Marcos 10
Yaweyuha New Testament (YBY_WBT) vs AAI
1 Jisesimamo aya ebama hulikoko lemeko Judiya ebama hulikoko lemeko Jodani nomidana yola helegalokama wiyoko, muki wewenasiya ayaloka wiki li esa iki minayoko, omutoko okaka ibo nesa leko monoka lo bebe oko ne.
1 Jesu nati efan ihamiy harew Jordan rabon rewan rounane Judea wanawananamaim tit. Ibanak maiye sabuw rou’ay gagamin maiyow hiru’ay naatu Jesu ana yawas mar etei esisinaf na’atube ma i’obaibiyih.
2 Sakoya monoka lo beikaka oko neyoko, Palasisi wehenasiya nebotoka nisiki ohumanau hiki Mosesekaho lo hukoko libo gauya we makolimo menaladaya oli hituwe lokoma aha oli hitibo ne loko neboya, suwa nehe ito wati ga ne liki lae.
2 Pharisee afa hina Jesu biyan hitit naatu hisinaftobon hitikubibiruw isan hibatiy hi’o, “Ku’o anowar ai ofafar eo i karam orot aawan boro nakwahir?”
3 Sa-liki layoko, Jisesimamo aku mino wili jeko Mosesekaho nenae loko libo ne loko lokaiyoko, sa-liki lae:
3 Jesu ibatiyih eo, “Moses ana ofafaramaim mi’itube eobaiyuni?”
4 Menatipole doli hetune liki maya luhuwa nesa jiki bikiki doli hilo loko Mosesemamo ele bekaka iboma nenae.
4 Hiya’afut hi’o, “Aki Moses ibasit orot aawan kwahirin isan boro kwahikwahiren ana fef nakirum babin nitin nab auman nan.”
5 Liki layoko, Jisesimamoya edimoya nei moliki duka opa ibokumuya sa-loko luhuwa jeneboya,
5 Baise Jesu iya’afutih eo, “Moses iti ofafar kirum, anayabin kwa obai’obaiyen tur nowar isan dogor i fokar kwanekwan.
6 omutoko muki nesa api ibo onawalo yeimaya Omailimo makoko weki makoko menaki dilipe soto pene.
6 Baise aneika mar tafaram mamatar ana veya God ‘Orot babin hairi sinafen himatar.’
7 Sa-onenako, yamuya Omailimoya sa-loko lone:
7 ‘Ana an nati isan orot boro hinah tamah nihamiyih naatu i boro aawan hairi hinita’imon.
8 Loko ga maya libo nenako, edimoya lowe wewena lolo iki minamikilae. Dupa makoko lolo one.
8 Naatu rou’ab boro nan biyah ta’imon namatar.’ Imih i boro men biyah rou’ab baise biyah ta’imon.
9 Sa-onenako, Omailimoya dilipe koloko makoko wewena lolo onebolawaya wewenalika dilipe hoto-poto ametadawo ne.
9 Isan imih orot babin hairi God bita’imonih men yait ta natarbounih.”
10 Loko lokaiyoko, numukuya yowiki miniki unala ipalalesiya aya gamuya aku loka itayoko, sa-loko lo biye:
10 Imaibo himatabir hin bar hititit ana veya Jesu ana bai’ufununayah hibatiy, “Iti tur anayabin i abisa?”
11 Sa-onenako, we makolimoya menalada oli he hulikoko aito mena litiboya olisa nesa nenako, lihima napa lekolaiye.
11 Hai tur eowen eo, “Orot yait ta a wan nakwahir nare babin ta nabaib ana moser i takweb.
12 Ito mena makolimoya waunada hulikoko aito welo wetiboya olisa nesa nenako, lihima napa lekolaiye, loko liye. 4 Dut 24:1-4; Mat 5:31 6 Jen 1:27; Jen 5:2 8 Jen 2:24 11-12 Mat 5:32; 1 Kol 7:10-11
12 Na’atube babin yait aawan nakwahir, nare orot ta nabaib ana moser i takweb.”
13 Muki wewenasiya oluhonipolesida dupalo leko maku bitiye liki dilipi-liki Jisesitoka niseyoko, Jisesida unala ipapalalesiya aya wewenasidama auha be.
