Atos 9

Tutu ii - Kaꞌan ia Dios nuu ndiꞌi ñayiu (XTN) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Te Saulo, chi vi tu jinkuiin de ja skoto ioo de ja kaꞌni de ñayiu ka kandija tnoꞌo vaꞌa Jitoꞌo Jesús. Te ni jino de nuu tee kuu nijaꞌnu ka nuu sutu,
1 Baise Saul i Regah ana bai’ufununayah rouw morob isan menan bi’arakok. Imih na firis ukwarih biyah tit, fef tab auman tan Damaskas wanawanan Kou’ay Bar ta ta hai ukwarih hitaso’ob isan
2 te ni jikan de tutu nuu tatnuni sutu kuu nijaꞌnu ka yun ja kiꞌin jin de taka veꞌe ii sinagoga ja ka oo ñuu Damasco. Te yun yoso ja kuu kakuiko de ñayiu ka kandija ichi Jesús, kuu teyii kuu ñasiꞌi, te junsiaꞌa ña de vekaa maa Jerusalén.
2 ifefeyan, saise sabuw iyab Regah ana efamaim hima’ama orot o babin etei tafatumih tabow tan Jerusalem dibur taya.
3 Su nuu kuaꞌan Saulo ichi yun, te nuu ni kuyatni de ñuu Damasco, te vi sanaa ni ni jionduu ña in ñuꞌu ja ni yeꞌe niꞌnu ndee andivi jin de.
3 Nati isan au Damaskas yen inan, na bar merar biyubin auman naniyan meyemeye marakaw marane namanamarabe bow sisibin roun roun etei e’arasib re,
4 Te ni ndondiso de ndee nuu ñuꞌu, te ni onini de in tnoꞌo ja jiñaꞌa suaꞌa:
4 naatu me yan re rab, orot fanan nowar wabin su’ub eo “Saul, Saul aisim ayu irabu kubia’akiru?”
5 Te jikan tnoꞌo de:
5 Saul ibatiy, “Regah o yait?” Orot fanan tit maiye iya’afut eo, “Ayu i Jesu o irabu kubia’akiru.
6 Te vi suaꞌa niꞌi de ja yuꞌu de, te jiñaꞌa de:
6 Baise kumisir kwen bar merar gagamin kutit, nati’imaim boro hinao inanowar abisa boro inasinaf.”
7 Su tee kuaꞌankuei jin Saulo yun, chi vi ni ka saꞌu kuii kuiti ini de ka nini de tnoꞌo kaꞌan yun, su tu ni ka jini de na in kuu ja kaꞌan.
7 Orot afa Saul bairi hinan hai tur sawar hinutanub hibat orot fanan hinowar, baise men yait ta ana yumat hi’itin.
8 Yun te ni ndakoo Saulo nuu ñuꞌu yun, te ni ndakune de nuu de, su tu ni kuu kondiaꞌa saꞌun de. Yun guaa ni ka tnii tee kuaꞌankuei jin de ndaꞌa de, te ni ka junsiaꞌa ña jin de ñuu Damasco.
8 Saul me yan inu’in misir matan nuw, baise matan isukway men abisa ta itin, basit uman hibai hi’unawiy hin Damaskas hitit.
9 Te yun ni oo de uni kiuu. Te tu ni kuu kondiaꞌa de, ni tu ni jaa de xtaa, ni tu ni jiꞌi de ndute.
9 Veya tounu na’atube matan ifim ma. Nati ana maramaim men kafa’imo bay ta eaan naatu harew tom.
10 Te ñuu Damasco yun ni oo in tee kandija tnoꞌo vaꞌa Jesús nani Ananías. Te ni skuni ña Jitoꞌo, te jiñaꞌa ya:
10 Baitumatumayan orot ta wabin Ananias Damaskas ma’am matan hibora’ah tainin tayowan Regah isan eafa’af fanan nowar, “Ananias!”
11 Te jiñaꞌa Jitoꞌo:
11 Regah eo, “Inabogaigiwas inan ef gagamin wabin mutufor imaim inatit naatu Judas ana baremaim Tarsus orot wabin Saul isan inibatiyih, i ma eyoyoyoban.
12 Te ja ni skuni rin de ja ni kiuu in tee nani Ananías, te ni sonee de ndaꞌa de siki de, nagua ja kuu ndanune nduchi nuu de ―jiñaꞌa ya.
