Atos 28

God so Sokior-ok Iwon (AAU) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Hrom lowpwarowp yaprue nonaw on-heyh on-heyh iau menkin, sa hromkwe senkin lira nonkway, hromkwe oionwaw Malta ok ma mowie mon lwak.
1 Ataiy ana dones ayey men yait ta aboyouw, naatu nuw imaibo ai’inan, aki i ana Malta nuw ayen.
2 Uwrsa oionwaw serey suko homkwe hreme weynpaweyn yaprue ke mesair kow huon. Homkwe ya ke lunay nok, hreme me-huonok, ya mon liwak nam e, hromo owh me mon sama sama e. Payhokuaw, enekwei sohokwe sueyr hokwe lows nonaw lwak, seyr yier hokwe weyp nuw-wak.
2 Nuw sabuw merarayow gewasin maiyow hiti, ai merar hiyi wairaf hi’asir rari, anayabin toun i yarayar naatu tutuban ea’ani.
3 Enekwei sohokwe Pol hiykwe now-ya me lanio inon nok, sa ya mon kiy-inon say mu liok, sawk sok kamon ya hok ma loum hniy-hniy ha sehe lousne nok, Pol so iha mon ho-a-ho peyk. Sok sohokwe mein-hay non.
3 Paul ai heaf na wairaf wan yayara’aten, naatu kok wairaf wabuburin bai kayam tit, Paul uman yub fifin.
4 Uwrsa oionwaw ko hom sok Pol so iha mon ma peyk sawan sehe lira menkin, sa homkiaw-ayay senkin lohruw-a, “Ama, uwr ohokwe, paraw uwr har me ma lokin kwormakwor krue uwr hiy non. Mo hiy sour-yawp-ar ko se hakan ne hi, sawk god kamon uwrsa heyn non me ma ma-sahre mon piapay ey hiykwe hye su liy isay wayr ley, sok hiykwe hye sehe peyk sawan.”
4 Nuw sabuw Paul umanamaim kok fifin inu’in hi’itin basit taiyuwih hio, iti orot i uman rara. Riy yan yawasin taiy na yen, baise koubaitotorayan ana god men ekokok boro yawasin nama.
5 Sawk Pol hiykwe sok sehe lokin sahya sow. Sok sohokwe sa ya mon lokuayk mu. Pol hiykwe sawk peik nak-won lopa.
5 Baise Paul uman ta’asiy kok wairaf wan yen earah naatu men abisa ta isan matar.
6 Uwrsa homkwe sa seme naruok ira lokruok. Homkwe senkin nan, Pol so owh hokwe po nak-how a, seyr hiy po saw-makuayk okrue a. Homkwe enekwei meiamei senkin nakrok ira lokruok, sa homkwe senkin lira, yor senkin hyo owh mon lousne pa. Sa homkwe senkin ma-nan sakei me, “Hiykwe god kamon sama.”
6 Sabuw hima hi’itin hinotanot i boro uman tadaw o an ta’uy tare tamorob. Baise manin maiyow hima hikakaif men abisa ta isan matar, imih hai not hibotabir hio, “Iti orot i god wari’en!”
7 Wosion hrom ma lwayr so ohriar hokwe, ki kopi kamon a yaprue non hiy lwak. Ki kopi sohokwe uwr hakamay oionwaw sehe ma hiy-wayr so. Hyo uru hokwe Publius. Hiykwe hreme lowpwarowp huonok nok, hyo a mon hiy-ey. Hiykwe hreme kokwe eypok krompri yaprue nonaw senkin hiy-wayr ihey.
7 Nati dones inan sisibin turin i orot wabin Publius ana bar merar. Publius i nati nuw hai orot gagamin. Ai merar yi, veya tounu ana nanawan na’atube bairi ama ituwi.
8 Enekwei sohokwe seyr Publius so orih hiykwe peik nak-iawon. Hiykwe owh-ya nuw-oum, seyr si-hu nuwnak-ow. Sa Pol hiy hyo owh mon ley nok, hye God se hiy-mesopok. Hiykwe seyr hyo iha ke Publius so orih so owh mon nak-nekie nok, hyo peik ke mon sasowriy sow kow.
