Atos 21
Tutu ii - Kaꞌan ia Dios nuu ndiꞌi ñayiu (XTN) vs AAI
1 Yun te ni ka saꞌa siin tnaꞌa san jin tee ka kuu nijaꞌnu ka oo ñuu Éfeso, te ni ka tnii san barco ja ni ka jaꞌnde ndaa san kuanoꞌokuei san ñuu Cos, te inka kiuu ni ndentakuei san ñuu Rodas. Yun te saa ni ndentakuei san ñuu Pátara.
1 Nati’imaim aotuturih naatu aihamiyih hima aki wa abai mutufor arabon ana tafaram Kos atit; mar to ana Rodes atit, nati’imaim aikofan ana Patara atit.
2 Te yun ni ka niꞌi san inka barco ja kuanoꞌo Fenicia, te ni ka tnii san mandikuei san.
2 Wa ta au Fonisia inan atita’ur aitafabon abai atit are arabon.
3 Te nuu ni ka yaꞌa san, te ni ka jini san ñuu Chipre ja ni kendoo ichi ndaꞌa satni, chi mandikuei san jin barco ja kuaꞌan Siria, te ja siun xndoo barco yun ja ndisoi ñuu Tiro ja tnii Siria, guaa ni kiukuei san ñuu yun.
3 Yan ararabon anuwariy Cyprus a’itin naatu ai beyaw na’atune bat aki au Syria arabon ana Taiya imaim arun wa aiyut sawar hitarsuwai.
4 Te yun ni ka jinkuntnaꞌa san jin tee ka skuaꞌa, te ni ka kendoo san jin de uja kiuu, te ja ni skuni ña Espíritu ia Dios jin de, guaa ka jiñaꞌa de nuu Pablo ja ma noꞌo de Jerusalén.
4 Nati’imaim bai’ufununayah afa atita’ourih fur ta’imon bairi ama. Naatu Anun Kakafiyin sabuw hai tur eowen Paul hitimatanuw, saise au Jerusalem men tayen.
5 Su nuu ni jino kiuu yun, te ni ka nusiaꞌa ña tee ka skuaꞌa yun, ndiꞌi de jin ñasiꞌi de vi seꞌe de, ni ka nuskanuu ichi ña de guaa ndee yuꞌu ñuu yun. Te yun ni ka junkuiin jiti san yuꞌu ndute mar, te ni ka ndakuatu san.
5 Baise bairi ama na fur yomanin tit, ai veya baib ufunamaim, ai hamiyih aki ai ef arura’ah maiye. Bai’ufununayah a’aawah natunatuh etei bairi hinawiy bar merar ai tumar ana tor dones yan are imaim sui ayowen ayoyoban.
6 Yun te ni ka ndakuantaꞌu nuu tnaꞌa san, te ni kakuei san nuu barco, te ni ka ndajiokuiin de veꞌe de.
6 Imaibo bairi abi’otututuren ufunamaim, wa afe’en ayen, naatu i hai ubar himatabir maiye hin.
7 Yun te ni kekuei san kuaꞌankuei san ja vi xndiꞌi san vi kiondita san nuu ndute mar, chi ni kekuei san ñuu Tiro, te ni ndajinokuei san ñuu Tolemaida. Te yun ni ka ndanitnaꞌa san jin ñayiu ka skuaꞌa, te ni ka ndakantnoꞌo tnaꞌa san. Te ni ka oo san jin ñayiu yun in kiuu.
7 Taiya’ane wa abai anan i Polemais imaim wa aiyut, nati’imaim taiti baitumatumayah hai merar ayi bairi veya ta’imon ama.
8 Te inka kiuu ni kekuei san jin Pablo vi tee ka ndeka tnaꞌa jin san kuanoꞌokuei san ñuu Cesarea, te ni jinokuei san veꞌe Felipe, tee xtutenuu tnoꞌo vaꞌa Jesús kuu de, in tee neꞌu uja tee ja ni ka kaji ñayiu ka skuaꞌa ja vi kokoto de ñaꞌa ni ka ndondaꞌu, te ni ka ndoo san veꞌe de.
