Lucas 22
Diiz kuu ndyaadno yalnaban (ZAONT) vs AAI
1 Ne tsya ndetsin gaxa wiz ani kuu le Paskw, leettsa nzhow zha pan kuu nyoot lebadur, tsa ntelaaz re zha Israel naa xomod mloo Diox re tey zha yezlyu Egipto.
1 Faraw Wanawanan Yeast en ana hiyuw wabin Tar Nowaten aa isan ana veya i na kabom.
2 Tsa lee re ngwleyy kuu nataak lo re ngwleyy, ne re maestr kuu nloo xkiiz Diox, nkwaan zha naa xomod kuth zha Jesús xgaatsta, tak nzeb zha ne zha re men yez.
2 Naatu nati ana veya’amaim firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah wa’iwa’iramaim ef hinunuwet mi’itube Jesu hitab hitarab tamorob isan, anayabin bebeyanamaim sinafumih sabuw hibiruwih.
3 Tsa lee Maxuuy mndaab leettsoo Judas kuu le Iscariote, zhaʼa nak thib zha lo re tsiibchop zha kuu mteed lo Jesús.
3 Nati ana veya’amaim, Jesu ana bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot Judas wabin ta Iscariot Satan dogoron wanawanan run.
4 Tsa lee Judas ngwa mndediz lo re ngwleyy kuu nabee lo re ngwleyy ne lo re polisi kuu nkenap gwodoo, tsa naa xomod tsow Judas par taa Judas Jesús lo re zhaʼa.
4 Basit na firis ukwarih naatu Tafaror Bar ma’utenayah hai orot ukwarih biyah tit, Jesu mi’itube nab nabitih isan bairi hiyakitifuw.
5 Kwathoz laz re zha or mbin zha kona, ne nzhab re zha taa zha temi lo Judas.
5 Naatu orot ukwarih hiyasisir Judas kabay baitinin isan hio’matan.
6 Tsa lee Judas myaan diiz taa Jesús lo re zha, ne mkwaan Judas mod tsow Judas or kuu yent men.
6 Judas ibasit naatu ef ana gewasin wa’iwa’iramaim nuwet, mi’itube Jesu tab tabitih, sabuw men hitaso’ob.
7 Tsa mzin wiz kuu ndelo ani kuu le Paskw, wiz kuu nzhow zha pan kuu nyoot lebadur, ne leeka wiza nzhuth zha mbak zhiil kuu ndaa zha gon lo Diox.
7 Faraw Wanawanan Yeast en hiyuw ana veya natit, nati ana veya’amaim i Tar Nowaten isan sheep natunatuh lamb terouw sibor teya’aya.
8 Tsa mtaal Jesús Pey rop Juan ne nzhab Jesús lo rop zha:
8 Imih Peter, John hairi Jesu eobaimanih iyafarih eo, “Kwanan Tar Nowaten ana hiyuw kwanabogaigiwas tanaa.”
9 Per lee rop zha mnaabdiz lo Jesús, ne nzhab zha:
9 Hibatiy hio, “Menamaim kukokok boro ana bogaigiwas?”
10 Lee Jesús mkab, ne nzhab:
10 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem kwanatitit auman orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nanan bairi kwanitar, naatu kwani’ufunun bairi kwanan bar erurumaim kwanarun.
11 ne gab goo lo zha kuu nak chaan yuu: “Lee maestr ne: ¿Pa ndob yuu ta wu rtseen rtsee Paskw kon re zha kuu ngeteed lon?”
11 Naatu bar matuwan orot kwanibatiy, ‘Bai’obaiyenayan,’ o isa iti na’atube eo. ‘Ayu au bai’ufununayah bairi nanawan bar awan menatan boro imaim Tar Nowaten ana bay anaa?’
12 Tsa loo zha thib yuu naro kuu chop pis lo goo, ne yuu kuu ndob par ya tya nziʼa reta kuu lortsin goo, tya texkwaa goo kuu dow rtseeʼaa.
12 Naatu i boro bar awan gagamin yate tafan ni’obaiyi kwana’itin, nati’imaim sawar etei hirereb hiyabuna inu’in, imaim kwanabogaigiwas.”
