Mateus 26

God so Sokior-ok Iwon (AAU) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Enekwei sohokwe Jisas hiykwe ok seme mesor lowpway nok, sa hyo ki-wayh me senkin kiy-mekow,
1 Jesu bi’obaibiyih ufunamaim, ana bai’ufununayah isah eo,
2 “Homkwe nonkway eypok kreysyar so meyki mon hokwe Pasova-enekwei hiy lousne ey. Enekwei sohiy non kokwe Uwrsa mo Ney se kokwe awia mo iha mon kow nok, now mon nak-okin pror kawk sawan okrue ok.”
2 “Kwanaso’ob veya rou’ab ufunamaim Tar Nowaten ana hiyuw enan. Nati ana veya’amaim Orot Natun boro hinab rakit sabuw umahimaim hinayai hina’onaf.”
3 Wo, enekwei sohiy nonaw kokwe seyr, pris karmay lowpwarowp o, Juda mo hakamay o, homkwe Pris Makwey-uwr, Kaiafas-ok ma me, so a mon pa kiynuw-hokruw konpakon.
3 Imaibo Firis ukwarih naatu regaregah ai’in etei firis gagamin Kaiafas ana baremaim hiru’ay.
4 Homkwe yerki yaprue Jisas se ouon-aw nekie okin kwor ey se liwak sir ohruw-a onsan kawk.
4 Naatu Jesu wa’iwa’iramaim fatumin bain asabunin isan hiyakitifuw.
5 Sawk homkwe senkin lohruw-a, “Hromkwe hye kokwe Pasova so hokruw enekwei-ar non peie nekie o. Sa aw aiopey hay lousne ame.”
5 Baise hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawananamaim, anayabin rakit boro tanaku’ub was hinagiy.”
6 Jisas hiykwe Betani mon ma lwak hokwe, hiykwe Saimon so a mon lwak. Uwr sohokwe senkin nak-anio kow, Saimon kworon kworon.
6 Jesu na Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana baremaim tit,
7 Sawk Jisas hiy ayay liwak-a nonaw, sa prueyn hokwe sanda prawk non ihey-ar yiawk kamon mon ma lwak se hyo owh mon nake nok, hyo makwey eir mon kahwe swanonay kow. Sanda sohokwe ihey mo mein-owon aiopey hay-ar non nuw-nakway.
7 mare ma bay eaa auman babin ta kibub kikimin kabay wabin alabaster imaim hikwak raiy ana baiyan gagamin hisuwai batabat bai na run Jesu aribun yan isuwai re.
8 Wo, Jisas so ki-wayh hom senkin lira menkin, homkwe uron piap eyn nan, sa senkin me, “Sanda ihey-ar senkin sohokwe puraw-aw panoke nuw-mon hihir say o?
8 Ana bai’ufununayah hi’itin yah so’ar hio, “Iti sawar i yabin en asir esisinaf.
9 Payhokuaw, sanda prawk ihey-ar non sohokwe uwr har me isay nakway hokwe, ihey mo mein-owon aiopey hay-ar liy nuw-nonok. Sawk mein-owon somokwe, uwrsa har omeme lopa me po lowndiy kow.”
9 Igewasin iti raiy ana baiyan tatayara’ah hitatubun kabay tatab, sabuw yababan wairafih tatitih.”
10 Wo, Jisas hiy hyo ki-wayh mo uron piap eyn seme lira nonkway menkin, hiy sa hme senkin kiy-mesopok, “Homkwe sa sokwe low senkin senkin peie kow o. Payhokuaw, sa sokukwe hane kokwe weynpaweyn yaprue ihey ke po meio.
10 Baise Jesu so’ob abisa hio, imih iuwih eo, “Babin men yumatanamaim kwana’umih. Anayabin sawar gewasin maiyow ayu isau esisinaf.
11 Payhokuaw, uwrsa omeme lopa homkwe enekwei lowpwarowp hme nion non-wayr. Sawk ha hme nion ma non-wayr ohokwe, enekwei meiamei korey.
