João 1
Uyojroner e Dios xeꞌ Tzꞌijbꞌabꞌir Tama e Onian Tiempo (CAA) vs AAI
1 Pues entonces conda ne mato achena ani or e rum era, ayix inteꞌ xeꞌ turu. Y jaxir ucꞌabꞌa Ojroner. Y e Ojroner era turu taca e Dios. Y e Ojroner jax e Dios ubꞌan.
1 Tafaram matara’e ana veya Tur i wan ma, naatu Tur i God hairi hima, naatu Tur i God taiyuwin.
2 Y jaxir yix turu taca Catata Dios conda ne mato achena ani or e rum era.
2 Tur i God hairi wan hima’abo tafaram matar.
3 Y jaxir uche tunor lo que ayan, y matucꞌa ayan xeꞌ majax chembꞌir umener.
3 Tur wanawananamaim God sawar etei’imak sinafen himatar; iti sawar himamatar i etei tur wanawananamaim himatar men ta asir matar kwaneyanamih.
4 Y tamar jaxir ayan e cuxtar xeꞌ machi tuaꞌ acꞌapa, y e cuxtar era jax lo que war ujanchꞌacnes tunor e gente tara tor e rum tuaꞌ uwirsiobꞌ lo que erach.
4 Tur i yawas an anababatun, naatu iti yawas i sabuw isah marakaw bai na.
5 Y lo que war ujanchꞌacnes lo que erach tut e gente axin war uyajnes axin e incsibꞌaner. Y e incsibꞌaner era machi uyubꞌi utajpes e janchꞌaquenar.
5 Iti marakaw guguminamaim kusisiar, naatu gugumin men karam boro marakaw na’asabun.
6 Pues ayan inteꞌ winic xeꞌ ucꞌabꞌa Juan xeꞌ ebꞌetbꞌir tari umen e Dios.
6 God ana kob abarayan wabin John iyafar na tit;
7 Y e Juan era tari tuaꞌ aquetpa inteꞌ ajchecsuyaj tuaꞌ uchecsu tut e gente axin tucꞌa e janchꞌaquenar. Y tamar era tunor tin e ixin uyubꞌi lo que checsuna tutobꞌ erer acꞌotoy acꞌupseyanobꞌ tama e janchꞌaquenar.
7 marakaw isan sif ruboun eorereb sabuw hinowar, naatu sabuw iyab tur hinonowar hitumatum.
8 E Juan majax e janchꞌaquenar sino que jax taca inteꞌ ajchecsuyaj xeꞌ tari tuaꞌ uchectes tut e gente tucꞌa e janchꞌaquenar era.
8 I taiyuwin i men marakaw; i marakaw akisin ana sif narubonamih na.
9 Y e janchꞌaquenar era xeꞌ erach tari tara tor e rum tuaꞌ ujanchꞌacnes tunor ubꞌijnusiajobꞌ e winicobꞌ.
9 Iti marakaw i turobe, marakaw anababatun, tafaramaim na sabuw tafahimaim ekukusisiar.
10 Pues entonces tin xeꞌ jax e Ojroner quetpa tara tor e rum, y umen jaxir chena tunor or e rum era ubꞌan, pero e gente tara tor e rum machi cꞌotoy unatobꞌ chi jaxir.
10 Tur i na tafaram eo mamatar wanawananamaim ma, baise tafaram i men inanimih.
11 Yopa e Ojroner tama uchinamach, pero nien upiarobꞌ era machi uchꞌamiobꞌ ucꞌabꞌa.
11 I na ana tafaram tit, baise taiyuwin ana sabuw i men hibaimih.
12 Pero tunor tin e uchꞌamiobꞌ ucꞌabꞌa y xeꞌ cꞌupseyanobꞌ tamar, jaxir uyajcꞌu e cꞌotorer tuaꞌ aquetpobꞌ umaxtacobꞌ e Dios.
12 Baise sabuw afa hibai naatu wabinamaim hitumitum, naatu baibasit itih i hina God natunatun himatar.
13 Y tin e cꞌupseyanobꞌ tamar jaxir cocha era, cꞌotoy cuxpobꞌ otronyajr. Pero mixto jax bꞌan cocha acuxpa inteꞌ tara tor e rum. Y mixto jax umen lo que ucꞌani inteꞌ winic, sino que cuxpobꞌ otronyajr umen que bꞌan ucꞌani e Dios.
