Marcos 14
Tutu ii - Kaꞌan ia Dios nuu ndiꞌi ñayiu (XTN) vs AAI
1 Te kuini ka uu kiuu ja kejaꞌa viko pascua ñayiu judio, ja ka jai xtaa vixin ja tu na levadura yiꞌi. Te ni ka skaꞌan tnaꞌa sutu ka kuu nijaꞌnu jin tee ka kaxtnoꞌo Ley Moisés naxa vi kakuiko de Jesús jin tnoꞌo tnoꞌo, te vi kaꞌni de jin ya.
1 Tar Nowaten naatu Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw i veya rou’ab nahimaim bat. Naatu firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah i wa’iwa’iramaim ef hinuwet mi’itube Jesu hitab hita’asabun isan.
2 Te ka kachi de:
2 Naatu hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawanan tanasinafumih, anayabin rakit boro tanaku’ub.”
3 Te nuu oo Jesús ñuu Betania, veꞌe Simón, tee ni okuꞌu kueꞌe ndiꞌyi teꞌi, te ka nukoo ya nuu mesa ka jaa ya xtaa, te ni jino in ñasiꞌi, nee ña in tindoꞌo yuu vii ndevaꞌa nani alabastro ñuꞌu chitu tatna xiko ja kuu ita nardo, in ja ndee yaꞌu ndevaꞌa. Te ni taꞌu ña tindoꞌo yun, te ni joso ña tatna xiko yun xini ya.
3 Jesu in Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana bar wanawanan run, ma bay eaau basit babin ta kibub kabayamaim hikwak raiy yamurin gewasin hisuwai batabat bai narun, iti raiy i ana baiyan gagamin, kibub sikan ana gigiwaiyomaim takakir Jesu aribun yan isuwai re.
4 Te ni ka kiti ini sava tee ka oo yun, te ka ndatnoꞌo tnaꞌa de:
4 Sabuw afa nati’imaim hima’am hi’i’itin yah so’ar naatu taiyuwih hima higam hio, “Aisim iti raiy yamurin gewasin asir ebisuwai kwanikwaniy?
5 Chi kuu xiko ña nuu siun, te niꞌi ña yaꞌu viꞌi ka uni ciento kiuu, te kuñaꞌa ña xuꞌun yun nuu ñayiu ka kuu ndaꞌu ―ka kachi de.
5 Iti raiy i 300 denari tafanamaim auman boro hitatubun naatu kabay sabuw bai’akirayah hitibaisih!” Naatu babin hi’i’iyab higam hiu kwanikwaniy.
6 Su jiñaꞌa Jesús:
6 Baise Jesu eo, “Babin kwaihamiy! Aisim kwaowa’awa’an? Sawar gewasin maiyow ayu isou sinaf.
7 Chi siun ni vi koo ni jin ñayiu ka kuu ndaꞌu, te kuu vi saꞌa ni jin javaꞌa na kiuu ka kuini maa ni. Su sein, chi masu vi siun ni vi koo ni jin san.
7 Kwa boro mar etei bai’akirayah bairi kwanama, veya afa baibaisih isan kwanakokok boro kwanibaisih. Baise ayu boro men mar etei bairit tanama’amih.
8 Chi ni saꞌa ñaꞌa yaꞌa nagua kuu ja kuu saꞌa ña, chi ni joso ña tatna xiko yiki kuñu san ja ni saꞌa tuaꞌa ña ña ja jinkoyuꞌu san.
8 Babin abistan sisinaf i karam ayu isou sinaf, raiy yamurin gewasin biyau imaim isuwai re’er i ayu yanowahu biyau eyayabunai ufibo hinayai.
9 Te kaꞌan ndaa ndija san ja ndee ni nuu ni kuu ja ka kaxtnoꞌo ñayiu tnoꞌo vaꞌa ia Dios ninii ñuyiu yaꞌa, te suni vi ndakani ja ni saꞌa ñaꞌa yaꞌa nagua ja vi kondakaꞌan ña ñayiu jin ña ―jiñaꞌa ya.
9 Anababatun a tur ao’owen, iti Tur Gewasin tafaram tutufin wanawanan hinao hinabibinan, iti babin abisa sisinaf sabuw boro isan hinao naatu hinanuh.”
10 Yun te kuaꞌan Judas Iscariote, in tee ka skuaꞌa jin ya ja kuu ndi uxi uu de, ja vi ndatnoꞌo tnaꞌa de jin sutu ka kuu nijaꞌnu naxa kokuu ja xtuu de Jesús.