11 Sabuw yababan wairafih boro mar etei bairi kwanama kwanibaisih, baise ayu i boro men mar etei bairi tanama’amih.
12 Ama, sa sokukwe hoko sanda ihey-ar sehe hano owh mon ma kampi nonay kow ohokwe, hano owhi se kwawk ey se mon onhan onhan koruay.
12 Iti babin ayu biyau raiy erabirab i ayu au morob isan eyayabuna.
13 Hakwe hme ok-ar kiy-mekow, unsaney har God so ok-ihey ke kipay lowpwarowp perey hremon lanio mesor kow nok e, homkwe seyr sa sohok ko weyn hane ma mon ke nak-mesor nok kow ey, hoke nanpanan wayr ey hokwe.”
13 Anababatun a tur ao’owen, tafaram wanawananamaim iti Tur Gewasin hinabibinan ana maramaim abisa gewasin iti babin sisinaf boro kik owe’owen na’atube auman hinabinan.”
14 Enekwei sohiy non kokwe ki-wayh iha seys mu nareysyar mo prueyn, Judas Iskariot ok ma me, hiykwe pris karmay mo owh mon ley nok,
14 Imaibo bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim orot wabin Judas Iscariot tit in firis ukwarih biyah tit,
15 hme senkin mesopok, “Hai, ha hme Jisas se hmo iha mon kow ankin, homkwe hane omeme penkin se kow ey so?” Wo, pris makwey-uwr homkwe Judas se kokwe mein-owon silva non ma mon-hre mokwe, 30, sankaw kow ha.
15 naatu ibatiyih, “Ayu Jesu anab kwa anabit boro abisa ayu kwanitu?” Naatu matanamaim kabay hibotait hiyab in 30 na’atube hiya’asair.
16 Judas hiy meinowon sokwe kiy-onok nok, yerki Jisas se hmo iha mon kow ey se lanio pawk.
16 Nati ana veya’amaim Judas ef ana gewasin nuwet Jesu batih isan.
17 Juda mo hokruw enekwei peyr-ar ko, ihey mo naw yis lopa la ey hiy lousne menkin, ki-wayh homkwe Jisas so owh mon le nok, hye mesopok, “Ara, hunkwe hreme kokwe, a perey hremon lunay-a how-say kow e nanpanan o, Pasova-ayay hwon la ey mokwe?”
17 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw veya wantoro’ot bubusuruf, Jesu ana bai’ufununayah hina hio, “Menamaim kukokok Tar Nowaten ana bay anabogaigiwas?”
18 Sawk Jisas hiykwe hyo ki-wayh me senkin mekow, “Homkwe om aiopey hay mon ley nok, uwr prueyn serey ma lwak sehe kwa mekow, senkin, ‘Hromo hiymon sorasor uwr hiykwe hne senkin me-ha: Hano enekwei hokwe pa kiy-ousne ohriar. Hakiaw o, hano ki-wayh o, hromkwe Pasova enekwei ohokwe, hromkwe hno a mon lunay hokruw a ey.’”
18 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem bar merar kwanatit orot iti ana tur kwana’owen kwanao, ‘Bai’obaiyenayan eo, ayu au veya i natit, akokok au bai’ufununayah bairi boro o abaremaim Tar nowaten ana hiyuw anaa aniyasisir.’”
19 Sa Jisas so ki-wayh homkwe Jisas hiykiaw ma me sorasor kow ha senkin lon nok, hom Pasova-ayay me lunay howsay koruay, uwr sohiy so a mon.
19 Bai’ufununayah Jesu eobaimanih na’atube hisinaf, Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
20 Ey hiy kuaykeyn lopay menkin, Jisas hiy a serey ley nok, hyo ki-wayh iha seys mu nareysyar me nion, Pasova-ayay seme liwak sir a.
20 Naatu nati rabirab bai’ufununayah etei 12 Jesu bairi himare hibusuruf bay hiaa.
21 Sawk hom ayay seme la nonaw, Jisas hiykwe sa hyo ki-wayh me senkin kiy-mekow, “Ama, hakwe hme ok-ar kiy-mekow, hmo prueyn erey ma lwak hiykwe, hane kokwe wei kow ey.”
