João 7

Jomepø Testamento (ZOSNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Jøsijcam Jesús nømna'ṉ vijtu Galilea nasomo, ji'na'ṉ sun vit Judea nasomo, porque Israel pø'nis qui'pscøpoyaju jujche va'cø yaj ca'yajø.
1 Nati ufunamaim Jesu Galilee wanawanan run titit remor in, men kok au Judea tan anayabin Jew hai ukwarih hima hikakaif hitarab tamorob isan.
2 Nømna'ṉ tyome'aj Israel pø'nis syøṉda'm cuando maṉba chøcyaj tøc une va'cø ityaj je'tomo.
2 Baise Jew sabuw Yagama Sis ana hiyuw aa ana veya i nabiyubin,
3 Por eso ñøjayaj Jesús myuqui'sta'm:
3 Imih Jesu taitin hi’o, “O boro efan iti inihamiy naatu inan Judea inatit, saise a bai’ufununayah bowabow gewasih abistan kusisinaf hina’itin.
4 Porque syunba'is ispøctøjø iyete, entonces ji'n ñu'mdzøc ni tiyø. O'ca mi ndzøcpa yøcseta'mbø tiyø, yaj quej mi ⁿvin mumu pø'nis vyi'na'ṉdøjqui.
4 Anayabin orot yait sabuw etei su’ubin isan boro men wa’iwa’iramaim nabowamih. Baise bebeyanamaim nabow hina’itin. Imih a bowabow bebeyanamaim inabow tafaram tutufin etei ini’obaiyih hina’itin.”
5 Jetse ñøjayaju myuqui'sta'm porque ni ji'na'ṉ vya'ṉjamyaj Jesús.
5 I taiyuwin taitin men hitumitum, imih iti tur hi’o.
6 Entonces Jesusis ñøjayaju:
6 Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu au veya i men na tit, baise kwa a veya i mar etei bobotawiyen inu’in.
7 Nascøsta'mbø pø'nis ji'n mus maṉ mi ṉgui'satyam mijtzi, pero øtz ndza'maṉvajcatyamba ancø que ji'n vyøjpø ti nø chøcyajupø, jetcøtoya qui'sayajpøjtzi.
7 Sabuw kwa boro men hinifutuwi, baise ayu boro hinifutuwu, anayabin ayu mar etei sabuw hai kakafih ao’orerereb.
8 Mitz maṉdamø ijtumø søṉ, øtz ji'ndøc ma maṉ ji'ṉø. Porque øtz ja ñu'cøtøc mero ø hora.
8 Hiyuw isan kwa akis kwanan ayu men bairit tanan, anayabin ayu au veya anababatun i men na tit.”
9 Después que chajmayaju'cam jetse, tzø'yu Jesús Galilea nasomo.
9 Iti na’atube eo, i Galilee wanawananamaim ma.
10 Pero cuando maṉyaju'cam myuquita'm, entonces jøsijcam Jesús maṉque'tuti sø'ṉomo. Pero ja yac istøj vyin cuando myaṉu'øc, como si fuera nu'mnu'cuti.
10 Taitin hiyuw isan hiyen hinan, i auman ufuh yen in, men bebeyanamaim in baise i wa’iwa’iramaim in.
11 Entonces sø'ṉomo Israel pø'nis nømna'ṉ mye'chaj Jesús y nømyaju:
11 Nati hiyuw wanawanan Jew hai ukwarih Jesu isan hinuwet sabuw hibabatiyih, “Iti orot menamaim ema’am?”
12 Y vøti pø'nis ñu'mdzamyaju Jesús o'ca jujchepø pønete. Eyata'mbø nømyaju: “Vøjpø pønete”. Eyata'mbø nømyaju: “Ji'nda, pero aṉgøma'cø'oyete”.
12 Sabuw wanawanahimaim baitarsibesib busuruf ra’at. Sabuw afa hi’o, “I orot gewasin,” afa hi’o, “Aiyabin i sabuw ebifufuwih?”
13 Pero ni i ji'na'ṉ oñaj pømi va'cø jana myañaj ni i'is o'ca tina'ṉ nø chamyajupø, porque na'chaju ti maṉba chøjcayaj Israel pø'nis cyovi'najø'is.
