Atos 9

Plang (BLR) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Hk'aˊnaee yam awnˊ na, Sawˊlu eun blihˊ ri lahˊ ri kaw toh tapaeˊ Eun Peucawoˊ naˊ ce. Eun heulˊ ri peue jhawpˊ rit keuting naˊ eun.
1 Baise Saul i Regah ana bai’ufununayah rouw morob isan menan bi’arakok. Imih na firis ukwarih biyah tit, fef tab auman tan Damaskas wanawanan Kou’ay Bar ta ta hai ukwarih hitaso’ob isan
2 Punta kaw eun mheutˊ ri va kuˊ pun eun ri hk'eupˊ beunˊ me hotˊ hk'aˊ ka ritroe aenˊ a naˊ ce ingˊ nang veng Yeruˊsalaem seunˊ peue htawngˊ naˊ, eun heulˊ hk'oˊ lai kaw eun tuilˊ a ri saˊla vang hk'oˊ munˊ kueˊ nang veng Damasˊkasˊ naˊ ku duihˊ ka.
2 ifefeyan, saise sabuw iyab Regah ana efamaim hima’ama orot o babin etei tafatumih tabow tan Jerusalem dibur taya.
3 Yam Sawˊlu buih kaw eun hk'awsˊ heulˊ rot nang veng Damasˊkasˊ naˊ, a keulawnˊ kueˊ kuˊ cengˊ lih neum pang maoˊ naˊ, a htawngˊ eun rop.
3 Nati isan au Damaskas yen inan, na bar merar biyubin auman naniyan meyemeye marakaw marane namanamarabe bow sisibin roun roun etei e’arasib re,
4 Eun cungˊkus pang keuteˊ naˊ. Eun pun ri mhawngˊ leukahˊ naˊ lahˊ ka a ri ti, “Sawˊlu, Sawˊlu, a ciˊ meuh kop keunhawˊ, mi vaeeˊ keunhapˊ Uiˊ?”
4 naatu me yan re rab, orot fanan nowar wabin su’ub eo “Saul, Saul aisim ayu irabu kubia’akiru?”
5 Sawˊlu eun mhaingˊ Eun, “Cawoˊ, Mi ciˊ meuh aˊnhawˊ?” Cawoˊ Eun topˊ a, “Meuh Uiˊ Yesuˊ kuˊ buih keunhapˊ mi naˊ Eun.
5 Saul ibatiy, “Regah o yait?” Orot fanan tit maiye iya’afut eo, “Ayu i Jesu o irabu kubia’akiru.
6 Maetˊmaenˊ, kuhˊ ingˊ lec nang veng naˊ reuˊ. Mi kaw htukˊ ri yeuh saˊnhawˊ naˊ, a kaw kueˊ peue lahˊ a ri mi.”
6 Baise kumisir kwen bar merar gagamin kutit, nati’imaim boro hinao inanowar abisa boro inasinaf.”
7 Peue hotˊ Sawˊlu eun heulˊ naˊ ce cawng ditˊti mawnˊ, ce unˊ cang leukahˊ. Ce saecˊ mhawngˊ leukahˊ awnˊ a naˊ, daecti ce unˊ nyu aˊnhawˊ saecˊ ti peue.
7 Orot afa Saul bairi hinan hai tur sawar hinutanub hibat orot fanan hinowar, baise men yait ta ana yumat hi’itin.
8 Sawˊlu eun kuhˊ. Daecti yam plangˊ eun ngaiˊ ri naˊ, eun unˊ nyu keunhawˊ saecˊ ti ceu. Kop awnˊ na, ce teukˊ tiˊ eun naˊ heulˊ lec nang veng Damasˊkasˊ naˊ.
8 Saul me yan inu’in misir matan nuw, baise matan isukway men abisa ta itin, basit uman hibai hi’unawiy hin Damaskas hitit.
9 Eun ngaiˊ fecˊ. Eun unˊ laee hk'asomˊ pun loeˊ seunyi.
9 Veya tounu na’atube matan ifim ma. Nati ana maramaim men kafa’imo bay ta eaan naatu harew tom.
10 Nang veng Damasˊkasˊ naˊ a kueˊ tapaeˊ ti peue, eun muis Ananiˊ. Peucawoˊ Eun klawng Ananiˊ eun nang limit naˊ, “Ananiˊ.”
