Atos 20
God so Sokior-ok Iwon (AAU) vs AAI
1 Uwrsa mo moryak hom lon kane so meyki hokwe, Pol hiykwe kristen me me-okway nok, hmo uron me hiy-mon kraipakrai nok, hme me-ihey ha nok, Masedonia mo kipay mon ley.
1 Sabuw hibuyuw in sawar nuwarob ea’afuw ufunamaim, Paul bai’ufununayah etei e’af ayuwih koufair tur itih naatu eo tuturih. Imaibo ihamiyih au Masedonia na’at in.
2 Pol hiykwe yier, kipay serey ma lwak seme lanio mesor kow nok. Seyr hiykwe kristen kipay serey suko me hiy-mon kraipakrai ok kraiar me mesor. Yier seme lanio sor kow lowpway hain nok, kipay Grik mon lousne.
2 Naatu Masedonia ana uman men sanet imaim bar merar ta ta run tit baitumatumayah isah binan koufair itih remor na Greek tit.
3 Kipay Grik hokwe, hiykwe yeyn krompri sankaw nuw-wayr hain. Sawk hiykwe sip kamon mon lwawk ha e mon liok, yier Siria mon nakey e. Sawk hiykwe ok kamon senkin lonuayk, Juda homkwe hye lokin kwor okrue e naruok. Hyo uron hokwe sa sehe ma-nan sakei. Sawk kiaw-aw sehe ma-ley, yerki Masedonia mo kipay mon ma lwak hokwe.
3 Nati’imaim sumar tounu ma, naatu au Syria na’at na isan bobobuna Jew sabuw rabinamih hiyayakitufuw tur nowar. Imih i ana not bogaigiwas matabir maiye Masedonia awat na.
4 Uwr har, Pol se nion ma non-ey somokwe senkin, prueyn hokwe Sopater, Pirus so ney. Hiykwe yier Beria ko. Uwr prueys hokwe, Aristarkus, Sekundus leys, hohkwe yier Tesalonaika ko. Prueyn hokwe Gaius, yier Derbe ko. Prueyn hokwe Timoti, seyr prueys hokwe Tikikus, Trofimus leys, hohkwe kipay Esia ko. Hom lowpwarowp Pol se nion siraw non-ey.
4 Orot iti na’atube i hitur bairi hin, Berea bar merarane i orot Fairahus natun Sopater, Thessalonica’ane i Aristakus, Secundus hairi, Derbe’ine i Gaius, naatu Asia’ane i Tychicus, Trofimus hairi, naatu Timothy.
5 Uwr somokwe peyr-mawk ley. Homkwe sa hreme yier Troas mon naruok.
5 Iti oro’orot i wa ta hibai wan hirabon Troas imaim hima aki hikaifi.
6 Sawk hromkwe yier Filipai mon lwayr. Sa hromkwe Juda mo hokruw enekwei, ihey mo naw yis lopa la ey sohiy so meyki hokwe, Filipai se lokriy hain nok, sip non nak-ey. Eypok iha sirom hromkwe sip mon-aw lwayr nok, sa Troas mon nak-ousne. Seyr hromo wayh-om homkwe serey naruok huon. Troas mon kokwe hromkwe wik kamon sankaw lwayr.
6 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw sasawar ufunamaim Philipi imaim wa abai, veya umat roun ufunamaim Troas imaim ai ta’imon, nati’imaim fur ta’imon ama.
7 Sa wik sohiy so eypok peyrmawk ko hokwe hromkwe kristen lowpwarowp me nion non-hokruw nok, ihey mo naw ke kamane nok, lowndiy-a. Enekwei sohokwe Pol hiykwe God so ok me uwrsa me mesor kow nayr, senkinaw-aw, arawh-orieyn nuw-wak nayr, payhokuaw, yaw kokwe hyo ley enekwei.
7 Fur antoro’ot ebubusurufimaim, bai’ufununayah etei rafiy kakafiyin baimasibin isan abita’ay ana veya, Paul binan sabuw iuwih naatu mar natot boro nan, imih kutuw binan in fainaiwan tit.
8 Ampok hrom ma hokruw sohokwe eir mon lay-wak, seyr lam-ya kraiar mokwe serey lyar nayr.
8 Naatu bar tafan aki ama’amamaim i ramef moumurih na’in hitoto’ab.
9 Uwr warkiayr prueyn so uru hokwe Yutikus. Hiykwe i-a sohiy so howniy-yerki mon liwak onuayk nayr, Pol hiy God so ok me ma sor won-keyn won-keyn nayr sehe. Wo, hiykwe sawk anwaw liwak eyhon ankin, sawk anwaw-i sehe kiy-nuw-e ha se ki mon sehe kusa-kwor. Uwrsa homkwe hye ma-huonok e lokumey liok, sawk papo saw-okrue yay.
