Mateus 22
Biblica® Avoin Elävä uutinen: Uusi testamentti vapaasti kerrottuna (FIN) vs AAI
1 Jeesus kuvasi vielä monien kertomusten avulla Jumalan valtakuntaa.
1 Naatu Jesu iban maiye oroubon tabo sabuw hai tur eowen eo,
2 Hän kertoi kuninkaasta, joka järjesti pojalleen hienot häät.
2 “Mar ana Aiwob ana itinin i boro iti na’atube. Ana veya ta aiwob orot natun tabin isan ana hiyuw bogaigiwas.
3 »Kutsuttiin paljon vieraita. Kun kaikki oli valmista, kutsutuille lähetettiin viesti: ’Juhla alkaa!’ Mutta joka ainoa peruutti tulonsa.
3 Naatu ana akir wairafih iyunih kob hin sabuw iyabowat hiyuw aamih hibowabow isah, baise etei’imak hikwahir hima.
4 Kuningas lähetti toiset viestinviejät ilmoittamaan: ’Tervetuloa häihin! Paistit ovat jo kypsymässä ja juhla voi kohta alkaa.’
4 “Imih aiwob orot iban maiye ana akir wairafih afa’abo iyunih eo, ‘Kwanan sabuw iyabowat na hiyuw aamih au’uwih hai tur kwana’owen, masanuw etei arauw hitab, naatu hiyuw etei abogaigiwas sawar, imih kwanan tabin ana hiyuw tanaa.’
5 Ihmiset eivät välittäneet kutsusta vaan menivät omiin töihinsä – kuka kauppaansa, kuka pellollensa.
5 “Baise hin hi’o, sabuw hiyuw aayah tur men hinowar, hai kokomaim hire nanabin hin. Orot ta au masaw in, orot ta re ana sitow bowamih in.
6 Jotkut hyökkäsivät kutsujien kimppuun ja uhkailivat heitä häpeämättömästi, jopa tappoivatkin muutamia heistä.
6 Naatu sabuw afa akir wairafih hibow hirouw, afa hi’asbunubunuw himorob.
7 Silloin kuningas suuttui. Hän lähetti sotilaita tekemään murhaajista lopun ja hävittämään heidän kaupunkinsa.
7 Aiwob orot anababatun yan so’ar, basit ana baiyowayah iyafarih hin sabuw ana akir wairafih hi’asbunubunuw etei hibow hirouw himorob naatu hai bar etei hi’afusar.
8 Sitten hän ilmoitti palvelijoilleen: ’Hääpäivällinen on valmis. Kutsumani vieraat eivät olleet kutsun arvoisia.
8 “Imaibo aiwob orot ana akir wairafih afa’abo eaf hina iuwih eo, ‘Tabin ana hiyuw i abogaigiwas sawar, baise sabuw au’uwih men yait ta namih.
9 Menkää katujen risteyksiin ja pyytäkää juhliin kaikki jotka tapaatte.’
9 Imih kwanatit kwanan ef gagamih yahimaim sabuw kwana’i’itih etei kwana’uwih hinan tabin ana hiyuwamaim hinarun.’
10 Palvelijat tekivät niin kuin kuningas käski. He toivat juhlasalin täyteen ihmisiä. Joukkoon mahtui sekä hyviä että pahoja.
10 Basit akir wairafih hitit hin ef gagamih yahimaim orot babin hi’itih etei hibow, kakafin, gewasin etei hiteten hinatabin ana efanamaim hitit.
11 Kun kuningas tuli tervehtimään vieraita, hän näki, että eräällä miehellä ei ollut juhlapukua, jollainen oli varattu kaikille vieraille?
11 “Aiwob orot na nanawan hai merar yi ibabatiyih inan, basit orot ta tabin ana faifuw usina’e na ma’am itin.
12 ’Hyvä ystävä, miten voit olla täällä tuollaisissa vaatteissa?’ hän ihmetteli. Mies ei osannut vastata.
12 Naatu ibatiy eo, ‘Au begon, o mi’itube’emih tabin ana faifuw usina’e ina irun kuma’am, etawan menane irun?’ Baise orot men tur ta eo.
13 Kuningas antoi palvelijoilleen käskyn: ’Sitokaa tämän miehen kädet ja jalat ja heittäkää hänet ulos pimeään, missä hän joutuu itkemään ja valittamaan.’
13 “Basit aiwob orot ana akir wairafih iuwih eo, ‘Orot an uman kwafatum kwabai kwan ufun kwaisaroun ere gugumin wanawanan nama, narerey wan nitarfofor naso’ob.’”
