João 8
Diosichi Pila (COFNT) vs AAI
1 Jesuri Olibo du minu jie.
1 Imaibo Jesu Olive Oyaw na’at tit yen in.
2 Junsi ayuna nanchi quepenan Diosichi yaca manjito, junbi chudito manmicarie. Layanla yaca merábi jaca jolajominue.
2 Maraumanika Jesu matabir maiye Tafaror Bar ana meraramaim bat, sabuw moumurin maiyow hiru’ay hi’arbebera’uh naatu i busuruf ma sabuw i’ubaibiyih.
3 Junni micarinasanan, israelítala tala mantaminla jalaie. Yala tala mantaca micariminlabe fariséolabe jominlanue. Junni aman yalari sona mancaca caya suwaca jominlanue uyanchi unilabe catsonaminca. Junni israelita mantaminlari jun sonaca tanjato, quitsabi wirucarito,
3 Ofafar bai’obaiyenayah naatu Pharisee babin turan aawan hairi hi’inu’in hibai hina hirun. Naatu hi’u kou’ay nahimaim bat.
4 Jesube itsanlatie:
4 Naatu Jesu isan hi’o, “Bai’obaiyenayan, iti babin i turan aawan hairi hi’inu’in atita’ur.
5 Aman Moisés Diosichi mantaca Diosichi Pilabi chuteto, chiquilaca mantanue latie. Tsanhiminlaca su walacachi quito totelaquisa mantanue latie. ¿Nuri niyan tiyun? tilatie.
5 Ofafaramaim Moses aki iti na’atube eobaiyuni, babin yait ta iti na’atube nasisinaf boro kabayamaim anarab namorob. O a not ta ema’am boro inao.”
6 Junni yalari Jesuca falta patarichiqueri tsanlatinaminhe. Jesús mantimini dedeisi, tobi temisuchi pila quee.
6 Iti baibat hibai hititit i mi’itube Jesu hitikubibiruw, saise abitur ta’o na’at imaim hitabat ubar hititin isan.
7 Junni yalari capanhalaquinasanan, Jesuri manwiruito itsantie:
7 Hi’u hibibabatiy anamaramaim, Jesu nakwetan tara’ah naatu isah eo, “O yait aur bowabow kakafin men nama’am na’at, o wan kabay kubai babin isan kurouw.”
8 Tsantisi, manan dedeisi tobi temisuchi pila manquee.
8 Naatu i kwafure maiye me yan ma kubebebeyan.
9 Junni sonaca tanjaminlari Jesús pacaca meráto, yalanan jutsa quiminla joyoeque tenhito jera manjinilaie. Unicala casale manjilaie; jun benele mosolanan jera manjilaie. Junni jera manjicala josa, Jesuri mancasiri puraica jominhe. Ya sonanan quitsale cawiruraminhe.
9 Iti tur hinonowar anamaramaim ta’ita’imon hitabartaitit hin, oro’orot atamanih wan hi’iyon hibusuruf hitit. Babin akisinamo hihamiy Jesu nanamaim bat
10 Junni Jesús manwiruito quiranari, sonari wiruraminhe. Junni ya sonabe itsantie:
10 Jesu totofar misir babin itin basit isan eo, “Babin iti sabuw menika hin? Naatu yait ta o isa rouw’ouri ai en?”
11 Junni ya sonari Miya, monantiya quitue tie. Junni Jesuri lanan quitiyoe tie. Manjiniide! Juntonan jutsa manquituna! tie.
11 Babin eo, “Regah men yait ta ema’am.” Naatu Jesu eo, “Basit gewasin! Ayu auman men karam boro anibatiyi. Kwen, iti boun inabubusuruf bowabow kakafih men inasinaf maiye.”
12 Junni aman Jesuri israelítalaca manan manmicarito itsantie:
12 Jesu sabuw isah eo maiye, “Ayu i tafaram ana marakaw. Yait ayu ebi’ufnunu i boro men guguminamaim naremor, baise i boro yawas ana marakaw nab.”