10 Imaibo Judas Iscariot Jesu ana bai’ufununayan orot ta nah 12 wanawanahimaim tit in firis ukwarih biyah tit saise ef tanuwet Jesu umahimaim tayai hitarab tamorob.
11 Te nuu ni ka onini sutu ka kuu nijaꞌnu yun ja siun jiñaꞌa de, te ni ka kusii ini de, te ni ka kee yuꞌu de ja vi kuñaꞌa de xuꞌun. Yun te ni jinkondee Judas nduku de naxa kuu ja xtuu de Jesús nuu ndaꞌa sutu ka kuu nijaꞌnu yun.
11 Naatu abistanawat eo hinonowar hiyasisir men kafaita, naatu kabay baitinin isan hi’omatan. Judas misir ef ana gewasin nuwet imaim Jesu tab titih hita’asabun isan.
12 Yun te kiuu xtnañuꞌu ja kejaꞌa viko nuu ka jaa ñayiu judio xtaa vixin uun ja tu na levadura yiꞌi, nuu ka jaꞌni lelu ja ka sokoi nuu ia Dios viko pascua, te ni ka jikan tnoꞌo ña tee ka skuaꞌa jin ya:
12 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw aa ana veya wantoro’ot ebubusuruf, nati’imaim Tar Nowaten ana hiyuw aa isan bobaituw sheep natunatuh wabih lamb imaim terouw tisisibor. Imih Jesu ana bai’ufununayah hibatiy, “O kukokok boro menamaim Tar Nowaten ana hiyuw ana bogaigiwas o isa?”
13 Te ni tetniuu ya uu tee ka skuaꞌa jin ya ja kiꞌinkuei de, te jiñaꞌa ya:
13 Basit Jesu ana bai’ufununayah orot rou’ab eobaimanih eo, “Kwanan bar oto’otowen kwanatitit nati’imaim orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nan bairi kwanitar,
14 Te veꞌe nuu ndiuu de yun, vi kaꞌan ni jin maa tee xiin veꞌe yun: “Kachi Mastru: ¿Ndenu oo veꞌe ja tanuu ni vi kaxini san jin tee ka skuaꞌa jin san viko pascua yaꞌa?”, vi kuñaꞌa ni.
14 naatu kwani’ufunun bairi kwanan, bar menatan erur imaim kwanarun. Nati’imaim bar matuwan kwanau, ‘Bai’obaiyenayan ebibat bar awan menatan ayu au bai’ufnunayah bairi Tar Nowaten ana hiyuw anaa?’
15 Te xneꞌe maa de in veꞌe kaꞌnu ja oo ndee sukun nuu ja otuaꞌa. Te yun vi savaꞌa ni ja vi kaxinio ―jiñaꞌa ya.
15 Naatu bar tafantoro’ot awan ta gewasin hiyabun inu’in nabi’obaiyi imaim kwanabogaigiwas.”
16 Yun te kuaꞌankuei nduu tee ka skuaꞌa jin ya, te ni jinokuei de maa ñuu, te ni ka niꞌi de veꞌe nagua ni kaꞌan ya. Te ni ka savaꞌa de ja vi kaxini de jin ya viko pascua yun.
16 Bai’ufnunayah hitit hin bar oto’otowen hitit naatu Jesu iu’uwih na’atube sawar etei’imak hitita’uren, naatu Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
17 Te nuu ni kunee, te ni jino Jesús jin ndi uxi uu tee ka skuaꞌa jin ya.
17 Veya re birabirab Jesu ana bai’ufununayah 12 bairi hina
18 Te nuu ka nukoo ya nuu mesa, nini ka jaxini ya, te jiñaꞌa ya:
18 hima bay hi’aa wanawanan Jesu misir eo, “Anababatun a tur ao’owen kwa wanawananamaim orot ta boro babau nao anamorob, nati orot i ayu airi efan ta’imon ama a’au.”
19 Yun te ni ka jinkondee de ka kusuchi ini de, te ndi in ndi in de ka jikan tnoꞌo ña jin ya:
19 Bai’ufununayah gubamih hurir himisir ta’ita’imon Jesu hibabatiyih, “O kunotanot ayu ai en?”
20 Te jiñaꞌa ya:
20 Jesu iyafutih eo, “Kwa na 12 wanawanamaim yait ana rafiy nab ayu airi tew yan anabubutu’ub orotoban nati.
21 Te jandaa ja sein ja kuu san Seꞌe Teyii, chi ndoꞌo san nagua yoso nuu tutu ii, su ndaꞌu ni ka maa tee xtuu ña jin san ja kuu san Seꞌe Teyii, chi vi guaꞌa ka kuu ja ma kaku de ñuyiu yaꞌa nuu siun ―jiñaꞌa ya.
