Atos 19

Tutu ii - Kaꞌan ia Dios nuu ndiꞌi ñayiu (XTN) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Vi nini oo Apolos ñuu Corinto, te ni xndiꞌi Pablo ja ni jiondita de taka ñuu ka oo nuu yuku yun, te ni ndajino de ñuu Éfeso nuu ni ka junkuntnaꞌa de jin ndee saa tee ka skuaꞌa.
1 Apollos Corinth ma’am ana veya Paul tafaram ta ta oyaw wanane run tit remor na Ephesus tit. Nati’imaim bai’ufununayah sabuw afa titaurih.
2 Te jiñaꞌa de:
2 Naatu bai’ufununayah ibatiyih, “Kwabitumatum ana maramaim Anun kakafiyin re iwani?” Hiya’afut hio, “Aki nati Anun Kakafiyin ana tur men kafa’imo hio anowar.” |alt="map" src="Pauljr3.tif" size="col" ref="Acts 19.2"
3 Yun te jiñaꞌa Pablo:
3 Basit Paul ibatiyih, “Bo kwa bapataito i menatan kwabai?” Hiya’afut hio, “John Baptist nowan.”
4 Te jiñaꞌa Pablo:
4 Paul iuwih eo, “John ana bapataito i dogor baikitabiren kakafih hibihamiyen isan. Naatu orot ta wabin Jesu i ufunamaim nan baitutumin isan iuwih.
5 Te nuu ni ka onini de tnoꞌo yaꞌa, te ni ka jandute de jin sivi maa Jitoꞌo Jesús.
5 Tur iti na’atube eo hinonowar ufunamaim etei Regah Jesu wabinamaim bapataito hibai.
6 Te ni sonee Pablo ndaꞌa de siki ndiꞌi tee yun, te ni ka niꞌi de Espíritu ia Dios. Te ni ka kaꞌan de siin siin nuu saꞌan vi ni ka ndakani de tnoꞌo ni jiñaꞌa maa ia Dios.
6 Naatu Paul uman tafah yara’aten yoyoban ana veya Anun Kakafiyin re iwanih menah botabir tur ta ta hio naatu tur Godane nan hi’orerereb.
7 Te ja ndiꞌi de kuu vaa uxi uu de.
7 Orot nah etei i 12 iti kou’ay wanawanan.
8 Te ni ojaꞌan Pablo veꞌe ii sinagoga vaa ndee uni yoo ni ka otee tnaꞌa de vi ni onduku de ichi ja vi jino ini ñayiu ka ndututu yun ja vi kandijai naxa tatnuni ia Dios.
8 Paul Kou’ay Bar run itafofor sumar tounu wanawanan sabuw bairi hio, God ana aiwob isan sabuw iuwih dogoroh rouw tafofofor.
9 Su sava ñayiu ni ka saꞌa ndei anui, te tu ni ka kandijai tnoꞌo Jesús ja ni kaꞌan Pablo, te ni ka kaꞌan kueꞌi jin ichi Jesús jin nuu ndiꞌi ñayiu ni ka ndututu yun. Te ni kujioo Pablo nuu ka oi yun, te ni jaka de tee ka skuaꞌa nuu in skuela tee nani Tiranno. Te yun ni okaxtnoꞌo de tnoꞌo vaꞌa Jesús ndiꞌi kiuu nuu ñayiu yun.
9 Baise sabuw afa dogoroh fokar, men kafa’imo hikok boro hititumatum naatu bebeyanamaim Regah ana ef gewasin isan tur kakafih maiyow hi’o. Basit Paul ihamiyih naatu bai’ufununayah buwih bairi hin. Veya matan yimo Tyrannus ana bai’obaiyen efanamaim ma bi’obaibiyih.
10 Te saa ni okaxtnoꞌo de nuu ñayiu ndee uu kuia, te ndiꞌi ñayiu ka oo ndiꞌi ñuu tnii Asia, maa ñayiu judio vi ñayiu sava ka tatatnoꞌo, ni ka onini tnoꞌo vaꞌa Jitoꞌo Jesús.