9 Bar ana sou awanamaim i orot boubun wabin Eutikas ma Paul ana binan nonowar. Baise Paul kutuw binan ma nowar inan busuruf matan fot taf koukuw. Naatu naniyan meyemeye matan anababatun fot ikitabir bar noyate tafan ana tet tounu imaim hima’am raiy rab easabun, hire murubin hibai hibora’ah.
10 Pol hiykwe seyr non-okumey nok, uwr warkiayr sohiy so owh eir mon swa-prasay iawon nok, hye kiy-nweyh. Sa uwrsa me senkin kiy-nak-mekow, “Ama, homkwe peie preiryay o, hiykwe su ma-lwayr.”
10 Baise Paul raiy orot isnowah kwafure rouh eo, “Men kwaniyababan, yawasin inu’in.”
11 Pol hiykwe ampok mon ma-lie nok, ihey mo naw me kamane nok, hiy-a. Hiykwe uwrsa me nion kokwe arawh enekwei mei-a-mei sohokwe senkin-awaw hiynuw-mesor nayr, ey hiy lon-kampru-yay nerie. Hiykwe hme lokriy hain nok, ley.
11 Imaibo matabir maiye yen bar tafan rafiy bai imasib eaan. Naatu fai manin ma binan in mar tot basit ihamiyih.
12 Uwrsa homkwe uwr warkiayr su ma ma-lwayr sehe huonok nok, hiy-ey, a mon. Uwrsa sohom mo uron mokwe sa seme mon woro-woro.
12 Orot yawasin hibai hin au bar dogoroh ereyasisir auman.
13 Hromkwe Pol se lokriy hain nok, sip kamon mon lwawk ha, taun Asos mon nak-ey ey hokwe. Hreme kokwe Pol hiykiaw me-ha, peyrmawk ley naruok e. Payhokuaw, hiykwe Asos mon kokwe ki-aw ley. Hromkwe Pol se kokwe Asos mon seme nakey naruok, sip non.
13 Wa abai arabon an Asos atit naatu Paul iu’uwi na’atube baiwaninamih arun, anayabin i ababawat boro ufui rarabon.
14 Sa Pol hiy hreme Asos mon lonyay menkin, hiykwe sip, hrom ma lwak mon lwawk nok, sa siraw nak-ey, Mitilini mon.
14 Tafaram Asos imaim bairi abitar ana veya na wa afe’en yen bairi ana Mitilin atit.
15 Hromkwe Mitilini se ma lokriy hain hokwe, sawk enekwei leikmon hokwe oion-waw Kios ohriar mon nak-ousne nerie. Oion-waw sehe ma-lokriy hain nok, sa eypok kamon hokwe hromkwe Samos mon nak-okin peykyay. Hromkwe yier sehe ma-lokriy hain nok, sa Miletus hokwe eypok kamon sok nak-ousne.
15 Mar to wa ainatit ana Kios nuw aihamiy, veya bairou’abin ufunamaim Samos nuw a’afuwabon, naatu veya baitounin ana Miletus atit.
16 Enekwei sohokwe Pol hiykwe yier Efesus hokwe kwahnaw ka-hiok swaheir ney e nan, payhokuaw, hiykwe Jerusalem mon saw-ey e mon, sa hiykwe enekwei har mokwe Esia mo kipay mon ma lwak kok e mon pa, payhokuaw, hiykwe senkin nan, liy-ar lwak ankin, Pentikos-enekwei hokwe hiykwe Jerusalem mon non-wak ey.
16 Paul Ephesus baihamiyin mutufor yan rabon isan ana not bogaigiwas, men kok boro veya gagamin Asia wanawananamaim tama, anayabin bimatkabiy ana kok i Jerusalem natitabo Pentecost ana veya nab.
17 Pol hiykwe taun Miletus mon nak-ousne menkin, sios makwey-uwr Efesus ko mokwe sawk ok ke-aw me-ha, hom le e, hye Miletus mon lonyay ohruw ha e.
17 Miletus imaim Paul Ephesus ekaleisia orot ukwarih na bairi o isan isah tur iyafar.
18 Sios makwey-uwr Efesus ko hom lousne menkin, Pol hiykwe hme senkin mekow, “Ama, enekwei ha kipay Esia mon ma le pie, seyr hme nion ma non-wak, homkwe yor, ha ma mon mokwe, nonkway po nuw-wak.