8 Publius tamah sawow biyan ana fora’abin ra’at, naatu yan yub ana gem yan inu’in. Paul na ana bar run isan yoyoban, biyan butubun naatu yawas.
9 Pol hiy senkin lon menkin, uwrsa lowpwarowp peik non oionwaw ko somokwe sa hyo owh mon-aw seme nake nene. Pol hiykwe seyr hmo peik me nak-mon sasowriy kow.
9 Sawar iti mamatar ana tur hinowar, sabuw iyab nati nuwamaim hisawow hi’inu’in hinan etei hiyawas.
10 Uwrsa oionwaw ko homkwe hreme yaprue lira nan ihey, sa hreme weynpaweyn ihey-ar irweyk me seme mesair kow. Sa enekwei hrom sip kamon non ma-nakey e mon menkin, homkwe omeme hrom ohna ma lwak me seme nak-opri kow.
10 Naatu hai kakaf gagamin na’in aki hiti, wa afe’en ayey ana veya ai remor isan abisa akokok etei hibaisi.
11 Hrom oionwaw Malta mon ma lwayr hokwe, hromkwe enekwei sankaw lwayr, yeyn krompri. Enekwei sohiy so meyki hokwe, hromkwe sip kamon mon ma-lwawk ha. Sip sohokwe sueyr-howniy ma nuw-e wayr mokwe, oionwaw serey-aw nak-wayr sue wayr. Sip sohokwe seyr taun Aleksandria ko. Okrei-god Sus so komkiow-ney norwayo prueysyar so owhnan now non ma lopru hokwe, yeyk-mein mon nak-okin pror kawk iarok.
11 Sumar tounu ama’ama ufunamaim wa ta Alexandria’ane nan abai. Iti wa wabin, “God Kikifu” anayabin iti wa nanamaim i Kastor naatu Folux hairi hai yumat hikirum hi’inu’in. Rarab siba’u aki nati nuwamaim wa tafan ama in rarab siba’u sawar.
12 Hrom ma nakey, sa hromkwe taun Sirakyus mon nak-ousne. Yier sohokwe hromkwe eypok krompri sankaw lwayr kok.
12 Wa abai atit an tafaram wabin Sarakus imaim arun veya tounu imaim ama.
13 Enekwei sohiy so meyki hokwe hromkwe Sirakyus se lokriy hain. Sa hromkwe Regium mon kanak-ousne ne nok, nuw-nakey ha. Sawk leikmon hokwe howniy saut ko hok loksian. Sa Puteoli hokwe enekwei leikmon nak-ousne.
13 Naatu nati’imaim atit anunuw ana Rhegium bar merar gagamin arun imaim a’in. Mar to waruw gurufune busuruf babin, naatu aki atit anunuw veya bairu’abin Puteoli arun.
14 Yier Puteoli hokwe hromkwe kristen har me lonyay. Sa homkwe hreme senkin mesopok, hme nion enekwei iha sirom mu nareysyar non non-wayr hain e. Seseyn, hromkwe serey lwayr hain nok, taun Rom mon ley neyney.
14 Nati’imaim baitumatumayah afa hima’am atitourih naatu hifefeyani bairi fur ta’imon ama. Imaibo aremor ana Rome atit.
15 Kristen Rom ko homkwe hrom ma le-nene seme lonuayk menkin, homkwe sawk hreme yerki-ompok mon lonyay huon e seme le nene naruok. Har homkwe hremekwe Apius so maket-yier sok nuw-e naruok. Seyr har homkwe yier yor-yor-a krompri non hiy ma liarok sok naruok huon. Pol hiy kristen seme lira menkin, hiykwe sa God se nak-me-ihey. Sa hiy hme ma lira hokwe, hyo uron se hiy-mon kraiay.
15 Baitumatumayah Rome hima’am aki anan bigai hinowar basit hina Apius ahar ana efan hitit, naatu afa hina Nanawan Bar Tounu hibatabat imaim hi’iti ai merar hiyi, Paul iti sabuw i’itih ana veya God ana merar yi naatu i koufair gagamin maiyow bai.
16 Hrom taun Rom mon lousne menkin, Gavman homkwe Pol se kokwe a kamon irweyk-aw mekow wayr. Sawk a sohokwe aw-uwr prueyn se yerki-wouk mon me-sasay orok ira wayr, Pol hiy hakan ame.
