Marcos 14
El Nuevo Testamento Mazateco de Ayautla (VMYNT) vs AAI
1 ꞌBa tu ngijó= nixtjin chaja ngisa nga sꞌe̱ya sꞌi pascua kionga chine niñuxtila xi tsajainre naꞌyu san. ꞌBa ngakure naꞌmi ꞌba ko chjine kjuatexuma inyamangisjai ndiyare jótsaꞌen ku̱an subaꞌmoni Jesús, ꞌba sikꞌen.
1 Tar Nowaten naatu Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw i veya rou’ab nahimaim bat. Naatu firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah i wa’iwa’iramaim ef hinuwet mi’itube Jesu hitab hita’asabun isan.
2 Ngu tsure xinkjin:
2 Naatu hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawanan tanasinafumih, anayabin rakit boro tanaku’ub.”
3 ꞌBa kionga Jesús tijña naxinanda Betania, nga ndaba Simón, xi xuta chiꞌin feꞌndujun ꞌmire; yejerañu Jesús tijñatꞌa yamixo, jaꞌe jngu chjun xi yaꞌa jngu lameta xi alabastro nini. Kui= lametabiu kjitse nanda xi suba naxu nardo ꞌbejunire ꞌba xi ne chjire. ꞌBa chjunbiu yakjan lameto ꞌba kio ꞌestenjunre nindaku Jesús nandabiu.
3 Jesu in Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana bar wanawanan run, ma bay eaau basit babin ta kibub kabayamaim hikwak raiy yamurin gewasin hisuwai batabat bai narun, iti raiy i ana baiyan gagamin, kibub sikan ana gigiwaiyomaim takakir Jesu aribun yan isuwai re.
4 ꞌBa yakꞌa xuta xi tjindu kio kuakjanre, ꞌba kitsure xinkjin:
4 Sabuw afa nati’imaim hima’am hi’i’itin yah so’ar naatu taiyuwih hima higam hio, “Aisim iti raiy yamurin gewasin asir ebisuwai kwanikwaniy?
5 Kui kjua nga tsꞌaxtiu ján sientu ton denario chjire tsa kisateña tsakaiñu, ꞌba kuán kitsaꞌere xuta ni̱ma̱ tonbiu tsakaiñu.
5 Iti raiy i 300 denari tafanamaim auman boro hitatubun naatu kabay sabuw bai’akirayah hitibaisih!” Naatu babin hi’i’iyab higam hiu kwanikwaniy.
6 Tunga Jesús kitsu:
6 Baise Jesu eo, “Babin kwaihamiy! Aisim kwaowa’awa’an? Sawar gewasin maiyow ayu isou sinaf.
7 Ngatꞌa xuta ni̱ma̱ tu i= tjindujinntsjainu, ꞌba ku̱an kuiseko tu kjiaꞌañu nga mejénnú; tunga an bi ngaꞌe kuatejñajinntsjai_nuu̱.
7 Kwa boro mar etei bai’akirayah bairi kwanama, veya afa baibaisih isan kwanakokok boro kwanibaisih. Baise ayu boro men mar etei bairit tanama’amih.
8 Kui= chjunbiu kitsaꞌen= mé= xi kuán xi kitsaꞌen; nde ngandaꞌe=ni je kitsikjaꞌajnda ixi titjun yojona̱ ngatꞌa sꞌe̱yanijin=ña̱.
8 Babin abistan sisinaf i karam ayu isou sinaf, raiy yamurin gewasin biyau imaim isuwai re’er i ayu yanowahu biyau eyayabunai ufibo hinayai.
9 ꞌBa fa texinkixi_nuu̱, nitu ñañu ngaꞌndere ngasunꞌndio ña kjuaꞌaxtiuya en ndare Naꞌenchana, ꞌba=nde kjuinukjua mé= xi kitsaꞌen chjunbi, ꞌba ꞌbatsaꞌen kjuinikjaꞌetsjenya —kitsu Jesús.