18 Naatu hina hititit ana veya iuwih eo “Ayu boubuntoro’ot ana Asia wanawanan atit bairi mi’itube tama’am i kwa kwaso’ob.
19 Mo Juda homkwe hane yerki senkin senkin non mon piap-ay e lonsan kawk hi, hakwe Hakamay so mey kokwe uwr, uru lopa se hieyn meio, seyr eheyr nonaw nak-yuk meio.
19 Taiyuwu ayara’iyu Regah ana akir wairafin na’atube yawas fokarin wanawanan wainabu abow eremamaturu auman, Jew sabuw asabunu isan hiyakitifuw men anot.
20 Homkwe seyr po nonkway, hakwe God so ok hme ma hiy-mon popriy ey mokwe, ouon-aw nak-wak pa. Sawk God so ok lowpwarowp mokwe hakwe po me-sanion sow kumay kow. Seyr uwrsa mo inopuaw mon o, hmo a arian mon o, hakwe hme senaw hiy-mon sorasor.
20 Kwa kwaso’ob ayu kwa isa abibinan ana veya men kafa’imo abir, a baibais ana tur ta abotanimih, en baise etei bebeyanamaim bar arun atit a binan kwanowar.
21 Hakwe Juda me o, Grik me o, Hakamay so ok-ihey mokwe senkin mesor kupaku kow wayr, homkwe hmo uron me kama-koum liy-ay nok, Hakamay Jisas se-aw nuwnak-nanpanan kiykiy-ay.
21 Jew sabuw naatu Ufun Sabuw isah i bebeyan hai kakafih baihamiyen God isan tatabir naatu Regah Jesu baitutumin isan auwih.
22 Sawk pokon kokwe hakwe Jerusalem mon ma-ley ey, God so Niohney hiykiaw hane ma lanok anok senkin. Hakwe nonkway lopa, Jerusalem mon kokwe, hano owh mon pay hiykwaw lousne ane.
22 Naatu boun Anun kakafiyin fatumu, i ana kokomaim au Jerusalem anan, men aso’ob nati’imaim boro abisa isou namatar.
23 Hakwe mo senkin nonkway, yier poya-poya ha ma lanio mesor kow nok mokwe, Niohney Pekney-weys hiykwe hane senkin me-kupaku koruay kow wayr, kalabus o, low poya-poya o, hane mon piapay e naruok.
23 Ta’imonamo Anun Kakafiyin bimatnuwu i aso’ob, bar merar ta ta anarun anatitit dibur naatu biyababan i nati’imaim hima tekakaifu.
24 Hakwe ha su ma lwayr ehe nanpanan kraiay pey, sawk ha God so yerki mon ma sau ohiy o, mey Hakamay Jisas hiy hane ma kow o, sokwe meio lowpway hokwe, suw yaprue-ar. Mey senkin, God so ok-ihey, hyo maym ke ma me sokwe mesor kumay kow ey ke.
24 Baise ayu taiyuw au yawas ai’itin i men sawar gagamin ta. Ayu au kok i bowabow Regah Jesu bitu i ana bow yomanin ana’asa’ub, naatu nati bowabow i tur gewasin God ana manaw ana kabeber isan anao rerereb.
25 Paraw kokwe hakwe hmo ompok mon God so Wayr-hre-yier so ok me mesor kow wayr. Sawk pokon ohokwe hakwe senkin nonkway, hom lowpwarowp hano ine-maku se ma-lira ey lopa.
25 Naatu boun kwa iyab wanawanamaim ama aremor God ana aiwob isan a binan kwanonowar aso’ob boro men kwana’itu maiye.
26 Hakwe hme pokon seme me-kumay kow popriy, hmo prueyn se omok lira por ha ankin, hano heyn korey.
26 Isan imih boun kwa etei matamaim akukurereb, o yait ef inasa’ir inan inamomorob ana bit men ayu anab.
27 Payhokuaw, hakwe God so uron ko lowpwarowp hiy ma nanpanan mokwe ouon-aw nak-wak pa, hme papo nuw-mesor kow lowpway.
27 Anayabin God abisa not yayakitifuw etei akurereb kwanowar sawar men ta abotan au’uf abatamih.
28 Homkwe homkiaw-ayay o, sipsip, Niohney Pekneyweys hiy hme ma kow sohom o, iray-iray non kwa nak-wak. Seyr homkwe sipsip kow-a-uwr me hieyn God so sios, hiy hyo Ney so nioh non ma nakway prosue ke kwa hiy-wayr.