13 Tsa nda rop zha kuu ngeteed lo Jesús, ne mzal zha re kuu taxalka nzhab Jesús lo zha, ne mdexkwaa zha rtsee Paskw.
13 Orot rou’ab hitit hinan sawar etei Jesu eo na’atube hi’itah, basit Tar Nowaten hiyuw hibogaigiwas.
14 Leettsa mzin or kuu wu rtsee re zha, tsa lee Jesús mndob roo mes kon re tsiibchop apóstl.
14 Bay aa isan ana veya tit, naatu Jesu ana tur abarayah bairi bay aa ana efanamaim himare.
15 Ne nzhab Jesús lo re zha:
15 Baise iuwih eo, “Ayu akokok kwanekwan iti Tar Nowaten ana bay kwa bairit tanaa, imaibo ani’akir biyau nababan.
16 Wlipaa na nin lo goo, bret raa na wun rtsee ree tedib welt, asta leettsa gak kuu nak rtsee ree yibaa ta nabee Diox.
16 Anayabin a tur ao’owen, ayu i boro men kafa’imo iti bay anaa maiye, ana veya’amaim iti sawar yabin anababatun niturobe God ana aiwob wanawananamaim.”
17 Tsa mzhen Jesús bas ne mndaa Jesús texkix lo Diox, ne nzhab Jesús:
17 Imaibo Jesu kerowas bai, God ana merar yi, naatu ana bai’ufununayah itih eo, “Kerowas iti kwabai etei’imak kwafaram kwatom.
18 Tak wlipaa na nin lo goo, nalsi gut raa na xit ub, asta wiz kuu gu nay ta nabee Diox.
18 A tur ao’owen, veya iti boun ebubusuruf ayu iti wine boro men anatom, ayu boro iti na’atube ana ma nan God ana aiwob nan natit.”
19 Tsa mzhen Jesús pan ne mndaa Jesús texkix lo Diox, ne mtsow rol Jesús pan. Ne mndaa Jesús pan lo re zha kuu ngeteed lo Jesús, ne nzhab Jesús lo re zha:
19 Naatu rafiy bai God ana merar yi sawar, imasib ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyou, kwa abit, iti na’atube kwanasinaf saise imaim ayu kwananuhu.”
20 Ne leeka tata mzhen Jesús bas, leettsa ngwalo ndow re zha pan, tsa nzhab Jesús:
20 Naatu kerowas isan i na’atube sinaf, bay hi’aa ufunamaim bai itih eo. “Iti kerowas i God ana Obaibasit Boubun ayu au rara’amaim ibour kwa etei isa ebisuwai.
21 Wii goo, lee zha kuu taan lo re zha kuu nayii nen, thibka nzob yaa lo mes kon na.
21 Baise kwanaso’ob orot yait ayu morobomih babau eo, i iti gemamaim airi ama’am.
22 Wlipaa na nin lo goo, lee na Kuu Mzin Ngok Men, taa zha na lo re zha kuu nayii nen, tak tata mtsow Diox xgabe. ¡Per thitanax went rid zha kuu taan lo re zha kuu nayii nen!
22 Orot Natun i boro namorob God isan yayakitifuw na’atube, baise orot yait baban eo emomorob i boro baimakiy gagamin na’in nab.”
23 Tsa lee re zha kuu ngeteed lo Jesús, mndelo zha mnaabdiz zha lo altaa zha, naa cho zha kuu tsow kona.
23 Basit bai’ufununayah taiyuwi hibabatiyih hio, “Iti kou’ay wanawanamaim o yait iti na’atube sinafumih iyakitifuw ima kunotanot?”
24 Tsa lee re zha kuu ngeteed lo Jesús mndelo zha mbyodiz zha, naa cho zha nak zha kuu mas nataak.
24 Bai’ufununayah taiyuwih wanawanahimaim gamin matar hai kokok hitaso’ob yait i orot gagamin.
25 Per lee Jesús nzhab lo re zha:
25 Jesu iuwih eo, “Tafaram wanawanan Eteni Sabuw hai aiwob ana sabuw kaifih isan i hai fair ema’am imih sabuw tekakaifih, naatu sabuw iyab onowaten hibai sabuw tebobonawiyih, i tekokok wabih nara’at Bonawiyenayah hinarouw.
26 Per lo re goo gagte tata zhaa gake. Lee zha kuu mas nataak lo re goo zhaʼa ndoblo gak taxal zha kuu mas mndyeen, ne lee zha kuu nabee lo goo ndoblo gak kuu lortsin lo goo.
26 Baise kwa wanawanamaim i men na’atube nama, o yait orot gagamin mataramih taiyuw inayare inikek, naatu o yait bonawiyenayan mataramih taituwa isah ini’akir inabow.
27 ¿Kwan ntsow goo xgab? ¿Cho nak zha kuu mas nataak; chu zha kuu ndob roo mes ngeyowe o zha kuu ngego kwaa leen yanne? Wlipaa, zha kuu ndob roo mes nak zha kuu mas nataak nake zha kuu ngego kwaa leen yann. Per lee na nak zha kuu nlortsin lo goo.