10 Baitumatumayan orot ta wabin Ananias Damaskas ma’am matan hibora’ah tainin tayowan Regah isan eafa’af fanan nowar, “Ananias!”
11 Peucawoˊ Eun lahˊ a ri heun, “Kuhˊ long hk'aˊ heulˊ ri nya eun Yuˊdasˊ hk'aˊ lahˊ peue meuh hk'aˊ seumeuˊ naˊ reuˊ. Hawcˊ koˊ, heulˊ mhaingˊ ri sok peue muis Sawˊlu peue veng Tarsasˊ naˊ eun. Kopti buih hk'oˊ eun munˊ.
11 Regah eo, “Inabogaigiwas inan ef gagamin wabin mutufor imaim inatit naatu Judas ana baremaim Tarsus orot wabin Saul isan inibatiyih, i ma eyoyoyoban.
12 Hk'aˊnaee limit eun naˊ, punta ngaiˊ eun naˊ kaw a cengˊ baee naˊ, eun nyu peue muis Ananiˊ tangˊ eun tiˊ ri hk'aˊpang ri.”
12 Naatu Saul matan hibora’ah orot ta wabin Ananias itin narun umanamaim matan butubun nuwanuw maiyen itin.”
13 Ananiˊ eun topˊ a, “Cawoˊ, pun uiˊ ri mhawngˊ lawng eun peue aenˊ a maeeˊ kuˊ rai yeuh eun ri peue Mi nang veng Yeruˊsalaem naˊ heunˊ ceu hawcˊ.
13 Ananias iya’afut eo, “Regah sabuw moumurih na’in nati orot isan hio anowar, sawar kakafih maiyow o a sabuw Jerusalem hima’am isah sinaf.
14 Punta kaw eun mawt ri ti peue klawng muis Mi naˊ ce gawmˊeucˊ naˊ, eun ingˊ nang tiˊca eun peue jhawpˊ rit keuting naˊ maenˊ.”
14 Naatu boun i firis ukwarih biyahine fair bai na iti Damaskas tit sabuw iyab o tekwakwafiri bow fatumen isan.”
15 Daecti Peucawoˊ Eun lahˊ a ri Ananiˊ eun, “Heulˊ yawo reuˊ, punta kaw eun ti muis Uiˊ naˊ heulˊ ri peue unˊ meuh peue ceu Yuˊda naˊ maeeˊ hkunˊhawˊhkamˊ ce naˊ maeeˊ peue Iˊsarelaˊ naˊ ce, peue aenˊ meuh eun hk'eung leuk Uiˊ ri uinˊ hawcˊ.
15 Baise Regah iu, “O i boro inan anayabin ayu nati orot arubin isou nabowamih, wabu nab natit Ufun Sabuw, aiwob sabuw, naatu Israel sabuw wanawanahimaim nabosemor.
16 Kopti meuh a muis Uiˊ naˊ, eun kaw pun ri tukhka aˊneng, Uiˊ kaw yeuh eun nyu a.”
16 Naatu ayu taiyuwu boro ani’obaiy bai’akir gagamin na’in ayu wabu isan ni’akir.”
17 Hawcˊ koˊ, Ananiˊ eun heulˊ ri nya awnˊ na. Eun heulˊ lecˊ nya naˊ. Eun tangˊ tiˊ ri hk'aˊpang Sawˊlu eun. Eun lahˊ, “Awngˊ uiˊ Sawˊlu, punta kaw mi nyu hk'aˊ ri baee maeeˊ punta Citˊ seungaˊ naˊ kaw a htonnuk hk'aˊnaee mi naˊ, Yesuˊ kuˊ tuilˊ mi nyu ri langˊhk'aˊ yam buih ingˊ mi maenˊ naˊ Eun, cusˊ Eun uiˊ ingˊ ri mi.”
17 Basit Ananias misir in bar efan Regah eo’omaim tit naatu bar wanawanan run, uman Saul tafanamaim yara’ah eo, “Saul ayu taiu Regah Keriso efamaim o isa birerereb i ayu iyunu anan o mata nigewasin inanuw maiye, naatu Anun Kakafiyin niwani.
18 A keulawnˊ kueˊ kuˊ seunˊ gopˊ bhuicˊ hk'aiˊ ngaiˊ eun Sawˊlu naˊ, eun tawlˊ nyu hk'aˊ ri baee. Eun kuhˊ rap ri ti hk'aˊ cumˊ.