10 Iti na’atube ma sinaf kwamur rou’ab sawar, naatu sabuw etei nati Asia wanawanan Jew naatu Ufun Sabuw etei Regah ana tur hinowar.
11 Te ia Dios ni chindee ni chituu ña jin Pablo, te kuaꞌa javii javaꞌa ni saꞌa de,
11 Paul wanawananamaim God ina’inan fokarih maiyow sisinaf.
12 ja vi ndee in pañitu axi saꞌun ja ni tnandee yiki kuñu Pablo, te ni ka ojunsiaꞌi nuu ñayiu ka kuꞌu, te ni ka onduvaꞌi, vi ñayiu ka ñuꞌu ña tachi, te ni okana ña tachi yun ja kuaꞌan.
12 Paul ana agesaf naatu ana faifuw i biyan gubamin hibai hin sawusawuwih biyah hiyayanowahih i hiyayawas naatu afiy kakafih auman i hibibihir.
13 Te suni ni ka oo sava tee judio ja tu ka kandija Jesús, ni ka ojikanuu de ja vi skunu de tachi ka ñuꞌu ña jin ñayiu. Te ni ka kuini de vi kuantniuu de sivi Jitoꞌo Jesús ja vi skunu de tachi yun. Te ka jiñaꞌa de:
13 Jew sabuw afa bar merar ta ta hirun hitit sabuw iyab biyahimaim afiy kakafih hitar sumih hima’am Regah Jesu wabinamaim hinununih. Naatu hai tur i iti na’atube hio, “Demon kakafih hinununih seven Paul ana orot wabin Jesu isan ebibinan i wabinamaim kwa abi’a’ari kwatit!”
14 Yaꞌa ni ka osaꞌa uja seyii in tee judio ja kuu nijaꞌnu nuu sutu nani Esceva.
14 Naatu Jew hai Firis Gagamin wabin Skeva natunatun etei seven i iti na’atube auman hisisinaf.
15 Su yun te ni kaꞌan espíritu tachi yun, te jiñaꞌa:
15 Baise afiy kakafin iuwih eo, “Jesu i ayu aso’ob naatu Paul auman i ayu aso’ob, bo kwa iyab?”
16 Te tee ñuꞌu ña tachi yun ni kanta de, te ni kakuiko de ndi uja tee yun, te ni xtuji guaꞌa ña de vini tavichi teꞌa ña de, vi ndee ni skuita teꞌa ña de. Te vi suaꞌa kanda vichi tee yun, te ni ka jino de ni ndekuei de veꞌe yun kuaꞌankuei de.
16 Naatu orot nati afiy kakafih hiwan ma’am misir bow yow tar, hai faifuw seb nunih ufun hitit segar biyah ererara ana bar hihamiy hibihir.
17 Te ndiꞌi ñayiu ka oo ñuu Éfeso yun, maa ñayiu judio vi ñayiu sava ka tatatnoꞌo, ni ka niꞌi tnoꞌo ja siun ni kuu. Te nasaa ñayiu ni ka yuꞌu ndevaꞌa, te vi nasaa ñayiu ni ka kaꞌan ja jandaa ja ia kaꞌnu ndevaꞌa kuu Jitoꞌo Jesús.
17 Jew sabuw etei naatu Ufun Sabuw etei iyab nati Ephesus wanawanan hima’am iti tur hinonowar ana veya, etei yah birubir fafar, naatu Regah Jesu Keriso wabin bora’ara’aten gagamin maiyow hitin.
18 Te kuaꞌa ñayiu ja ni ka kandija ni kikuei nuu Pablo, ni ka naꞌmai yika kuechi nuu ia Dios vi ni ka ndakani ndiꞌi jakueꞌe ni ka osaꞌi.
18 Sabuw moumurih na’in iyab hina bai’ufununayah himamatar bebeyanamaim hitit abisa kakafin hisisinaf isan etei hi’e’en.
19 Te suni kuaꞌa ñayiu ni ka oskuaꞌa tnoꞌo tasi, ni ka junsiaꞌi liurui, te vi jin nuu ndiꞌi ñayiu, te ni ka teñuꞌi. Te nuu ni ka taui kuenta, te ni ka jini ja ndee uu xiko uxi mil xuꞌun kaa ja kuu plata kuu ja yiꞌi ndiꞌi liuru yun.