13 Junni Jesús tsantinunsi, fariséolari itsanlatie:
13 Pharisee Jesu isan hi’o, “Iti tur ku’o’o i o taiyuw isa ku’o’orerereb naatu abistan o ku’o’orerereb i men turobe.”
14 Junni Jesuri beconan itsantie:
14 Jesu iyafutih eo, “Ayu taiyuwu isou ana’orerereb na’at, ayu ao’orereb i turobe, anayabin ayu aso’ob menane ana naatu menamaim ananan. Baise ayu menane ana naatu menamaim ananan kwa i men kwa so’ob.
15 Nulari tsachilaca culpa quinato, cacachi quirato jamoleri miito culpa quiminlae. Lari mocanantiya culpa quitumin joyoe tie.
15 Kwa sabuw hai itininamaim kwa’itih kwabibabatiyih. Ayu men yait ta ana itininamaim aitin abibabatiyimih.
16 Tsanni culpa quitutonan, tsachilaca miimin joyoe culpa talaranunca. Junto la tsachilaca culpa tanunca miitonan, tenca mántari miitiyoe tie. Lachi Apari laca erecae. Junni lachi Apabe labe paluito miiminlayoe. Junto lari tsachilaca miito, tsarasica miimin joyoe tie.
16 Baise ayu anabibatiyi na’at, ayu au baibatiyen i turobe. Anayabin ayu i men akisu. Ayu Tamai iyunu anan i airi ama’am.
17 ¿Nulachi mantabi juncanan pila chuteca jotun? tie. ¿Paluca testicola palaquinari, tsa joe tintsan joeque chuteca jotun? tie.
17 Kwa taiyuw a’ofafaramaim iti na’atube hikirum, anamaramaim sifroubonayan orot rou’ab te’orereb tebibasit nati i turobe.
18 La tencachiqueca pánayoe. Junsi lachi Apa laca eremin joto, yanan laca pánae tie.
18 Ayu i orot ta taiyuwu isou ao’orereb; Tamai ayu iyunu anan ayu au sifroubounayan ta.”
19 Junni fariséolari Jesube manpanhato itsanlatie:
19 Naatu sabuw hibatiy, “O Tamat i menamaim ema’am?” Jesu iyafutih eo, “Kwa ayu men kwaso’ob na’atube Tamai auman men kwaso’ob. Kwa ayu kwatasusu’ubu na’at Tamai auman boro kwatasu’ub.”
20 Jesús Diosichi yabi jun fiquica micarie cala canun postote. Jesús micarinasanan, yaca cano óra cafetunan, monantiya yaca cadolaquitunue.
20 Iti tur i tafaroror bar wanawanan kabay teya’ay ana efan sisibinamaim Jesu ma i’obaibiyih. Men yait ta bai fatumimih, anayabin i ana veya men baimih.
21 Junni aman Jesuri ya israelítalabe manan cuenta quito itsantie:
21 Jesu ibanak isah eo maiye, “Ayu boro kwa anihamiyi anan, naatu kwa boro ayu isou kwananuwet naatu kwa a kakafih wanawanahimaim boro kwanamorob. Ayu menamaim ananan kwa boro men imaim kwanan.”
22 Junni Jesús tsantinunsi, yala tala itsanlatinue:
22 Naatu Jew hai ukwarih hi’o, “I eo, ayu menamaim anan kwa men karam kwanan. Iti eo anayabin i boro taiyuwin na’asabun?”
23 Junni Jesuri yalabe itsantie:
23 Baise Jesu eo maiye in, “Kwa i babe ma’ani, Ayu i yate ma’anu. Kwa i tafaram nowan, baise ayu i men tafaram nowan.
24 ¿Jutsaca tannan puyalaichunae tituan? tie. Wari laca jamochi nechi joeque quereitutori, jutsaca tannan puyalaichunae tiyoe tie.
