Marcos 12
Tutu ii - Kaꞌan ia Dios nuu ndiꞌi ñayiu (XTN) vs AAI
1 Yun te ni kejaꞌa Jesús kaꞌan ya tnoꞌo jioniꞌni, te jiñaꞌa ya:
1 Imaibo Jesu oroubonamaim sabuw i’obaiyih eo, “Orot ana masaw bo ai ro’on tanum fur ear ituwafut, naatu wine bunubunuw ana hub bai, kaifenayan ana bar wowab sawar naatu sabuw afa tubunih hima masaw hikaif, masaw matuwan bainanawanamih in.
2 Te nuu ni kintnaꞌa kiuu ja ndututu uva yun, te ni tetniuu de in tee jinokuechi nuu de ja nukiꞌin tee yun uva ja ndaniꞌi maa de nuu tee ka jitu ñundeꞌi yun.
2 Grape iyamur bairuhin ana veya, ana akir orot iyafar na masaw kaifenayah biyah tit ibo aunowan bairuhin isan.
3 Su tee yun, chi ni ka tnii de tee jinokuechi yun, te ni ka kani ña de, te vi suaꞌa ni ndaꞌa uun tee yun, ni ka ndatetniuu ña de kuanoꞌo de.
3 Baise masaw kaifenayah akir orot hibai hirab uman en hiyafar matabir in.
4 Yun te ni tetniuu tuku de inka tee jinokuechi nuu de. Su tee ka jitu yun, chi ni ka kuun ña de yuu, te ni ka taꞌu de xini tee jinokuechi yun vi ni ka jiñaꞌa de jakanoo tee yun.
4 Naatu masaw matuwan ibanak akir orot ta iyafar maiye na. Masaw kaifenayah akir orot hibai ukwarin hitut hi’a’afiy erebiya’ohow matabir.
5 Te ni tetniuu tuku de inka tee jinokuechi nuu de. Su ni ka jaꞌni ña jin de. Yun te ni tetniuu de kuaꞌa ka tee ka jinokuechi nuu de, te savai ni ka kani de, te sava kai ni ka jaꞌni de.
5 Masaw matuwan akir orot tabo iyafar maiye nan hibai hirab morob, naatu akir wairafih moumurih maiyow biyafarih afa hibow hirouw afa hibow hi’asbunubunuw himorob.
6 ’Te tee xiin uva yun, chi oo in seyii de, te kutoo ndevaꞌa de jin. Te sandiꞌi ni ka, te ni tetniuu de seꞌe de, chi ni ndakani ini de: “Vi konee yiñuꞌu de nuu seyio”.
6 “Orot ta’imonamo ihamiy ma’am i masaw matuwan natun ana yabow akisinamo, uftoro’ot iyafar not eo, ‘Natu boro hinakakafiy.’
7 Su tee ka jitu nuu ñundeꞌi yun, chi ni ka ndatnoꞌo tnaꞌa de: “Suchi yaꞌa kuu suchi saꞌa jajin uva yaꞌa. Na kiꞌinkueio te vi kaꞌnio jin, te na vi saꞌa jajin mao uva yaꞌa” ka kachi de.
7 “Baise masaw kaifenayah orot natun nan hi’itin taiyuwih hio, ‘Masaw matuwan natunaban iti, kwana ta’asabun, saise sawar tanab it ninowat.’
8 Te ni ka kakuiko ña de jin, te ka jaꞌni ña de jin suchi yun, te ni ka skunta de yiki kuñui yuꞌu nuu oo uva yun ―jiñaꞌa ya.
8 Imih himisir kek hibai hirab morob naatu biyan hibai hisaroun masaw ufunane ra’iy.
9 Yun te ni jikan tnoꞌo ña ya jin de:
9 “Masaw matuwan iti tur nanonowar boro mi’itube nasinaf? Orot boro nan masaw kaifenayah nabow narouw hinamorob naatu masaw boro nab sabuw afa nitih hinama hinakaif.
10 ’Te ¿a vini tu ka kaꞌu ni tnoꞌo nuu tutu ii nuu kaꞌan suaꞌa?
10 Buk iti na’atube hikikirum kwaiyab kwa’itin,
11 Maa Jitoꞌo Dios ni saꞌa yun,
11 Iti i Regah sinaf matar
12 Yun te ni ka nduku de naxa vi kakuiko de Jesús. Chi ni ka jinkuiꞌnu ini de ja siki maa de kaꞌan ya jin tnoꞌo jioniꞌni yun. Su ka yuꞌu de ja vi kiti ini ñayiu kuaꞌa yun, te ni ka xndoo ña de jin ya, te kuaꞌankuei de.