19 Sabuw moumurih na’in iyab hikwerakwer hai buk hibow hina hibutuw naatu sabuw etei matahimaim hi’afusar. Naatu buk ta’ita’imon hai baiyan hibiyab i 50,000 drachma ana fofonin. Paul Efasis hai kwerakwer buk hi’afusar bat i’itah|alt="Paul watching Ephesians burn books" src="cn02003B.tif" size="col" loc="Act 19.19" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="19.19"
20 Saa te ni jitenuu tnoꞌo ia Dios, te ni kuu kaꞌnu ja ni ka kandija kuaꞌa ñayiu.
20 Sinaf fairih iti himamataramaim Regah ana tur tasasar tit naatu busuruf ra’at ana fair bai yen.
21 Tee nuu ni yaꞌa ndiꞌi yun, te ni ndakani ini Pablo ja kiꞌin de kaka nuu de nii Macedonia vi Acaya, te ndayaꞌa de noꞌo de maa ñuu Jerusalén. Te jiñaꞌa de:
21 Sawar iti himamatar ufunamaim Paul ana not bogaigiwas Akaiya naatu Masedonia tafaram hairi wanawanahiwat remor na. Naatu na Jerusalem titamih ana not bogaigiwas eo, “Iti tafaram anabinanawan ufunamaim ayu boro anan Rome ana’itin.”
22 Te ni tetniuu Pablo Timoteo jin Erasto, nduu tee ka chituu ña jin de, ja vi koxnoꞌo de kokiꞌinkuei de ñuu ja tnii Macedonia nini kendoo ka maa de ndee saa ka kiuu Asia.
22 Basit ana baibais orot rou’ab Timothy, Erastus hairi iyafarih hin Masedonia wanawanan hima, i baise veya au gagaminaka Asia wanawanan imaim ma.
23 Te tiempu saa ni ndontakuei vaa ñayiu ja jaꞌa ichi Jesús.
23 Nati ana veya’amaim yare kakafin anababatun Ephesus wanawanan matar, anayabin Regah ana Ef isan.
24 Chi ni oo in tee ni onani Demetrio, ni osatniuu de jin kaa nani plata. Ni osaꞌa de veñuꞌu kueli jin kaa ja kuu veñuꞌu nuu oo chuꞌchi ka xnani Diana ja ka chiñuꞌu ñayiu. Te kuaꞌa ndevaꞌa xuꞌun ni ka oniꞌi de ja ni ka oxiko de jin tee ni ka yiꞌi jin de tniuu yun.
24 Orot wabin Demetrius silver imaim sawar ebu’ur temamatar i nati’imaim ma’am. Iti orot i god babin wabin Artemis ana kwafiren gagamin ana yumatabe, silver amaim bu’ur sabuw hitotobon. Naatu nati bowabowamaim kabay gagamin maiyow bai ana sabuw isah rur.
25 Te ni ndaxtutu Demetrio yun sava ka tee ka yiꞌi jin de tniuu yun, te jiñaꞌa de:
25 Basit ana bowayah etei e’af ayuwih naatu sabuw afa i bairi hai bowabow ta’imon auman e’af hiru’ay iuwih eo “Au sabuw kwanaso’ob, ata bowabow iti’imaim kabay gagamin tatain erur.
26 Su ka jini soꞌo ni vi ka ndiaꞌa ni ja saꞌa Pablo nuu jika de kaxtnoꞌo de nuu ñayiu ja masu dios ka kuu ja saꞌa in tee jin ndaꞌa de. Te kundee de xtija de kuaꞌa ñayiu, ja masu maintnoꞌo ñuo Éfeso yaꞌa, chi vi nii ñuu ja tnii Asia saꞌa de siun.