13 Sabuw afa kek gidigidih hibow Jesu butubunih isan hinan, ana bai’ufununayah sabuw hikwararih hiotanih.
14 Sa-liki auha labo nesaya alo mudako elekadanaki, Jisesimamoya oluho lasomosolasidaya hulibitikalo, nemotoka nisitayo, yamidana oloho lasomosolaya Omaimidana ebalauya ebanipo nenako nisikilayo, li hoipa ibitamilo.
14 Baise Jesu iti i’itin ana veya men iyasisir, naatu ana bai’ufununayah isah eo, “Kek gidigidih kwaihamiyih tena isou men kwanarufutih, anayabin God ana aiwob i kek gidigidih iti na’atube i nowah.
15 Nemoya ga wehe loko lo libituyo, elilo: Oluho lasola monokau li lolowa iki yowikaka niabo nesa liki yowamitaboya, Omaimidana ebakuya keke yowamikilae.
15 Anababatun a tur ao’owen, o yait God ana aiwobomaim runamih, inayare ana itinin kek gidigidih inamamatar boro inarun.”
16 Loko lokadanaki, aya oluhosida maya dapusa jeko sisiwanipo nojeko maku biye. 15 Mat 18:3
16 Imaibo Jesu kek gidigidih buwih uman tafah yara’aten naatu igegewasinih.
17 Sa-loko lokoko aya ebatoti maya aito ebatoka wetuwe loko sa-noiyoko, we makolimo lolosa jeko niseko Jisesida maya i bola he meko, tisa lalo, nenaha okoko nepa mutiwa suwametibo lituwe loko loka oetaiyoko,
17 Jesu misir busuruf inan auman, orot ta nunuw na Jesu nanamaim tit sun yowen, ibatiy, “Bai’obaiyenayan gewas, abisa ana sinaf boro yawas wanatowan nowau’umih namatar?”
18 Jisesimamoya nemodamuya we lalowe loko noladawoya, monawane ele wehe lo-minoko lape, ito aha yatoka lane, ahone makokoya we lalo neyo, ito mako minamayo.
18 Jesu iya’afut eo, “Aisimamih ayu gewasu irouw ku’o? God akisinamo i gewasin men yait ta.
19 Ito emoya 10-pala lo napa maya elekaka noane. Aya lolimoya sa-loko lone: Wewenasida kohaido helamo. We olisa mena olisa amo. Ukele amo. Suwa ga lamo. Wewena aitosi nesa wau lamo. Dokako ahokako dulinipo le sawa jo.
19 Ofafar o iso’ob. ‘Men asabunuwen isa nama, men turanah a’aawah ufuh inan, men inabain, men inakutabitabir, men inifufuwen, hinat tamat inabosiyasiyarih.’”
20 Loko liyoko, aya wemamoya laho wenelika, nemoya aya 10-pala loya oluho we owahaloti api oko emesalo molokaka nobolae. Sa-onenako, saina mako owaha lolo amoboya nehe.
20 Orot eo, “Bai’obaiyenayan, ayu kek kikimu ana veya iti ofafar etei’imak abosiyasiyar.”
21 Loko lokaiyoko, Jisesimamoya wenu eloko ukala emotoka molokoko saina makoko owaha lolo amadawoya le wehe letane. Emoya woko muki uvaminakahenama meinawalo ona moloko lekoko muki uvaminanipo minamibo wewenasidama bekoko nisekadeko magoina wetune. Sa-okadeko okulumauti elewole uvamina maya emo nesaka lolo ekolaiye.
21 Jesu mutufor nuw orot itin naatu isan yabow auman iu, “Sawar ta’imonamo men isinaf. Inan a sawar etei sabuw hinatobon, kabay inab gagaganiy sabuw initih naatu o inan ayu i ni’ufnunu, saise maramaim o boro guguw wairafi inama.”
22 Loko liyoko, aya wemamoya uvaminala wavu-leko nebo nenako, ona moloko bituhelae loko ata kibolimoya edala elokaiyoko wiye.
22 Orot iti tur nonowar anamaramaim gubamin hurir naatu ereyababan auman in anayabin orot i guguw wairafin.
23 Sa-loko lokoko aya we maya nowiyoko, Jisesimamoya mino wili jeko unala ipapalalesida maya uvaminanipoki wewenasiya Omaimidana ebakuya osele nesa liki yowitabo ne.