12 Basit Jew ukwarih hikok Jesu hitab hitarab, anayabin iti oroubon eo’o ana naniyan hibaib i isah eo, baise rou’ay gagamin isan hibir, imih Jesu hihamiy in.
13 Yun te ni ka tetniuu de sava tee ka kuu fariseo vi tee ka yinduu nuu Herodes ja vi kakan tnoꞌo ndichi de Jesús, nagua ja saa, te kaꞌan ya in tnoꞌo ja kuu vi kaꞌan kuechi de siki ya.
13 Pharisee afa naatu Herod ana kou’ay sabuw afa auman hiyafarih hin Jesu biyan hitit baibatemaim baikubibiruwin isan.
14 Te nuu ni jinokuei de, te ka jiñaꞌa de:
14 Hina biyan hitit naatu hio, “Bai’obaiyenayan aki aso’ob o abisa kuo’o i turobe, sabuw abisa tisisinaf isan men kunotanot, naatu sabuw hai not o men kui’itin, baise turobe God ana kok abisa sabuw kubi’obaiyih. Kuo anowar Caesar isan kabay ana bibaiyan boro ata ofafar ana astu’ub ai en?
15 Su Jesús, chi ja jini ya ja chia inu jani ini de, te jiñaꞌa ya:
15 Imih kabay anayai ai en?” Baise Jesu hai baifuwen itin naatu eo, “Aisim ayu kwabikubibiruwu? Kabay kwabai kwana kwai’obaiyu aitin.”
16 Te ni ka jiñaꞌa de in xuꞌun kaa, te jiñaꞌa ya:
16 Kabay hibai hina hitin naatu ibatiyih, “Yait ana yumat naatu wabin?”
17 Yun te jiñaꞌa Jesús:
17 Imaibo Jesu iuwih eo, “Abisa Caesar nowan Caesar kwanitin, abisa God nowan God kwanitin.”
18 Yun te ni jinokuei sava tee ka kuu saduceo nuu oo Jesús. Te tee yaꞌa, chi tu ka kandija de ja vi ndateku ndiyi. Te ni ka jikan tnoꞌo de ya, te ka jiñaꞌa de:
18 Imaibo Sadducee morobone misir maiye isan men tibitumatum hina Jesu biyan hitit hibatiy.
19 ―Mastru, Moisés ni tee nuu tutu ii ja ka nevaꞌo ja nuu ja in tee na kuu de, te xndendoo de ñasiꞌi de, su tu na seꞌe de oo jin ña, kuini ja ñani de ndatnandaꞌa jin ñasiꞌi de, nagua ja koo seꞌe ña jin de, te nukuiin nuu tniuu ndi ñani de, kachi tutu ii.
19 “Bai’obaiyenayan Moses aki isai ofafar iti kirum, ‘Orot natabin natun en namomorob na’at, kwafur i boro orot ta ni’aawan saise kek hinatufuw tuwah momorob efanin.’
20 Nuu saa te ni oo uja ñani, te tee xtnañuꞌu yun ni tnandaꞌa de jin ñasiꞌi de, te ni jiꞌi de, su tu na seꞌe de ni oo jin ña.
20 Imih marasika orot ain uf nah etei seven hima’am, basit orot ain tabin natun en morob.
21 Te ni ndatnandaꞌa tee kuu uu yun jin ñaꞌa ni ndondaꞌu yun. Te suni ni jiꞌi de, su tu na seꞌe de ni oo jin ña. Te suni saa ni ndoꞌo tee kuu uni.
21 Naatu orot ufunamaim tuwah ana kwafur i’aawan, ibo na’atube kek en morob. Ef ta’imon matar orot founamaim,
22 Te vi saa guaa ndee ni kenta ndi uja de ni ka tnandaꞌa jin ñaꞌa yun. Te ni in de tu na seꞌe de ni oo jin ña, te sandiꞌi ni ka, te suni ni jiꞌi ña.
22 naatu etei’imak nah seven babin hi’aawan aurih kek en himumurub, uftoro’ot babin morob.
23 Nuu saa te nuu vi ndateku ndiyi kiuu ja vi ndateku de, ¿ndee de kuu ja kondeka ña ja siun vi ndi uja de ni ka tnandaꞌa jin ña? ―ka jiñaꞌa de.
