’arahih narusouwih hinan riyabe hinamatar.
50 Soroti dedevina go, neta ina togaga ikavava, manakaemi koguinuwe bei idedevinamna? Geya ae? Komi nakae. Kotagōna soroti ikaiyako vata yaimi, o tadigo kada, “Bei taiyao kotuboina.”’
50 Riy i gewasin baise naniyan nabi’en boro men karam hiniwa’an naniyan namatar maiye, imih kwa i riy wanawanamaim nama, saise taituwa bairi boro tufuwamaim kwanama.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.