13 God natunatun himamatar i men orot anarara, o men orot babin aawan hairi hi’in kek tetutufu na’atube’emih, baise i God akisin anakokok sinaf i natunatun himatar.
14 Pues e Ojroner era xeꞌ turu taca Catata Dios tari tor e rum y quetpa bꞌan cocha inteꞌ winic y turuan tujam e gente. Y non xeꞌ caturuan tara tor e rum cawira utawarer umen que jaxir jax Uyunen e Dios xeꞌ inteꞌ taca ayan. Y jaxir meyra uyusre utacre e gente y erach uwirnar inyajrer.
14 Tur i na orot matar, naatu wanawanatamaim ma, ana marakaw bonamanamarin i taitin, iti marakaw bonamanamarin i God Natun ta’imonamo ebitin. Iti tur wanawanan i turobe naatu manaw kabeber awan karatan.
15 Entonces cay ojron e Juan tamar Uyunen e Dios era y che:
15 John iti orot isan fanan sib binan eo,” Iti orot ayu isan ao’oban iti enan, anamaramaim ayu iti na’at ao, ‘I ayu ufu enan i ana fair ra’at ayu natabiru, anayabin i wan ma’abo ayu atufuw.’”
16 Y e Ojroner meyra ayan ucꞌunersiaj, y tunoron cay cachꞌami utacarsiaj iraj iraj.
16 I wanawanan manaw kabeber karsuwei it etei ebigegewasinit, ana baigegewasin tafan baban ebitit.
17 Pues e Moisés cay ucanse e gente tucꞌa e ley lo que ajcꞌuna umen e Dios. Pero jax e Jesucristo xeꞌ cay uwirse e gente tucꞌa utacarsiaj e Dios y tucꞌa xeꞌ erach.
17 Anayabin God ana ofafar i Moses itin, baise manaw kabeber naatu turobe i Jesu Keriso’one na.
18 Pues ma tiaꞌ irna ut e Dios umen inteꞌ winic, pero Uyunen e Dios xeꞌ inteꞌ taca ayan xeꞌ turu tuyejtzꞌer e Dios cay uchecsu ticoit que ayan inteꞌ Catata Dios.
18 Men yait ta God itin. baise God Natun ta’imon Tamah wanawananamaim ema’am akisinamo God bai na bebeyanamaim tasusu’ub.
19 Pues entonces e nuquir winicobꞌ tama e chinam Jerusalem uyebꞌta ixin cora sacerdote taca cora levita tuaꞌ uyubꞌiobꞌ tuaꞌ e Juan xeꞌ ajchꞌuymar que chi jaxir.
19 Jew hai ukwarih Jerusalem hima’am firis afa naatu hai baibaisayah afa hiyafarih hin John hibatiy? “O i yait?”
20 Pero e Juan uchecsu lo que erach y machi majresian tutobꞌ y che:
20 I men baifuwenamaim iyafutih, baise i mutufor bebeyanamaim eorereb, “Ayu i men Keriso.”
21 Entonces uyubꞌiobꞌ tuaꞌ e Juan otronyajr y chenobꞌ:
21 Naatu hibatiy, “Bo o i yait? Om Elizah?” John eo, “Ayu men Elizah.” Ai o dinab orot?” John iya’afutih eo, “Ayu men dinab orot.”
22 Entonces ojronobꞌ e winicobꞌ otronyajr y chenobꞌ:
22 Ibanak hibatiy maiye hio, “O i yait? Ku’o anowar saise anamatabir anan iyab hiyafari anan hai tur ana’owen. O taiyuw isa boro inakubuna ananowar.”
23 Entonces ojron e Juan y che:
23 John iya’afutih dinab orot Isaiah Buk Atamaninamaim kirum inu’in imaim eo, “Ayu i orot ta fanan araramaim eafa’af. Ef kwanarumutufur Regah ana remor isan!”