21 Bay hiaa wanawananamaim Jesu eo, “Turobe a tur ao’owen, kwa wanawanamaim orot ta boro babau inao anamorob.”
22 Wo, hyo ki-wayh hom ok senkin ke lonuayk menkin, homkwe sawk uron kiynuw-owk kworpakwor iwak sir, sawk hmo prueyn prueynyaw homkwe Jisas se senkin mesopok, “Hakamay, hunkwe hane nanpanan me pak?”
22 Ana bai’ufununayah hai yababan ra’at, naatu ta’ita’imon hibusuruf Jesu hibabatiy hio, “Regah, nati i men ayu’umih?”
23 Jisas hiykwe sa hyo ki-wayh me senkin makiy-sahre mekow, “Ama, uwr hane ma wei kow ey hokwe, hiykwe hyo ihey mo naw kokwe hane nion siraw po non-sakeyn prouk a, yowr kamon-aw mon.
23 Jesu iyafutih eo, “Orot menatan ayu airi tew wanawanan ai rafiy anabubutu’ub, nati orot i boro ayu babau nao.
24 Uwrsa mo Ney se kokwe mo senkin lon ey, mamey porih hok ma me senkin. Sawk woiow, uwr, Uwrsa mo Ney se uwr piap-araw mo iha mon ma kow sohokwe, hye kokwe aw-mar aiopey hay nuw-ohre ey. Hye kokwe hyo pouh hokwe hye liwak lopa lwak hokwe, yaprue-ar po lwak.”
24 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikirum hio na’atube. Baise orot yait ayu babau nao, nati orot i boro yababan gagamin na’in nab. Gewasin nati orot tafaramamaim men tatufuwamih!”
25 Sawk uwr Judas, Jisas se aw-uwr mo iha mon ma kow ey sohokwe, Jisas se senkin kiy-mesopok, “Hiymon sorasor-uwr, hunkwe hane nanpanan me pak?”
25 Judas yanuwayan Jesu ibatiy eo, “Regah, o kunotanot i men ayu’umih?” Jesu iya’afut eo, “O wai.”
26 Hom liwak sir a nonaw, Jisas hiykwe ihey mo naw kamon ke lonok nok, God se nak-me-ihey nok, kiy-kamane. Sa hiykwe hyo ki-wayh me kiy-kow liyay nok, kiynak-me, “Homkwe ihey mo naw eme kiy-onok nok, kiy-a. Somokwe hano owhi.”
26 Bay hia wanawanan Jesu rafiy bai, i gegewasin sawar, imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyau kwabai naatu kwa’aan.”
27 Hiykwe seyr yiawk wain-hu non se nakway nok, God se manak-me-ihey. Sa hiykwe ki-wayh me nakway kow nok, nak-me-kow nonkway, “Hom lowpwarowp wain-hu yiawk ko ehe kwa lowswa liy-ay.
27 Imaibo wine kerowasamaim hisuwai batabat bai God ana merar yi sawar, itih eo, “Kwa etei’imak iti kwanatom.
28 Wain-hu ohokwe hano nioh, God so sokior-ok ke ma me-sakon kawk ko meir hiy non. Sohokwe sehe swa-nonsow, uwrsa kraiar mo weynpaweyn piap-araw me mon-say kow e.
28 Iti i ayu au rara, au Obaibasit Boubun abisuwai sabuw moumurih hai bowabow kakafih notawiyen isan.
29 Hakwe hme senkin mekow, wain-hu enkin omokwe hakwe makiy-owswa lopa, senkin-awaw lwak ey, sa omok ha hme nion hano Aio so Wayr-hre-yier mon non-owswa ey, wain-hu iwon-ar mokwe.”
29 A tur ao’owen, ayu iti wine boro men anatom, anama’am nati ana veya’amaim wine boubun kwa bairit Tamai ana aiwobomaim tanatom.”
