João 7
Monoq Gotola Gosohaq (GAH) vs AAI
1 Lá okago, Zelusalegatí Zuta vegenalitini monó gizapa ve keza Izesuni apele ahulatune liki amuza milikago, Zutaia mikasi nene ahuloake Galilaia mikasigukó vogá ogá oko minamó.
1 Nati ufunamaim Jesu Galilee wanawanan run titit remor in, men kok au Judea tan anayabin Jew hai ukwarih hima hikakaif hitarab tamorob isan.
2 Lá oko noigo, avóike minumuni gekumú gili mina holisi alitokago,
2 Baise Jew sabuw Yagama Sis ana hiyuw aa ana veya i nabiyubin,
3 Izesuni agunamotamolate láa liki li amemó: Vegenaka zuha keza lu avevezaha la avevezaha oaká noanimó nene ánigatave loko imane apá ahulokoko voko Zutaia mikasiloka loló okako ánigatave.
3 Imih Jesu taitin hi’o, “O boro efan iti inihamiy naatu inan Judea inatit, saise a bai’ufununayah bowabow gewasih abistan kusisinaf hina’itin.
4 Makó nenémo omo utó itove lokoma asuguná minoko hozaváa ma alesá amive. Geza hoza nenémináa alitove lokoma, voko vegená kovogisaló utó okoko aliko ánigatanazo,
4 Anayabin orot yait sabuw etei su’ubin isan boro men wa’iwa’iramaim nabowamih. Baise bebeyanamaim nabow hina’itin. Imih a bowabow bebeyanamaim inabow tafaram tutufin etei ini’obaiyih hina’itin.”
5 liki izegipa agunamotamola keza lamó nene, aikumú gili alévolé amake láa liki likago,
5 I taiyuwin taitin men hitumitum, imih iti tur hi’o.
6 Izesú nene láa loko lo kimimó: Lekeza netá matá loló itune liki litá iki lilí itamóza, Zutaia apató vito gamenaváne velesá alitamive.
6 Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu au veya i men na tit, baise kwa a veya i mar etei bobotawiyen inu’in.
7 Monó gelema vegenalite mukahá lekepeleminigave. Neza nene miniki aliki ago golesa imoláa lo utó oaká nou netató gasó nimiaká niave.
7 Sabuw kwa boro men hinifutuwi, baise ayu boro hinifutuwu, anayabin ayu mar etei sabuw hai kakafih ao’orerereb.
8 Lekeza nene holisigú vilo. Neza nene gamenáne alitaminazo, itínasa ma tovaminogo uve.
8 Hiyuw isan kwa akis kwanan ayu men bairit tanan, anayabin ayu au veya anababatun i men na tit.”
9 Loko loake, Galilaia mikasiuka minamó.
9 Iti na’atube eo, i Galilee wanawananamaim ma.
10 Minokago, agunamotamolate goí iki holisi minatune liki Zelusalega tivikago, ezagó nene alika olío hizeko tovo imó.
10 Taitin hiyuw isan hiyen hinan, i auman ufuh yen in, men bebeyanamaim in baise i wa’iwa’iramaim in.
11 Notovo igo, holisi nene alitokago, Zuta ve keza aikumú lokatoká iki hiláauka voko noitive liki vitagá amó.
11 Nati hiyuw wanawanan Jew hai ukwarih Jesu isan hinuwet sabuw hibabatiyih, “Iti orot menamaim ema’am?”
12 Lá iki mihina iki vitagá niago, mukí vegenalite aikumú musímusika liki nilake lugáate Izesú nene ve lamanáma neve liki likago, lugáate géneka liake ahulalo, áisi nene vegená kelémo gopa napa oaká noive.
12 Sabuw wanawanahimaim baitarsibesib busuruf ra’at. Sabuw afa hi’o, “I orot gewasin,” afa hi’o, “Aiyabin i sabuw ebifufuwih?”
13 Liki lamóza, Zuta vetini monó gizapa vemú kehelele vizekago, gakó napagutí lamake asugunatoka lamó.
13 Baise men yait ta boro fanan aumetawat isan hitao, anayabin Jew ukwarih isah hibir.
14 Lá ikago, holisi holulagú Izesú nene monó zagusavegú itike monó apí okimike limó.
14 Hiyuw hi’aa na biyanfoun, Jesu na Tafaror Bar run naatu bai’obaiyen busuruf.
15 Lá oko noigo, Zuta ve keza sigaga lake áisi nene lelí sukulu lamimóma nemóza, monó mogona hiláaukatí geleaká imó nolive.
15 Jew hai ukwarih hifofofor men kafai ta naatu hi’o, “Iti orot menamaim kirum iti so’ob bai?”
16 Liki likago, Izesú láa loko lo kimimó: Neza monó apí olikimiaká noumó nene nezáne geleko lo lekemesá amuve. Nimisili vémitokatí geleko lo lekemeaká nouve.