24 Pues ebꞌetna ixiobꞌ cora fariseobꞌ tut Juan
24 Kob nayah Pharisee hiyafarih hina,
25 xeꞌ chenobꞌ:
25 John hibatiy, “Bo o men Keriso, o Elizah o dinab orot na’at, aisim sabuw bapataito kubitih?”
26 Entonces ojron e Juan y che:
26 John hai tur eowen eo, “Ayu harewamaim sabuw bapataito abitih, Baise kwa wanawanamaim orot ta ebatabat kwa men kwaso’ob.
27 xeꞌ watar tanipat xeꞌ más ayan ucꞌotorer que nen. Nen cuxpen bꞌajxan que jaxir, pero conda ne mato incuxpa jaxir yix turu. Pero nen ma tawaren nien tuaꞌ imbꞌani ut uxanabꞌ porque meyra ayan ucꞌotorer, che e Juan.
27 I Ayu ufu’umaim enan, an ana baibaiyon murab men gewasu boro anarufamen.”
28 Pues numuy tunor era tama e chinam Betania xeꞌ turu teinxejr e xucur Jordán tiaꞌ war achꞌuyma e Juan.
28 Iti sawar etei i Bethany himatar harew Jordan sisibin veya yeninane, John sabuw bapataito bitihimaim.
29 Pues entonces tama otronteꞌ día e Juan cay uwira que war acꞌotoy e Jesús tut y tamar era e Juan cay uyare e gente xeꞌ turobꞌ tuyejtzꞌer y che:
29 Mar to John nuw Jesu nan itin eo, “Kwanuw God Ana Lamb tafaram ana kakafin bosairenayan enan kwa’itin!”
30 Pues tamar jaxir war imbꞌijnu conda cay inwareox que: “Tin e watar tanipat más ayan ucꞌotorer que nen. Nen cuxpen bꞌajxan que jaxir, pero conda ne mato incuxpa jaxir yix turu.”
30 Iti orot isan ao’orereb anamaramaim iti na’atube ao, ‘Orot ayu ufu’umaim enan i ana fair ra’at kwanekwan, anayabin i wan ma’abo ayu a tufuw.’
31 Pues nen machi ani innata chi e winic era. Pero cay chꞌuymen taca e jaꞌ tuaꞌ taca acꞌotoy unatobꞌ e gente tama e Israel chi e winic era, che e Juan xeꞌ ajchꞌuymar.
31 Ayu taiyuwu auman iti orot men asu’ub, baise anayabin nati isan ayu harewamaim sabuw bapataito abitih imaim Israel sabuw isah tirerereb hitaso’ob’.
32 Entonces ojron e Juan otronyajr y uyajcꞌu e checsuyaj era y che:
32 Naatu John iti tur eorereb. “Ayu Anunin mamu imag na’atube marane ra’iy naatu i tafanamaim mamara’at aitin.
33 Pues nen machi ani innata chi era, pero tin e uyebꞌta tarien tuaꞌ inchꞌuyma taca e jaꞌ cay uyaren y che: “Conda awira ecmay watar Unawalir e Dios tama ujor inteꞌ winic y aquetpa tamar, jax e winic era xeꞌ tuaꞌ achꞌuyma taca Unawalir e Dios”, che uyaren e Dios.
33 Ayu iti orot i boro men ataso’ob, baise God iyunu ana harewamaim sabuw bapataito abitih i au tur eowen, ‘Orot yait Anunin nara’iy tafanamaim namara’at ina’i’itin, i boro Anun Kakafiyinamaim bapataito nitih.’”
34 Y nen inwira conda ecmay tari Unawalir e Dios y quetpa tamar, y tamar era erer inchectes tiut que jaxir jax Uyunen e Dios, che e Juan xeꞌ ajchꞌuymar.