23 Imaibo Jesu tatabir ana bai’ufununayah isah eo, “Guguw wairafih God ana aiwob efanamaim run isan i fokar kwanekwan.”
24 Loko liyoko, unala ipapalale maya Omailimo uvaminaki wewenamu elene liki elikadanaki ololo ikayoko akuya sa-loko lo biye: Unane ipapanelika, Omaimidana amaekuka wokaka nesaya hulu nesa minamiye.
24 Bai’ufununayah iti tur hinonowar hifofofor men kafaita, baise Jesu ibanak eo maiye, “Ayu natunatu, God ana aiwob run isan ana ef i fokar anababatun.
25 Kamolo jalimoya nekamidana anuwa lonebokuya wokaka nesaya osele nesa neboya, Omaimidana ebaku uvaminanipoki wewenasi witaboya yatoka nesamidana asetoko osele yowanu adoha litabo ne.
25 Sinak ana sou’umaim camel sorabon isan i hamehamen maiyow boro nasorabon, baise orot guguw wairafih God ana aiwobomaim run isan i fokar kwanekwan.”
26 Loko liyoko, akuya ololo ikiki loka itiki, sa-ideko maya ekahidama olisauti ilime yowaloka molokadeko netibo ne.
26 Iti tur hinonowar bai’ufununayah hikasiy men kafaita naatu taiyuwih hima hibabatiyih, “Yait boro yawas nab?”
27 Liki loka itayoko Jisesimamoya wenu nodelaidanaki wewena makolimo ametibo nesa leko Omailimoya saina mako lolo etuwe loko ata kitibo nesaya aha lolo etibo ne.
27 Jesu mutuforomo nuw itih naatu iya’afutih eo, “Sabuw isah iti i fokar, baise God isan i hamehamen maiyow, anayabin sawar etei God boro nasinaf hinamatar.”
28 Loko liyoko, Pitamamo ele-minape, lemoya muki nesate maya hulikoko emoki magoina nomonudanako, alikaya meinawate letudawo nehe.
28 Peter Jesu isan eo, “Kwi’itin aki sawar etei aihamiyen naatu o abi’ufnuni.”
29 Loko liyoko, Jisesimamo sa-loko lo biye: Nemoya wehe loko lo libituyo, elilo: Wewena malokasiya numudanipohe, ito wewenanipohe, ito donipole ahonipolesidahe, oluhonipolehe ito mikanipohe, nemokumuhe, ito gane lalomuye liki hulataboya,
29 Jesu eo, “Anababatun a tur ao’owen, yait ta ana bar, taintuwan, ruburubun, hinah, tamah, natunatun, naatu ana tafaram ihamiyen, na’atube ayu isou naatu tur gewasin isan iti sawar bihamiyen.
30 oloti maya yupekaya numudanipole donipole ahonipole wewenanipole oluhonipole mijanipole 100 yamidana iki litaboya, ganipo minamibotoya ahamuya ulana molibitakilae. Sa-ikadekoya, alika soto pitibo onawaloya elewole oko minokaka depa mutiwaki minakilae.
30 Iti boun ana veya i boro ana bar, taintuwan, ruburubun, hinahinah, natunatun naatu ana me etei i boro hundred ta’ita’imon tafan anayababar anitin, bai’akir kakafin auman, yomaninamaim boro yawas wanatowan nab.
31 Sa-oneboya, muki omutune liki likaka niabo wewenasiya mini alika ikadeko, muki lemeko noune liki likaka niabo wewenasiya alika omutikilae, loko liye. 19 Eks 20:12-17; Dut 5:16-20 31 Mak 20:16; Luk 13:30
31 Baise sabuw moumurih maiyow boun wan tibi’iyon boro hini’uf naatu sabuw iyab tibi’uf boro hini’iyon.”
32 Jelusalemu numutoka yowiki anu niwayoko, Jisesimamo luwaku wibototi maya mino omutiyoko unala ipalale yuhasiya Jisesima ulalalo wesi ebatoka wetuwe loko libomuya ololo ayoko, muki demesalo moliki wabo wewenakiya domodanipo adoha wonebo ne. Sa-ikayoko Jisesimamo unala ipapalale yuha 12-palasida maya dilipe aitoloka molokoko emotoka soto pitibo nesamu sa-loko lo biye:
32 Jesu ana bai’ufununayah bairi hitit Jerusalem ana ef hibai naatu Jesu ana bai’ufununayah aunah i’iyon, ana bai’ufununayah ufun hinan hinuw hi’i’itin ana veya hai kasiy ra’at, naatu sabuw iyab hibi’ufunun hai bir ra’at. Jesu ana bai’ufununayah 12 buwih nabinamaim hin naatu busuruf hai tur eowen sawar boro mi’itube hinamamatar isan.