23 Morobone hina mimisir ana veya babin i boro orot menatan ni’aawan? Anayabin nah seven etei babin ta’imon hi’aawan.”
24 Yun te jiñaꞌa Jesús:
24 Jesu iyafutih eo, “Kwa i anot hikwaris! Anayabin kwa Buk Atamanin hikikirum men kwaiyab naatu God ana fair auman men kwaso’ob?
25 Chi nuu vi ndateku ndiyi, ma vi kuaka tnaꞌi, ni ma vi kuñaꞌi seꞌi ja vi tnandaꞌi, chi vi kokui na kuinio ia ka jinokuechi nuu maa Dios oo ndee andivi.
25 Morobone misir maiye ufunamaim tabin men ema’am, sabuw etei boro mar ana tounamatar na’atube hinama.
26 Su ja ka kaꞌon ja vi ndateku ndiyi, ¿a tu ka kaꞌu ni nuu liuru ja ni tee Moisés naxa ni kaꞌan ia Dios nuu de ndee nuu tnu iñu ndoko ja jaꞌnu jaꞌnu ñuꞌu?, nuu jiñaꞌa ya: “Maa rin kuu Dios Abraham vi Dios Isaac vi Dios Jacob”, jiñaꞌa ya nuu Moisés.
26 Naatu morobone misir maiye isan Moses ana buk kutor wairaf ea’arah isan nati’imaim kikirum kwaiyab kwa’itin? God iti na’atube eo, ‘Ayu i Abraham ana God, Isaac ana God naatu Jacob ana God.’
27 Chi ia Dios, masu Dios ñayiu ka jiꞌi kuu ya, chi ia Dios ñayiu ka teku kuu ya. Yun kuu ja masu vatu kuiti ka ka kandija ni ―jiñaꞌa ya.
27 I men murubih hai Godamih, baise yawasih hai God, kwa i anababatun ef kwasa’ir!”
28 Yun te ni jino in tee kaxtnoꞌo Ley Moisés ja ni onini de ja ka tee tnaꞌa ya jin tee yun, te ni jini de ja guaꞌa ni ndajioneꞌe Jesús tnoꞌo ni ka jikan tnoꞌo ña tee yun, te ni jikan tnoꞌo de jin ya:
28 Ofafar bai’ubaiyenayan ta nati’imaim ma tur nonowar Jesu tur gewasin Sadducee biya’afut itin, na Jesu ibatiy. “Ofafar tur etei wanawanahimaim tur menatan i gagamin?”
29 Te jiñaꞌa Jesús:
29 Jesu iya’afut eo, “Ofafar tur gagamin i iti, kwananowar Israel sabuw, Regah ata God akisinamo ata Regah.
30 “Te yun guaa kutoo ni Jitoꞌo Dios jin ndiꞌi ndee ini ndee anu ni vi jin jajintnuni ni vi jin ndiꞌi jandakui ni”. Te tnoꞌo yaꞌa kuu tnoꞌo kanuu ka nuu tnoꞌo tatnuni ia Dios.
30 Regah a God isan iniyabow, dogor tutufin etei, ayub tutufin etei, a not tutufin etei naatu a fair tutufin etei.
31 Te tnoꞌo kuu uu, chi vi kintnaꞌa inuu ni: “Kaꞌan too ni in ñani in tnaꞌa ni nagua kutoo ni maa ni”. Te tu na inka tnoꞌo tatnuni ja kuu kaꞌnu ka saa tnoꞌo yaꞌa ―jiñaꞌa ya.
31 Naatu ofafar gagamin bairou’abin i iti, ‘taituwa isah iniyabow o taiyuw isa kubiyabow na’atube.’ Ofafar iti rou’ab i gagamih ofafar etei hinatabirih.”
32 Yun te jiñaꞌa tee kaxtnoꞌo Ley:
32 Orot eo, “Abisa kuo i turobe bai’obaiyenayan, Regah akisinamo i God men god afa.
33 Te ja kutoo ya ndiꞌo jin anuo, vi ndiꞌi jajintnunio vi ndiꞌi ja ndakuio, vi ja kaꞌan too in ñani in tnaꞌo nagua kutoo mao, yaꞌa kuu ja kanuu ka ndija, masu ndiꞌi ja ka teñuꞌu kiti vi ja ka soko nuu ya ―jiñaꞌa de.
