Atos 28
Dios Chʉ'o Kʉaphʉro (COE) vs AAI
1 Chʉkʉna ũcuanʉko runisoma'ñe mejavʉna chu'a tĩ'a repajuupo pa'inani mani sẽeto, “Malta juupo'me ijuupo”, chiisinaa'me repana pãi.
1 Ataiy ana dones ayey men yait ta aboyouw, naatu nuw imaibo ai’inan, aki i ana Malta nuw ayen.
2 Repajuupo pa'ina chʉkʉna'te ũcuanʉkore rʉa re'oja'che cho'okaisinaa'me. Reparʉmʉ okopi rakʉ sʉsʉkʉna chʉkʉnapi kũhapʉ chini toa suhakaisinaa'me repana.
2 Nuw sabuw merarayow gewasin maiyow hiti, ai merar hiyi wairaf hi’asir rari, anayabin toun i yarayar naatu tutuban ea’ani.
3 Ũcuarʉmʉ Pablo jẽka mini ra ũcuatoana suhasi'kʉa'mʉ. Repaʉji suhakʉna asu chʉvokʉna vʉ'vʉ eta aña repaʉ jʉ̃tʉna kũni sʉ'isi'kʉa'mʉ.
3 Paul ai heaf na wairaf wan yayara’aten, naatu kok wairaf wabuburin bai kayam tit, Paul uman yub fifin.
4 Jã'aja'ñe repaʉni añapi tuã'ima'ñe kũni sʉ'iʉna ña repacheja cana sãiñechi'a ija'che cutusinaa'me: “Chekʉrʉmʉ ikʉ Pablo pãi vaisi'kʉcosomʉ. Chiaraji choovʉ raisi'kʉ cho'osomairo eta pa'imʉ ikʉ. Jã'ata'ni pãi vaisi'kʉjekʉ aña kũ'isi'ena jũnisoja'mʉ repaʉ. Repaʉ ro'ia'me jã'a”, chiisinaa'me repana.
4 Nuw sabuw Paul umanamaim kok fifin inu’in hi’itin basit taiyuwih hio, iti orot i uman rara. Riy yan yawasin taiy na yen, baise koubaitotorayan ana god men ekokok boro yawasin nama.
5 Jã'ata'ni Pabloji jʉ̃tʉre sa'fakʉna aña toana tʉni tuã'isi'kʉa'mʉ. Aña kʉ̃osi'kʉ jũ'imanesi'kʉa'mʉ.
5 Baise Paul uman ta’asiy kok wairaf wan yen earah naatu men abisa ta isan matar.
6 Jʉ̃tʉ jmamakarʉjẽ'e kotomaʉna pãi kʉkʉsosinaa'me. Jũ'imaʉna rʉa jeerʉmʉ cha'ate'esinaa'me repana, “Jũ'ija'mʉ jã'ʉ”, chini. Jũ'imaʉna cha'ate'e, “¡Dioa'mʉ ikʉ!”, chiisinaa'me repana churata'ni.
6 Sabuw hima hi’itin hinotanot i boro uman tadaw o an ta’uy tare tamorob. Baise manin maiyow hima hikakaif men abisa ta isan matar, imih hai not hibotabir hio, “Iti orot i god wari’en!”
7 Choo jʉosa'aro rʉ'tʉva'te chejña paasi'kʉa'mʉ repajuupo pa'inare chʉ̃'ʉkʉ, Publio neechejña. Repaʉ Publio chʉkʉna'te soni repaʉ vʉ'ere paakʉ choteumucujña rʉa re'oja'che kuirasi'kʉa'mʉ.
7 Nati dones inan sisibin turin i orot wabin Publius ana bar merar. Publius i nati nuw hai orot gagamin. Ai merar yi, veya tounu ana nanawan na’atube bairi ama ituwi.
8 Chʉkʉna repavʉ'e pa'irʉmʉ repaʉ Publio pʉka'kʉ cha'vochena'me ñoakʉ jũ'iʉ ũhisi'kʉa'mʉ. Jã'aja'ñe jũ'iʉ ruupʉ ũhikʉni Pablo kaka ñasi'kʉa'mʉ repaʉ'te. Kaka ña Dioni sẽni pi'ni jʉ̃jñapi ja vasosi'kʉa'mʉ repaʉ'te.