18 Naniyan meyemeye matan siy kanabinin na’atube ma’am hea’obow re, matan kubunai nuw maiye, naatu misir re bapataito bai.
19 Hawcˊ hk'asomˊ eun naˊ, eun tang kueˊ kawlˊreng baee.
19 Bay eaa ufunamaim ana fair matabir maiye bai.
20 Eun keulawnˊ tangˊ ri sangsawnˊ lawng Yesuˊ meuh Eun Konˊ aiˊ Eun Peucawoˊ naˊ nang saˊla vang hk'oˊ munˊ naˊ ce.
20 Saul misir mutufor in Kou’ay Bar run busuruf Jesu isan binan eo, “Jesu i turobe God Natun.”
21 Peue pun ri mhawngˊ a naˊ ce amˊ gawmˊeucˊ. Ce lahˊ, “Peue aenˊ meuh eun kuˊ yeuh peue klawng muis Eun Yesuˊ nang veng Yeruˊsalaem naˊ ce lu naˊ, unˊ meuh ka aw? Punta kaw eun mheutˊ ri va peue awnˊ ce heulˊ ri roˊ peue jhawpˊ rit naˊ ce seunˊ peue htawngˊ naˊ koˊ, eun ingˊ maenˊ, unˊ meuh ka aw?”
21 Sabuw etei hinowar hifofofor naatu hibabatiyih hio, “Orotoban iti Jerusalemamaim sabuw iyab Jesu wabinamaim hikwakwafir rouw himorob? Naatu iti’imaim nan ana’an i nati sawar ta’imon isan na, sabuw fatum bow na firis gagamin baitihimih?”
22 Daecti hk'aˊ civit eun Sawˊlu naˊ a gawm utˊ gawm keuting. Eun yeuh peue Yuˊda utˊ nang veng Damasˊkasˊ naˊ ce mawo, ce unˊ laee cang htuˊhtingˊ ri kuˊ tuilˊ eun ce nyu saˊhkiˊ ka lawng Yesuˊ meuh Eun Hkrit naˊ.
22 Baise Saul binan inan ana fair ra’at, Jew sabuw iyab Damaskas hima’am hai not botabir naatu i’obiyih Jesu i anababatun Keriso, iti na’at eo sabuw tur omih hikasiy.
23 Yam pon a ingˊ heunˊ seunyi naˊ, peue Yuˊda naˊ ce saˊlit puri kaw toh Sawˊlu eun.
23 Fur bai’ab na’atube sasawar ufunamaim Jew sabuw hiru’ay Saul morob isan hiyakitifuw.
24 Daecti Sawˊlu eun pun ri yawng kanˊ saˊlit ce puri naˊ. Punta peue Yuˊda naˊ kaw ce toh eun naˊ, ce koˊ nang leuvaˊ ka veng naˊ gawmˊ sumˊ gawmˊ seunyi.
24 Baise abisa sinafumih hiyayakitifuw i hio nowar, fai mar i etawan awan hima’afut hima’am tatitit hita’asabunimih.
25 Daecti tapaeˊ eun Sawˊlu naˊ ce va eun pucti heulˊ peunsumˊ. Ce seueˊ eun nang aˊhk'uip, ce ruicˊ eun hk'aˊ keutuiˊ ka hkui veng naˊ.
25 Baise gugumin ta ana bai’ufununayah Saul kaifet wanawananamaim hiwan fur ana sou ta’amaim hiruru re.
26 Yam Sawˊlu ingˊ rot eun nang veng Yeruˊsalaem naˊ, eun coˊcaˊ ri kaw ingˊ pawngˊ ri maeeˊ tapaeˊ naˊ ce. Daecti ce lhatˊ ri heun gawmˊeucˊ, ce unˊ yumˊ meuh eun tapaeˊ neumneum.
26 Saul na Jerusalem tit sinaftobon bai’ufununayah bairi baita’imonin isan. Baise bai’ufununayah i Saul isan hai bir ra’at, anayabin men hibitumatum Saul i turobe baitumatumayan ta matar ai en.