9 Anababatun a tur ao’owen, iti Tur Gewasin tafaram tutufin wanawanan hinao hinabibinan, iti babin abisa sisinaf sabuw boro isan hinao naatu hinanuh.”
10 ꞌBa Judas Iscariote, jngu xutare xi tejó, kikun ngakure naꞌmiu tuxi singantsjanire Jesús.
10 Imaibo Judas Iscariot Jesu ana bai’ufununayan orot ta nah 12 wanawanahimaim tit in firis ukwarih biyah tit saise ef tanuwet Jesu umahimaim tayai hitarab tamorob.
11 ꞌBa kionga naꞌmiu kjintꞌere, se kuatsja=re, ꞌba kitsure nga sjare ton. ꞌBa Judas ꞌetutsꞌinre nga tsangisjai mé= fa chu̱ba̱ xi ngisa nda nga singantsja Jesús.
11 Naatu abistanawat eo hinonowar hiyasisir men kafaita, naatu kabay baitinin isan hi’omatan. Judas misir ef ana gewasin nuwet imaim Jesu tab titih hita’asabun isan.
12 Nixtjin nga ꞌetutsꞌinre sꞌi pascua kionga chine niñuxtila xi tsajainre naꞌyu san ꞌba nga nikꞌen chutsanga tseꞌe sꞌiu, xutare Jesús tsiningiyare:
12 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw aa ana veya wantoro’ot ebubusuruf, nati’imaim Tar Nowaten ana hiyuw aa isan bobaituw sheep natunatuh wabih lamb imaim terouw tisisibor. Imih Jesu ana bai’ufununayah hibatiy, “O kukokok boro menamaim Tar Nowaten ana hiyuw ana bogaigiwas o isa?”
13 ꞌBa kio Jesús kitsikasen jó xutare ꞌba kitsure:
13 Basit Jesu ana bai’ufununayah orot rou’ab eobaimanih eo, “Kwanan bar oto’otowen kwanatitit nati’imaim orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nan bairi kwanitar,
14 ꞌBa kioña kjuaꞌasꞌen, ꞌba tꞌin_ru xi naire niꞌyo: “ꞌBi titsu Naini̱: ¿Ñáre ngaꞌndeñu nga kuakjenkua̱ xutana̱ kionga kuechjijñii̱ sꞌi pascua?”
14 naatu kwani’ufunun bairi kwanan, bar menatan erur imaim kwanarun. Nati’imaim bar matuwan kwanau, ‘Bai’obaiyenayan ebibat bar awan menatan ayu au bai’ufnunayah bairi Tar Nowaten ana hiyuw anaa?’
15 ꞌBa kio kui kuakunu jngu ngaꞌnde teya xi je tijñanda ꞌba xi ngankꞌare niꞌyo tijña. Kio tꞌendo xi xina.
15 Naatu bar tafantoro’ot awan ta gewasin hiyabun inu’in nabi’obaiyi imaim kwanabogaigiwas.”
16 ꞌBa xutare ꞌetju ꞌba kiji naxinanda jan. ꞌBa ꞌba fa tsaꞌen kuasjaire jotsaꞌen jaꞌba je kitsure Jesús. ꞌBa kio ꞌenda xi skinejñu sꞌi pascua.
16 Bai’ufnunayah hitit hin bar oto’otowen hitit naatu Jesu iu’uwih na’atube sawar etei’imak hitita’uren, naatu Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
17 ꞌBa kionga je tjimaꞌña, Jesús ꞌba ko nga tejó xutare jaꞌe ngaꞌndebiu.
17 Veya re birabirab Jesu ana bai’ufununayah 12 bairi hina
18 ꞌBa yejerañu kionga inyakjentꞌa yamixo, Jesús kitsu:
18 hima bay hi’aa wanawanan Jesu misir eo, “Anababatun a tur ao’owen kwa wanawananamaim orot ta boro babau nao anamorob, nati orot i ayu airi efan ta’imon ama a’au.”