14 Monia kutsutaan, mutta vain harvat valitaan.»
14 Naatu Jesu ana tur yomaninamaim eo, “Sabuw moumurih na’in God ea’afih, baise matan ta’amo boro narubinih.”
15 Fariseukset yrittivät keksiä, kuinka saisivat Jeesuksen puhumaan sellaista, mistä hänet voitaisiin pidättää.
15 Basit Ofafar Bai’obaiyenayah afa hin sa’ab akisihimo hiku’ay Jesu baikubibiruwin isan hiyakitifuw.
16 He lähettivät asialle omia miehiään ja Herodeksen puolueen jäseniä. Nämä selittivät: »Opettaja, tiedämme, että olet rehellinen ja pidät kiinni totuudesta, maksoi mitä maksoi. Et pelkää tai suosi ketään.
16 Imaibo hai bai’ufununayah afa naatu Herod ana kou’ay sabuw afa hin Jesu biyan hitit hio, “Bai’obaiyenayan, aki aso’ob. O i anababatun turamaim kuo, God ana sabuw isah abisa ekokokomaim kubi’obaiyih, abisa sabuw tenotanot isan men kubiyababan, anayabin o men orot babin ufuhine ku’i’itin.
17 Sano nyt meille, onko oikein maksaa veroja Rooman hallitukselle?»
17 Imih kuo anowar. Caesar isan kabay tanabibaiyan boro ata ofafar tana’astu’ub, ai en? O mi’itube kunotanot?”
18 Jeesus näki heidän lävitseen. »Voi teitä tekopyhiä», hän huokasi. »Ketä yritätte pettää kysymyksellänne?
18 Jesu mar ta’imon hio hai tur naniyan bai uwih eo, “Kwa i wanawan rerekabih! Aisim ayu kwabikubibiruwu?
19 Antakaahan tänne kolikko.» He ojensivat hänelle rahan.
19 Kabay kwabai kwana kwai’obaiyu aitin.” Naatu kabay hibai hina hitin.
20 »Kenen kuva siihen on painettu?» Jeesus kysyi.
20 Itin sawar imaibo eo, “Iti kabayamaim i yait ayubin naatu wabin tema’am?”
21 »Keisarin», he vastasivat.
21 Hiya’afut hio, “Caesar.” Basit Jesu iuwih eo, “Abisa Caesar nowan Caesar kwanitin, naatu abisa God nowan God kwanitin.”
22 Jeesuksen vastaus sai heidät sanattomiksi, ja he lähtivät tiehensä.
22 Iti na’at eo hinonowar ana maramaim hifofor men kafaita. Naatu hihamiy himatabir maiye hin.
23 Samana päivänä tulivat muutamat saddukeukset, jotka eivät uskoneet kuolemanjälkeiseen elämään, kysymään Jeesuksen mielipidettä:
23 Nati veya ta’imon kau’ay ta wabin Sadducee hai sabuw afa hina Jesu biyan hitit hio, “Sabuw morobone boro men hinayawas maiye.”
24 »Mooses sanoi, että jos mies kuolee lapsettomana, hänen veljensä on mentävä lesken kanssa naimisiin. Heidän lapsensa perivät kuolleen omaisuuden.
24 Naatu hio maiye, “Bai’obaiyenayan Moses eo tautabin orot ain natun en namomorob tain boro tuwah ana kwafur ni’aawan, saise hairi hina’in kek hinatufuw tuwah efanin.
25 Eräässä tuntemassamme perheessä oli seitsemän poikaa. Vanhin solmi avioliiton ja kuoli lapsettomana. Seuraava poika meni sitten naimisiin lesken kanssa.
25 Imih marasika orot, ain uf nah etei seven hima’am, basit orot ain tabin naatu kek en morob. Ana kwafur tain i’aawan.
26 Myös tämä mies kuoli lapsettomana. Vaimosta tuli kolmannenkin veljeksen puoliso.
26 I auman kek en morob. Naatu tain ta bo kwafur i’aawan maiye. Kek en morob ef ta’imon na’atube hisinaf re in yomanin hi’asa’ub.
