Lucas 10

Tutu ii - Kaꞌan ia Dios nuu ndiꞌi ñayiu (XTN) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Te nuu ni yaꞌa ja ni kaꞌan Jesús tnoꞌo yaꞌa, te ni kaji tuku ya uni xiko uxi ka de, te ni tetniuu ya ndi uu ndi uu de ka yoxnoꞌo de kuaꞌankuei de taka ñuu vi taka ichi nuu yaꞌa ya ja kiꞌin ya.
1 Iti ufunamaim Jesu orot afa’abo rubinih, nah etei 72. Naatu efan i na bainanawanamih notanot imaim rouru’ab wan iyafarih hin. Bar awan, awan hirun hitit hibinan hiremor.
2 Te jiñaꞌa ya:
2 Jesu iuwih eo, “Masaw i gagamin na’in iyamur, baise fourayah i matan ta’amo. Isan imih Regah fourayan matuwan isan kwanayoyoban saise bowayah moumurihika niyafarih hinan masaw hinafour.
3 Te tetniuu ña san ja kiꞌinkuei ni na kuinio lelu ja kiukuei neꞌu vaꞌu.
3 Kwatit kwan! Sheep na’atube abiyafari haru kakafih wanawanahimaim kwananamih.
4 Te ma vi kindaꞌa ni ñunu xtaa, te ni itni xuꞌun, te ni ndijan, te ni ma vi jinkuiin ni ja vi ndakantnoꞌo ni, ni in ñayiu nuu ichi kuaꞌankuei ni.
4 Kwanatitit umamaim men Kaukut ta kwanab, hafoy, a baibiyow ta kwanab; naatu efamaim men kwanabat sabuw kwanibabatiyihimih.
5 Te nani kuu veꞌe nuu jinokuei ni, te xtnañuꞌu ka vi kuñaꞌa ni: “Na koo jamani ia Dios nuu veꞌe yaꞌa”, vi kuñaꞌa ni.
5 Bar menatan kwanarur wantoro’ot kwanao, “Tufuw kwa etei isa nama.’
6 Te nuu ja ñayiu mani ini oo veꞌe yun, te koi jin jamani ia Dios. Axi nuu ja ñaꞌa, te ndajiokuiin jamani ya, ja vi koo jin maa ni.
6 Naatu nati bar wanawanan tufuw ana orot nama’am na’at, kwa tufuw kwabitin boro nab, baise en na’at, a tufuw kwabitin boro namatabir maiye kwanab.
7 Te ma vi kokaka ni veꞌe veꞌe, chi vi koo ni maa veꞌe nuu jinokuei ni yun. Te yun vi kaa vi koꞌo ni nagua vi taa ñayiu yun, chi in tee satniuu kanuu ja niꞌi yaꞌu de.
7 Naatu bar nati kwarun kwabaib imaim kwanama, siwar abisa’awat tibit i kwanabow kwanaa kwanatom bairi kwanama, anayabin bowabow sabuw tebowabow i hai baiyan tebaib. Naatu men bar bar afe kwana yara’ara’ah kwanaremor.
8 Te nani kuu ñuu nuu jinokuei ni, te ka jantaꞌu ña ñayiu ja vi koo ni, te vi kaa ni nani kuu ja ka taa ñayiu yun.
8 Bar merar menatan kwanatitit a merar hinay hinabuwi, abisa hinabit kwanab kwana’aan,
9 Te vi ndasaꞌa ni ñayiu ka kuꞌu ja ka oo ñuu yun, te vi kuñaꞌa ni: “Ja ka ndiaꞌa ni yaꞌa ka jini ni ja oo ia Dios tatnuni ya neꞌu ni”, vi kuñaꞌa ni.
9 nati bar meraramaim sawusawuwih kwaniyawasih, naatu hai tur kwana’owen ‘God ana aiwob i natit sawar.’
10 Su nani kuu ñuu nuu jinokuei ni, ja tu ka jantaꞌu ña ñayiu, te ndekuei ni ñuu yun, te vi kuñaꞌa ni:
10 Baise bar merar menatan kwanarur sabuw men a merar hinayiy, kwanatit ef yan kwanabat kwanao,
11 “Vi ndee ñuyaka ñuꞌu ñuu ni ja ni ka jiso jaꞌa san na vi skuei san ja kokuu in seña ja kokaꞌan kuechi siki ni. Su vi konaꞌa ni ja ja ka ndiaꞌa ni ja oo ia Dios ja tatnuni ya”, vi kuñaꞌa ni.