21 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikikirum na’atube, baise yait Orot Natun baban eo emomorob i boro bai’akir kakafin maiyow nab, gewasin nati orot iti tafaramaim men tatufuw.”
22 Te vi nini ka jaxini de jin ya, te ni tnii ya xtaa vixin, te ni ndakuantaꞌu ya nuu ia Dios, te ni taꞌu ya, te ni jiñaꞌa ya nuu tee ka skuaꞌa jin ya, te jiñaꞌa ya:
22 Bay hi’aa wanawanan Jesu rafiy bai merar yi yoyoban sawar imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Kwabai kwa’aan, iti i ayu biyou.”
23 Yun te ni tnii ya vasu nuu ñuꞌu vinu, te ni ndakuantaꞌu ya nuu ia Dios, te ni jiñaꞌa ya nuu de, te ndiꞌi de ni ka jiꞌi nuu vasu yun.
23 Naatu kerowas bai God ana merar yi sawar, ana bai’ufununayah itih etei’imak hitom.
24 Te jiñaꞌa ya:
24 Naatu iuwih eo “Iti i ayu au rara au Obaibasit Boubun kwa etei isa abisuwai.
25 Te kaꞌan ndaa san ja ma koꞌo saꞌun ka san nduxi uva yaꞌa, guaa ndee kiuu ja koꞌo san nduxi uva jaa nuu tatnuni ia Dios ―jiñaꞌa ya.
25 Anababatun a tur ao’owen, Ayu iti wine boro men anatom maiye, anama’am wine boubun Tamai ana aiwobomaimibo anatom.”
26 Te nuu ni ndiꞌi ni ka jita ya in yaa nuu ia Dios, te kuaꞌankuei ya yuku Olivo.
26 Naatu ew hitabor sawar himisir hitit hin Olive oyawemaim hitit.
27 Yun te jiñaꞌa Jesús:
27 Jesu ana bai’ufununayah hai tur eowen eo, “Kwa etei’imak boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, anayabin Bukamaim iti na’atube hikirum.”
28 Su nuu na ndateku san, te kokoxnoꞌo san konoꞌo san Galilea, te saa ndajakuei ni ―jiñaꞌa ya.
28 Baise morobone ana mimisir ufunamaim ayu boro wan anan Galilee anatit.”
29 Yun te jiñaꞌa Pedro:
29 Peter iya’afut eo, “Au ofonah boro hinabihir, baise ayu boro men anihamiy ana bihiramih.”
30 Te jiñaꞌa Jesús:
30 Jesu Peter isan eo, “Anababatun a tur ao’owen boun gugumin o mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro mar rou’ab nao’o inanowar.”
31 Su kaꞌan te kaꞌan ni Pedro, te jiñaꞌa de:
31 Peter fair raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo nati tur ana’omih, ayu o airit morobomih wabin abatun.” Naatu bai’ufununayah etei’imak tur ta’imon hio.
32 Yun te ni jinokuei ya jin tee ka skuaꞌa jin ya in nuu nani Getsemaní, te jiñaꞌa ya:
32 Naatu hina efan wabin Gethsemane imaim hitit, Jesu ana bai’ufununayah isah eo, “Iti’imaim kwanama ayu anan anayoyoban.”
33 Yun te ni jaka ya Pedro vi Jacobo vi Juan, te kuaꞌankuei ya jin de. Te ni jinkondee ya kusuchi ini ya vi tnaꞌu ndevaꞌa ini ya.
33 Peter, James, naatu John buwih bairi hin. Dogoron wanawanan busuruf yababan naatu biyababan ana bit tatam.
34 Te jiñaꞌa ya:
34 Naatu ana bai’ufununayah nah tounu isah eo, “Dogorou wanawanan yababan i ra’at kwanekwan kafa’imo nimfufuru, imih iti’imaim kwamare naatu mata nanuw kwanama.”
35 Yun te ni jika ya joo ni jaꞌan ya, te ni jinkuiin jiti ya vi ndee ni kunjino tnee ya nuu ñuꞌu, te ni ndakuatu ya nuu ia Dios ja nuu ja suaꞌa te na kuu, te ma tnaꞌa ya tnundoꞌo ja vaji siki ya.