27 Loppujen lopuksi hän ehti olla naimisissa kaikkien seitsemän kanssa ennen kuin kuoli itse.
27 Uf toro’ot, babin morob.
28 Kenen vaimo hän oikein on kuoleman jälkeen?»
28 Orot etei i babin ta’imon hi’aawan, imih ana maramaim morobone hinamimisir maiye, babin i boro menatan ni’aawan?”
29 Jeesus vastasi: »Te erehdytte, kun ette tunne Raamattua ettekä Jumalan voimaa.
29 Jesu iyafutih eo, “Kwa i a not hikwaris. Anayabin Buk Atamanin men kwaso’ob, naatu God ana fair auman men kwaso’ob.
30 Ylösnousemuksen jälkeen ei avioliittoa ole. Ihmisistä tulee samanlaisia kuin taivaan enkeleistä.
30 Anayabin morobone hinamimisir ana veya tounamatar maramaim tabina’e tema’am na’atube bairi boro hinama.
31 Onko sitten elämää kuoleman jälkeen? Ettekö lue Raamattua? Siellähän Jumala sanoo teille suoraan:
31 Naatu morobone hinamisir maiye isan God eo Buk Atamaninamaim hikirum inu’in kwaiyab kwa’itin ei en? God iti na’atube eo,
32 ’Minä olen Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.’ He elävät yhä, sillä Jumala ei ole kuolleiden Jumala.»
32 ‘Ayu i Abraham ana God, Isaac ana God, naatu Jacob ana God.’ Nati God i sabuw yawasih hai God men sabuw murubih hai Godamih.”
33 Jeesuksen vastaukset tekivät syvän vaikutuksen muihin
33 Sabuw rou’ay gagamin iti tur hinonowar, hifofor men kafaita, anayabin abisa bi’obaiyih i tur anababatun.
34 — ausente —
34 Jesu tur eo Sadducee sabuw hai tur etei rabirab ana maramaim Pharisee sabuw hi’itin. Basit etei hina hita’imon.
35 — ausente —
35 Wanawanahimaim ofafar so’obayan orot ta na Jesu ikubibiruw eo,
36 »Opettaja, mikä on Mooseksen lain tärkein käsky?»
36 “Bai’obaiyenayan, obaiyunen tur menatan i gagamin ofafar etei wanawanahimaim?”
37 Jeesus vastasi: »’Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, koko sydämestäsi, sielustasi ja mielestäsi.’
37 Jesu iya’afut eo, “Regah, a God isan dogor tutufin etei, a not tutufin etei, naatu biya tutufin etei iniyabuw.
38 — ausente —
38 Iti ofafar i gagamin naatu ofafar ana ukwarin.
39 — ausente —
39 Naatu ofafar bairou’abin i iti. ‘Taituwa isah iniyabow o taiyuw isa kubiyabow na’atube.’
40 Kaikki muut käskyt ja profeettojen opetukset juontavat juurensa näistä kahdesta käskystä.»
40 Moses ana ofafar tutufin etei naatu God ana dinab oro’orot hai bai’obaiyen etei i iti ofafar rou’ab tebi’ukwarih.”
41 Fariseukset pyörivät Jeesuksen ympärillä. Hän heitti heille kysymyksen:
41 Pharisee sabuw hiru’ay hita’imon, basit Jesu ibatiyih
42 »Mitä mieltä olette Messiaasta? Kenen poika hän on?»
42 eo, “Kwa a notamaim Keriso isan mi’itube kwanotanot? I boro orot yait natun?” Naatu i hiya’afut hio, “Keriso i boro David ana agirane nan.”
43 »Miksi Daavid sitten sanoo häntä Pyhän Hengen innoittamana ’Herraksi’?» Jeesus kysyi. »Daavidhan kertoi:
43 Naatu Jesu ibatiyih eo, “Bo aisim Anun Kakafiyin ana fairamaim David iwanasum, Regah isan eo,
44 ’Jumala käski Herrani istuutua oikealle puolelleen, kunnes hän voittaisi tämän viholliset.’
44 ‘Regah au Regah isan eo, Umau au asukwafune kumare inama’am. Ana maramaim ayu boro anatit a kamabiy sabuw anabow babamaim anaya.’
45 Voiko Messias olla Daavidin poika, vaikka tämä kutsui häntä Herrakseen?»
45 “David Roubininenayan orot isan i ana Regah rauw eo, imih men karam Roubininenayan orot i David ana agir narauw nao.”
46 He eivät osanneet vastata. Sen jälkeen ei kukaan enää uskaltanut kysyä Jeesukselta mitään.
46 Men yait ta Jesu ana tur wan yimih. Nati ana veya’amaim men yait ta baibat afa bow na Jesu ibatiyimih.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 22, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.