16 Imaibo Jesu iyafutih eo, “Bai’obaiyen ayu abi’obaiyi i men ayu nowau, baise God ayu biyafaru i nowan.
17 Makó nenete Ómasímo lititoka molatitoka oko alitune liki gilitamó nene, alika Ómasilokatí nehe nenitokatí nehe nene ámina monokumú gili hee linigave.
17 O Yait ta God anakok kusisinaf boro inaso’ob ayu au bai’obaiyen i Godane enan, ai ayu taiyuwu au fairamaim ao’o.
18 Makó nenete kezáini kagata gilitató litamó nene kugupe aliki itiki linigave. Makó nenete kimisili ve hoza amelahikumukó agupe aleko ititune liki hozava alita ve nenete ve huluva, sozagi nomi vegená niave loko litune.
18 Yait taiyuwin ana fairamaim eo’o, i taiyuwin ana gewasin bain isan enunuwih, baise orot yait God ayu iyafaru anan ana gewasin enunuwih nati orot i turobe, i wanawananamaim men baifuwen ema’am.
19 Lekelikutí Mosé eza lo hukoko lo likimi gakó amegesa mila vegená ma niamave. Nenemú lekelisi nene nanamú nipilitune liki liaká niave.
19 Moses ofafar kwa it ai en? Aisim ofafafar men kwabi’ufunun naatu ayu rabu morobomih kwabiwa’an?”
20 Loko lokago, vegená mukilite lamó: Geza matuka gopa okago nolape. Éaho gipilitove noligo nolane.
20 Sabuw hiya’afut hi’o, “O wanawan i demon tema’am. Yait o asabunimih ebiwa’an?”
21 Liki likago, Izesú láa loko lo kimimó: Neza holisi zupa avevezaha hamokó loló umó nene ánigiake sigaga linamó neve.
21 Jesu iya’afutih eo, “Ayu ina’inan ta’imon asinaf kwa’itin naatu kwaifofor men kafaita.
22 Nenemú gililo. Mosé nene izegipatini kugupeló Ómasímini anosa milikitatave loko loleketamó nene, Mosé apí amimó. Avotike kezáini apí amóma neve. Lá okago, ámina hoza alita gamena alitokago, holisima neve liki lamiki ámina hoza hanuva aliaká niave.
22 Moses uwi natunat oro’orot Baiyariri hai veya’amaim hai ar, mo’oh kwa’afuw, nati i men Mosesine na, nati i kwa a’agir wabih gagamihine na. Imih kwa kek oro’orot hai ar mo’oh kwa’a’afuw.
23 Nene Mosé lo hukoko li gakó haha okative liki Ómasímini anosa nene izegipatini kugupeló nene holisi gamenaló milikimiaká nianazo, nénisi nene holisi zupa ve gepili alémo lamaná ukumú lekeza nanamú gili golesa iaká niave.
23 Kwa Baiyarir ana veya’amaim kek orot ana ar mo’on kwana’a’afuw nati Moses ana ofafar i men kwa’a’astu’ub, aisimamih ayu Baiyarir Ana Veya orot biyan tutufin abiyawas isan kwa ya esoso’ar?
24 Lekeza ánigi lamaná amikima gakó galinali lamilo. Mogonaló gili hee hee likigó lilo.
24 Men ufun ana’itininamaim sabuw kwanibabatiyih, baise a baibabatiyen i turobe’emaim kwanibatiyih.”
25 Loko lokago, Zelusale apá amelage luguhate láa liki lamó: Apilitune liki liaká nia vema imane nehe.
25 Nati isan Jerusalem sabuw afa hibusuruf hibatebat hi’o, “Orotoban iti i boun rabin morobomih ana ef tenunuwet?
26 Nana okago gakó utó nolitó imane kugulizaki vele nenete géneka litamave. Keza aí mogonáa giliki gili vevesamó Ómasímo gologí oletative loko lo mololeta vema noigo niahe.
26 Kwa’itin iban iti bebeyanamaim eo’o, naatu i men tur ta isan te’eo’omih. Kwa kwanotanot sabuw ukwarihiban hiso’ob gewas iti orot i turobe Rourubinen?
27 Lá oko nomive. Imane vémini getamoláa mota gelenoune. Gologí oletative loko lo mololeta vema utó itimómámini mogona ma gele vevesaminogo une.