30 Sawk homkwe God so yayh kamon ke lowk hain nok, Mnuw Oliv mon liau.
30 Naatu himisir ew ta hitabor hitit hin Olive Oyawamaim hitit.
31 Sawk Jisas hiykwe ki-wayh me senkin mekow, “Pokon arawh enekwei enkin ohokwe hmo lowpwarowp mo uron hane ma nan kiykiy-ay mokwe po makuayk sakuayk a, hane hokuaw kokwe. Payhokuaw God so mamey porih kokwe mo senkin po me,
31 Imaibo Jesu hai tur eowen eo, “Iti boun gugumin kwa etei boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, Buk Atamaninamaim eo na’atube,
32 Sawk ha ma loksian so meyki mon hokwe, hakwe hmo peyr-mawk ley naruok ey, Galili mon.”
32 Baise ayu morobone anamimisir ufunamaim boro au na ani’iyon wan anan Galilee anatit.”
33 Pita hiy sa Jisas se senkin ma-sahre mekow, “Hne hokuaw kokwe, mo hno ki-wayh lowpwarowp mo nan kiykiy-ay yor me makuayk sakuayk hi, sawk hano nan kiykiy-ay yor hokwe liy-ar makuayk ley.”
33 Peter iya’afut eo, “Turau’unah boro hinabihir, baise ayu boro men anabihir o anihamiyimih.”
34 Sawk Jisas hiykwe Pita se senkin makiy-mekow, “Hakwe hne ok-ar kiy-mekow, pokon arawh enekwei ohokwe, kakaruk ok me lopa non kokwe, hunkwe enekwei narompri non senkin me ey, ‘Hakwe Jisas se nonkway lwak pey.’”
34 Jesu Peter iu, “Anababatun a tur ao’owen, boun gugumin o boro ayu inayaubu mar tounu, naatu i ufunamaim kokorere boro nao’o inanowar.”
35 Sawk Pita hiykwe Jisas se senkin me-kumay kow, “Hakwe hne nonkway lopa ok liy me ley, mo ha hne nion non-okrue hi.” Jisas so ki-wayh lowpwarowp homkwe, seyr ok Pita hiy ma me senkinaw lohruw-a liyay.
35 Peter raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo tur nati ana’omih, morobomih na’at airit tanamorob.” Naatu bai’ufununayah etei tur ta’imon hio.
36 Sawk Jisas hiykwe kipay, Getsemani-ok ma me, serey hiy-ey nok, hyo ki-wayh me senkin kiy-mekow, “Homkwe erey kwa kikrweik e. Hakwe eriey ka-ley mesopok ey, hano Aio se.”
36 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah bairi hitit hin Gethsemane hitit naatu iuwih eo, “Iti imaim kwamare kwama, ayu anan auweyane anayoyoban.”
37 Wo, Jisas hiykwe sawk Pita o, Sebedi so ney prueysyar o, hme-aw huonok nok, hiy-ey. Enekwei sohokwe sawk hyo uron hokwe low hei lowk kworpakwor kawk.
37 Peter naatu Zebedee natunatun rou’ab buwih bairi hin, ana not kwaris naatu dogoron wanawanan ana yababan ra’at
38 Wo, sa hiykwe hyo ki-wayh me senkin me, “Hano wa hokwe low hei, lokrue ohriar ohokwe. Homkwe erey kwa kikrweik naruok, iray-iray nonaw.”
38 iuwih eo, “Dogorou wanawanan au yababan i ra’at kwanekwan dogorou emama’afut. Imih iti’imaim kwamare mata nanuw bairit tanama.”
39 Hiykwe meiaw eyn kakor-ey porpor ha nok, ki mon nuw-makuayk won nok, orih God se senkin mesopok, “Hano Aio ara, sawk liy-ar lwak ankin, hunkwe yiawk hano mon ma lwak ohokwe liy kahya sow kow o? Sawk hano uron so meyki mon-aw peie ley o. Korey, hunkwe hno uron arian so meyki mon-aw kwa ley.”
39 Jesu akisinamo nabinamaim in yumatan au babe ra’iy yoyoban eo, “Tamai, karam iti biyababan ana kerowas ayu biyau’umaim itabosair, baise men ayu au kok, o a kok.” Bai’ufununayah bay hibow tefafaram|alt="Jesus praying in garden" src="cn01810B.tif" size="col" loc="Mat 26.39" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="26.39"
40 Hiykwe hyo orih God se senkin non-ohruw-a hain nok, hyo ki-wayh pruompri-ar mo owh mon ma-ley. Sawk hiykwe senkin amor-ira ne, homkwe anwaw hawon sowkway nayr. Wo, hiykwe sa Pita se senkin kiy-me, “Pita, mo sehe, homkwe hane nion iray-iray nonaw inaw liy liwak nayr ley, aua kamon-aw ohokwe?