8 Marto ai hamiyih hima aki ana Seseria atit, binanuyan orot Philip ana baremaim bairi ama. Philip i Jerusalemamaim orot 7 hirurubinih i orot ta.
9 Te nevaꞌa de kuun sesiꞌi de ja chiaꞌan ka na yii vi koo, ja ka ndakani tnoꞌo ni jiñaꞌa maa ia Dios.
9 I natunatun baibitar etei kwafe’en biyah numih God ana tur orerereb isan ana usar hibai hima’am.
10 Te ja ni kuu kiꞌin kiuu ka oo san yun, te ni kenta in tee ndakani tnoꞌo ni jiñaꞌa ia Dios, tee nani Agabo ja vaji de ndee Judea,
10 Seseria imaim veya bai’ab na’atube ama’am ufunamaim dinab orot wabin Agabus Judea’ane natit.
11 ja majakoto de ndiꞌi san. Te ni tnii de kanchii Pablo, te ni juꞌni de ndaꞌa de vi siꞌin de, te jiñaꞌa de:
11 Na aki biyai tit basit Paul ana kikir bai i taiyuwin an uman iutatanen naatu eo, “God Anun Kakafiyin iti na’atube eo, Orot iti kikir matuwan Jerusalemamaim Jew sabuw boro iti na’atube isan hinasinaf hinab Eteni Sabuw hinitih.”
12 Nuu ni ka onini san ja siun kaꞌan tee yun, te ni ka kaꞌan ndaꞌu san jin ñayiu yun nuu Pablo ja ma noꞌo de Jerusalén.
12 Aki iti tur anonowar ana maramaim sabuw nati’imaim hima’am bairi ai fefeyan ayai Paul au Jerusalem na isan a’otan.
13 Yun te ni kaꞌan Pablo:
13 Baise Paul iyafuti eo, “Kwa aisim iti na’atube kwao kwarerey ayu dogorou ana babanin kwabitin? Ayu i men buwu fatumu akisin isan abogaigiwasomih, baise Jerusalemamaim Regah Jesu wabinamaim morob isan auman abogaigiwas.”
14 Te vi ja tu ni ka kundee san vi kaꞌnu san de, te ka jiñaꞌa san:
14 Yan baikitabirin isan asinaf, baise men karam. Imih aibagun naatu ao, “Regah ana kok na’atube namatar.”
15 Nuu ni yaꞌa kiuu yun, te ni ka saꞌa tuaꞌa san, te ni ka ndanuu san Jerusalén.
15 Veya bai’ab na’atube nati’imaim ama’am ufunamaim ai sawar abobuna au Jerusalem amisir.
16 Te suni ka ndikin ña ndee saa ñayiu ka skuaꞌa ja ka oo Cesarea yun ja kuanoꞌokuei san jin, te ni ka jaka ñai veꞌe in tee ñuu Chipre nani Mnasón, in tee ja ni kunuu ndevaꞌa skuaꞌa, te veꞌe tee yun ni ka ndoo san.
16 Seseria’amaim bai’ufununayah afa hinawiyi bairi ana orot Mason ana baremaim atit, iti orot ana tafaram i Cyprus, naatu i auman marasika baitumatumayan matar ma’am.
17 Te nuu ni ndajinokuei san Jerusalén, te sii ini ndevaꞌa ni ka jantaꞌu ña ñayiu ka skuaꞌa.
17 Ayen ana Jerusalem atitit ana veya baitumatumayah nati’imaim hima’am hiyasisir ai merar hiyi.
18 Te inka kiuu ni jaꞌankuei san jin Pablo, ni ka jinkoto san Jacobo. Te yun ja ni ka ndututu ndiꞌi tee ka kuu nijaꞌnu ka yindaꞌa ñayiu ka skuaꞌa.
18 Marto Paul bairi ana James a’itin naatu nati ana veya’amaim regaregah ai’in etei nati’imaim hiru’ay.
19 Te nuu ni ndiꞌi ni ndakantnoꞌo ña Pablo jin tee yun a kukueni ka oo de, te ni jinkondee de ni ndakani de ndi in ndi in tniuu ja ni saꞌa ia Dios jin de nuu ni ndakani de tnoꞌo vaꞌa ya nuu ñayiu sava ka tatatnoꞌo.