27 Yait i orot gagamin, orot bay aayan o orot bay semorayan? Orot mare ma bay eaau i turobe orot gagamin. Baise ayu kwa wanawanamaim i akir wairafin na’atube ama kwa isa abowabow.
28 ’Ne lee re goo thibka ndo goo kon na lo re yalti kuu ngeriidʼn.
28 Au routobon fokarih wanawananamaim men kwaihamiyu, baise sisibu’umaim mar etei bairi tama’am.
29 Kona tan yalnabee nabee goo, taxal mndaa Xutʼn yalnabee nabeen,
29 Tamai aiwob ana fair itu abi’aiwob na’atube nati fair ta’imon kwa abit kwani’aiwob
30 tsa tak wu goo ne gu goo ta nabeen, ne tob goo naab goo kwent lo re tsiibchop raz zha Israel.
30 Kwa boro au aiwob wanawananamaim kwanaa, kwanatom yasisir kwanab, aiwob hai ura ma’ama’amaim kwanamare Israel sabuw hai big etei 12 kwanakaifih.”
31 Tsa nzhab Jesús lo Pey:
31 Jesu eo, “Simon, Simon! Satan i baibasit God biyanane bai, kwa routobon nit nakubaituturimih. Orot masaw bowayan ana rice erab erububunai ani’aanin nabin eyai, naatu kanabin nabin eya’iyai na’atube.
32 Per lee na ngenaab lo Diox, tsa laata kuu nyelaaza. Tsa leettsa breʼa lon, tsowa ayud re wetsa tsa ney to zha lon.
32 Baise Simon, ayu o isa ayoyoyoban, saise a baitumatum men nara’iy, naatu ayu isou inamamatabir ana veya, taituwa koufair initih hinabatkikin.”
33 Per lee Pey nzhab lo Jesús:
33 Baise Peter iya’afut eo, “Regah ayu airit na dibur run naatu na morob isan abobuna ama’am.”
34 Lee Jesús mkab lo Pey ne nzhab:
34 Jesu eo, “Peter, boun gugumin o boro mar tounu inayoub inao, ‘Ayu orot nati men aso’ob,’ i ufunamaim kokorere boro nao inanowar.”
35 Tsa nzhab Jesús lo re zha kuu ngeteed lo Jesús:
35 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih eo, “Kwanotanot ayu ai yuni aur kaukut, hafoy naatu a baibiyon en kwatit kwanan ana veya’amaim, sawar afa isah kwaiyababan.” Hiya’afut hio,
36 Tsa lee Jesús nzhab lo re zha:
36 Jesu iuwih eo, “Baise a tur ao’owen, o yait aur kaukut, o hafoy ema’am inab, naatu o yait aur kaiy en, a biya baibiyon inab inan hinatubun naatu kabay inab kaiy inatubun uma inisinfafar.
37 Ne leen ni lo goo, ndoblo gak kuu nke lo xkeets Diox kwent chaan da, ta nzhab: “Lee re men ndak no zha nak thib zha went”. [Is. 53:12] Ne reta kuu nzhab lo xkeets Diox kwent chaan da, leechay ndoblo gak.
37 Anayabin a tur ao’owen, Buk Atamaninamaim iti na’atube hio hikirum, ‘Hi’i’itin i bainowan mowanabe,’ naatu nati tur i ayu isou hikirum, naatu boro anasinaf nan yabin namatar’’”
38 Tsa lee re zha kuu ngeteed lo Jesús nzhab:
38 Bai’ufununayah hio, “Regah kaiy rou’ab iti abobotanen kui’itan.” Jesu iyafutih eo, “Nati ana fofonin.”
39 Tsa lee Jesús mroo tya, ne ngwa Jesús yii kuu le Olib taxalka ntsow Jesús, ne noga re zha kuu ngeteed lo Jesús ngwa kon Jesús.
39 Jesu ana bai’ufununayah bairi matan fufur tisisinaf na’atube Jerusalem hihamiy hiyen hin Olive Oyawemaim hitit.
40 Ne leettsa mzin Jesús tya, tsa nzhab Jesús lo re zha:
40 Jesu na nati efanamaim titit ana veya, basit ana bai’ufununayan iuwih eo, “Kwanayoyoban saise routobon nanan boro kwanarukouw.”