13 Baise men yait ta boro fanan aumetawat isan hitao, anayabin Jew ukwarih isah hibir.
14 Entonces cuc sø'ṉomo Jesús tøjcøy masandøjcomo y nømna'ṉ 'yaṉma'yoyu.
14 Hiyuw hi’aa na biyanfoun, Jesu na Tafaror Bar run naatu bai’obaiyen busuruf.
15 Y Israel pø'nis nømna'ṉ ñømaya'yaju jujche muspa aṉma'yoya, nømyaju:
15 Jew hai ukwarih hifofofor men kafai ta naatu hi’o, “Iti orot menamaim kirum iti so’ob bai?”
16 Jesusis ñøjayaju:
16 Imaibo Jesu iyafutih eo, “Bai’obaiyen ayu abi’obaiyi i men ayu nowau, baise God ayu biyafaru i nowan.
17 Syunba'is chøc jujche syunbase ø Janda'is, pues je'is maṉba myusi jutipøt ø aṉma'yoṉgcuy, o'ca Diosis ñe, o'ca øjtzene.
17 O Yait ta God anakok kusisinaf boro inaso’ob ayu au bai’obaiyen i Godane enan, ai ayu taiyuwu au fairamaim ao’o.
18 O'ca øtz ndzambana'ṉ ø ne ṉgui'psocuy, entonces sunbana'ṉtzi va'cø vøpøpøngotzøctøjø; pero como øtz su'nbøjtzi va'cø vyøcotzøctøjø ø Janda lo que cø'vejupø'stzi, entonces viyuṉbø ti ndza'mbøjtzi y øtz ji'nø aṉgøma'cø'yoye.
18 Yait taiyuwin ana fairamaim eo’o, i taiyuwin ana gewasin bain isan enunuwih, baise orot yait God ayu iyafaru anan ana gewasin enunuwih nati orot i turobe, i wanawananamaim men baifuwen ema’am.
19 ”Moisesis mi ⁿjyajyandyamu aṉgui'mguy, pero ni jutipø'is mijtzomda'm ji'n yaj coputi lo que Moisesis mi aṉgui'mdamuse. ¿Ti'ajcuy sunba mi ndø yaj ca'tamø?
19 Moses ofafar kwa it ai en? Aisim ofafafar men kwabi’ufunun naatu ayu rabu morobomih kwabiwa’an?”
20 Y pø'nista'm ñøjayaju Jesús:
20 Sabuw hiya’afut hi’o, “O wanawan i demon tema’am. Yait o asabunimih ebiwa’an?”
21 Jesusis 'yaṉdzoṉyaju ñøjayaju:
21 Jesu iya’afutih eo, “Ayu ina’inan ta’imon asinaf kwa’itin naatu kwaifofor men kafaita.
22 Moisesis mi 'yaṉgui'mdamu va'cø mi seña'øyaj mi unenda'm Israel pø'nis syenaji'ṉ. Ji'ndyet o'ca Moisesis ñøcøtzo'tzu jetsepø costumbre, sino más vi'nata'mbø ndø jandatzu'ṉgu'ista'm jetseti ñøcøtzo'chaju. Y yøti cuando ta'nba jama va'cø sena'øyø, mitz seña'øyajpa une aunque sapøjcuy jamacøsi.
22 Moses uwi natunat oro’orot Baiyariri hai veya’amaim hai ar, mo’oh kwa’afuw, nati i men Mosesine na, nati i kwa a’agir wabih gagamihine na. Imih kwa kek oro’orot hai ar mo’oh kwa’a’afuw.
23 Como mitz seña'øtyamba une sapøjcuy jamacøsi va'cø mi yaj copujtay Moisesis lyey, entonces ¿ti'ajcuy mi ṉgui'satyam ndøvø cuando øtz yac tzoc mø'chøqui tum pøn sapøjcuy jamacøsi?
23 Kwa Baiyarir ana veya’amaim kek orot ana ar mo’on kwana’a’afuw nati Moses ana ofafar i men kwa’a’astu’ub, aisimamih ayu Baiyarir Ana Veya orot biyan tutufin abiyawas isan kwa ya esoso’ar?
24 Cuando mi ṉgui'pstamba ti vøjø, ti ji'n vyøjø, hay que va'cø mi ṉgui'psmindam mø'chøqui; porque hay veces ji'n queje ti vøjpø ti ji'n vyøjpø.
24 Men ufun ana’itininamaim sabuw kwanibabatiyih, baise a baibabatiyen i turobe’emaim kwanibatiyih.”
25 Entonces eyata'mbø Jerusalén gumgu'yomda'mbø nømyaju:
25 Nati isan Jerusalem sabuw afa hibusuruf hibatebat hi’o, “Orotoban iti i boun rabin morobomih ana ef tenunuwet?
26 Pero yøṉ pø'nis nø chamu va'cø myandøj parejo. Y aṉgui'myajpa'is ni ti ji'n chajmayaje. ¿Será que myusyajpa yøṉ pøn o'ca viyuṉete Cristote?