12 Naatu Saul matan hibora’ah orot ta wabin Ananias itin narun umanamaim matan butubun nuwanuw maiyen itin.”
13 Su yun te jiñaꞌa Ananías:
13 Ananias iya’afut eo, “Regah sabuw moumurih na’in nati orot isan hio anowar, sawar kakafih maiyow o a sabuw Jerusalem hima’am isah sinaf.
14 Te ni kenta de vitna, chi ni ka chitniuu ña tee ka kuu nijaꞌnu ka nuu sutu ja vi kakuiko de ndiꞌi ñayiu ka chiñuꞌu ña jin ni.
14 Naatu boun i firis ukwarih biyahine fair bai na iti Damaskas tit sabuw iyab o tekwakwafiri bow fatumen isan.”
15 Te jiñaꞌa Jitoꞌo:
15 Baise Regah iu, “O i boro inan anayabin ayu nati orot arubin isou nabowamih, wabu nab natit Ufun Sabuw, aiwob sabuw, naatu Israel sabuw wanawanahimaim nabosemor.
16 Chi xneꞌe maa rin nuu de ja kuni de kuakuaꞌa tnundoꞌo ja jaꞌa rin ―jiñaꞌa ya.
16 Naatu ayu taiyuwu boro ani’obaiy bai’akir gagamin na’in ayu wabu isan ni’akir.”
17 Te yun guaa kuaꞌan Ananías ja ni kiuu de veꞌe nuu oo Saulo. Te ni sonee de ndaꞌa de siki tee yun, te jiñaꞌa de:
17 Basit Ananias misir in bar efan Regah eo’omaim tit naatu bar wanawanan run, uman Saul tafanamaim yara’ah eo, “Saul ayu taiu Regah Keriso efamaim o isa birerereb i ayu iyunu anan o mata nigewasin inanuw maiye, naatu Anun Kakafiyin niwani.
18 Te vi nuu saa ni junkuei nuu Saulo na kuinio in ñii yaxin luluu, te ni nduu ndijin nduchi nuu de. Yun te ni ndakoo de ja ni jaꞌan de ni jandute de.
18 Naniyan meyemeye matan siy kanabinin na’atube ma’am hea’obow re, matan kubunai nuw maiye, naatu misir re bapataito bai.
19 Te ni jaa de xtaa, te ni ndaniꞌi ndee de.
19 Bay eaa ufunamaim ana fair matabir maiye bai.
20 Yun te ni jinkondee Saulo kaxtnoꞌo de nuu ñayiu taka veꞌe ii sinagoga, te jiñaꞌa de ja Jesús kuu Seꞌe ia Dios.
20 Saul misir mutufor in Kou’ay Bar run busuruf Jesu isan binan eo, “Jesu i turobe God Natun.”
21 Te ndiꞌi ñayiu ka nini yun ni ka saꞌu kuii kuiti ini ja siun kaꞌan de, te ka ndatnoꞌo tnaꞌi:
21 Sabuw etei hinowar hifofofor naatu hibabatiyih hio, “Orotoban iti Jerusalemamaim sabuw iyab Jesu wabinamaim hikwakwafir rouw himorob? Naatu iti’imaim nan ana’an i nati sawar ta’imon isan na, sabuw fatum bow na firis gagamin baitihimih?”
22 Su Saulo, chi viꞌi ka nduku ndee de kaxtnoꞌo de ja Jesús kuu Kristu, ia ni tetniuu maa Dios. Te ni skunu nuu ini ña de jin ñayiu judio ja ka oo ñuu Damasco yun ja siun kaxtnoꞌo de.
22 Baise Saul binan inan ana fair ra’at, Jew sabuw iyab Damaskas hima’am hai not botabir naatu i’obiyih Jesu i anababatun Keriso, iti na’at eo sabuw tur omih hikasiy.
23 Te nuu ni yaꞌa kuaꞌa kiuu, te ni ka skaꞌan tnaꞌa ñayiu judio ja vi kaꞌni de Saulo.
23 Fur bai’ab na’atube sasawar ufunamaim Jew sabuw hiru’ay Saul morob isan hiyakitifuw.
24 Su ni niꞌi tnoꞌo Saulo ja vi nduu vi ñuu ka jito ñayiu yun yeꞌe nuu kekuei ñayiu ñuu yun ja vi kaꞌni ña jin de.
24 Baise abisa sinafumih hiyayakitifuw i hio nowar, fai mar i etawan awan hima’afut hima’am tatitit hita’asabunimih.
25 Yun te ni ka kakuiko ñayiu ka kandija tnoꞌo Jesús in chika kaꞌnu, te ni ka tnaa de Saulo, te ni ka kuneꞌe ña de nuu yoꞌo siki muro ñuu yun nuu jakuaa, saa te ni kaku Saulo.