41 Tsa mbeche Jesús lo re zha, asta teeka plotha gol men thib ke. Ne tya mtobxub Jesús ne mndelo Jesús mnaab lo Diox.
41 Imaibo in fotafot wan ana fofonin na’atube, sun yowen yoyoban
42 Ne tenzhee nzhab Jesús:
42 eo, “Tamai inakokok na’at, basit iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok, baise abisa o kukokok na’atube namatar.”
43 Tsa lee thib mandad chaan Diox ndyaad mroo yibaa mloney leettsoo Jesús.
43 — ausente —
44 Ne kwathoz nalatt ngoo leettsoo Jesús, tsa mas tetse mndediz Jesús lo Diox. Ne lee lon Jesús nzhab lo yu taxal thib ke ren.
44 — ausente —
45 Ne leettsa ngwalo mndediz Jesús lo Diox, tsa ngwateli Jesús, ne mretab Jesús ta mlaa Jesús re zha kuu ngeteed lo Jesús. Ne or mzin Jesús lo re zha, lee re zha naxat, tak kwathoz nabil nzo leettsoo re zha.
45 Yoyoban sawar misir inan, ana bai’ufununayah matah fot hi’inu’in itih, hai yababan ra’at kwanekwan easbunih hi’inu’in.
46 Tsa nzhab Jesús lo re zha:
46 Iuwih eo, “Aisim kwa’inu’in? Kwamisir kwayoyoban saise men routobon kwanab.”
47 Ne leettsa lee Jesús bee ngenika lo re zha, tsa lee Judas kuu nak thib zha lo re tsiibchop zha kuu mteed lo Jesús, ndener lo kwaro men. Tsa mbig Judas lo Jesús ne ndow Judas chut cho kwat Jesús.
47 Jesu iti na’atube bat eo auman, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta wabin Judas sabuw rou’ay gagamin na’in nawiyih hina hitit. Naatu Judas mutufor in Jesu biyan tit bai mamay. Judas baiyowayah naatu Jews bairi hina Jesu emamamay|alt="Judas kissing Jesus; with soldiers and Jews" src="cn01812B.tif" size="col" loc="Luk 22.47" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="22.47-48"
48 Per lee Jesús nzhab lo Judas:
48 Baise Jesu iu, “Judas o iti mamayenamaim Orot Natun ibai rakit sabuw kubitih?”
49 Or mwii re zha kuu nzi lo Jesús kuu ngeyak, tsa mnaabdiz re zha lo Jesús ne nzhab zha:
49 Bai’ufununayah bairi hibatabat Jesu isan abisa mamatar hi’itin, basit hibatiy, “Regah karam boro kaiyomaim bairi aniyow?”
50 Per lee thib zha kuu ndo kon Jesús, mloo espad ne mga zha nza ban mos ngwleyy kuu nabee lo reta ngwleyy.
50 Naatu ana bai’ufununayah orot ta ana kaiy bora’ah, Firis Gagamin ana akir wairafin ta tainin asukwafune buru’um.
51 Tsa lee Jesús nzhab lo zha kuu mga nza mos ngwleyy:
51 Baise Jesu eo, “Men inasinaf maiye kunutanub!” Naatu Jesu orot tainin butubun efanin matar maiye.
52 Oraaka nzhab Jesús lo re ngwleyy kuu nabee lo re ngwleyy ne lo re zha kuu nabee lo re zha kuu nkenap gwodoo, ne lo re zha gol, re zha kuu ndyaad teno Jesús:
52 Imaibo Jesu firis ukwarih, Tafaror Bar ana firis ukwarin, furisiman, naatu regaregah ai’in Jesu bain fatuminamih hinan iuwih eo, “Kwa iti kaiy, kefat yuwu rabu’umih kwabow kwanan ana itinin i ayu orot kakafu bainowan na’atube?
53 Gandata wiz mndon lo re goo lee roo gwodoo, ne mzhent goo na. Per nal nak or goo, tak lee yalkow nabee lo goo.
53 Ayu mar etei Tafaror Bar gagamin wanawanan bairit tama’am, men kwakok boro imaim ayu kwatafatumu? Baise iti boun i kwa a veya, imih abisa kwakokok na’atube kwasinaf. Anayabin gugumin ana orot ebobonawiyi.”