35 Jesu in kafa’imo yumatan aubabe me yan ra’iy naatu yoyoban saife ef tama’am na’at bai’akir ana veya tanan men tab.
36 Te jiñaꞌa ya:
36 Jesu yoyoban eo, “Tamai, Taimaya! Sawar etei i hamehamen karam boro inasinaf iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok baise o a kok.”
37 Te vini ni ndajiokuiin ya ni ndajino ya nuu ka oo ndi uni tee ka skuaꞌa jin ya, te ni nukuꞌun ña ya ja ka kixin de. Te jiñaꞌa ya nuu Simón Pedro:
37 Naatu Jesu matabir maiye nan ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih Peter isan eo, “Simon o mata fot ku’inu’in? Karam boro one hour ana fofonin mata hitanuw bairit tatama?”
38 Vi kondito ni, te vi kondakuatu ni nuu ia Dios, nagua ja ma koto tnuni ña Tachi ja junkuei ni nuu jakueꞌe, chi jandaa ja anu ni, chi oo tuaꞌa ja skunkuu nuu ia Dios, su yiki kuñu ni, chi vita ndevaꞌa ―jiñaꞌa ya.
38 Nah tounu isah eo, “Mata to’iwa’an kwayoyoban saise men routobon kwanab, ayub i ekokok baise biya i himorob.”
39 Yun te kuaꞌan tuku ya inka jichi ja ni ndakuatu ya, te inuu ni tnoꞌo ni kaꞌan ya.
39 Jesu matabir maiye yoyobanamih in, tur ta’imonabanak eo yoyoban.
40 Te nuu ni ndajino ya inka jichi, te ni nukuꞌun ña ya ja ka kixin tuku de, chi tu ka kundee nduchi nuu de jin ñuaꞌna, te tu ka niꞌi de na tnoꞌo vi kaꞌan de nuu ya.
40 Naatu matabir maiye nan ana bai’ufununayah biyah tit matah koun bit sawar hi’inu’in itih, naatu Peter tur o isan kasiy awan bit.
41 Te ni ndajino ya jichi kuu uni nuu ka oo de, te jiñaꞌa ya:
41 Jesu mar baitounin matabir maiye na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa i boro’ika kwai’in kwabiyarir? Kwaiyariraka! Mata tenuw. Orot Natun i sabuw kakafih umahimaim hiyai hinab hinafatumimih.
42 Vi ndakoo ni na kiꞌon, chi ja makuyatni tee xtuu ña jin san ―jiñaꞌa ya.
42 Kwamisir tan, kwa’itin, orot yanuwayan i natitaka, nabuwu’umih.”
43 Te vi nini kaꞌan ka ya, te ni jino ni Judas, in tee ni ka okuu uxi uu tee ka skuaꞌa jin ya, ndeka de kuaꞌa ñayiu ka nee yuchi kani vi ñayiu ka nee yutnu, ja ni ka tetniuu ña sutu ka kuu nijaꞌnu ka vi tee ka kaxtnoꞌo Ley Moisés vi tee ka kuu nijaꞌnu nuu ñuu.
43 Jesu ana tur eo sawara’e, bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim Judas yanuwayan, firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in kou’ay gagamin kaiy kefat auman Judas nawiyih bairi hina hitit.
44 Te ja ni kaxtnoꞌo Judas, tee ni xtuu ya, nagua kokuu in seña nuu tee yun, te jiñaꞌa de:
44 Yanuwayan i kou’ay eobaimanih, “Orot menatan ayu anab ana mamamay kwa a kok orotoban nati, kwanab kwanafatum naatu kwanakaif auman kwanan.”
45 Te nuu ni jino de, te ni kuyatni de nuu oo Jesús, te jiñaꞌa de:
45 Basit hina hititit ana veya Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Bai’obaiyenayan!” Naatu mamay.
46 Yun te ka kakuiko ña sava ka tee yun jin ya.
46 Naatu Jesu hibai hirab hifatum.
47 Su in tee ka oo jin ya ni keneꞌe de yuchi kani de, te ni jaꞌnde de soꞌo in tee jinokuechi nuu sutu kuu nijaꞌnu ka.
47 Baise orot ta nati’imaim batabat kaiy bai firis ukwarin ana akir wairafin tainin buru’um.
48 Yun te jiñaꞌa Jesús nuu ñayiu yun:
48 Jesu awan tara’ah kou’ay isah eo, “Kwa a kaiy, a kefat kwaiteten kwanan ayu fatumu’umih ana itinin ayu i bainowan orot na’atube.