25 Baise gugumin ta ana bai’ufununayah Saul kaifet wanawananamaim hiwan fur ana sou ta’amaim hiruru re.
26 Te nuu ni ndajino de Jerusalén, te ni nduku de ja vi nitnaꞌa de jin tee ka kandija tnoꞌo vaꞌa Jesús. Su ndiꞌi ñayiu ka yuꞌu ña, chi tu ka kandijai ja suni Saulo ni kandija de.
26 Saul na Jerusalem tit sinaftobon bai’ufununayah bairi baita’imonin isan. Baise bai’ufununayah i Saul isan hai bir ra’at, anayabin men hibitumatum Saul i turobe baitumatumayan ta matar ai en.
27 Yun te saa ni jaka ña Bernabé, te ni junsiaꞌa ña de nuu ka oo tee ni chitniuu ña Jesús, te ni ndakani de naxa ni skuni ña Jitoꞌo jin Saulo ichi kuaꞌan de ñuu Damasco nuu ni kaꞌan ya jin de, vi naxa ni kundee ni kukaꞌnu ini de ja ni kaꞌan de tnoꞌo vaꞌa Jesús nuu ñayiu ñuu Damasco yun.
27 Imaibo Barnabas na ibais bai in Tur Abarayah biyah tit, kubuna mi’itube efamaim Regah itin naatu Regah eo nowar. Ana binan fairin Jesu wabinamaim auman eo hinowar.
28 Te ni kendoo Saulo jin tee ni chitniuu ña Jesús, te in ni ni ka ondeka tnaꞌa de ni ka okaxtnoꞌo de nuu ñayiu ñuu Jerusalén.
28 Naatu hibai bairi hima Jerusalem ana uman men sanet etei remor Regah wabinamaim binan.
29 Ni ka okaꞌan ndee ini ndevaꞌa de tnoꞌo maa Jitoꞌo Jesús, vi ni ka otee tnaꞌa de ja jaꞌa ya jin ñayiu judio ka kaꞌan saꞌan griego, su tee yun, chi ni ka nduku ndee de ja vi kaꞌni de Saulo.
29 Jew sabuw iyab Greek tur hio bairi hi’o hibas naatu rabin morob isan hiyakitifuw.
30 Su nuu ni ka jini ñayiu ka kandija ja siun kaa, te ni ka junsiaꞌa ña de jin Saulo guaa ndee ñuu Cesarea. Te yun ni ka ndatetniuu ña de ja kuanoꞌo de ñuu Tarso.
30 Baise baitumatumayah afa tur hinowar basit, Saul hibai hire Caesarea hitit naatu au Tarsus hiyafar in.
31 Yun te ni nukoo tnoꞌo mani nuu ndiꞌi ñayiu ka skuaꞌa ja ka oo nii Judea vi Galilea vi Samaria. Te ni ka nukundee ini kai, vi ni ka oyuꞌu niꞌnui Jitoꞌo, te ni chindee ni chituu ña Espíritu ia Dios ja ka oo yutnui, te ni ka kaya kuaꞌa kai.
31 Imaibo ekaleisia sabuw Judea, Galilee naatu Samaria wanawanahimaim etei tufuwamaim hima hiyasisir. Naatu Anun Kakafiyin ana baibaisamaim fair hibai naatu hai kou’ay busuruf wowab ra’at yen, Regah nanamaim kakaf auman hima.
32 Yun te ni jiondita Pedro ni jinkoto de ndiꞌi ñayiu ka kandija, te suni ni jaꞌan de ni jinkoto de ñayiu ka kandija ja ka oo ñuu Lida.
32 Peter efan ta ta etei run tit ana sabuw itih remor inan, veya ta God ana sabuw iyab Lydda bar merar gagamin hima’ama bainanawanihimih in.