27 Baise iti orot menane nan i aki aso’ob; Rourubinen nanan anamaramaim boro men yait ta naso’ob i menane na.”
28 Liki lamó nene Izesú Nasalete numutoka utó ihe like giliake láa liki likago, Izesú monó zagusavegú nene monó apí oketoko noike gakó napagutí láa loko limó: Íi, lekeza mogonánegi není getamó mogonáagi gelenoune liki linamóza, lumumó nene nezáne nagata geleko lememuve. Lamanalímini amelaho noive. Áisi nimiselekago lumumóza, lekeza aikumú nene gelemave.
28 Imaibo Jesu Tafaror bar wanawanan ma bi’obaibiyih fanan aumetawat na’in eo, “Turobe ayu kwa kwaso’ob, naatu menane anan kwa kwaso’ob? Ayu iti anan i men taiyuwu au kok ana, baise turobe ana God ayu iyunu ana. Nati orot kwa men kwaso’ob
29 Nénisi nene aí amatoka minutotí nimiselekago lemekumó nenazo, aí mogona gele vevesonouve.
29 ayu asu’ub, anayabin ayu ine ana naatu i iyunu ana.”
30 Loko lokago, Ómasilokatí lumumó neve loko likumú nagá aminigi amóza, gamenaváa alitamigove liki kigizató gena okago ahulamó.
30 Nati’imaim sabuw bain fatuminamih hiwa’an, baise men yait ta biyan butubun, anayabin ana veya i men natit.
31 Lá ikago, keitokatí vegená mukilite aikumú gili alévolé iake láa liki lamó: Imane vémo lu avevezaha la avevezaha oaká noinazo, gologí oletative loko lo mololeta vema anititive liki lina vemámo Izesuni aviligitihe. Óve, avilegeminogo ive.
31 Baise rou’ay gagamin wanawanan sabuw moumurin maiyow hitumitum naatu hi’o, “Rourubinen nanan ina’inan fairih moumurihika nasinaf iti orot boro nanatabir.”
32 Alegesá iki mina vegenalite láa liki nilago. Palisaio monó vegenalite giliake, keza guguni giziaká a ve napagi ligili hagili iake Izesuni nene nagá numukú alími milatave liki pilisi ve kimiselemó.
32 Rou’ay wanawanan Jesu sawar sisinaf isan hibitarsibesib Pharisee hinowar. Basit firis gagagamih naatu Pharisee Tafaror Bar ma’utayah hiyafarih hin Jesu bain fatuminamih.
33 Lá ikago, Izesú láa loko limó: Neza gamena koma lekelitoka mininake nimisili veloka atiginá oko vinogo uze.
33 Imih Jesu eo, “Ayu boro men manin bairit tanama, naatu anamatabir maiye anan yait iyunu anan biyan anatit.
34 Lá okugo lekeza nenikumú vitagá itamóza, ma ánigaminigave. Voko minatotoka nene nana iki ititave. Ma iteminigave.
34 Kwa boro ayu kwananuwuhu, baise boro men kwanatita’uru, naatu ayu menamaim anama’am, kwa boro men kwanan.”
35 Loko lokago, Zuta vete kezáitoka láa liki ligili hagili amó: Imane ve hitoka voko noiko vitagá itunikumú live. Zuta vegená Kiliki mikasiuka hutilí iki viki niamoláa keitoka voko minoko monó gakó apí o kemeko noiko vitagá itunikumú lihe.
35 Jew sabuw taiyuwih hima hi’o, “Iti orot boro menamaim nan nama naatu it men karam tanatita’ur? Ai i boro nan Greek wanawanah ata sabuw hitagey nanabin tema’am imaim nama ni’obaibiyih?
36 Lekeza nenikumú vitagá itamóza, ma ánigaminigave loko limó itó voko minatotoka ma iteminigave loko limó nene nana itikumú live, liki lamó.
36 Kwa boro ayu isou kwananuwet baise boro men kwanatita’uru naatu ayu menamaim anama’am kwa boro men kwanan? Iti tur eo’o anayabin i abisa?”
37 Zuta vegenalitini holisi napa nene asú inogo noigo, alegesá napa iki niago, Izesú oake gakó napa like láa loko lo kimimó: Makó keza nagamikumú kivisekikoma, nenitokatí iki natave.
37 Hiyuw gagamin hi’aa sasawar ana yomanin, Jesu misir naatu fanan aumetawat na’in eo, “Yait ta sikan namamamah, kwanihamiy nan ayu biyau harew natom!
38 Itó monó gotolaú nenikumú gili alévolé ita vegenakumú nene kigikagutí monó nenémo nagamí lisani nenémini oko zeko minanogo ive liki luhuva gizinamóma neve.
38 Yait ayu inabitutumu na’at kuna biyau harew kutom. Buk Atamaninamaim eo na’atube ‘Harew yawasin boro o wanawananamaim nanunuw.’”