33 Imih dogor tutufin etei, a not tutufin etei naatu a fair tutufin etei a God isan iniyabow naatu taituwa isah inabiyabow o isa kubiyabow na’atube, iti ofafar rou’ab i gagamih men for kwarouw sibor kwa’a’afusar na’atube naatu men sibor afa God isan kwaya’ay na’atube’emih.”
34 Yun te nuu ni jini Jesús ja guaꞌa ndevaꞌa ni ndajioneꞌe de tnoꞌo ni kaꞌan de, te jiñaꞌa ya:
34 Jesu orot ana baiya’afot i’itin i so’ob, iti orot i not wairafin, imih eo, “God ana aiwobomaim o men yokaika kuma’am.” Nati ufunamaim men yait ta Jesu isan baibat afa bow na ibaitiyimih.
35 Te nuu oo Jesús veñuꞌu kaꞌnu ja kaxtnoꞌo ya nuu ñayiu, te jiñaꞌa ya:
35 Jesu Tafaror Baremaim ma bi’obaibiyih basit ibatiyih, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah Keriso isan i David ana agirane na hirouw teo’o?
36 Te maa David ni kaꞌan jin maꞌñu sagua Espíritu ia Dios:
36 David Anun Kakafiyin biwan ana veya iti na’atube eorereb,
37 Te vi maa David xnani ña Jitoꞌo, te ¿naxa kuu kokuu ndikin tata ña de jin ia ni tetniuu Dios? ―jiñaꞌa ya.
37 David taiyuwin Keriso isan i ana ‘Regah’ rouw eo, naatu mi’itube boro Keriso David ana agirane nan?”
38 Te jiñaꞌa Jesús nuu kaxtnoꞌo ya:
38 Jesu ma bi’obaibiyih eo, “Mata toniwa’an Ofafar bai’obaiyenayah isah, i hai kok faifuw manimanih hina’osen hinaremor naatu ahar efanamaim sabuw merarayow hinitih,
39 Te ka jintnaꞌa ini de vi jinkoo de nuu tei xtnañuꞌu ka ini veꞌe ii sinagoga vi nuu tei xtnañuꞌu nuu ka jaxini de.
39 Kou’ay Baremaim urama’ama yayasairen i tebowabow naatu hiyuw ana veya efan gewasih tebowabow.
40 Te ka kindee de ja ka nevaꞌa ñaꞌa ni ka ndondaꞌu nuu veꞌe ña, su vi ja ma vi kuni ñayiu, te kani ndevaꞌa ka ndakuatu de. Su tee yaꞌa, chi kuaꞌa ka vi tniuyaꞌu de nuu ia Dios ―jiñaꞌa ya.
40 Kwafukwafur baibin tifufuwih hai sawar tebowabow naatu hai itinin baigewasin isan yoyoban manimanih teyoyoyoban, imih hai baimakiy kakafin anababatun boro hinab!”
41 Te in jichi oo Jesús ini nuu oo veñuꞌu kaꞌnu, nukoo ya yatni nuu oo jatnu ka soko xuꞌun. Te ndiaꞌa ya nasaa xuꞌun ka tnaa ñayiu ñuu nuu jatnu yun, te kuaꞌa ñayiu kuika ka tnai kuaꞌa xuꞌun.
41 Jesu Tafaror Bar ana kabay teya’ay sisibinamaim mare ma sabuw itih hai siwar hiya’ay. Sabuw totobuyoy wairafih kabay gagaminaka hiya.
42 Yun te ni jino in ñaꞌa kundaꞌu ja ni ndondaꞌu ña, te ni tnaa ña uu xuꞌun kueli nuu jatnu yun.
42 Baise kwafur babin yababan wairafin na ana kabay gidigidih rou’ab tew wanawanan iwan ana fofonin one toea na’atube.
43 Yun te ni ndakana ya tee ka skuaꞌa jin ya, te jiñaꞌa ya:
43 Jesu ana bai’ufununayah eaf ayuwih hina hai tur eowen eo, “Anababatun a tur ao’owen, iti kwafur babin ana siwar tew biwan i gagamin na’in sabuw etei hiya’iy natabirih.
44 Chi ndiꞌi ñayiu ka tnai xuꞌun ja ni kendoo ni ka. Su ñaꞌa yaꞌa, chi visi kundaꞌu ña, su ni tnaa ña ndiꞌi ja nevaꞌa ña ja niꞌi ña ja koteku ña ―jiñaꞌa ya.
44 Afa hiya’aya i aurih karam turin hiyai turin hibotan, baise kwafur babin yababan wairafin abisa biyan ma’am etei’imak bai na yai.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.