40 Naatu matabir maiye na ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih, Peter isan eo, “Anayabin aisim nataunu’uka mata hifot kwa’inu’in, karam one hour na’atube mata tanuw bairit tatama?
41 Homkwe iray-iray nonaw kwa kikrweik ira nayr, seyr God se kwa nak-mesopok. Sawk weynpaweyn piap-araw hom hme mon makuayk sakuayk lak. Okar, hmo niohney homkwe mey meio e mon, sawk hmo owh mokwe nompou lwak.”
41 Mata to iwa’an kwayoyoban, saise men routobon kwanabaimih. Anun i ekokok yoyoban, baise biya i himorob.”
42 Hai, hiy orih se enekwei leikrueys se ma-ley mesopok, senkin, “Hano aio ara, yiawk aw nak-ok ey ohokwe, ha lowswa lopa se kahya sow lopa hokwe, hakwe ok lopa lwak. Hunkwe hno uron ko arian se kwa meio ousne.”
42 Mar bairou’abin Jesu in maiye yoyoban eo, “Tamai, iti biyababan ana kerowas bosairin isan ana ef men nama’am na’at, basit anatom, saise a kokok anasinaf namatar.”
43 Hiykwe hmo owh mon ma-ley menkin, seyr senkin ma-amor-ira ne, homkwe anwaw ma-hawon sowkway nayr, payhokuaw hmo nene mokwe nuw-eyhon nonaw lwak.
43 Matabir maiye nan matah kou bit hi’in yugaranih inan itih.
44 Jisas hiykwe hyo ki-wayh pruompri-ar me ma-lokriy hain nok, God se enekwei leikruompri se ma-ley mesopok. Hyo mesopok mokwe peyr-mon ma mesopok liy-liy-aw senkin ma-mesopok.
44 Naatu ihamiyih hi’in i mar baitonin matabir in tur ta’imon eo yoyoban maiye.
45 Hiy mesopok hain nok, ma-le, hyo ki-wayh mo owh mon, seyr liy-liy-aw ma-amor-ira ne, homkwe anwaw liawon sowkway nonaw lwak. Sa hiy hme senkin ma-sahre mekow, “Homkwe anwaw-aw nuw-wayr nieys nayr nonaw lwak o? Ama, sopiaw, enekwei-ar pa le. Uwrsa mo Ney se kokwe pau, uwr yor piaparaw non mo iha mon kiy-kow preisia ha ey.
45 Imaibo matabir na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa boro’ika kwa’in kwabiyarir? Mata tinuw, kwamisir, Orot Natun ana veya i natit, sabuw kakafih umahimaim eyey.
46 Sei, homkwe kwa loksian sasian, hrom ley e! Ama, uwr hane ma wei kow hiykwe ehe, pa ohriar hiy-e.”
46 Kwamisir tan! Orot yanuwayanaban iti enan kwa’i’itin.”
47 Sawk Jisas hiy lohruw-a non-aw ma lwak hokwe, ki-wayh iha seys mu nareysyar mo prueyn Judas hiykwe pa hiy-ousne. Uwr kraiar homkwe seyr hye nion non-e. Homkwe aw-seik o, irowm o, senkin nake nene. Hmekwe pris karmay o, Juda mo uwr hakamay o, hom me-ha.
47 Jesu eo ana tur sawara’e, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta, wabin Judas, sabuw kou’ay gagamin na’in, firis ukwarih naatu regaregah ai’in hibiyafarih nawiyih kaiy, kefat, mis hiteten auman bairi hina hitit.
48 Wei-kow-uwr sohokwe uwr seme meir kamon ke papo lohruw-a sakon kawk koruay kow, senkin, “Uwr, ha ma way neyr-a-neyr hokwe mo hiy. Hye kwa nekie.”