49 Te in in kiuu ni ka oo in nio nuu veñuꞌu kaꞌnu ja ni okaxtnoꞌo san tnoꞌo ia Dios, te tu ni ka kakuiko ña ni. Su saa kokuu nagua ja skunkuu nuu tutu ii ―jiñaꞌa ya.
49 Mar etei Tafaror Baremaim ama abibinan men imaim kwatafatumu? Baise abisa Bukamaim hi’o hikikirum i nan niturobe.”
50 Yun te ni ka xndoo ña ndiꞌi tee ka skuaꞌa jin ya, te ni ka jino yuꞌu de kuaꞌankuei de.
50 Nati’imaim ana bai’ufununayah etei’imak hihamiy hibihir.
51 Su ni jata ndikin ña in tee kuechi jin ya, ndii de in saꞌun kuijin kuaꞌan de, te ni ka kakuiko ña tee yun jin de.
51 Orot boubun ta ana faifuw baban akisin ius Jesu bi’ufunun, hisinaftobon hitab hitafatumimih,
52 Su ni xndoo de saꞌun de yun, te vi suaꞌa vichi tiaꞌa de, te ni jino yuꞌu de kuaꞌan de.
52 baise ana faifuwawat hibai i segar bihir.
53 Yun te ni ka junsiaꞌa de Jesús nuu sutu kuu nijaꞌnu ka. Te yun ni ka ndututu ndiꞌi sutu ka kuu nijaꞌnu vi tee ka kuu nijaꞌnu nuu ñayiu ñuu vi tee ka kaxtnoꞌo Ley Moisés.
53 Firis Gagamin, orot ai’in, Ofafar bai’obaiyenayah, etei hiru’ay hima’am Jesu hibai hina firis ukwarih ana baremaim hirun.
54 Te Pedro, chi ndikin jika ni ña de kuaꞌan de guaa ndee ini nuu oo veꞌe sutu kuu nijaꞌnu ka yun, te ni jinkoo de nuu ka nukoo ndajaꞌa ja ka ndasaa de yuꞌu ñuꞌu yun.
54 Peter ef yokaika i’ufnunih bairi hina Firis Gagamin ana bar merar hitit imaim ma’utenayah wairaf hi’asir hima rararih i na bairi hima rarih.
55 Te sutu ka kuu nijaꞌnu vi ndiꞌi tee ka netniuu nuu ka ndututu de yun, ka nduku de tee vi kaꞌan tnoꞌo siki ya, nagua ja kuu vi xtavi kuechi ña de ja kuu ya. Su tu ka niꞌi de na kuechi vi xtavi ña de.
55 Firis ukwarih naatu kanisel ana kou’ay sabuw tutufin etei hisinaftobon baifuwen tur hibow hitit saise imaim Jesu hita’asabun isan, baise ana kakafin men ta hitita’urimih.
56 Chi kuaꞌa de ka kaꞌan tnoꞌo tnoꞌo siki ya, su tu kintnaꞌa tnoꞌo ka kaꞌan de.
56 Sifrubonayah moumurih maiyow Jesu isan hifufuwen, baise hai tur hio men Jesu sisinafumaim hi’o’omih.
57 Yun te ni ka ndakoo sava de, te ni ka kaꞌan kuechi de siki ya jin tnoꞌo tnoꞌo, te ka jiñaꞌa de:
57 Naatu sabuw afa himisir Jesu isan baifuwen tur hibow hit hio.
58 ―Maa san, chi ni ka onini san tnoꞌo ni kaꞌan de: “Sein chi kani san veñuꞌu yaꞌa ja ni ka saꞌa ñayiu jin ndaꞌi, te nuu uni kiuu, te ndasaꞌa san inka veñuꞌu ja masu ka saꞌa ñayiu jin ndaꞌi”, kachi de ―ka jiñaꞌa de.
58 “Aki eo anowar, ‘Sabuw umahimaim Tafaror Bar hiwowowab ayu boro anataraboun nare naatu veya tounu ufunamaim boro ana wowab maiye, men sabuw umahimaim hiwowowab na’atube.’”
59 Su visi ni saa, te tu kintnaꞌa tnoꞌo ja ka kaꞌan de siki ya.
59 Baise hai tur hio men ta sisinafumaim hi’o’omih.
60 Yun te ni ndakoo sutu kuu nijaꞌnu ka maꞌñu ndiꞌi ñayiu yun, te ni jikan tnoꞌo de Jesús:
60 Imaibo Firis Gagamin misir sabuw nahimaim bat Jesu ibatiy, “Orot hairi sif hirurubon inowar naatu boro hai tur wan inay ai en?”