26 Kwa’itin iban iti bebeyanamaim eo’o, naatu i men tur ta isan te’eo’omih. Kwa kwanotanot sabuw ukwarihiban hiso’ob gewas iti orot i turobe Rourubinen?
27 Pero øtz mustamu'mtzi yøṉ pøn jut tzu'ṉu. Cuando minba Cristo, ni i'is ji'n ma myusi jut maṉba tzu'ṉi.
27 Baise iti orot menane nan i aki aso’ob; Rourubinen nanan anamaramaim boro men yait ta naso’ob i menane na.”
28 Entonces Jesús veju masandøjcomo mientras nømna'ṉ 'yaṉma'yoyu, nømu:
28 Imaibo Jesu Tafaror bar wanawanan ma bi’obaibiyih fanan aumetawat na’in eo, “Turobe ayu kwa kwaso’ob, naatu menane anan kwa kwaso’ob? Ayu iti anan i men taiyuwu au kok ana, baise turobe ana God ayu iyunu ana. Nati orot kwa men kwaso’ob
29 Pero øtz ṉgomuspøjtzi cø'veju'stzi porque øtz tzu'ṉu jet ijtumø y je'is cø'vejøjtzi.
29 ayu asu’ub, anayabin ayu ine ana naatu i iyunu ana.”
30 Entonces covi'najø'sta'm mye'tzayaj vuelta jujche va'cø ñucyaj Jesús, pero ni i'is ja ñucø, porque ja ñu'catøcna'ṉ 'yora va'cø ñuctøja'm.
30 Nati’imaim sabuw bain fatuminamih hiwa’an, baise men yait ta biyan butubun, anayabin ana veya i men natit.
31 Y sone pø'nis vya'ṉjamyaj Jesús y nømyaju:
31 Baise rou’ay gagamin wanawanan sabuw moumurin maiyow hitumitum naatu hi’o, “Rourubinen nanan ina’inan fairih moumurihika nasinaf iti orot boro nanatabir.”
32 Fariseo va'ṉjajmocuy ñø'ijtupø'is myañaju que sone pø'nis jetse nø chamyaj Jesús. Entonces fariseo'sta'm y Israel pø'nis pyane covi'najø'sta'm cyø'vejyaj policía va'cø maṉ ñucyaj Jesús.
32 Rou’ay wanawanan Jesu sawar sisinaf isan hibitarsibesib Pharisee hinowar. Basit firis gagagamih naatu Pharisee Tafaror Bar ma’utayah hiyafarih hin Jesu bain fatuminamih.
33 Entonces Jesusis ñøjayaju:
33 Imih Jesu eo, “Ayu boro men manin bairit tanama, naatu anamatabir maiye anan yait iyunu anan biyan anatit.
34 Ma mi ndø me'tztame, y ji'n ma mi ndø pa'jtame, porque ji'n mus mi myaṉdam jut ijtumø øjtzi.
34 Kwa boro ayu kwananuwuhu, baise boro men kwanatita’uru, naatu ayu menamaim anama’am, kwa boro men kwanan.”
35 Entonces Israel pønda'm na ñøjayajtøj ñe'comda'm:
35 Jew sabuw taiyuwih hima hi’o, “Iti orot boro menamaim nan nama naatu it men karam tanatita’ur? Ai i boro nan Greek wanawanah ata sabuw hitagey nanabin tema’am imaim nama ni’obaibiyih?
36 ¿Ti'ajcuy jetse nø ñømu: “Ma mi ndø me'tztame, y ji'n ma mi ndø pa'jtame, porque ji'n mus mi myaṉdamø jut ijtumø øjtzi”?
36 Kwa boro ayu isou kwananuwet baise boro men kwanatita’uru naatu ayu menamaim anama’am kwa boro men kwanan? Iti tur eo’o anayabin i abisa?”
37 Entonces søṉgoyajcuy jama'omo lo que más cyo'aṉjamyajpana'ṉ, je jama'omo Jesús te'nchu'ṉu y veju, nømu:
37 Hiyuw gagamin hi’aa sasawar ana yomanin, Jesu misir naatu fanan aumetawat na’in eo, “Yait ta sikan namamamah, kwanihamiy nan ayu biyau harew natom!
38 Va'ṉjambapø'stzi, je'is choco'yomo maṉba vombutputney nø' como møja nø'se mumu jamacøtoya va'cø yaj quena. Jetse ijtuse jachø'yupø totocøsi.