19 Paul hai merar yi naatu i ana bowabow etei Ufun Sabuw wanawanahimaim God mi’itube ibais bowabow ana tur etei aneika busuruf idudur in yomanin easa’ub.
20 Nuu ni ka onini de ja siun ndakani Pablo, te ni ka ndakuantaꞌu de nuu ia Dios, te ka jiñaꞌa de nuu Pablo:
20 Eo hinonowar ufunamaim etei’imak God ana merar hiy hibora’ara’ah. Imaibo Paul isan hio, “Taiu inaso’ob Jew moumurih na’in thousand ana fofonin hina baitumatumayah himatar. Baise etei’imak tekokok i ofafar hinabukikin hinabosiyasiyar.
21 Su ni ka niꞌi tnoꞌo de ja jika ni kaxtnoꞌo ni nuu ndiꞌi tnaꞌo judio ja ka oo neꞌu ñayiu sava ka tatatnoꞌo ja ma vi kuantnoꞌo ka de Ley Moisés, vi suni jiñaꞌa ni ja ma vi chitnuni ka de nuu yiki kuñu seyii de, ni ma vi kondikin ka de nagua vajikueio ka saꞌo ndee janaꞌa.
21 Baise iti’imaim tur i iti na’atube hinowar, O i Jew sabuw iyab nati Ufun Sabuw hai tafaramamaim tema’am kubi’obaiyih Moses ana ofafar i hinihamiy, naatu hai kek hai ar men hina’afuw naatu Jew hai binanakwar men hini’ufunun.
22 ¿Te nagua vi saꞌo nuu saa? Te vi ndututu kuaꞌa ñayiu na vi niꞌi tnoꞌi ja ni ndajaa ni.
22 Aki boro abisa ana sinaf, anayabin o ina ititit a tur i sabuw hinowaraka.
23 Guaꞌa ka kuu ja saꞌa ni suaꞌa: yaꞌa ka oo kuun tee ni ka kee yuꞌu nuu ia Dios ja vi skunkuu de tnoꞌo ni ka kaꞌan de.
23 Imih abisa anao na’atube inasinaf? Orot etei kwafe’en i hai omatanen ta God isan hio baifaro.
24 Kuaka ni ndiꞌi kuun de, te kuaꞌankuei ni jin de veñuꞌu kaꞌnu, te vi saꞌa ni nagua yoso nuu Ley Moisés ja ndundoo ñayiu, te tniuyaꞌu ni ja kiꞌinkuei tee yaꞌa, na vi sete teꞌa de xini de. Saa te na vi kuni tnaꞌo judio ja masu ndija nagua ka niꞌi tnoꞌo de siki ni, chi suaꞌa kuini ni ja kaka ndaa ni nagua ja skunkuu ni Ley.
24 Imih o i boro inikofanih bairi kwanan kouksouwen ana yohar wanawanan kwanarun naatu aribuh mafur o inibaiyanih aribuh hinamafur, saise o isa iti’imaim hibifufuwen sabuw boro hinaso’ob nati tur i baifuwen, anayabin i hiso’ob o i ofafar kubi’ufunun.
25 Su ja ñayiu sava ka tatatnoꞌo ja ni ka kandija, chi ja ni ka tetniuu san in tutu nui ja masu nini kuu ja vi skunkui Ley Moisés, chi ja vi tavaꞌi kuu ja ma vi kai nagua ni ka soko nuu chuꞌchi, ni niñi na in kiti, ni kuñu in kiti ja ni ndaniꞌni xnii ti, vi ni ma vi xnaꞌa tnaꞌi ja vi kukuechi jin inka ñayiu ―ka jiñaꞌa de nuu Pablo.
25 Baise Ufunane sabuw baitumatumayah isah, aki fef ta ai yafar in hai tur a’owen bay uma matamatar isah hisisibor men hinaa, masanuw rara auman men hinaa, o for sikah birabir men hinaa naatu men hina’in hinisesebar kwanekwan.”