27 Daecti Banabasˊ eun va eun heulˊ hk'eupˊ peue caee Eun Yesuˊ naˊ ce. Lawng Sawˊlu nyu eun Yesuˊ Eun langˊhk'aˊ naˊ maeeˊ lawng Yesuˊ leukahˊ Eun maeeˊ heun yeuh saˊnhawˊ naˊ, maeeˊ lawng cu eun muis Eun Yesuˊ naˊ eun sangsawnˊ leukahˊ munˊ ri hpumˊ hatˊhanˊ ri nang veng Damasˊkasˊ naˊ yeuh saˊnhawˊ naˊ, Banabasˊ eun ris ce mhawngˊ a.
27 Imaibo Barnabas na ibais bai in Tur Abarayah biyah tit, kubuna mi’itube efamaim Regah itin naatu Regah eo nowar. Ana binan fairin Jesu wabinamaim auman eo hinowar.
28 Kop awnˊ na, Sawˊlu eun pun ri utˊ maeeˊ ce. Eun unˊ laee hkiˊkeung lec lih nang veng Yeruˊsalaem naˊ. Eun leukahˊ hk'aˊnaee muis Eun Peucawoˊ ri hpumˊ hatˊhanˊ ri.
28 Naatu hibai bairi hima Jerusalem ana uman men sanet etei remor Regah wabinamaim binan.
29 Eun htuˊhtingˊ peue Yuˊda kuˊ lahˊ leukahˊ Helasaˊ naˊ ce, daecti ce coˊcaˊ ri kaw toh eun.
29 Jew sabuw iyab Greek tur hio bairi hi’o hibas naatu rabin morob isan hiyakitifuw.
30 Yam ecˊawngˊ naˊ yawng ce lawng awnˊ a naˊ, ce va Sawˊlu eun heulˊ nang veng Kaeˊsariˊ naˊ. Hawcˊ koˊ, ce suip eun ri reu ingˊ rot nang veng Tarsasˊ naˊ.
30 Baise baitumatumayah afa tur hinowar basit, Saul hibai hire Caesarea hitit naatu au Tarsus hiyafar in.
31 Hawcˊ awnˊ na, muk konˊ Hkrit utˊ nang kuingˊ Yuˊda, kuingˊ Galilaeˊ maeeˊ kuingˊ Samariˊ naˊ ce ku duihˊ, ce kueˊ hk'aˊ kuit nyawkˊ kuit samˊran. Citˊ seungaˊ chakˊ naˊ a tuilˊ kawlˊreng ce. Ce reng keuting. Ce lhatˊtil ri Peucawoˊ Eun, ce baet ri heunˊ.
31 Imaibo ekaleisia sabuw Judea, Galilee naatu Samaria wanawanahimaim etei tufuwamaim hima hiyasisir. Naatu Anun Kakafiyin ana baibaisamaim fair hibai naatu hai kou’ay busuruf wowab ra’at yen, Regah nanamaim kakaf auman hima.
32 Yam Petruˊ heulˊ eun ti duihˊ hawcˊ ti duihˊ naˊ, eun heulˊ glue ri peue Eun Peucawoˊ utˊ nang veng Liˊda naˊ ce.
32 Peter efan ta ta etei run tit ana sabuw itih remor inan, veya ta God ana sabuw iyab Lydda bar merar gagamin hima’ama bainanawanihimih in.
33 Mawnˊ naˊ, eun pun ri nyu peue muis Aiˊnes ti peue. Eun tiˊ cung chuingˊ. Eun itˊ ri vang itˊ ri naˊ pun seudiˊ neum.
33 Nati’imaim orot ta wabin Aeneas, an uman murubin bai’etaw en gem yan inu’in kwamur etei eight sawar.
34 Petruˊ eun lahˊ a ri heun, “Aiˊnes, Yesuˊ Hkrit baiˊ Eun mi cuin, kuhˊ top hk'eung itˊ mi naˊ reuˊ.” Eun ku keulawnˊ kuhˊ.
34 Basit Peter isan eo, “Aeneas Jesu Keriso o ebiyawasi kumisir, a ir kunu ku’abar.” Orot mar ta’imonamo misir.
35 Peue utˊ nang veng Liˊda naˊ ce maeeˊ peue utˊ nang keuleung ka Saron naˊ ce gawmˊeucˊ ce pun ri nyu peue awnˊ eun. Ce plinˊ hpumˊ ri ingˊ hk'aˊ Eun Peucawoˊ naˊ.