11 ‘Aki ai fofob iti a bar a meraramaim arutatab bebeyan abimatnuwi kwa a baimakiy isan. Baise men nuhi nabur God ana Aiwob i na iyubin sawar.’
12 Te kaꞌan san ja kiuu tetniuu ia Dios tnundoꞌo, chi kuakuaꞌa ka tnundoꞌo vi tnaꞌa ñayiu ñuu yun, masu ñayiu ñuu Sodoma ―jiñaꞌa Jesús.
12 Anababatun a tur ao’owen baibatebat ana veya nati bar merar sabuw i boro baimakiy gagamin na’in hinab, men Sodom sabuw hibaib na’atube’emih.
13 Yun te jiñaꞌa Jesús:
13 Chorazin sabuw naatu Bethsaida sabuw, kwa i boro sawar kakafin maiyow isa namatar! Anayabin ina’inan iti kwa biyamaim asisinaf marasika Taiya, Sidon sabuw biyahimaim ata sinaf, mar ta’imon boro hai bowabow kakafih notawiyen isan yuhwah gao hitarab hai kakafih hitae’en!
14 Su kiuu ja tetniuu ia Dios tnundoꞌo, chi kuakuaꞌa ka tnundoꞌo vi tnaꞌa ron saa ñayiu ñuu Tiro vi Sidón.
14 Baise baibatebat ana veya Taiya naatu Sidon sabuw God boro kaifai nakabibirih, naatu kwa i boro baimakiy gagamin na’in kwanab.
15 Te roon ñayiu ñuu Capernaúm, ¿a ka kaꞌan ron ja suu ron ka kuu ja ndakuei ndee andivi? Su ñaꞌa, chi suu ron ka kuu ja vi kanakau ndee ñuu jiꞌi ―jiñaꞌa ya.
15 Kwa Capernaum sabuw! Wab kwabora’ah a fair kwabibigan, God boro nagurusi morob ana efanamaim nitaiy kwanare!”
16 Yun te jiñaꞌa ya nuu tee ni tetniuu ya:
16 Naatu Jesu ana bai’ufununayah iuwih eo, “Orot yait a tur enonowar, nati i ayu au tur enonowar, na’atube orot yait ekwakwahiri nati i ayu ekwakwahiru. Naatu orot yait ayu ekwakwahiru, nati i yait ayu iyafaru anan i ekwakwahir.”
17 Te sii ini ndevaꞌa ni ka ndajiokuiin ndi uni xiko uxi tee ni tetniuu Jesús, te ka jiñaꞌa de:
17 Orot nah etei 72 yasisiramaim hina Jesu biyan hitit hio, “Regah, o wabimaim demon au’uwih i mar ta’imon fanai hibai hititit.”
18 Te jiñaꞌa Jesús:
18 Jesu iyafutih eo, “Satan marane namanamar na’atube bokiyakiyat hea’obow re’er a’itin.
19 chi maa san ni taa jakaꞌnu ja vi kuain niꞌnu ni siki koo vi siki ndiloꞌlo. Te vi kundee ni siki ndiꞌi ja ka kaꞌan uꞌu ña jin ni, te tu nagua vi ndoꞌo ni.
19 Kwananowar fair etei kwa ait aonowahi sawar, imih kwa boro kok naatu sana’ar tafah kwanabat kwanaremor, na’atube rakit hai ahay hai waf etei boro kwanawasatan, boro men abis ta niyababanimih.
20 Su ma vi kusii ini ni ja ni ka jantnoꞌo ña tachi xeen jin ni, chi vi kusii ini ni ja ni ka jinkoso sivi ni andivi ―jiñaꞌa ya.
20 Naatu demon kakafih kwa’uwih fana hibai hibibihir isan men kwaniyasisir. baise maramaim God wab kikirum isan i kwaniyasisir.”
21 Te vi maa nuu saa, ni kusii ndevaꞌa ini Jesús ni saꞌa Espíritu maa ia Dios, te jiñaꞌa ya:
21 Nati ana veya’amaim God Anunin Kakafiyin Jesu iwa’an yan wanawanan yasisir awan karatan eo, “Tamai o i mar tafaram ana aiwob! A merar ayiy anayabin sawar iti etei o sabuw so’obayah naatu sabuw notanotayah men i’obaiyih, baise ibun na’atube ma’am boro’obo natunat bereberefiy i i’obaiyih tesoso’ob isan, Tamai a merar ayiy, iti sawar etei i o a kokomaim isinaf temamatar.”