61 Su Jesús, chi ni jasi yuꞌu ya, te tu ni ndajioneꞌe saꞌun ya ni in tnoꞌo. Yun te ni jikan tnoꞌo tuku ña sutu kuu nijaꞌnu ka yun, te jiñaꞌa de:
61 Baise Jesu men kafa’imo tur ta eomih, Firis Gagamin ibanak ibatiy maiye, “O i Roubininayan God Baigegewasinayan Natun?”
62 Te jiñaꞌa Jesús:
62 Jesu iya’afut eo, “Ayu i Natun, naatu kwa etei boro Orot Natun God fairin uman asukwafune namare rofom wanawanan nanan kwana’itin!”
63 Yun te ni ndata sutu kuu nijaꞌnu ka yun saꞌun de ja kuu in seña ja kiti ini de, te jiñaꞌa de:
63 Naatu Firis Gagamin iti tur nonowar ana faifuw bow seb naatu eo, “Aki men akokok sif rubonayah!
64 Chi ja ka onini maa ni ja kaneꞌe de jin Dios. ¿Te naxa ka kaꞌan tna ni? ―jiñaꞌa de.
64 Baigigimen tur eo kwanowar, mi’itube kwanotanot?” Etei’imak hio, “I bowabow kakafin sinaf naatu i boro namorob?”
65 Te ni ka jinkondee sava de ka tiusii ña de, vi ni ka jasi de nuu ya, te ni ka kani de ya jiki, te ka jiñaꞌa de:
65 Sabuw afa Jesu yumatan hikwaitututur naatu matan faifuwamaim hisum hirab hio, “Kuo anowar yait o rabi?” Ma’utenayah auman rebareban hifafar.
66 Te Pedro, chi oo de ndee ndiꞌi nuu oo veꞌe yun. Te ni jino in ñaꞌa satniuu veꞌe sutu kuu nijaꞌnu ka.
66 Peter ufun bar meraraka ma’am basit Firis Gagamin ana akirwairafin babitai na sisibinamaim tit,
67 Te nuu ni jini ña ja oo Pedro yuꞌu ñuꞌu yun ndasaa de, te ni ndiaꞌa guaguaꞌa ña nuu de, te jiñaꞌa ña:
67 Naatu Peter ma wairaf rarar babitai bat itin kikin naatu eo, “O auman Jesu airi Nazarethane kwana.”
68 Su ni tayuꞌu tnoꞌo Pedro, te jiñaꞌa de:
68 Baise Peter youb, “Ayu men aso’ob o abitur ku’o.” Basit i bar merar ana etawan gagamin ufunane tit, naatu kokorere eo.
69 Te jini tuku ña ñaꞌa satniuu yun ja oo de yun, te ni jinkondee ña kaꞌan ña jin ñayiu ka oo yun:
69 Akir babitai Peter itin maiye, naatu nati’imaim sabuw hibatabat tur ta’imon hai tur eowen, “Iti orot i Jesu ana bai’ufununayan ta!”
70 Su ni tayuꞌu tnoꞌo tuku de inka jichi. Te nunuu ka, te ka jiñaꞌa tuku ñayiu ka oo yun nuu Pedro:
70 Baise Peter ibanak youb maiye, hima kikimin sabuw bairi hibatabat Peter hiu, “Tur anababatun o i Jesu ana bai’ufununayan orot ta, anayabin o auman i Galilee orot.”
71 Yun te ni jinkondee de xtau tniaꞌa de maa de, te ni kee yuꞌu de, te jiñaꞌa de:
71 Peter eobaifaro eo, “Anababatun a tur ao’owen, God baimakiy nitu ayu ana bifufuwen na’at, ayu nati orot men aso’ob!”
72 Te vi ore saa ni kana liꞌli jichi kuu uu. Yun te ni ndakankaꞌan Pedro tnoꞌo ni kaꞌan Jesús: “Ama ka ja kana liꞌli uu jichi, te tayuꞌu tnoꞌo ni uni jichi ja tu jini ña ni”.
72 Mar ta’imonamo kokorere mar bairou’abin eo, naatu imaibo Peter nuhin taseb Jesu mi’itube eo not, “Kokorere mar rou’ab nao ana veya o boro mar tounu ayu inayoubu.” Naatu Peter busuruf rerey.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.