19 ꞌBa xutare kuabare, ꞌba ꞌetutsꞌinre nga tsiningiyare nga jngu jngu:
19 Bai’ufununayah gubamih hurir himisir ta’ita’imon Jesu hibabatiyih, “O kunotanot ayu ai en?”
20 —Jngu xi tejó mañu, kui= xi ndekuini tiba titsikaꞌnyijinni niñuxtilare nga ko an —kitsingojore Jesús—.
20 Jesu iyafutih eo, “Kwa na 12 wanawanamaim yait ana rafiy nab ayu airi tew yan anabubutu’ub orotoban nati.
21 Ngatꞌa tjinnere ꞌba ku̱anre Kiꞌndire Xuta xiꞌiun jotsaꞌen kuaꞌindutꞌa enre Naꞌenchana ngatꞌare kui. Tunga nimaxuni xi singantsja kui. Tusa ngisa nda kuánre tsa bi kitsin.
21 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikikirum na’atube, baise yait Orot Natun baban eo emomorob i boro bai’akir kakafin maiyow nab, gewasin nati orot iti tafaramaim men tatufuw.”
22 ꞌBa yejerañu inyakjenjñu, Jesús kiskjebe niñuxtilo ꞌba kionga je kitsjare kjuanda Naꞌenchana, kitsijoya ꞌba kitsjare xutare nga titsu:
22 Bay hi’aa wanawanan Jesu rafiy bai merar yi yoyoban sawar imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Kwabai kwa’aan, iti i ayu biyou.”
23 ꞌBa jaskan kiskjebe=ni jngu chutsin. ꞌBa kionga je kitsjare kjuanda Naꞌenchana, kitsjare xutare ngayeje. ꞌBa ngatsiꞌi kitsꞌi.
23 Naatu kerowas bai God ana merar yi sawar, ana bai’ufununayah itih etei’imak hitom.
24 ꞌBa Jesús kitsure:
24 Naatu iuwih eo “Iti i ayu au rara au Obaibasit Boubun kwa etei isa abisuwai.
25 ꞌBa fa xinkixi_nuu̱ nga bi nde binu kꞌuiña̱ kaꞌnda nixtjin nga binu xatse kꞌuia̱ ña batexuma Naꞌenchana.
25 Anababatun a tur ao’owen, Ayu iti wine boro men anatom maiye, anama’am wine boubun Tamai ana aiwobomaimibo anatom.”
26 ꞌBa kionga je kise jngu son xi tseꞌe Naꞌenchana, kiji tjenngi tseꞌe Ya Olivo.
26 Naatu ew hitabor sawar himisir hitit hin Olive oyawemaim hitit.
27 ꞌBa Jesús kitsure xutare:
27 Jesu ana bai’ufununayah hai tur eowen eo, “Kwa etei’imak boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, anayabin Bukamaim iti na’atube hikirum.”
28 Tunga kionga kjuaꞌayana̱ an, kjuititjun_nuu̱ nangi Galilea.
28 Baise morobone ana mimisir ufunamaim ayu boro wan anan Galilee anatit.”
29 ꞌBa Pedro kitsure:
29 Peter iya’afut eo, “Au ofonah boro hinabihir, baise ayu boro men anihamiy ana bihiramih.”
30 ꞌBa Jesús kitsingojore:
30 Jesu Peter isan eo, “Anababatun a tur ao’owen boun gugumin o mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro mar rou’ab nao’o inanowar.”
31 Tunga Pedro tojo ꞌba= kitsu ngisa:
31 Peter fair raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo nati tur ana’omih, ayu o airit morobomih wabin abatun.” Naatu bai’ufununayah etei’imak tur ta’imon hio.
32 ꞌBa jaskan echu jngu ngaꞌnde xi Getsemaní ꞌmi.
32 Naatu hina efan wabin Gethsemane imaim hitit, Jesu ana bai’ufununayah isah eo, “Iti’imaim kwanama ayu anan anayoyoban.”