48 Orot yanuwayan sabuw eobaimanih eo, “Orot menatan anamamamay orotoban nati kwanab kwanafatum.”
49 Wo, kiy-peypey pa, Judas hiy Jisas so owh mon le nok, senkin me, “Hiymon sorasor uwr, arawh yaprue-ar.” sei, hye nak-way neyr-a-neyr.
49 Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Tufuw isa nama Bai’obaiyenayan!” naatu mamay.
50 Jisas hiykwe sawk Judas se senkin kiy-me, “Wayh ara, mey hwon meio e ma le sokukwe kwa kiy-meio.” Sawk aw-uwr hom ley nok, Jisas se hmo iha non nekie sakreik nayr.
50 Jesu iya’afut eo, “Au begon, abisa isan inot inan saife kusinaf.” Imaibo sabuw hibatabat hitit Jesu uman hibai hibukikin.
51 Wo, uwr prueyn Jisas se nion ma non-anio wayr hiykwe hyo aw-seik ke kandwos nok, Pris Makwey-uwr so mey-uwr so nweyk ke lokian-pru sow kow.
51 Bai’ufununayan orot ta ana kaiy bora’ah, firis gagamin ana akir wairafin tainin roun eafuw.
52 Jisas hiykwe sawk uwr sehe senkin kiy-me-kupaku, “Hunkwe hno aw-seik sokukwe hoko yop arian mon kwa makiy-sakon kawk e. Payhokuaw, uwr aw-seik non lono ankin, aw-seik senkin sokukwe uwr sehe nian makiy-mon piapay ey.
52 Naatu Jesu iu, “A kaiy ana efanamaim kwiwan maiye, anayabin sabuw iyab umahimaim kaiy tema’am boro kaiyomaim hinamorob.
53 Awaio, hunkwe nonkway lwak pey, hakwe hano Aio se kiy-mesopok hokwe, hiykwe ensel kraiar-ar, aw-uwr mo uwrku iha seys mu nareysyar mo eir mon ma lwak seme liy me-ha, hane hiymon e.
53 O men iso’obamih, ayu Tamai isan atabifefeyan boro mar ta’imon tounamatar sibisib na’atube tiyafarih ayu hitawasfafaru.
54 Ha senkin lon hokwe, ok, God so mamey porih mon ma lwak kokwe sawk penkin mon ousne hra-hra ha o? Payhokuaw, God so mamey porih kokwe po me, weynpaweyn senkin somokwe mo lousne ey-ar.”
54 Baise nati na’atube anasinaf, Buk Atamaninamaim mataramih hi’o hikikirum boro men niturobe’emih.”
55 Arawh enekwei sohokwe Jisas hiykwe uwr poya-poya hye ma le nekie somokwe senkin lohruw-a kow, “Homkwe aw-seik o, now-ho o, seme panoke nake o? Homkwe hane kokwe yokun-uwr, aw ma lono se ma nekie ey se hieyn nake. Ama, enekwei lowpwarowp mokwe hakwe mo God so a pekney-weys so a-yier mon liwak, uwrsa me hiymon sorasor wayr, God so ok me. Sawk hane kokwe homkwe enekwei sohiy non nekie e me.
55 Naatu tatabir sabuw isah eo, “Ana itinin ayu bainowan mowan na’atube, imih kaiy kefat kwaiteten ayu yuwu rabu’umih kwanan. Mar etei Tafaror Bar wanawananamaim ama sabuw abi’obaiyih aisim men imaim kwatafatumu?
56 Sawk weynpaweyn enkin hane ma kiy-mon yorpayor nayr omokwe, God so ok paraw Profet hom ma mey, senkin liy-liy-aw mon ousne.” Wo, hyo ki-wayh hom senkin lira menkin, hom sa hye sehe lokriy hain nok, hakan sakan nok.
56 Baise abisa God ana dinab oro’orot Buk Atamaninamaim hio hikikirum emamatar saife nan niturobe.” Nati’imaim ana bai’ufununayah etei hihamiy hibihir.
57 Uwr Jisas se ma ley nekie nok homkwe hye kokwe Pris Makwey-uwr Kaiafas so owh mon hiy-ey. Juda mo sow ke hiymon-sorasor uwr o, Juda mo uwr hakamay o, homkwe seyr a serey-aw nuw-hokruw konpakon naruok.