16 Ana Rome atitit ana veya, Paul akisin ma isan ana baibasit hitin, naatu baiyowayah orot ta hiyai kaif hairi hima.
17 Eypok krompri mo meyki hokwe, Pol hiykwe Juda mo uwr hakamay me me-hokruw. Hom nuw-hokruw lowpway menkin, Pol hiykwe hmekwe sa senkin kiy-me, “Hano wayh-om, mo ha yor piap kamon hano uwrku arian me mon lopa lwak liok, seyr hromo sow-mawk hromo apaw-om hom ma hiymon sorasor hain me yor piap kamon mon lopa lwak liok, hane kokwe Jerusalem mon nekie nok, Rom mo iha mon kow.
17 Veya tounu ufunamaim Jew orot ukwarih etei Paul eaf hiru’ay. Eaf hiruru’ay ana veya’amaim iuwih eo, “Taitu ayu i men kafa’imo ata sabuw isah asinaf kakaf, naatu uwatanah hai binanakwar abisa hibitit aigigimimih, baise Jerusalem imaim ayu hifatumu naatu hibuwu Rome gawan umanamaim hiya’u.
18 Sa hano kot kokwe Rom hom lonuayk. Homkwe sa senkin lira, hakwe yor kamon hom hane lokin kwor okrue ey ke mon pa. Homkwe sa hane preisia ha e seme nanpanan.
18 Ayu ubar hitu bairi ao hinunutitiy au kakafin men ta hitita’ur boro ata morob, imih hikok boro hitabotaitu.
19 Rom hom hane kumay mon ma isay ha ok sokukwe, sawk Juda homkwe me-puar. Sa hakwe penkin ma-lohruw-a ley, yerki har lopa, sa hakwe senkin sehe me, ‘Homkwe senkin nan ankin, hane kokwe Sisar so owh mon kwa hiy-ey. Sa Sisar hiykiaw ka lonuayk, hano kot kokwe.’ Hakwe Sisar so owh mon ma kiy-e ohokwe, hakwe hano uwrku arian me kot kow e le pey.
19 Baise Jew sabuw men hikok ayu hitabotaitu, imih ayu Caesar isan ai fefeyan. Iti asisinaf i men ata sabuw ubar baitih na’atube abiwa’an.
20 Ama, hane sen non ma piynay nekie ok-swakawk so meyk hokwe, senkin, ha uwr Israel hom uron hyohyo ma lon sehe ma nan kiykiy-ay hiy non. Hakwe hme sehe mesopok huonok, hom hane lira e, seyr ok seme lohruw-a e.”
20 Ana’an iti isan ayu kwa aifefeyan kwatan kwata’itu bairit tatao isan. Ayu hifatumu dibur ama’am anayabin i Israel sabuw orot nati biyanamaim nuhih fot tema’am isan.”
21 Wo, homkwe sa hye senkin ma-sahre mesor kow, “Uwr har Judia ko homkwe hreme mamey non pase mey kow nonkway e. Seyr Juda prueyn hrome woki-ok non pase le mekow nonkway e, hwon yor piap ma mon ok ma me hokwe.
21 Hiya’afut hio, “Aki Judea’ane men fef ta o isa abaimih, na’atube taituwat nati’ine men o asinaf isan naatu abisa isisinaf kakaf ana tur men ta na eo anowar.
22 Sawk pokon kokwe hromkwe hne nian kiy-onuayk ey. Hunkwe hno uron ko me kwa mesor hrorsay. Payhokuaw, hromkwe nonkway, uwrsa yier lowpwarowp ko homkwe yerki iwon, hwon uwrku paswaw me nion ma nakruok seme lon-seyp-a-seyp wayr.”
22 Baise aki akokok o anot i ku’o anowar, anayabin efan ta ta etei sabuw iti o a kou’ay boubun isan hio tegamigam anonowar.”