28 Taiyuw mata toniwa’an kwanakaifi, naatu bobaituw Anun Kakafiyin kwa babamaim ya’aya kwanakaifih. God ana ekaleisia kwaninabatan gewas, anayabin i taiyuwin Natun momorobomaim sinaf nati sabuw hina nowan himatar.
29 Ha nonkway, ha ley ankin, nwoh piap-araw aw-yapey-ar homkwe hmo ompok-aw mon ya lousne a. Homkwe sipsip me mon piapay ey.
29 Ayu aso’ob kwa ana bihamiy ufunamaim haru kakafih boro hinan wanawan hinarun bobaituw hinatar giyigiyih.
30 Seyr enekwei ya lousne a, uwr har hmo ompok ko arian homkwe kristen me kokwe God so ok-ar-ok ke irweyk eyn mesor sakei huonokyaw ey, kristen hom hmo meyki pyay e.
30 Kwa taiyuw a kou’ay wanawananamaim auman orot afa boro hinamisir turobe hinabotabir hinifufuwen, saise bai’ufununayah boro i hini’ufnunih.
31 Homkwe iray-iray non kwa nak-wak. Yia hokwe krompri hakwe eheyr-hu kraiar, arawh eypok, arawh eypok senkin ley wayr, hmo lowpwarowp prueyn prueyn-aw me ma hiy-mesor wayr mokwe.
31 Imih mata toniwa’an! Kwamur tounu bairi tama fai mar erematuru abimatnuwih i kwananot.
32 Pokon kokwe hakwe hme kokwe God so ouon mon o, hyo maym kow ok so ouon mon o, serey me nakrok. Maym-kow-ok sokukwe hme liy hiymon kraipakrai iarok wayr. Seyr hme liy hiy-anok, hom God hiy ma me-loray mokwe, uwrsa God hiy ma mon pekney-weys me nion non-wawwaw onok e.
32 Naatu boun kwa i God ana tafafarenamaim ayayariyi naatu i ana manaw ana kabeber turamaim nawowabi kwanayen abisa ana sabuw baitihimih eo kwa auman nowamih nit.
33 Hakwe seyr uwr har mo silva o, gol o, omeme ihey-ar owh ko o, seme nanpanan lira way pa.
33 Ayu men kafai orot babin ta ana gold o ana silver isan abahiy o ana ar ana faifuw isan abahiyamih.
34 Homkiaw kokwe seyr hane nonkway nuw-wak, omeme, hane ma hiy-mon omokwe, hano iha arian non meio onokyaw. Seyr uwr har, hane nion ma non-wak sohom o, hme kokwe seyr hakiaw ma-kiy-hiymon.
34 Kwa etei kwaso’ob, ayu taiyuwu umau’umaim sawar abisa isah abiyababan asinaf himatar abow, naatu bow turou’unah hibiyababan afaram hibow karam.
35 Mey lowpwarowp, ha ma meio sese wayr mokwe, hakwe hme senkin mesair kow, hromkwe uwrsa krai lopa me hiymon e. Hromkwe ok, Hakamay Jisas hiykiaw ma me ke nanpanan e. Hiykwe senkin me, ‘God so uron ihey-ar kokwe senkin lwak: Kow-yor kokwe eir mon lie, kwahnaw ma lonok yor kokwe ouon mon nuw-wak.’”
35 Ayu ef etei ai’obaiyi, kwanabow raro nababan, saise nati’imaim boro sabuw aurih fair en kwanibaisih. Ata Regah Jesu taiyuwin awanamaim iti tur eo i kwananot ’Baitinin ana baigegewasin i ra’at men tabaib na’atube.”
36 Pol hiykwe ok seme mesor lowpway nok, uwrsa me nion pamuow kampueys nok, God-se hiy-mesopok, uwrsa Efesus ko me hiy-mon e.
36 Paul eo sasawar ufunamaim sun yowen bairi hiyoyoban.
37 Senkin lon nok, hom lowpwarowp Pol se nweyh nok, hye ine-maku way neyr-a-neyr nok, eheyr hiy-yuk ha.
37 Sabuw etei erererey auman hirouh himamay naatu hio tutur.
38 Homkwe sawk ok Pol hiy senkin ma me: “Homkwe hano ine-maku se liy ma-lira ley”, sokwe nuw-nan kworpakwor kawk. Homkwe sawk hye sehe hiy-ey okriy-yay ha, sip mon.
38 Etei hai yababan ra’at anayabin tur iti na’atube eo isan, ayu boro men ana’iti maiye naatu hinawiy bairi hin wa biyan hitit.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 20, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.