57 Sabuw Jesu hibai hifatum hibai hin firis gagamin wabin Kaiafas ana baremaim hitit, nati’imaim Ofafar Bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in hiru’ay hima’am.
58 Sawk enekwei sohokwe Pita hiykwe Jisas se kokwe meiaw eyn kor-onsu pyay ira ira nok. Sa Pris Makwey-uwr so hir ki apau mon-aw lorok nok, lyawriy. Sawk aw-uwr God so a se ma mon sorsor wayr me nion non-wak nayr, yor Jisas so mon ma lousne ey seme lira e.
58 Baise Peter yokaika Jesu i’ufunun bairi hina, firis gagamin ana bar sebosebomaim hitit naatu run ma’utenayan oro’orot bairi himare abisa tamamatar ta’itin isan.
59 Pris karmay lowpwarowp o, kaunsil lowpwarowp o, homkwe uwr har me me-huonokyaw, hom Jisas so yor me okrei-ok lohruw-a kow e. Homkwe senkin seme lon, yerki kamon Jisas se lokin kwor okrue ey se pawk.
59 Firis gagamin naatu kaniser ana kau’ay etei hiru’ay nuhinot tur hitabow hitit hitifufuwen Jesu tamorob isan.
60 Mo uwr kraiar hom Jisas se okrei-ok non le ohruw-a lokruok, sawk homkwe ok kamon piap-araw hye lokin kwor ey ke lirway pa.
60 Baise nuhinot tur hinunuwet men ta hibai. Sabuw moumurih maiyow hitit Jesu morobomih hibifufuwen hai tur naniyan en.
61 “Uwr ohokwe senkin me, hakwe God so a pekney-weys se kros kuayk nok, sawk eypok enekwei krompri nonaw ma-sahre meio iarok kow ey.”
61 hiorereb hio “Iti orot eo, ‘Ayu i karam God ana Tafaror bar anagurus nare, naatu veya tounu wanawanan boro anawowab efanin namatar.’”
62 Sawk Pris Makwey-uwr hiykwe loksian iarok nok, Jisas se senkin mesopok, “Hai, hunkwe ma-sahre onuayk me ey lopa so? Uwr prueysyar hoh hno ok eyn ke ma kiy-me-kumay eme me, ok sokukwe pay ok ke kiy-me ko?”
62 Imaibo Firis gagamin misir Jesu isan eo, “O boro men tur ta inao? Orot hairi o a tur isan hio’orereb inonowar boro tur ta inao ai en?”
63 Sawk Jisas hiykwe ok lopa liarok meinkiowp.
63 Baise Jesu awanamaim men tur ta titamih.
64 Wo, sa Jisas hiykwe Pris Makwey-uwr se senkin ma-sahre onuayk me, “Oo, mo sehe, hunkiaw ma me he. Sawk hakwe hme lowpwarowp me senkin kiy-mekow: Omok kokwe homkwe Uwrsa mo Ney hiy God seirpey-ar so iha sayar mon liwak se ya lira a, hiy waw non ko mon laynak-aye se.”
64 Jesu iya’afut eo, “Tur i nati kuo, baise kwa etei a tur ao’owen. Mar boro nanan orot Natun boro God uman ana asukwafune nabat mar ana rofom wanawanan nanan kwana’itin.”
65 Sawk Pris Makwey-uwr hiykwe hyo omeme owh ko sokwe nekie oksa-seyr nok, kaunsil lowpwarowp seme senkin kiy-mekow, “Ama, hiykwe God se ok-piap-ok me. Hai, hromkwe uwr har hyo heyn me, me-nonkway kow ey me panoke ma-mesopok ley. Hyo ok-piap ok, hiy God se hieyn liy-liy-aw ma nuw-wak ok okukwe, homkiaw po kiy-onuayk.
65 Firis gagamin iti tur nonowar ana veya ana faifuw bai sib eo, “Iti orot i tur kakafin maiyow eo God ebi’ib! Aisim boro tanama sif rubonayah afa’abo tananuwet? Kwa taiyuw bai’ib tur eo kwanowar,
66 Hai, hmo uron hokwe uwr ehe penkin lon ey so?”
66 kwa a not i mi’itube?” Etei hiya’afut hio, “I bowabow kakafin sinaf imih namorob!”