35 Sabuw etei Lydda naatu Sharon wanawanan hima’am abisa matar hi’i’itin etei hitumatum naatu Regah isan hitatabir.
36 Nang veng Yuˊpe naˊ, a kueˊ tapaeˊ beunˊ ti peue muis Tabiˊhtaˊ (leukahˊ Helasaˊ ka, a meuh Dawkas). Ka yeuh kanˊ chakˊ naˊ maeeˊ ka teumˊkawm peue hk'oˊtukyak naˊ ce laleung.
36 Joppa bar meraramaim babin ta wabin Tabitha, Greek fanahimaim i Dorcas. Iti babin i baitumatumayan ta mar etei gewasin esisinaf naatu yababan wairafih ebibaisih.
37 Yam awnˊ na, ka peuyhat, ka yeum. Ce huimˊ tuˊ yeum ka naˊ, ce uinˊ ka nang hkawng htan hk'aˊtuh naˊ.
37 Nati ana veya’amaim sawow bai naatu morob biyan hisouw hibai hiyen bar tafantoro’ot hi’inuw.
38 Veng Liˊda naˊ a de veng Yuˊpe naˊ. Kop awnˊ na yam tapaeˊ naˊ mhawngˊ ce Petruˊ utˊ eun nang veng Liˊda naˊ, ce cusˊ me lalˊ peue naˊ ka heulˊ hk'oˊhk'ang eun. Ka lahˊ, “Keulawnˊ hotˊ ya heulˊ vaeevaee.”
38 Joppa na Lydda titit i men ef yok, imih bai’ufununayah Joppa hima’am Peter na Lydda’amaim titit ana tur hinowar. Basit orot rou’ab hiyafarih hin hifefeyan hio, “Are Peter akokok saise inan biyai inatit, men inarubir.”
39 Petruˊ eun hotˊ ka heulˊ. Yam ingˊ rot ce naˊ, ce va Petruˊ eun hukˊ nang hkawng htan hk'aˊtuh naˊ. Beunˊ seunao naˊ ce rop Petruˊ eun. Ce yam, ce tuilˊ Petruˊ eun nawk hk'eung cing ka Dawkas yam kawnˊ utˊ ka naˊ.
39 Basit Peter bobuna misir bairi hin, hina hitit hiyen bar awan yate tafan imaim hirun. Naatu kwafukwafur baibin etei hai faifuw Dorcas yawasin ma’am ana veya sakir bitih auman hibow hina hi’obaibiy hirerey auman hirun.
40 Petruˊ eun kah ce pucti lih hk'aiˊ hkawng naˊ gawmˊeucˊ ri. Hawcˊ koˊ, eun seukluin ri hk'oˊ munˊ. Eun hpawtˊ ri hk'aˊ ka peue yeum naˊ. Eun lahˊ, “Tabiˊhtaˊ, kuhˊ reuˊ.” Beunˊ awnˊ ka plangˊ ngaiˊ ri naˊ. Yam nyu ka Petruˊ eun naˊ, ka kuhˊ mokˊ.
40 Peter sabuw etei iuwih ufun hitit, i sun yowen yoyoban imaibo eo, “Tabitha kumisir!” Babin matan nuw naatu nura’at Peter i’itin ana maramaim misir mare ma.
41 Petruˊ eun jhawpˊ tiˊ ka naˊ, eun vuh ka kuhˊ cawng. Hawcˊ koˊ, eun klawng peue yumˊ maeeˊ beunˊ seunao naˊ ce ingˊ. Eun ap beunˊ tang kuhˊ imˊ awnˊ ka ri ce.
41 Peter eof babin bai ibais misir bat, imaibo baitumatumayah naatu kwafukwafur isah eaf hina yawasin batabat i’obaiyih hi’itin.
42 Lawng aenˊ a seutuin seutan nang veng Yuˊpe naˊ ku duihˊ ka. Peue heunˊ naˊ ce ingˊ yumˊ Peucawoˊ Eun.
42 Tur tasasar tit Joppa sabuw etei hinowar naatu moumurih na’in Regah hitumitum.
43 Petruˊ eun utˊ maeeˊ Siˊmon kuˊ meuh peue plengˊ hakˊ naˊ meuh hk'eung loˊ naˊ eun nang veng Yuˊpe naˊ heunˊ seunyi.
43 Peter veya moumurih na’in Joppa’amaim orot wabin Simon ana baremaim hairi hima.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.