54 Tsa mzhen zha Jesús ne ndano zha Jesús liz ngwleyy kuu nabee lo reta ngwleyy, ne lee Pey tith tith ndeke dits re zha.
54 Jesu hibai hifatum hibai hin Firis Gagamin ana bar hitit, naatu Peter nabineika bat i’uf nunih bairi hin hitit.
55 Tsa mtee re zha bel lee, ne mndob re zha roo lo ki mbiz zha. Ne no Pey mndob xid re zha mbiz lo ki.
55 Wairaf merar yan foun hi’asir himare hima rararih, Peter na wanawanah mare bairi hima rararih,
56 Tsa lee thib ngot kuu nak mos chaan ngwleyy kuu nabee lo reta ngwleyy, mwii lee Pey ndob ngebiz lo ki, ne wen wen mwii ngot lo Pey ne nzhab ngot:
56 basit akir wairafin babitai ta nuw Peter ma wairaf rarar itin, naatu matan kubar itinbunai sawar imaibo eo, “Iti orot auman i Jesu hairi hima hireremor.”
57 Per lee Pey mkedi ne nzhab:
57 Baise Peter yaub eo, “Babitai, ayu nati orot i men kafa’i aso’ob.”
58 Tut bluz, lee tedib zha mwii lo Pey, ne nzhab zha:
58 Hima kafa’imo, orot ta itin maiye eo, “O i ni’i orot ana bai’ufununayan ta.” Baise Peter iya’afut eo, “Aro, ayu men nati orot ana bai’ufununayan ta’amih.”
59 Ne teeka thib or bluz, lee tedib zha nzhab:
59 Hima one hour na’atube sawar, basit orot tabo iban eo maiye “Tur anababatun iti orot i Galilee matuwan Jesu hairi hima hireremor men kasikasiy ta’amih.”
60 Per lee Pey mkab, ne nzhab:
60 Baise Peter orot iya’afut eo, “Aro ayu men kafa’i aso’ob o abisa kuo.” Iti na’at eo auman kokorere eo.
61 Ne ora lee Zha Nabee mwii lo Pey, tsa mtelaaz Pey kuu nzhab Zha Nabee lo Pey, or kuu nzhab zha: “Leettsa terka kwez ngite, leeʼa gab tson welt nlebeeta na”.
61 Regah tatabir mutufor nuw Peter itin, naatu Regah abisa eo i not, “Boun gugumin o boro mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro nao.”
62 Tsa lee Pey mroo ne kwathoz nabil ngoo leettsoo Pey ne kwathoz mbinn Pey.
62 Basit Peter misir tit in ufun re rerey i gagagamat.
63 Ne lee re zha kuu mkenap Jesús mzhizno zha Jesús, ne mdin zha Jesús.
63 Orot afa Jesu hima’uh hima’am himisir faifuw ta hibai matan hisum,
64 Ne mtow re zha lo Jesús kon thib le lar, ne mbez re zha lo Jesús:
64 imaibo hi’i’iyab naatu hiborabirab hio, “Kuo anowar, yait o rabi?”
65 Ne kwathoz re kuu went mbez re men lo Jesús.
65 Naatu tur kakafih moumurih maiyow hiu kwanikwaniy hi’i’iyab.
66 Leettsa ngwani yezlyu tedib wiz, lee re zha kuu nataak lo re zha Israel, re ngwleyy kuu nabee lo re ngwleyy ne re maestr kuu nloo xkiiz Diox, mkaltaa re zha, ne mndeno zha Jesús ta nzi re men kuu mkaltaa re zha. Ne tya mnaabdiz zha lo Jesús, nzhab zha:
66 Mar sibisib auman sabuw hai regaregah ai’in, firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah etei hiru’ay hita’imon, imaibo Jesu hinawiy hina Kaniser nahimaim bat
67 ―Ne lo nee, ¿chu lu nak Crist Kuu Mtaal Diox Nabee?
67 naatu hibatiy, “Kuo anowar o i Keriso?” Jesu iyafutih eo, “A tur ana’owen boro men kwanitutumu’umih,
68 Ne os leen naabdizʼn thib kwaa lo goo, kabt goo lon.
68 naatu ana bibatiyi auman boro men kwaniyafutu’umih.
69 Per desde naltseree, lee na Kuu Mzin Ngok Men tob lad ban lo Diox kuu kwathoz ney.
69 Baise mar enan Orot Natun boro God fairin uman asukwafune namare nama’am kwana’itin.”
70 Tsa reta men nzhab lo Jesús:
70 Naatu etei’imak hibatiy hio, “Bo o God Natun?” Jesu iyafutih eo, “Ayu God Natun kwarouw kwao i tur anababatun kwao.”
71 Tsa lee re zha nzhab:
71 Imaibo sabuw hio, “Men takokok koubuna’ayah sabuw afa tanabow, anayabin tur awanamaim titit i tainitamaim tanowar!”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 22, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.