24 Ayu ao kwanowaraka, ayu men kwanasu’ubu kwanabitutumu na’at, kwa boro anababatun a kakafih wanawanahimaim kwanamorob. Ayu’uban tur iti ao’o.”
25 Junni Jesús tsanticaca meralaquito, ya israelítalari panhato, ¿Ti joyoe tito tsantinayun? latie. Jesunan itsantie:
25 Hibatiy hio, “O i yait?” Jesu iyafutih eo, “Tabubusurufika kwa a tur aowen taremor tana.
26 Junni lari nulacanan duque pano podeino joinhie tie nula niyan tsachila jolajonunca. Tsan jotonan yaca pátiyoe; laca ereminchi fiquicari pamin joyoe. Yachi fiquica meráto, jun fiquicari tsachilabe manpolarimin joyoe tie. Yari tsarasica pamin joe tie.
26 Kwa isa ayu boro tur moumurika anao anibabatiyi. Baise yait ayu iyunu anan i turobe? Naatu abistan i eo anonowar ayu sabuw hai tur ao’owen.”
27 Junni Jesús yaca eremin tinato, Apa Diosica tsantinaminhe. Jesuca meráminla mantimini yaca tuilaitunue.
27 Jesu Tamah isan sabuw hai tur eo’eowen naniyan men hibai.
28 Junni Jesús yalabe manan pato itsantie:
28 Imih Jesu eo, “Orot Natun kwanabobora’ah anamaramaim, kwa boro kwanaso’ob; Ayu i Yait; naatu ayu men taiyuwu au kokomaim asisinafumih, baise Tamai abistan tur mutufor bi’obaiyu’umaim ao’o.
29 Junni laca eremin labenan pejoe. Lari lachi Apa munaranuncasiri quinanan, laca natiya puratuminhe tie.
29 Naatu yait ayu iyunu anan airi ama’am i men ihamiyu, anayabin mar etei i ana kokomaim asisinaf isan ebiyasisir.”
30 Junni Jesús jun cuenta quinasale, duque tsachila yabe cayailaie.
30 Nati eo’omaim sabuw moumurih maiyow hitumitum.
31 Junni Jesús yaca tennamin israelítalabe itsantie:
31 Imih Jesu Jew sabuw iyab i hibitumatum isah eo, “Ayu au bai’obaiyen kwanabubukikin na’at, kwa i anababatun ayu au bai’ufununayah,
32 Junto tsarasi fiquica miilaichunae. Amana uyanlari nulaca fe loto mantaminla joe; peyunla cuwenta suwacala joe. Junni tsarasi fiquica jera miitobi, uyanlachi peyun cuwenta natiya itolajochunae tie.
32 naatu kwa boro turobe kwanaso’ob naatu turobe boro imaim narufami kwanatit.”
33 Junni israelítala mantimini Jesuchi fiquica meráto, yaca paito itsanlatie:
33 Sabuw hiya’afut hi’o, “Aki Abraham ana a’agir. Naatu aki men yait ta ana akir wairafin. Mi’itube inarufami anatit isan kuo’o?”
34 Junni Jesunan manpato itsantie:
34 Jesu sabuw isah eo, “Turobe a tur ao’owen, o yait ta bowabow kakafin kukusisinaf i bowabow kakafin ana akir wairafin imatar.
35 Junsi peyunlaca man fiquinan pachinayoe. Meralaquede! Peyunlari patronchi familia itoto, nasiri chuto uyanchi manjiniiminlae. Patronchi naola mantimini numatotiya pejoto polelaichunae.
35 Akir wairafin taitin tuwahinah wanawanahimaim i boro namarorore, baise Natun i ana efan wanatowan.
36 Junni lari Diosichi Nao joto, nulaca se larino podeiyoe yape jutsachi peyunla itolajosa. La nulaca se larinari, natiya peyun cuwenta manhitolajochunae.