26 Yun te ni jaka Pablo ndi kuun tee yun, te kiuu tnee suaꞌa, te ni ka jinkondee de ni ka skunkuu de Ley Moisés ja ni ka nduvii de. Yun te ni jaꞌan Pablo veñuꞌu ja ni kaxtnoꞌo de nuu sutu na kiuu jino ja ka ndundoo de ja vi junsiaꞌa in in maa de kiti nuu sutu yun ja vi soko de nuu ia Dios.
26 Marto Paul orot buwih bairi hai binanakwar eo na’atube kousouwih isan hirun, orot kwafe’en hikukusouwih i auman kusouw. Imaibo i na Tafaror Bar hai tur eowen veya biy boro kouksouwen ana yomanin nasawar naatu siwar orot ta’ita’imon isah hinasibor.
27 Su nuu ni kuyatni ja jino ndiꞌi uja kiuu ja ka ndundoo de nuu ia Dios, te ni ka jini ña sava tee judio ja vajikuei ñuu Asia ja oo Pablo veñuꞌu yun. Te ni ka skaꞌan de jin ndiꞌi ñayiu, te ni ndontakuei vai ja ni ka kakuikoi Pablo.
27 Kousouwen in fur ta’imon yomanin tit baisawarinamih auman Jew sabuw afa Asia wanawanane hina hima’am Paul Tafaror Baremaim hi’itin. Sabuw kou’ay gagamin na’in hikura’ara’ahih himisir Paul bain bai’a’afiyin isan hinunuw,
28 Te ni ka kanai, ka jiñaꞌi:
28 hitar koukuw hi’af hio, “Israel Oro’orot kwana kwaibaisi! Iti orot efan etei remor ana bai’obaiyenamaim it ata sabuw isah tur kakafin maiyow eo, naatu ata ofafar baihamiyin isan eo’o, naatu iti Tafaror Bar wabin ebi’afiy. Naatu kakafin gagamin anababatun sisinaf i kwana’itin, Ufunane Sabuw buwih hina hirun ata Bar Gagamin gubagub tibitin.
29 Ni ka kaꞌan de suaꞌa, chi ndee ama ka ni ka jini de Pablo maa ñuu Jerusalén, ka jika de jin Trófimo, tee ñuu Éfeso ja kuu de in tee inka tatatnoꞌo, te ni ka jani ini de ja ni kiukuei Pablo jin tee yun veñuꞌu.
29 (Iti na’atube hio anayabin Trofimus, Ephesusine nan hairi nati bar merar gagaminamaim Paul bairi hima hireremor hi’itih, naatu hinot i hibuwih bairi Tafaror Bar ana efanamaim hirun.)
30 Yun te ni ka kuvaa ndiꞌi ñayiu ñuu yun, te ka kututu ndiꞌi ja ni ka kakuikoi Pablo, te ka ñuu ndayi ñai jin Pablo, ni ka keneꞌe ñai ndee yeꞌe nuu oo veñuꞌu yun. Te vi ñama ni ka jasi yeꞌe nuu oo veñuꞌu yun.
30 Nati bar merar gagamin ana sabuw etei kura’ara’ahih nan ufun hinunuw hitit Paul hibai hitain kwekwekwetar hitit Tafaror Bar gagamin ufunane hire. Naatu marta’imon etawan hihir.
31 Te vi ja ka nduku ndei ja vi kaꞌni Pablo, te ni niꞌi tnoꞌo tee kuu nijaꞌnu yindaꞌa soldado ja ndiꞌi kuiti ñayiu ñuu Jerusalén ni ndontakuei vai.
31 Paul hita’asabunimih hibiwa’an, baise tur marta’imon nunuw Rome baiyowayah hai ukwarin nowar Jerusalem wanawanan i uruw giririf mamatar.
32 Te ni jaka tee kuu nijaꞌnu yun tee ka kuu capitán vi tee ka kuu soldado, te ni kekuei de ka jino de kuaꞌankuei de nuu ka oo ñayiu yun. Te nuu ni ka jini ñayiu yun tee kuu nijaꞌnu vi soldado ja vajikuei de, te ni ka junkuiin. Tu ni ka kani kai Pablo.