22 Te ni kaꞌan ka ya nuu ñayiu:
22 Naatu Jesu iuwih eo, “Sawar tutufin etei Tamai ayu itu, men yait ta so’ob ayu i God Natun, baise Tamai akisinamo so’ob, na’atube men yait ta Tamai so’ob, baise ayu i Natun akisu’umo aso’ob. Naatu sabuw iyabowat i Natun rurubinihiwat boro God isah nirerereb hinaso’ob.”
23 Yun te ni jionenuu ya nuu tee ka skuaꞌa jin ya, te ni kaꞌan ya nuu maa ni maa de:
23 Imaibo Jesu tatabir ana bai’ufununayah akisihimo iuwih eo, “Kwa i kwabiyasisir anayabin God ana bowabow anababatun mata yan kwa’i’itin.
24 Chi kaꞌan san ja kuakuaꞌa tee ni ka ndakani tnoꞌo ia Dios ndee janaꞌa vi tee ka kuu rey ni ka ndioo ini de ja vi kuni de ja ka ndiaꞌa ni vitna, su tu ni ka jini de. Vi ni ka ndioo ini de ja vi konini de tnoꞌo ka nini ni vitna, su tu ni kuu vi konini de ―jiñaꞌa ya.
24 Anababatun a tur ao’owen, dinab oro’orot naatu aiwob sabuw hikok kwanekwan kwa abisa kwa’i’itin i hita’itin naatu abisa kwanonowar, i hitanowar, baise men hi’itin naatu men hinowar.”
25 Yun te ni jaꞌan in tee kaxtnoꞌo Ley Moisés, ja ni ka ndatnoꞌo de jin Jesús, te ni kuini de ja kiꞌin vijin ña de, te ni jikan tnoꞌo ña de:
25 Ofafar bai’obaiyenayan orot so’obayan ta, Jesu baikubibiruwinamih misir ibatiy eo, “Bai’obaiyenayan, ayu i boro abisa anasinaf ma’ama wanatowan anab?”
26 Te jiñaꞌa Jesús:
26 Jesu iya’afut eo, “Buk Atamaninamaim hikirum inu’in ibiyab hai yabih abisa’awat i’itan?”
27 Te jiñaꞌa tee yun:
27 Orot iya’afut eo, “Regah, a God isan, dogor tutufin etei, ayub tutufin etei, a fair tutufin etei, naatu a not tutufin etei a Regah isan iniyabow, naatu taituwa isah iniyabow, o taiyuw isa kubiyabow na’atube.”
28 Te jiñaꞌa Jesús:
28 Jesu iya’afut eo, “Abisa i’o i tur anababatun i’o, isan imih kwen abisa i’o na’atube kusinaf saise ma’ama wanatowan boro inab.”
29 Te vi ja kuini de ja kendoo vaꞌa de nuu ya, te ni jikan tnoꞌo tuku ña de:
29 Baise ofafar bai’obaiyenayan taiyuwin bora’ah na’atube, imih Jesu ibatiy maiye, “Ayu taituwau i iyab?”
30 Te jiñaꞌa Jesús:
30 Jesu iya’afut eo, “Ana veya ta Jerusalemane orot ta au Jericho re inan basit, sabuw kakafih wanawanah run, hitit ana faifuw hi’oromen hibai hirab hitaiy re imamayay in, ana sawar hibow hibihir hin. Bainowah orot binanawan hirab imamayay inu’in|alt="thieves attacking traveller" src="CN01745B.TIF" size="col" loc="Luk 10.30" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="10.30"
31 Yun te ni kenta in tee kuu sutu, ja kuaꞌan de ichi yun, su nuu ni jini ña de, te ni jiko de, te ni yaꞌa jioo ni de kuaꞌan de.
31 Nati veya ta’imon firis ibo Jerusalemane au Jericho re inan basit, orot ef awan inu’in itin, baise ef sisibin raunane yagebageb bihir in.
32 Te suni ichi yun ni kenta in tee jinokuechi nuu veñuꞌu, te suni nuu ni jini ña de, te ni jiko de, te ni yaꞌa jioo ni de kuaꞌan de.