34 John eo, “Ayu aitinika naatu ao’orereb iti i God Natun.”
35 Entonces tama otronteꞌ día e Juan ya turu tama e lugar era otronyajr taca chateꞌ uyajcanuarobꞌ.
35 Ana martot John iban maiye ana bai’ufununayah orot rou’ab bairi hina efan ta’imonamaim hibatabat.
36 Y conda uwira anumuy e Jesús, ojron e Juan y che:
36 Naatu Jesu na natabirih inan i’itin anamaramaim, John eo, “God ana Lamb enan kwa’itin!”
37 Pues conda e chateꞌ ajcanuarobꞌ era tuaꞌ e Juan uyubꞌiobꞌ lo que che jaxir, ixiobꞌ tupat e Jesús.
37 Anamaramaim bai’ufununayah orot rou’ab iti hinonowar, i hairi Jesu hi’ufunun.
38 Y conda e Jesús sutpa uwira que war axin tupat e chateꞌ ajcanuarobꞌ era cay ojron y che:
38 Jesu nunutabir, orot rou’ab hibi’ufunun itih naatu ibatiyih, “Kwa abistan kwakokok?”
39 Y che e Jesús:
39 I iya’afutih eo, “Kwanatan, kwa taiyuw efan kwa’itin.”
40 Y inteꞌ ajcanuar era xeꞌ cay uyubꞌi lo que che e Juan y xeꞌ cay ixin tupat e Jesús ucꞌabꞌa Andrés xeꞌ jax uwijtzꞌin e Simón Pedro.
40 John abistan eo’o orot rou’ab hinowar Jesu hibi’ufunun orot ta i Andrew, Simon Peter tain
41 Y conda e Andrés cꞌotoy unata que e Jesús jax e Cristo ixin wacchetaca tuaꞌ usicbꞌa usacun xeꞌ jax e Simón. Entonces uyare e Simón y che:
41 Andrew Jesu bihamiy ufunamaim wantoro’ot i tuwah Simon nuwih, naatu tita’ur ana tur eowen, “Ayu i Roubininenayan atita’ur, nati i Keriso.”
42 Entonces e Andrés uqꞌueche ixin usacun tut e Jesús. Y conda irna e Simón umen e Jesús cay ojron y che:
42 Naatu Andrew tuwah Simon nawiy in Jesu biyan tit.
43 Entonces tama otronteꞌ día e Jesús cay ubꞌijnu tuaꞌ axin tama e departamento Galilea. Y conda war axin tama e bꞌir utajwi inteꞌ winic xeꞌ ucꞌabꞌa Felipe. Entonces ojron tacar y che:
43 Ana marto, Jesu au Galilee namih bobogaigiwas, Philip tita’ur naatu iu, “Kuna kwi’ufnunu tan.”
44 Pues e Felipe era ajlugar tama e chinam Betsaida bꞌan cocha e Andrés y e Pedro.
44 Philip ana tafaram i Betsaida, Andrew tuwah Peter bairi hai bar merar ta’imon.
45 Entonces e Felipe ixin tuaꞌ usajca e Natanael y uyare:
45 Philip na Nathanael tita’ur naatu iu, “Iti orot isan Moses Buka Atamaninamaim eo kikirum naatu dinab oro’orot auman hikikirum i boun atita’ur, iti orot tamah i Joseph ana bar ana merar i Nazareth.”
46 Y che Natanael:
46 “Nazareth! Sawar gewasin ta boro imaim namatar?” Nathanael ibat.
47 Y conda e Jesús uwira que e Natanael war ayopa tut, cay ojron y che:
47 Anamaramaim Jesu nuw Nathanael nan itin, isan eo, “I turobe Israel mowan, i orot ana yawas gewasin men baifufuwenayan.”
48 Entonces e Natanael uyubꞌi tuaꞌ e Jesús y che:
48 Nathanael ibatiy, “O mi’itube ayu isu’ubu?”
49 Entonces ojron e Natanael y che:
49 Imaibo Nathanael eorereb eo, “Rabbi, Bai’obaiyenayan o i God Natun! o i Israel hai Aiwob.”
50 Y e Jesús che:
50 Jesu eo, “O i tumatum anayabin ayu a tur aowen o i ai fig an ima’am ait. O boro sawar gagamihika ina’itan men iti i’i’itin na’atube.”
51 Y ojron e Jesús otronyajr y che:
51 Tur tafan ya’abar maiye eo, “Turobe a tur ao’owen, kwa boro mar ana etawan nabotawiy, naatu God ana tounamatar Orot Natun biyanamaim hinayen hinarara’iy kwana’itih.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.