23 Sa Juda mo uwr hakamay homkwe Pol se nion kokwe enekwei kamon senkin non-me-loray iaup, hye nion ma-non-hokruw e. Enekwei hom a, Pol hiy ma lwayr mon ma-hokruw menkin, uwrsa mo meir mokwe ayaw mon nuw-ie. Pol hiykwe God so ok kokwe leisnon sok nuw-sor ha pie, senkin-awaw, arawh nak-nekie peykyay. Hiykwe God so Wayr-hre-yier so ok ke nak-me-kumay kow. Seyr ok, Jisas se ma mey, Moses so sow mon ma lwak o, profet mo mamey porih ko o, seme nak-mesor kow. Hiykwe senkin sehe mesor, uwrsa mo uron me me-weih-a-weih e, hom Jisas se-aw nanpanan kiykiy-ay e.
23 Basit Paul bairi veya hiyai naatu nati veya’amaim sabuw rou’ay gagamin na’in hiru’ay. Paul ma’am ana efanamaim. Mar auman Paul busuruf God ana aiwob isan kubuna naatu eorerereb etei hinowar. Sinaftobon Moses ana ofafaramaim naatu dinab oro’orot hai turamaim sabuw botabirih Jesu dogoroh baitinin isan ma iuwih in veya re.
24 Uwrsa har homkwe ok Pol hiy ma mesor kow mokwe, homkwe senkin nanpanan kiykiy-ay, ok somokwe okar-ar. Wo, har homkwe sawk Pol so ok seme nanpanan kiykiy-ay pa.
24 Sabuw afa abisa eo i hitumatum, baise sabuw afa i men hitumatum.
25 Sawk uwrsa somokwe homkiaw-ayay-aw seme lon-seyrpaseyr. Hom ley e mon menkin, Pol hiykwe hme ok kamon senkin mekow ha, “Niohney Pekney-weys hiykwe hmo nopwey-om me okar-ar me nuw-mesor kow, enekwei hiy Profet Aisaia so woki-ok non ma mekow mokwe. Hiykwe senkin mekow,
25 Taiyuwih wanawanahimaim Paul ana tur yomanin eo isan hibusuruf hibibas ufunamaim himisir hitit hin. Paul eo, “Anun Kakafiyin i turobe uwatanah isah dinab orot Isaiah iwan eo,
26 ‘Hunkwe uwrsa sohom mo owh mon ley nok, senkin kwa mekow: Homkwe mo lonuayk, sawk liy nonkway popriy ley. Seyr homkwe mo lira, sawk liy lira ondway ley.
26 ‘Kwen sabuw iti isah kuo,
27 Payhokuaw, uwrsa pokon ko mo uron mokwe papo nuw-mon krahpakrah kraipakrai. Seyr hmo nweyk mokwe honon honon lonuayk, seyr hmo nene mokwe papo sapay. Senkin lon lopa hokwe, uwrsa mo nene mokwe liy lira, seyr hmo nweyk mokwe liy lonuayk, seyr hmo uron mokwe liy nanpanan nonkway, seyr homkwe hano owh mon liy ma-le, sa hakiaw kokwe hme liy ma-mon popriy kow ihey.’” Ais 6:9-10
27 Anayabin nati sabuw fudirih i fokar.
28 — ausente —
28 Isan imih ayu akokok kwa kwanaso’ob, God ana yawas i Ufun Sabuw isah ebiyafar naatu i boro tur hinanowar!”
29 — ausente —
29 Tur iti eo ufunamaim Jew hihamiy taiyuwih higam auman hin.
30 Yia hokwe kreys Pol hiykwe hiykiaw-aw a kamon, mein-owon non ma nakway wayr mon senkin lwayr. Seyr uwrsa hyo owh mon ma le somokwe, hiykwe kar ley huon.
30 Kwamur rou’ab tutufin Paul bar ta tutubun imaim ma naatu sabuw iyab itinamih hinan i mar etei hai merar yiy.
31 Hiykwe God so Wayr-hre-yier se-aw nuw-mesor kow, seyr Hakamay Jisas Krais se uwrsa me hiymon sorasor. Hiykwe mey sokukwe uron hok lopa meio, seyr uwr prueyn hye me-sous lopa.
31 Nati’imaim ma’am men kafa’imo bir naatu men abisa ta ana ef ya’afutimih, baise God ana aiwob isan ma binan, naatu Jesu Keriso isan sabuw i’obaibiyih.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 28, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.