33 ꞌBa Jesús kiko Pedro, Santiago ꞌba ko Juan, ꞌba ꞌetutsꞌinre nga ꞌñu ba kisꞌere ꞌba ꞌñu kuafore.
33 Peter, James, naatu John buwih bairi hin. Dogoron wanawanan busuruf yababan naatu biyababan ana bit tatam.
34 ꞌBa kitsure xutare:
34 Naatu ana bai’ufununayah nah tounu isah eo, “Dogorou wanawanan yababan i ra’at kwanekwan kafa’imo nimfufuru, imih iti’imaim kwamare naatu mata nanuw kwanama.”
35 ꞌBa ꞌbatsaꞌen Jesús kiji ngubare, ꞌba kio tsakꞌejña tsindi ꞌnda tꞌanangiu, ꞌba tsiꞌare Naꞌenchana tsa ku̱an kjuaꞌatꞌaxinre chu̱ba̱ nga kjuaꞌa kjuanima.
35 Jesu in kafa’imo yumatan aubabe me yan ra’iy naatu yoyoban saife ef tama’am na’at bai’akir ana veya tanan men tab.
36 Kionga Jesús tifako Naꞌenchana tsu:
36 Jesu yoyoban eo, “Tamai, Taimaya! Sawar etei i hamehamen karam boro inasinaf iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok baise o a kok.”
37 ꞌBa jaskan Jesús jendiba ngani ña tjindu xutare, ꞌba kjiyufe nga echu; ꞌba kitsure Pedro:
37 Naatu Jesu matabir maiye nan ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih Peter isan eo, “Simon o mata fot ku’inu’in? Karam boro one hour ana fofonin mata hitanuw bairit tatama?”
38 Tetsubachun ꞌba chjaꞌa_ru kjuanda Naꞌenchana, tuxi bi xutꞌayakoninú. Inimanu je tijñanda=, tunga yojonu inda ngisa.
38 Nah tounu isah eo, “Mata to’iwa’an kwayoyoban saise men routobon kwanab, ayub i ekokok baise biya i himorob.”
39 ꞌBa kio Jesús kikjako ngani Naꞌenchana, ꞌba ndekuini en kinchja ngani.
39 Jesu matabir maiye yoyobanamih in, tur ta’imonabanak eo yoyoban.
40 ꞌBa kionga jendiba ngani nde, je kjiyufe ngani xutare ngatꞌa nijño inyaꞌbechja tuxkun. ꞌBa bi nde beni mé= xi singojore.
40 Naatu matabir maiye nan ana bai’ufununayah biyah tit matah koun bit sawar hi’inu’in itih, naatu Peter tur o isan kasiy awan bit.
41 ꞌBa ꞌbatsaꞌen, jaꞌe ngani Jesús xi majánni ndiya, ꞌba kitsure:
41 Jesu mar baitounin matabir maiye na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa i boro’ika kwai’in kwabiyarir? Kwaiyariraka! Mata tenuw. Orot Natun i sabuw kakafih umahimaim hiyai hinab hinafatumimih.
42 Tisetjion, tangian nde. Chutsijon, je ndiba tiña xi singantsjana̱ an.
42 Kwamisir tan, kwa’itin, orot yanuwayan i natitaka, nabuwu’umih.”
43 ꞌBa nde saꞌe= tinchjani Jesús kionga tukjiaꞌa jaꞌe Judas, jngu xutare xi tejó, ꞌba jaꞌe ne nkjin xuta xi kitsikasen nchja ngakure naꞌmiu, ko chjine kjuatexuma ꞌba ko xuta chinga. ꞌBa xutankjiun kicha= ko ya= yaꞌa nga jaꞌe.
43 Jesu ana tur eo sawara’e, bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim Judas yanuwayan, firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in kou’ay gagamin kaiy kefat auman Judas nawiyih bairi hina hitit.