38 Yait ayu inabitutumu na’at kuna biyau harew kutom. Buk Atamaninamaim eo na’atube ‘Harew yawasin boro o wanawananamaim nanunuw.’”
39 Pero Jesusis nømna'ṉ chamu que jetse maṉba pyøjcøchoṉyaj Espiritu Santo vya'ṉjamyajpa'is Jesús, va'cø vyombut choco'yomo Espiritu Santo como møja nø'se. Porque Espiritu Santo ja chi'tøjøtøcna'ṉ porque Jesús ja tyøjcøyøtøcna'ṉ myøja'ṉomo.
39 Iti tur i sabuw iyab Jesu hinibitumitum Anun Kakafiyin hinabaib i isah eo. Iti boun ana veya Anun Kakafiyin i men yait itin bai, anayabin Jesu i men Tamah ana aiwob itinimih.
40 Por eso cuando vøti pø'nis myañaju nø chamuse Jesusis, nømyaju:
40 Rou’ay wanawanan hima tur hinonowar sabuw afa hi’o, “Anababatun iti orot i God ana dinab orot.”
41 Eyata'mbø nømyaju:
41 Afa hi’o, “Iti orot i Rourubinen.” Naatu sabuw afa ibanak hi’o, “Rourubinen ana orot i boro men Galilee’ine nan?
42 Porque ndø mustamba que it jachø'yupø que Cristo pø'najpa Davijdis 'yune tzu'ṉgu'yomo y maṉba pø'naj Belén gumgu'yomo jut omø it David.
42 Buk Atamaninamaim eo Rourubinen i boro aiwob orot David ana rara’ane naatu boro Bethlehem David ana bar meraramaim.”
43 Jetse por Jesuspit eyata'm eyata'm qui'pscøpo'ayaj tumdumbø pø'nis.
43 Imih nati kou’ay wanawanan kouseb matar anayabin Jesu isan.
44 Y veneta'mbø'is nømna'ṉ sun ñucyaj Jesús, pero ni i'is ja ñucø.
44 Sabuw afa hikok hitab hitafatum, baise men yait ta biyan butubun.
45 Entonces policía nu'cyaj pane covi'najøcø'mda'm y fariseocø'mda'm y je'is ñøjayaj policía:
45 Imaibo Tafaror bar ma’utenayah himatabir hin firis ukwarih naatu Pharisee biyah hitit naatu firis ukwarih himisir ma’utenayah hibatiyih, “Aisimamih men kwa bai kwana kwatit?”
46 Y policia'is ñøjayaju:
46 Ma’utenayah hiya’afutih hi’o, “Iti orot tur eo’o, i men orot afa te’eo na’atube eomih!”
47 Entonces fariseo'is 'yaṉdzoṉyaju ñøjayaj policía:
47 Pharisee hibatiyih, “Kwa kwa’o anananiyan kwa auman ifuwi ebobonawiyi kakaf i?”
48 Mitz mi mustamba que ni jutipø aṉgui'mbapø'is, ni jutipø fariseo'is, ja vya'ṉjajmø jic pøn.
48 “Kwata’itin ukwarih afa o Pharisee orot afa tur hinonowaraban Jesu hitumitum?
49 Pero jic ji'n cyomusyaje'is Diosis 'yaṉgui'mguy tocoyajupøte.
49 Aiyabin! Iti rou’ay Moses ana ofafar i men ta hiso’ob, imih i God ana orarafen baban tema’am!”
50 Jendina'ṉ itque't Nicodemo oyupø'is tyu'n Jesús tzu'yi, y mismo fariseotitque't. Je'is ñøjayaj fariseo tyøvøta'm:
50 I taiyuwih hai orot ta wabin Nicodemus i wan in Jesu biyan tit,
51 ―Ijtuse ndø aṉgui'mgutya'm que ji'n mus ndø castigatzøc pøn o'ca ja ndyø aṉgøva'cøtøc ti cyoja.
51 Imih i ana kou’ay ibatiyih, “It ata ofafar eo orot anasinaf kakaf i wan tananuwet imaibo tanab tanan ata ofafaramaim tanibabatiy.”
52 Fariseo'is ñøjayaj Nicodemo:
52 Hiya’afut hi’o, “Nicodemus o auman i Galilee orot? Baise Buk Atamaninamaim inanunuwet boro men inatita’ur, dinab orot i men Galilee’ine na.”
53 Y mumu pøn maṉyaj tyøcmø.
53 (Naatu rou’ay hima’am hitarboubun himisir hai bar hai bar hin.)

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.