8 Publius tamah sawow biyan ana fora’abin ra’at, naatu yan yub ana gem yan inu’in. Paul na ana bar run isan yoyoban, biyan butubun naatu yawas.
9 Jã'aja'ñe cho'oʉna asa repajuupo pa'ina jũ'ina Pabloji vasoa'kʉ chini raisinaa'me. Rani sẽejʉna Pablo vasosi'kʉa'mʉ repanare.
9 Sawar iti mamatar ana tur hinowar, sabuw iyab nati nuwamaim hisawow hi’inu’in hinan etei hiyawas.
10 Jã'aja'ñe cho'okʉna repajuupo pa'ina pojojʉ ũcuanʉko rʉa re'oja'che cho'okaisinaa'me chʉkʉna'te, repajuupo pa'irʉmʉ. Na'a pani chʉkʉna jo'e saipi'rarʉmʉ chʉkʉna chiiche peore rupʉ ĩsisinaa'me repana, chʉkʉnapi re'oja'che kuhapʉ chini.
10 Naatu hai kakaf gagamin na’in aki hiti, wa afe’en ayey ana veya ai remor isan abisa akokok etei hibaisi.
11 Repajuupo chotepãimia pa'isirʉmʉna choovʉ jo'e chekʉvʉji tuni saisinaa'me chʉkʉna. Alejandría vʉ'ejoopoji rani juupona jʉorena okorʉmʉ si'achetʉ'ka ju'iʉ pa'isi'kʉa'mʉ repavʉ. Repavʉ choo koovʉ'te diova'na tẽ'tosiva'na te'eka'chapava'na nʉkasinaa'me. Repana diova'na mami Cástona'me Pólux.
11 Sumar tounu ama’ama ufunamaim wa ta Alexandria’ane nan abai. Iti wa wabin, “God Kikifu” anayabin iti wa nanamaim i Kastor naatu Folux hairi hai yumat hikirum hi’inu’in. Rarab siba’u aki nati nuwamaim wa tafan ama in rarab siba’u sawar.
12 Choovʉ tuni saijʉ Siracusa choo jʉosa'arona tĩ'a choteumucujña pa'isinaa'me chʉkʉna.
12 Wa abai atit an tafaram wabin Sarakus imaim arun veya tounu imaim ama.
13 Jã'achejapi aipa rʉ'tʉvaji saijʉ Regio vʉ'ejoopona tĩ'a jʉosinaa'me. Jo'e apeñatato sʉripʉ cakã'kopi tutakʉna jo'e saijʉ te'eumucuse sainapi Puteoli choo jʉosa'arona tĩ'asinaa'me chʉkʉna.
13 Naatu nati’imaim atit anunuw ana Rhegium bar merar gagamin arun imaim a’in. Mar to waruw gurufune busuruf babin, naatu aki atit anunuw veya bairu’abin Puteoli arun.
14 Ũcuachejana Jesure cuasanare mani mʉa ñasinaa'me chʉkʉna. Mʉa ñajʉna repanani te'esemana ja'me paapʉ chini i'kasinaa'me repana chʉkʉna'te. Jã'aja'ñe i'kajʉna, “Jaʉ”, chini ũcuanana'me te'esemana pani pi'ni Roma vʉ'ejoopona cũ'api saisinaa'me chʉkʉna.
14 Nati’imaim baitumatumayah afa hima’am atitourih naatu hifefeyani bairi fur ta’imon ama. Imaibo aremor ana Rome atit.
15 Roma vʉ'ejoopo pa'ina Jesure cuasana chʉkʉna saijache asaasome. Asasinajejʉ eta chʉkʉnani tijñañu chini Plaza de Apio, pãi chi'icheja “Chotevʉ'ña” chiicojñochejana raisinaa'me repana. Rani tijñajʉna Pablo repanare ña pojokʉ Diore, “Re'orepamʉ”, chiisi'kʉa'mʉ.
15 Baitumatumayah Rome hima’am aki anan bigai hinowar basit hina Apius ahar ana efan hitit, naatu afa hina Nanawan Bar Tounu hibatabat imaim hi’iti ai merar hiyi, Paul iti sabuw i’itih ana veya God ana merar yi naatu i koufair gagamin maiyow bai.