67 Sawk homkwe Jisas so ine-kasaw se somor say kow nok, hye lomniy-mamniy. Har homkwe hye iha non kampueys say nok,
67 Imaibo yumatan hikwaitututur, hiborabirab naatu sabuw afa hiboborabirab,
68 hye senkin kiynak-me, “Hunkwe hreme profet me hieyn kwa kiy-me-kumay kow. Krais, hne posokwaw kiy-omniy so?”
68 hio, “Keriso, o God ana dinab orot na’at kuo anowar! Yait o rab?”
69 Sawk enekwei sohokwe Pita hiykwe Pris Makwey-uwr so hir ki-apau mon-aw nuw-wakiawk nayr. Wo, sa mey-sa prueyn hok Pita so owh mon le nok, kiy-ira me, “Hmey, hwon seyn, hunkwe Jisas Galili ko se nion ma non-anio wayr hiy non.”
69 Peter ufun bar ana seboseb wanawanan mare ma’am, Firis Gagamin ana bowayan babitai tit iu, “O auman i Galilee orot Jesu ana of ta.”
70 Sawk Pita hiykwe uwr lowpwarowp mo inour mon kokwe senkin me-puar neianei, “Ohow, ok hwon ma kiy-me sokukwe, hakwe nonkway lwak pey.”
70 Baise Peter sabuw etei nahimaim yaub eo, “Ayu o a tur kuo yabin men aso’ob.”
71 Wo, Pita hiy hir ko yerki mon ley menkin, sawk mey-sa prueyn hok Pita se ma-lira. Hokwe sawk uwrsa ohriar ma lorok ira seme kiy-mekow, senkin, “Ama, uwr ohokwe Jisas Nasaret ko se nion ma non-anio wayr hiy non.”
71 Naatu misir tit in bar ana etawan awanamaim tit, nati’imaim bowayan babitai ta itin naatu oro’orot nati’imaim hibatabat hai tur eowen eo, “Iti orot i Jesu Nazareth mowan ana of ta.”
72 Sawk Pita hiykwe nuw-oiow me-puar, senkin, “Uwr sohokwe hakwe nonkway lwak pey.”
72 Peter iban maiye yaub naatu ifaro eo, “Ayu nati orot men aso’ob.”
73 Wo, meyki mon eyn hokwe, sawk uwr ohriar mon ma nakrok sohom le nok, Pita se senkin makiy-me, “Ok-arar, hunkwe seyr hmo uwr prueyn Jisas se nion ma non-wak hiy non. Hreme kokwe hno lohruw-a yor hokiaw mesair kumay kow, hunkwe Galili ko.”
73 Hima kafa’imo orot afa nati’imaim hibatabat hina Peter biyan hitit hio, “O i anababatun ni’i orot ana of ta, anayabin a tur kuo ana nowarin naatu a sawar io’osen ana itinin i ta’imon.”
74 Sawk Pita hiykwe hiykiaw-ayay-aw senkin hruo nok, nak-oiow me, “Uwr sohokwe hakwe nonkway lwak pey.”
74 Imaibo Peter ifaro eo, “Ana bifufuwen na’at God ana orarafen anab, tur anababatun a tur ao’owen, ayu iti orot men aso’ob.” Mar ta’imon kokorere eo.
75 Wo, kakaruk hiy me menkin, Pita hiy sawk ok paraw Jisas hiy senkin ma lohruw-a ke ma-nanpanan, “Pita, peyr kakaruk hiy ok me lopa non kokwe, hunkwe enekwei krompri non senkin me ey, hakwe Jisas se nonkway lwak pey.” Pita hiykwe sawk hir ke lokriy hain nok, kumay mon ar-ousne ha nok, eheyr kiynuw-yuk nokriy nokriy yay.
75 Basit Peter nuhin taseb Jesu eo not, “O boro mar tounu ayu inayaubu, imaibo kokorere boro nao.” Naatu Peter tit in ufun rerey igagagamat.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 26, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.