33 Elilo, lemoya olotiya Jelusalemu numutokama noyowune. Yalokaya okulumauti we uti nemodaya Omailoka jokila hi mikaka wesida ito monoka monawa api ibikaka wesida dadeu nilimi molikiki obi yowanu linitikiki kohaneli helitae liki hetoka wewenasida dadeuya nilimi molakilae.
33 Hai tur eowen eo, “Kwananowar, it i au Jerusalem tayey nati’imaim Orot Natun boro hinabonawiy nan firis hai ukwarih naatu Ofafar bai’obaiyenayah biyah natit. Imaim boro morobomih hinao naatu hinabonawiy nan Eteni Sabuw biyah.
34 Sa-ikadeko, hetoka wewenasiya ulana molinitiki etehu initiki uhedawaki nalalotiya kohane-liki kohaneli helikilae. Sa-ikadeko, loweki makoki yupeka minoko helitubokuti aku sinakoloe, loko lo biye.
34 Imaim hini’i’iyab, hinakwaitututur, hinarab, naatu hina’asabun namorob, baise veya tounu ufunamaim i boro nayawas na misir maiye.”
35 Jebetida ipala lowe Jemisiko Jonikomasiya Jisesitoka nisiki tisatelika, lemo loka noibo nesaya lolo oletatane loko noloiye.
35 Zebedee natunatun rou’ab, James naatu John hairi hina Jesu biyan hitit naatu hifefeyan, “Bai’obaiyenayan aki akokok abisa isan anabifefeyani inasinaf.”
36 Liki laiyoko, Jisesimamoya nena nesa lolo olibetatubomuya nilaiye.
36 Jesu ibatiyih, “Bo abistan kwakokok boro isa anasinaf?”
37 Loko liyoko, emo lamedakaloya apika maloka maloka minaliyo letane loko noloiye.
37 Hiya’afut hi’o, “O a aiwob ana bonamanamarinamaim inabi’ukwarin ana veya, aki akokok ina’uwi ta uma a’asukwafune namare ta uma a beyawane namare.”
38 Liki laiyoko, Jisesimamo loka initaibo nesamidana monawaya eli opa ikiki likaiye. Nemoya ekesa nesa natubokutiya edimoki ayauti nasaibo nehe. Ito miluma nesa li ohinitatabo nesaya edimoki aha ohisaibo nehe.
38 Jesu iyafutih eo, “Kwa men kwaso’ob abistan isan kwabifefeyan? Karam biyababan ana kerowas ana tomatom boro kwanatom? Naatu morob wanawanan anarun ana momorob boro kwanarun?”
39 Loko lokaiyoko, sa-liki li meiye: Aha nasibo maya nenae. Liki likaiyoko, Jisesimamo sa-loko lo biye: Ekesa nesa natuboya edimoki aha nasaibo neboya, ito miluma nesa ohituboya edimoki mohisaibo neboya,
39 Hiya’afut hi’o, “Aki karam.” Jesu uwih eo, “Biyababan ana harew i karam boro kwanatom naatu morob wanawanan boro kwanarun.
40 nemo apine maloka maloka minikaka nesaya nemo nesa neyoko libitubo nesamu nilaihe. Omailimo le lolowa obetaibo wewenasida sipamuya nilaiye.
40 Baise o ta au asukwafune mare naatu ta au beyawane mare i men karam boro ayu kwa anit. Nati i sabuw iyabowat God isah yayabuna boro nitih.”
41 Loko liyoko, unala ipalale maloka 10-palamasiya aya gama elikiki Jemisiko Jonikosida maya depa aha kohaidikayoko,
41 Bai’ufununayah nah ten iti tur hinonowar yah so’ar, James, John hairi isah.
42 Jisesimamo muki unala ipala yuha maya ju lo bekoko sa-loko liye: Maloka wewenasiya ma mikauka we mako duliki we ne liki likaka niabo wesiya elekele oluhonipolesida ujapa ibitikaka niae. Ito we napasiya asaiki ujapa ibitikaka niabo nesaya edimosiya eli-minaboma ne.