32 Matan kabiy baiyowayah orot afa hai ukwarih bairi buwih hinunuw hire kou’ay wanawanah hirun, sabuw kakafih baiyowayah hai orot ukwarih bairi hinan hi’itih Paul hirabirab hihamiy.
33 Yun te nuu ni jinokuei tee kuu nijaꞌnu yun, te ni ka kakuiko de Pablo, te ni tatnuni de ni ka juꞌni ña de jin uu cadena, te ni jikan tnoꞌo de ñayiu yun na tee kuu Pablo vi nagua ni saꞌa de.
33 Baiyowayah hai ukwarin na Paul biyan tit bai ana orot uwih chain rou’ab hibow hifatum, imaibo ibatiyih, “Iti orot i yait naatu abisa sinaf?”
34 Su neꞌu ñayiu kuaꞌa yun, savai kana in tnoꞌo vi savai inka tnoꞌo, vi suaꞌa ni ka kuvai, guaa tu ni kundaa ini tee kuu nijaꞌnu yun na kuechi kuu ja ni saꞌa Pablo. Yun te ni tatnuni de ja ni ka jaka ña jin Pablo ndee cuartel.
34 Sabuw kou’ay wanawanan hibatabat asir hi’af hi’o kwanekwan, baiyowayan ukwarin sawar yabin abisa isan mamatar nowar gewasomih biwa’an men karam, anayabin uruwane ra’at imih baiyowayah iuwih Paul hibai hirun baiyowayah hai bar hiyari’y.
35 Te nuu ni jinokuei de nuu skalera yeꞌe cuartel, te ni ka jiso ña soldado yun jin Pablo kuaꞌankuei jin de, vi ja kuechi ja ioo ndevaꞌa ka saꞌa ñayiu yun.
35 Paul hibai hirun wawanamaim hitit rakit sabuw hiturafef hi’itin, basit baiyowayah Paul hibora’ah hi’abar.
36 Chi ndiꞌi ñayiu kuaꞌa yun ka ndikin yata soldado yun ka kana jai, ka jiñaꞌi:
36 Sabuw ufuh hitarkoukuw hina hio, “Kwa’asabun emorob!”
37 Te nuu makiukuei soldado jin Pablo ini cuartel yun, te ni kaꞌan Pablo jin tee kuu nijaꞌnu yun:
37 Paul hibai baiyowayah hai bar hirur auman baiyowayah hai ukwarin isan eo, “Karam boro tur ta atao itanowar?” Baiyowayan hai orot ukwarin Paul ibatiy, “O Greek tur iso’ob?
38 ¿A masu roon kuu tee Egipto ja ni ndonta siki tee tatnuni ndee ja oo kiuu? Chi tee yun ni keneꞌe kuun mil ñayiu ka jaꞌni ndiyi ja ni jaꞌan jin de ndee nuu ñuꞌu teꞌa ―jiñaꞌa tee kuu nijaꞌnu yun.
38 O men Egypt orot iti boro’omo sabuw 4,000 baiyow kwanekwaneyah ibow arar yan itit gawan isan ibirakit wari’en?”
39 Yun te jiñaꞌa Pablo:
39 Paul iya’afut eo, “Ayu i Jew orot, Tarsus imaim atufuw Silisia wanawanan, bar merar gagamin ayu i ana matuwan ama’am imih akokok o baibasit ititu sabuw isah atao.”
40 Te nuu ni jandetu tee kuu nijaꞌnu yun ja kaꞌan Pablo, te ni junkuiin de nuu skalera yun, te ni saꞌa de seña jin ndaꞌa de ja na vi kasi yuꞌu ñayiu ñuu yun. Te nuu ni ka kunaꞌi ja tu na in kaꞌan ka, te ni kaꞌan de jin saꞌan hebreo, te jiñaꞌa de:
40 Baiyowayah hai orot ukwarin baibasit Paul itin yen wawan afe’en bat umanamaim sabuw etei rutanih etei awah fot, imaibo Paul Hebrew turamaim eo hinowar.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 21, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.