36 Imih Natun kwa narurufami, kwa i anababatun narufami,
37 Nulari matu to Abrahanchi alicala jolajoeque mirayoe. Tsanla jotonan, laca totechi latinae. Lachi fiquica merátuchi tito, totechi latinae tie.
37 Ayu aso’ob kwa i Abraham ana a’agir, baise kwa i ef kwanunuwet ayu kwana’asbunu. Anayabin kwa dogor wanawanan, ayu au tur ana efan i men ema’am.
38 Lachi Apa micarinan pánayoe. Nulari nulachi apabenan miito quilaquinae tie.
38 Ayu Tamai ana taragub wanawanan abistan i’obaiyu ai’itin i a tur ao’owen, naatu kwabo tamat demon hi’o kwanonowar na’at kwasisinaf.”
39 Junni yalari Jesuchi fiquica tsanque meráto, Chiquilachi apala sen israelítala jolajoe latie. Matu to Abrahanchi alicala jolajoyoe tilatie. Junni Jesunan itsantie:
39 Sabuw hiya’afut hi’o, “Abraham i aki tamai.” Jesu eo maiye, “Kwa Abraham natunatun na’at kwa boro i sisinafube kwatasinaf.
40 La Diosichi fiquica nulabe tsarasi pánaminca totechi tilatinae tie. Abrahanni tsanque nenatuminhe tie.
40 Itinin i iti. God anababatun au tur eowen ao kwanonowar isan kwa a not kwabobaifufun ayu asabunu’umih. Abraham iti na’atube men sinaf.
41 Te, uyan nulachi apa joe. Nula ya cuwenta quilaquinae.
41 Kwa tamatanah mi’itube hisisinaf na’atube kwasisinaf.” Sabuw hiya’afut hi’o, “Aki Tamai i ta’imon God akisinamo, aki i men ometakek aki i natunatun anababatun.”
42 Jesús mantimini itsantie:
42 Jesu sabuw isah eo, “God kwa Tamat na’at ayu boro kwatiyabuwu, anayabin ayu Godane ana naatu boun iti bairit tama’am. Ayu men taiyuwu au kokomaim anamih, baise i ayu iyunu ana.
43 ¿Niyaito la pacaca entendeilaitiyun? Aman lachi fiquica munaratulajoto, laca entendeilaitue.
43 Aisimamih ayu tur ao’o naniyan men kwabaib? Abistan ayu ao men kwananonowar anayabin kwa tain i gugurih.
44 Yucan nulachi apa joe. Nula yachi tsachila joto, yachi mantate nenachi timinla joe tie. Casalebi nechi yucan tsachilaca totemin joe. Tsarasica patumin joto, nenesiri pamin joto, tsarasica panunca pa joe. Nene pamin jotonan, nenenan pasa carimin joe tie. Ya nene pánato, yachi mite nenanirae tie.
44 Kwa i tamat demon mowan natunatun, naatu kwa a kok i tamat esisinafube kwani’ufunun. Aneika i asbunubunuwenayan, i men turobe’emaim batamih, anayabin i wanawanan turobe en. Baifufuwen nati i ana tur, anayabin i baifufuwenayan naatu baifufuwenayah etei tamah.
45 La mantimini nulabe tsarasica pamin joyoe. Jun tenchi lachi fiquica quereituchi timinla joe tie.
45 Baise ayu tur anababatun ao’o, kwa i men kwabitutumu.
46 Nula monantiya laca culpa suwano podeilaituchunae tie. ¿Junni la tsarasi fiquica pánaminca niyaito quereilaitiyun? tie.
46 O yait ta karam ayu au kakafin inaorerereb? Ayu turobe ana’o na’at, aisim men kwabitutumu?
47 Jerale Diosichi tsachila Diosichi fiquica meralaquichunae tie. Nulari Diosichi itoto, yachi fiquica merátuminla joe tie.