16 Tijña ũcuanana'me Roma vʉ'ejoopona maisinaa'me chʉkʉna. Mani tĩ'a sõtaopãi cienrepanare chʉ̃'ʉkʉ chẽacojñosinare chekʉni sõtao aini jo'kasi'kʉa'mʉ. Jã'ata'ni sõtao ai Pablo'te vʉ'e jñaa te'eʉ pa'iche jo'kasi'kʉa'mʉ. Te'eʉ pa'ikʉ'teta'ni sõtao pẽ'jekʉ pa'isi'kʉa'mʉ repaʉ'te.
16 Ana Rome atitit ana veya, Paul akisin ma isan ana baibasit hitin, naatu baiyowayah orot ta hiyai kaif hairi hima.
17 Choteumucujña pa'isirʉmʉna repaʉ Pablo repacheja pa'inare judíopãi chʉ̃'ʉnare soisi'kʉa'mʉ. Soni rao repanare ija'che i'kasi'kʉa'mʉ repaʉ Pablo:
17 Veya tounu ufunamaim Jew orot ukwarih etei Paul eaf hiru’ay. Eaf hiruru’ay ana veya’amaim iuwih eo, “Taitu ayu i men kafa’imo ata sabuw isah asinaf kakaf, naatu uwatanah hai binanakwar abisa hibitit aigigimimih, baise Jerusalem imaim ayu hifatumu naatu hibuwu Rome gawan umanamaim hiya’u.
18 Jã'ata'ni repana Romapãi chʉ̃'ʉna peore chʉ'ʉre sẽniasa pi'ni re'oja'che i'kasinaa'me. “Ikʉre cu'ache cho'omanesi'kʉjekʉna vanisoche peomʉ”, chiisinaa'me repana chʉ'ʉre.
18 Ayu ubar hitu bairi ao hinunutitiy au kakafin men ta hitita’ur boro ata morob, imih hikok boro hitabotaitu.
19 Jã'ata'ni mai majapãipi jã'aja'ñe i'kache'te asacuhejʉna, “Césani i'kara chiimʉ chʉ'ʉ”, chiisi'kʉa'mʉ chʉ'ʉ, “Chʉ'ʉ majapãipi chʉ'ʉni vanisojʉ”, chini. Cheke i'kache peosi'kʉa'mʉ chʉ'ʉre. Chʉ'ʉ majapãijejʉna cu'ache i'kacuhesi'kʉa'mʉ chʉ'ʉ.
19 Baise Jew sabuw men hikok ayu hitabotaitu, imih ayu Caesar isan ai fefeyan. Iti asisinaf i men ata sabuw ubar baitih na’atube abiwa’an.
20 Jã'are kʉara chini soisi'kʉa'mʉ chʉ'ʉ mʉsanʉkonare. Mai Israelpãi ũcuanʉkore maire Dios re'oja'che cho'okaijachere cha'ame. Ũcuare che'chokʉjekʉ chẽacojñosi'kʉ pa'imʉ chʉ'ʉ chura —chiisi'kʉa'mʉ Pablo.
20 Ana’an iti isan ayu kwa aifefeyan kwatan kwata’itu bairit tatao isan. Ayu hifatumu dibur ama’am anayabin i Israel sabuw orot nati biyanamaim nuhih fot tema’am isan.”
21 Jã'aja'ñe i'kaʉna asa judíopãi chʉ̃'ʉna ija'che i'kasinaa'me:
21 Hiya’afut hio, “Aki Judea’ane men fef ta o isa abaimih, na’atube taituwat nati’ine men o asinaf isan naatu abisa isisinaf kakaf ana tur men ta na eo anowar.
22 Jã'ata'ni Jesure cuasanare si'achejñarʉã cu'ache cutume pãi. Jã'ajekʉna mʉ'ʉ cuasakʉ pa'iche'te asa masiñu chiime chʉkʉna. ¿Keeja'chea'che jã'a mʉsanʉkona mama cuasache? Kʉajʉ̃'ʉ chʉkʉna'te; asañu chiime chʉkʉna —chiisinaa'me repana.
22 Baise aki akokok o anot i ku’o anowar, anayabin efan ta ta etei sabuw iti o a kou’ay boubun isan hio tegamigam anonowar.”