32 Levi orot ibo auman nati ef ta’imon re nan orot inu’in itin, naatu ef au waraunane yagebageb in.
33 Su yun te ni kenta in tee ñuu Samaria ja suni ichi yun kuaꞌan de. Te nuu ni jini ña de, te ni kundaꞌu ini ña de.
33 Baise Samaria orot nati ef ta’imon remor re nan orot inu’in koun yen, naatu nuware i’itin ana veya’amaim ana yababan ra’at.
34 Te ni jintnaꞌa ña de, te ni saꞌa tatna ña de. Ni chiꞌi de texeꞌen vi vinu nuu ni tuji tee yun. Te ni tniutuu de in saꞌun vita, te ni sonee de tee yun siki kiti ndeka de, te kuaꞌankuei de. Te nuu ni jinokuei de in veꞌe, te yun ni jito ña de.
34 Basit na orot inu’inumaim tit, biyan feher matahimaim raiy isusuwa’en naatu biyan fiyow sawar, basit bai ana donkey afe’en yara’ah naatu bai hin nanawan bar ta imaim yai ma’uh ma.
35 Te kiuu tnee suaꞌa nuu ni kuu yatni ja kiꞌin de, te ni jiñaꞌa de uu xuꞌun kaa ja kuu denario ndaꞌa tee xiin veꞌe yun, te jiñaꞌa de: “Tanundaꞌa ni koto ni tee yaꞌa, te nuu ja kaꞌni ka ña xuꞌun ja jaꞌa de, te ndatniuyaꞌu san kiuu ja ndajiokuiin san”, jiñaꞌa de.
35 Hi’in marto ana kaukut eofere kabay rou’ab bai orot bar kaifenayan itin eo, ‘Iti orot inakaif airi kwanama, naatu abisa’awat isan inasisinaf ana matabir anan au tur ina’owen boro anibaiyani.’”
36 Te naxa kaꞌan tnaa ni, ¿ndee ndi uni tee yun guaa kuu de ñani tnaꞌa tee ni ka suꞌu ña kuiꞌna yun? ―jiñaꞌa ya.
36 Iti na’at eo sawar basit, Jesu orot ibatiy, “Orot tounu wanawanahimaim orot menatan i taituwan kakafih hirab inu’in isan ana yabow i’inuw?”
37 Te jiñaꞌa tee yun:
37 Ofafar bai’obaiyenayan Jesu iya’afut eo, “Orot taituwan itin yan baban bibais.” Imaibo Jesu orot iu, “Kwenan nati na’atube kusinaf.”
38 Yun te ni kee tuku Jesús kuaꞌan ya ja ni jino ya in ñuu luluu. Te yun ni kaꞌan ña in ñaꞌa nani Marta ja ni jino ya veꞌe ña.
38 Jesu ana bai’ufununayah bairi efamaim hiremor hinan basit hina babin wabin Martha ana bar ana meraramaim hitit; hai merar yi buwih ana baremaim hirun.
39 Te oo in kuꞌu Marta yaꞌa, nani María. Te ni jinoi ni jinkoi nuu oo Jesús, nini tnoꞌo kaxtnoꞌo ya.
39 Naatu i tain Mary na Jesu nanamaim mare ma, Jesu abisa eo i ma nonowar, Martha bay ebitab, Mary Jesus a namaim ma tur enonowar|alt="Martha cooking Mary sitting at Jesus’ feet" src="CN01750B.TIF" size="col" loc="Luk 10.39" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="10.39-42"
40 Su Marta, chi vi kutneñu ndevaꞌi jin tniuu saꞌi. Te ni jintnaꞌi nuu oo Jesús, te jiñaꞌi:
40 baise Martha bowabow etei akisin bowabow isan yan so’ar na eo, “Regah Mary sawar etei ihamiyen akisu abowabow ku’i’itin i mi’itube kunotanot? Karam boro itau tan tibaisu airi ata bow ai en?”
41 Yun te jiñaꞌa Jesús:
41 Regah iya’afut eo, “Martha, Martha, o i sawar moumurih na’in isah inot a yababan ra’at ya esoso’ar,
42 Su oo invaa ni tniuu ja kanuu ka, te tniuu kanuu ka yun ni kaji María, te ni in tu na in kuu ja kindee ―jiñaꞌa ya suaꞌa.
42 baise sawar ta’imon i takokok gagamin. Mary i sawar gewasih rubin, naatu boro men yait biyanamaim nabosairimih.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.