47 Yait Godamaim ema’am naatu ana tur enonowar i i God nowan. Kwa tur men kwanonowar anayabin Kwa i men God nowan.”
48 Junni Jesús tsantinaminca meráto, israelítala yabe itsanlatie:
48 Jew sabuw Jesu hiya’afut hi’o, “Aki’ima turobe ao’o, oma Samaria mowan naatu demon hitounbuburi kuma’am.”
49 Jesús mantimini yaca meráto itsantie:
49 Jesu iya’afutih eo, “Ayu men demon hitounbuburu ama’am. Ayu Tamai akisinamo akakakafiy, baise kwa ayu men kwakakafiyu.
50 Tsanla josanan, la fe jochique tenfetiyoe. Apa Diosi, yari tenfenae laca fe josa carichun. Yari tsachilaca miito quiramin joe senla jonunca o seitonla jonunca.
50 Ayu men taiyuwu wabu bora’ara’ahin isan anunuwet, baise orot ta i ayu isou akisinamo nanuwet naatu i boro ayu nibabatiyu.
51 Junni nulabe tsarasica pachinayoe tie: Lachi fiquica meráminlari numatotiya puyatuto polelaichunae tie.
51 Tur anababatun au’uwi, yait ayu au tur ebobosiyasiyar boro men namorob.”
52 Jesús jun cuenta quinasa, israelítalari yabe itsanlatie:
52 Jew sabuw Jesu isan hi’o, “Aki bounabo aso’ob o i demon hitoububuni kuma’am! Abraham morob naatu dinab oro’orot himorob, baise o ku’o’o yait ta ayu au tur nabobosiyasiyar boro men namorob.
53 ¿Matu to tata Abrahanca fe joyoe tinayun? Yari puyanue. Diosichi mantate paminlanan Diosichi tsachila jotonan puyalainue. ¿Ti joyoe tinayun? latie.
53 Aki tamai Abraham i morob o men taiyuw inabora’ahi Abraham inanatabir? Naatu God ana dinab auman himorob. O kunotanot o i yait?”
54 Junni Jesuri beconan pato itsantie:
54 Jesu iya’afutih eo, “Ayu taiyuwu anabobora’ahu na’at ayu au bora’ara’aten anayabin en. Ayu Tamai kwa a God kwarouw kwa’o’o i akisinamo ayu ebobora’ara’ahu.
55 Nula mantimini lachi Apaca chiquilachi Diosi joe tinatonan, yaca natiya miitolajoe tie. Lari yaca mirayoe. Lari yaca miitoyoe timanpari, nene pun jono jomin joinhie nula cuwenta. Juntonan nene patumin joyoe. Yaca mirato, yachi fiquicanan merámin joyoe tie.
55 Kwa i men kafa’imo kwasu’ub, baise ayu asu’ub. Ayu men su’ubin anarouw ana’o na’at, ayu boro baifuwenayan kwa ana karam, baise ayu i asu’ub naatu i ana tur abobosiyasiyar.
56 Nulachi matu to tata Abrahannan laca jano joeque miito son tie tie. Laca miito duque son tica jominhe tie.
56 Kwa tamat Abraham ayu au na ana veya nuw i’itin i iyasisir naatu veya na titit isan i kawasa.”
57 Junni Jesús tsantinan, israelítalari itsanlatie:
57 Jew sabuw Jesu isan hi’o, “O a kwamur i men 50 baimih naatu mi’itube Abraham i’itin.”
58 Junni Jesunan itsantie:
58 Jesu iyafutih eo, “Anababatun a tur ao’owen, ayu wan ama’abo Abraham tufuw.”
59 Junni Jesús tsantinunsi, israelítala su calaquee su walacachi quito totechun. Jesús mantimini tsaito, Diosichi yabi nechi manloe. Junsi yalachise poleto jiniie.
59 Nati isan sabuw kabay hi’o’on Tafaror Bar wanawanan hitarabimih baise Jesu sabuw umah aren sorabon ufun tit.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.