23 Jã'aja'ñe i'ka repana judíopãi chʉ̃'ʉna repana asajaumucuse cutu care'vasinaa'me, Pablo chʉ'ore asañu chini. Repaumucuse tĩ'aʉna Pablo pa'ivʉ'ena pãi jainʉko mʉtasinaa'me repaʉ i'kache'te asañu chini. Apeñatatoji na'itojatʉ'ka Dios chʉ'o chʉ'vasi'kʉa'mʉ repaʉ repanare. Pãi cu'ache cho'oche ũhasosinare Dios chẽa paache'te kʉasi'kʉa'mʉ repaʉ. Moisés tocha jo'kasi'ena'me Dios chʉ'o kʉasina na'a cho'je tocha jo'kasi'ere ñakʉ che'chokʉ Jesús pa'iche peore kʉasi'kʉa'mʉ repaʉ.
23 Basit Paul bairi veya hiyai naatu nati veya’amaim sabuw rou’ay gagamin na’in hiru’ay. Paul ma’am ana efanamaim. Mar auman Paul busuruf God ana aiwob isan kubuna naatu eorerereb etei hinowar. Sinaftobon Moses ana ofafaramaim naatu dinab oro’orot hai turamaim sabuw botabirih Jesu dogoroh baitinin isan ma iuwih in veya re.
24 Pabloji kʉaʉna te'ena asa chẽasinaa'me. Chekʉnata'ni asa jachasinaa'me.
24 Sabuw afa abisa eo i hitumatum, baise sabuw afa i men hitumatum.
25 Chekʉna cuasacheja'che cuasama'ñe eta saipi'rasinaa'me repana. Saipi'rajʉna Pablo ija'che i'kasi'kʉa'mʉ repanare:
25 Taiyuwih wanawanahimaim Paul ana tur yomanin eo isan hibusuruf hibibas ufunamaim himisir hitit hin. Paul eo, “Anun Kakafiyin i turobe uwatanah isah dinab orot Isaiah iwan eo,
26 Ie chʉ'o mʉ'ʉ majapãire kʉajaijʉ̃'ʉ:
26 ‘Kwen sabuw iti isah kuo,
27 Ina pãi cu'arekoñoãre paajʉ chʉ'ʉ chʉ'o masi asama'me.
27 Anayabin nati sabuw fudirih i fokar.
28 Asarepajʉ̃'ʉ. Chura Dios mʉsanʉkonapi asacuhejʉna judío peonani chẽa paaja'mʉ. Dios chʉ'o asa chẽajanaa'me repana —chiisi'kʉa'mʉ Pablo.
28 Isan imih ayu akokok kwa kwanaso’ob, God ana yawas i Ufun Sabuw isah ebiyafar naatu i boro tur hinanowar!”
29 Jã'aja'ñe i'kaʉna asa repana judíopãi rʉa cutujʉ etasinaa'me.
29 Tur iti eo ufunamaim Jew hihamiy taiyuwih higam auman hin.
30 Repaʉ Pablo vʉ'e paakʉ'te kuri ro'ikʉ te'eka'chapaʉ̃sʉrʉmʉ pa'isi'kʉa'mʉ repavʉ'e. Reparʉmʉ pãi ũcuaʉana mʉa ñajʉ pa'isinaa'me repaʉ'te.
30 Kwamur rou’ab tutufin Paul bar ta tutubun imaim ma naatu sabuw iyab itinamih hinan i mar etei hai merar yiy.
31 Ũcuachi'a repavʉ'e pa'irʉmʉ vajʉchʉma'ñe Dios chʉ'ore, pãi cu'ache cho'oche ũhasosinare Dios chẽa paache'te si'arʉmʉ chʉ'vakʉ, Jesucristo pa'iche'te kʉakʉ pa'isi'kʉa'mʉ repaʉ. Jã'aja'ñe Dios chʉ'o chʉ'vakʉ'teta'ni pãi te'eʉjẽ'e ʉ̃semanesinaa'me repaʉ'te.
31 Nati’imaim ma’am men kafa’imo bir naatu men abisa ta ana ef ya’afutimih, baise God ana aiwob isan ma binan, naatu Jesu Keriso isan sabuw i’obaibiyih.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 28, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.