26 Naatu boun iti orot Paul abisa esisinaf i kwa taiyuw matamaim kwa’itin naatu tainimaim kwanonowar, god orot umahimaim tibiwa’an i men kafa’imo godamih.” Tur iti na’atube eo i orot babin moumurih maiyow yah ikitabir. Iti sawar i men Ephesus wanawanan akisin emamatar, baise Asia wanawanan etei kafa’imo nisawar.
27 Te oo vijin ndevaꞌa, chi vatu ni vi skunao tniuu ka yiꞌo, su masu maintnoꞌo ni yun kuu, chi vi suni ndee veñuꞌu ia siꞌi Diana junaa. Te maa vi chiñuꞌu saꞌun ka ñayiu, te vatu ni vi xtajioo ya nuu ndiaꞌa ya, te ma vi kandija kai ya, te ia yaꞌa ka chiñuꞌu ndiꞌi ñayiu ñuu ja tnii Asia vi ndiꞌi ñayiu ñuyiu ―jiñaꞌa de.
27 Iti ata bowabow i kakafin wanawanan run naatu ata bowabow wabin boro na’af, men wabit akisin na’af, baise god babin Artemis ana kwafiren bar gagamin auman boro yabin en namatar. Naatu sabuw nati Asia wanawanan, naatu tafaram wanawanan sabuw etei iti god babin hikakafiy hikwakwafir boro nuhih nabur.”
28 Te nuu ni ka onini tee yun ja siun jiñaꞌa Demetrio, te ni ka kiti ndevaꞌa ini de vi ni ka kana jaa de, te ka jiñaꞌa de:
28 Sabuw hiru’ay hima iti tur hinonowar higagamat himisir hiwow hio, “Ephesus ana god Artemis akisinamo i turobe gagamin.”
29 Te ni ndonta vaa ñayiu ñuu yun, te ni ka kakuiko de uu tee ñuu Macedonia, Gayo jin Aristarco, tee ka ndeka tnaꞌa jin Pablo, te ni ka ñundayi ña de guaa ndee nuu ka ndututu ñayiu ja ka saꞌi junta.
29 Basit nati bar merar gagamin wanawanan uruw ra’at, na hibuyuw ne hibuyuw hinunuw. Masedonia orot rou’ab Gaius Aristakus hairi Paul bairi hinanawan hinan hibuwih hinunuw hin sabuw hai rou’ay efan gagaminamaim hitit.
30 Te ni kuini Pablo ja kiꞌin de nuu ni ka ndututu ñayiu ñuu yun ja kaꞌan de, su tu ni ka jandetu tee ka skuaꞌa ja kiꞌin de.
30 Paul akisin i kok sabuw nahimaim tatit, baise bai’ufununayah hi’otan.
31 Te suni sava tee ka netniuu Asia ja ka jini tnaꞌa jin de, ni ka tetniuu de in tutu nuu ka jikan de ja ma kiꞌin Pablo nuu ni ka ndututu ñayiu yun.
31 Nati tafaram wanawanan hai orot gagamih, iyab Paul ana ofonah auman tur hiyafar hifefeyan men hikok boro tan kou’ay ana efan gagaminamaim yumatan ta’ototait.
32 Te nuu junta yun, sava ñayiu kana in tnoꞌo, savai inka tnoꞌo, te vi suaꞌa ni ka kuvai, chi ni ka jinonuu ini. Te sava ñayiu ni tu ka jini nau ja ni ka ndututui.
32 Nati ana veya’amaim kou’ay ana efanamaim uruw i na’at, sabuw afa nati’imaim i tur ta hiwow hio, sabuw afa ni’imaim ibo tur ta hiwow hio. Naatu sabuw au moumurihika i men kafai hiso’ob aisim hina iti kou’ayamaim hitit.
33 Te sava ñayiu judio ni ka ndakani naxa kaa ja ka oi junta yun nuu Alejandro. Te vi suaꞌa ka chindaꞌa de ñayiu, te ni ka siaꞌa de Alejandro maꞌñu sagua yun, te ni saꞌa de seña jin ndaꞌa de ja na vi kasi yuꞌu ñayiu ja kaꞌan niꞌnu de ja jaꞌa ñayiu judio nuu ñayiu ñuu yun.