39 Loko Izesú limó nene ezáamú gili alévolé ita vegená nene Sikalahú lehizeketatove loko limó neve. Eza okulumakú gonanalisi lapanalámini agikagú velesá itenamikeve loko Sikalahú velesá lehizeketamike limóma neve.
39 Iti tur i sabuw iyab Jesu hinibitumitum Anun Kakafiyin hinabaib i isah eo. Iti boun ana veya Anun Kakafiyin i men yait itin bai, anayabin Jesu i men Tamah ana aiwob itinimih.
40 Ámina gakó nene vegenalite giliake, lugáate Izesukumú nene lamaná Ómasímini agepagutí gakó loaká vele gakoláa gelekunike ageva nouhá ve imane noive.
40 Rou’ay wanawanan hima tur hinonowar sabuw afa hi’o, “Anababatun iti orot i God ana dinab orot.”
41 Liki likago, lugáate áisi nene Ómasímo gologí oletative loko lo mololeta vema noive liki likago, lugáate Izesukumú Galilaia mikasiuka utó ihe liki giliake pelevesava ziki láa liki lamó: Gologí oletati vema nene nana oko Galilaia mikasigutí utó itive.
41 Afa hi’o, “Iti orot i Rourubinen.” Naatu sabuw afa ibanak hi’o, “Rourubinen ana orot i boro men Galilee’ine nan?
42 Monó gotolaú nene gologí oletative loko lo mololeta ve eza Tevitini apá gotola Petelehe apakú itó Tevitini agapilamó zuhagutí utó inogo ive liki luhuva gizinamóma neve.
42 Buk Atamaninamaim eo Rourubinen i boro aiwob orot David ana rara’ane naatu boro Bethlehem David ana bar meraramaim.”
43 Liki liake, aikumú mini luga luga amó.
43 Imih nati kou’ay wanawanan kouseb matar anayabin Jesu isan.
44 Lugáate nagá amitune liki amó nene kigizató gena okago ahulamó.
44 Sabuw afa hikok hitab hitafatum, baise men yait ta biyan butubun.
45 Lá iake, monó zagusaveló pilisi ve minamó keza atiginá iki vikago, guguni giziaká a vegi Palisaio monó vegi keza loká ikitake lekeza nanamú alímiki amave.
45 Imaibo Tafaror bar ma’utenayah himatabir hin firis ukwarih naatu Pharisee biyah hitit naatu firis ukwarih himisir ma’utenayah hibatiyih, “Aisimamih men kwa bai kwana kwatit?”
46 Liki likago, pilisi vete áisi gakó nolimó nenémini iki ve makolite lisá amave.
46 Ma’utenayah hiya’afutih hi’o, “Iti orot tur eo’o, i men orot afa te’eo na’atube eomih!”
47 Liki likago, Palisaio ve keza láa liki lamó: Lekezagi ámina oko lokogoka vizekago nilahe.
47 Pharisee hibatiyih, “Kwa kwa’o anananiyan kwa auman ifuwi ebobonawiyi kakaf i?”
48 Monó gizapa ve lugáagi Palisaio ve lugáagi aikumú gelemó alévolé okago nilahe.
48 “Kwata’itin ukwarih afa o Pharisee orot afa tur hinonowaraban Jesu hitumitum?
49 Óve. Imane li huka gakó gelema vegená alegesá iki niamó nene usí vize kemenei vegenakó niave.
49 Aiyabin! Iti rou’ay Moses ana ofafar i men ta hiso’ob, imih i God ana orarafen baban tema’am!”
50 Liki likago, keikutí ve makó Nikotemó nene amunaló emane límugusigú Izesutoka vi vemámo láa loko lo kimimó:
50 I taiyuwih hai orot ta wabin Nicodemus i wan in Jesu biyan tit,
51 Lekeza lilo. Ve makó nene mogonáa giliki lihimavala ánigamiki apilitune liki liaká niahe. Monó gotolaú lá oko nomive.
51 Imih i ana kou’ay ibatiyih, “It ata ofafar eo orot anasinaf kakaf i wan tananuwet imaibo tanab tanan ata ofafaramaim tanibabatiy.”
52 Loko lokago, agivelage gahá amiki láa liki lamó: Gezagi nene ámina oko Galilaia mikasiukatí numuká ve noape. Monó gotolaú vitagá ova ova oko Galilaia mikasiukatí Ómasímini agepagutí gakó loaká ve makó utó itive loko keké nomive loko gilitanize. [
52 Hiya’afut hi’o, “Nicodemus o auman i Galilee orot? Baise Buk Atamaninamaim inanunuwet boro men inatita’ur, dinab orot i men Galilee’ine na.”
53 Liki liake, hutilí iki numúitoka vi vi amó.
53 (Naatu rou’ay hima’am hitarboubun himisir hai bar hai bar hin.)
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.