42 Basit Jesu etei’imak eafayuwih hina biyan hitit naatu uwih eo, “Eteni Sabuw wanawanahimaim orot hirurubin akisinamo ana fair ema’am boro sabuw nakaifih, naatu i akisinamo ana fairamaim boro nabonawiyih.
43 Sa-oneboya, edimotokaya sako minametiye. Edimokuti we makolimoya nuliki we minatuwe loko elekoko maya elekele olibetoko netibo ne.
43 Baise kwa wanawananamaim iti na’atube i men ema’ama, o yait kukokok iti kou’ay wanawanan orot gagam mataramih, o i boro turanah isah ini’akir inabow.
44 Ito wewena makolimoya muki wewenasida asebetoko minatuwe lokoko maya lemeko minoko muki wewenasida meusa oluhonipo lolo oko elekele obetoko netiye.
44 naatu o yait kukokok iti kou’ay wanawanan wan bai’iyonamih, o i boro bai’akirayan inamatar.
45 Nemo okulumauti we uti elekele initatae loko lemamoe. Muki wewenasida elekele obetoko lahelamibo nesauti meina hebetoko nalauti olutobetatuwe loko minoko leko obo nupaneya hulatuwe loko lemobo maya ne, loko liye. 38 Luk 12:50 42-44 Luk 22:25-26; Mat 23:11; Mak 9:35
45 Anayabin Orot Natun i men sabuw isan bowamih na; baise sabuw isah nabow ana yawas isah ni’inuw, saise sabuw moumurih natubunih.”
46 Jisesi maya Jeliko numutoka wokoko, ya numuda maya hulikoko unala ipapalaleki wikili niayoko, magoina li esa iki minabo wewenaki magoina niwayoko, Timeoda ipala Batemeoya omudala likonebo we nenako ehada wako wako loko anu akononalo ne.
46 Hina tafaram Jericho hitit, naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi nati efan baihamiyinamih sabuw rou’ay gagamin maiyow hiru’ay, naatu orot matan fim fefeyanayan wabin Bartimais, Timias natun ef sisibinamaim ma’am.
47 Minoko elibo maya, Naseleti we Jisesi maya nonisiye liki layoko elekoko alukada moloko ju loko Jisesiyo, emoya Dewitida awola olisauti lilimekaka welikaya, nemoda milumane elenetowo.
47 Jesu Nasaret mowan na inan hi’o nowar. Basit eaf, “Jesu David uwan kwiwanbabanu!”
48 Loko liyoko, muki wewenasi ebili omuda likaibo yaitaya moletoko minamiye liki auha mebo maya ele hulikoko alukada molokogo ju loko Dewitida ouvamela olisauti lilimekaka welikaya, nemoda maya miluma elenetowo.
48 Sabuw moumurin maiyow orot matan fim hi’u awan fotamih. Baise men karam fanan aumetawat iwow eaf, “David uwan kwiwanbabanu!”
49 Loko lowa lowa iyoko, Jisesimamo elekoko woko anulo minoko aya we maya ju liki ilimi-liki nisilo, loko liyoko, omuda likaibo wemidanama ju liki, sinoko elowa jeko niso, emodamu Naseleti wemamo noliye.
49 Jesu an kutan naatu eo, “Kwa’af kwa’u ena.” Basit orot matan fim isan hi’af, “Yate inbainub! Kumisir, isa eafa’af.”
50 Liki likayoko, olo jekoko nebo lawo-lawo maya ololoto hulikoko moi oko sinokoko Jisesima nebotoka wiye.
50 Orot duku iwa’an misir ana faifuw tafan bosair yare remor na Jesu biyan tit.
51 Wiyoko, Jisesimamo nenaha oetatubomu nolane loko loka oetaiye. Sa-iyoko, omuda likaibo wemamo laho wenelika, nomudane maya le pana kenetatane loko nolo.
51 Jesu ibatiy, “Abistan kukokok o isa ana sinaf?” Matan fim iya’afut eo, “Bai’obaibiyenayan ayu akokok matu nigewasin ananuw maiye.”
52 Loko liyoko, Jisesimamo nemodamu ele elewole adawolimoya omudaka pana kekaiyo, wo loko lo miye. Loko libo epakiya omudala maya pana kiyoko mudakoko Jisesiki magoina wae.
52 Jesu iu eo, “Kwen o abaitumatumamaim iyawasi.” Mar ta’imon matan igewasin nuw naatu busuruf Jesu efamaim inan i’ufunun hairi hin.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.