33 Naatu Jew sabuw afa Alexander hibonawiy hitit nahine bat, naatu sabuw afa roube’aten tur hitin, imaibo Alexander umanamaim sabuw rutanih awah fot naatu i taiyuwin wasfafarin isan ana tur eo.
34 Su nuu ni ka ndakuni ña ñayiu Éfeso yun ja tee judio kuu de, te ni ka kana jaa de vaa ndee uu ore invaa ni tnoꞌo, ka jiñaꞌa de:
34 Baise nati veya’amaim i hi’inan Alexander i Jew orot, imih sabuw etei au ta’imon hiwow sawar ta’imon isan hio inan hours rou’ab sawar. “Ephesus ana god Artemis akisinamo i turobe Gagamin!”
35 Yun te ni kundee sekretariu ñuu yun ja ni ka jasi yuꞌu ñayiu kuaꞌa yun, te jiñaꞌa de:
35 Inan yomaninamaim bar merar ana kirumayan sabuw rou’ay gagamin eotatanih inan nuwarob e’afuw basit eo, “Ephesus ana orot ana babin! Sabuw etei hiso’ob Ephesus bar merar i god gagamin Artemis ma’uh ema’am. Iti kabay kakafiyin marane hea’obow re’er boun iti inu’in auman ma’uh ema’am.
36 Te ni ion ma kachi ja masu saa kuu, guaa vi kasi yuꞌu ni, te vi ndakani guaꞌa ini ni nagua kuu ja ka saꞌa ni.
36 Iti sawar i boro men yait ta nayaubamih, isan imih kwa yate enub kwamare naatu men abisa ta nota’e mata nakabiy kwanasinafumih.
37 Chi tee ni ka jaka ni vajikuei jin ni yaꞌa, masu ni ka suꞌu de nagua oo veñuꞌo, ni masu ka kaneꞌe de jin ia siꞌi ka nevaꞌo.
37 Kwa iti orot kwabow kwana ai’itih i men Tafaror Bar ana sawar ta hi’afiy o ata god babin isan tur kakafih hi’omih.
38 Te nuu ja Demetrio vi sava ka tee ka yiꞌi jin de tniuu yun, ka nee uꞌu tnaꞌa de, te na vi kaꞌan kuechi maa de nuu tee ka netniuu ja ka jaꞌnde kuechi. Te yun vi tee tnaꞌa maa de na kuechi ka xtavi tnaꞌa de.
38 Baise Demetrius ana bowayah orot bairi orot babin isan hai gamin tur afa hinama’am na’at, ata orot gagamih tur nowarayah i tema’am. Naatu tur nowar yababan yabaituturin isan ana efan i bobotawiyin inu’in boro hinan imaim hiyabaitutur.
39 Te nuu ja inka tniuu ka jikan ni, te in nuu junta, te yun na vi ndatnoꞌo ndao nagua kuu ja vi saꞌo.
39 Baise yababan tur gagaminaka omih na’at i kwanan Kou’ay Bar gagaminamaim orot tur nowarayah matahimaim a yababan kwanaorereb tur nowarayah boro hinayabunei.
40 Chi ja ni kuu vitna, te vatu ni vi xtavi kuechi ña ja ni ndontakueio siki tee tatnuni nuu ñuo, te ma vi niꞌo na tnoꞌo vi kuñaꞌo nuu ja na vi ndakan tnoꞌo ña de nau ja ni ndontakuei vaa ni ―jiñaꞌa de.
40 Naatu boun hibubuyuw isan hina’af tanarun hinabibatiy boro tanao kwanekwan, anayabin tur ana’an it men taso’ob naatu it men karam boro asir tanao tanifufuwen.”
41 Te nuu ni ndiꞌi ni kaꞌan de tnoꞌo yaꞌa, te ni xtute de ñayiu ni ka ndututu yun.
41 Iti eo ufunamaim, sabuw iuwih hai ubar hin.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 19, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.