33 Te yun ni jini de in tee ni onani Eneas ja kaa de nuu jito ja ni kuu una kuia kuꞌu de kueꞌe ndutuchiin.
33 Nati’imaim orot ta wabin Aeneas, an uman murubin bai’etaw en gem yan inu’in kwamur etei eight sawar.
34 Te jiñaꞌa Pedro:
34 Basit Peter isan eo, “Aeneas Jesu Keriso o ebiyawasi kumisir, a ir kunu ku’abar.” Orot mar ta’imonamo misir.
35 Te ndiꞌi ñayiu ka oo ñuu Lida vi ñuu Sarón ni ka jini ja ni nduvaꞌa Eneas, te ni ka kiundui ni ka kandijai Jitoꞌo Jesús.
35 Sabuw etei Lydda naatu Sharon wanawanan hima’am abisa matar hi’i’itin etei hitumatum naatu Regah isan hitatabir.
36 Te ñuu Jope oo in ñaꞌa kandija nani Tabita, ja kei kaꞌan Dorcas jin saꞌan griego. Te ñaꞌa yun, chi saꞌa ña kuaꞌa tniuu guaꞌa vi chituu ña ñayiu ka kundaꞌu.
36 Joppa bar meraramaim babin ta wabin Tabitha, Greek fanahimaim i Dorcas. Iti babin i baitumatumayan ta mar etei gewasin esisinaf naatu yababan wairafih ebibaisih.
37 Te tiempu yun ni kee kueꞌe ña, te ni jiꞌi ña. Yun te ni ka skuchi yiki kuñu ña, te ni ka ndakin vaꞌa ña ini veꞌe oo ndee sukun.
37 Nati ana veya’amaim sawow bai naatu morob biyan hisouw hibai hiyen bar tafantoro’ot hi’inuw.
38 Te Jope, chi yatni oo jin ñuu Lida nuu oo Pedro, te ni ka niꞌi tnoꞌo tee ka kandija ja yun oo de, te ni ka tetniuu de uu tee ja kuaꞌankuei de mavijunkuaka de Pedro, te ka jiñaꞌa de:
38 Joppa na Lydda titit i men ef yok, imih bai’ufununayah Joppa hima’am Peter na Lydda’amaim titit ana tur hinowar. Basit orot rou’ab hiyafarih hin hifefeyan hio, “Are Peter akokok saise inan biyai inatit, men inarubir.”
39 Yun te ni ndakoo Pedro, ni ka jaka tnaꞌa de kuaꞌankuei de. Te nuu ni jino de, te ni ka jaka ña jin de, ni kiuu de ini veꞌe nuu katuu ndiyi yun. Te ndiꞌi ñaꞌa ni ka ndondaꞌu ni ka jionduu ña ndiyi yun ka ndaꞌi ña, te ni ka xneꞌe ña taka saꞌun ni okiku Dorcas nuu ni oteku ña.
39 Basit Peter bobuna misir bairi hin, hina hitit hiyen bar awan yate tafan imaim hirun. Naatu kwafukwafur baibin etei hai faifuw Dorcas yawasin ma’am ana veya sakir bitih auman hibow hina hi’obaibiy hirerey auman hirun.
40 Yun te ni kaꞌan Pedro jin ndiꞌi ñayiu ja ni kekuei yeꞌe, te junkuiin jiti de, te ni ndakuatu de nuu ia Dios. Yun te ni ndakoto de nuu katuu ndiyi yun, te jiñaꞌa de:
40 Peter sabuw etei iuwih ufun hitit, i sun yowen yoyoban imaibo eo, “Tabitha kumisir!” Babin matan nuw naatu nura’at Peter i’itin ana maramaim misir mare ma.
41 Te ni tnii de ndaꞌa ña, te ni ndoneꞌe ña de. Yun te ni ndakana de ndiꞌi ñaꞌa ni ka ndondaꞌu vi sava ka ñayiu ka kandija, te ni xneꞌe ña de ja ni ndateku ña.
41 Peter eof babin bai ibais misir bat, imaibo baitumatumayah naatu kwafukwafur isah eaf hina yawasin batabat i’obaiyih hi’itin.
42 Te ni jitenuu tnoꞌo yaꞌa ja ni ka jini ndiꞌi ñayiu ñuu Jope. Te kuaꞌa ñayiu ni ka kandija Jitoꞌo Jesús.
42 Tur tasasar tit Joppa sabuw etei hinowar naatu moumurih na’in Regah hitumitum.
43 Te ni kendoo Pedro kuaꞌa kiuu ñuu Jope yun, veꞌe in tee xteꞌi ñii nani Simón.
43 Peter veya moumurih na’in Joppa’amaim orot wabin Simon ana baremaim hairi hima.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.