44 ꞌBa Judas jaꞌba je inyaꞌa titjun nchjabiu nga kitsure:
44 Yanuwayan i kou’ay eobaimanih, “Orot menatan ayu anab ana mamamay kwa a kok orotoban nati, kwanab kwanafatum naatu kwanakaif auman kwanan.”
45 ꞌBa kionga jaꞌe, tu Jesús fani kitsitiñatꞌare.
45 Basit hina hititit ana veya Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Bai’obaiyenayan!” Naatu mamay.
46 ꞌBa kio xutankjiun kitsubaꞌñu Jesús.
46 Naatu Jesu hibai hirab hifatum.
47 Tunga jngu xutare Jesús xi sejña kio tsꞌaxje kichare ꞌba tsatetꞌa ñojon chuꞌndare naꞌmi titjun.
47 Baise orot ta nati’imaim batabat kaiy bai firis ukwarin ana akir wairafin tainin buru’um.
48 ꞌBa Jesús tsiningiyare xutankjiun:
48 Jesu awan tara’ah kou’ay isah eo, “Kwa a kaiy, a kefat kwaiteten kwanan ayu fatumu’umih ana itinin ayu i bainowan orot na’atube.
49 Nyujun nyujun tsakatejñajinntsjai_nuu̱ nga yakuya ngajin ndetsinre ningu, ꞌba niñajanni kjindubanuu̱. Tunga ꞌbi tjima tuxi kꞌuetjusunni jotsaꞌen kuaꞌindutꞌa enre Naꞌenchana.
49 Mar etei Tafaror Baremaim ama abibinan men imaim kwatafatumu? Baise abisa Bukamaim hi’o hikikirum i nan niturobe.”
50 ꞌBa ngatsiꞌi xutare Jesús tsanga ꞌba kitsikꞌejña tajngu.
50 Nati’imaim ana bai’ufununayah etei’imak hihamiy hibihir.
51 Tunga jngu chanaꞌen xi tjenngire, tu jngu najñu tsꞌatjijunre yojore, ꞌba kui xi kitsuba nchjabiu;
51 Orot boubun ta ana faifuw baban akisin ius Jesu bi’ufunun, hisinaftobon hitab hitafatumimih,
52 tunga chanaꞌenbiu kitsuntjin najñure, ꞌba tu tsanga kjisti=.
52 baise ana faifuwawat hibai i segar bihir.
53 ꞌBa ꞌbatsaꞌen kichani Jesús ngixkun naꞌmi titjun; ꞌba kio kuañajan ngatsiꞌi ngakure naꞌmiu, tseꞌe xuta chingo ꞌba ko tseꞌe chjine kjuatexumo.
53 Firis Gagamin, orot ai’in, Ofafar bai’obaiyenayah, etei hiru’ay hima’am Jesu hibai hina firis ukwarih ana baremaim hirun.
54 ꞌBa Pedro kjin kitjenngini Jesús kaꞌnda ngandetsin ndaba naꞌmi titjun, ꞌba nchja xi tsikuenda kio tsikꞌejñajinre. ꞌBa kio kitsiꞌisure yojore tꞌa ndiꞌu.
54 Peter ef yokaika i’ufnunih bairi hina Firis Gagamin ana bar merar hitit imaim ma’utenayah wairaf hi’asir hima rararih i na bairi hima rarih.
55 ꞌBa kiongakure naꞌmiu ꞌba ngatsiꞌi xuta xo tsangisjai jngu xuta xi skaninejere Jesús, tuxi sjani en nga kjuinikꞌen; tunga bi kuasjaire.
55 Firis ukwarih naatu kanisel ana kou’ay sabuw tutufin etei hisinaftobon baifuwen tur hibow hitit saise imaim Jesu hita’asabun isan, baise ana kakafin men ta hitita’urimih.
56 Ngatꞌa ninga nkjin xi inyakaninere en ndesu Jesús, bi kjimangusun enre.
56 Sifrubonayah moumurih maiyow Jesu isan hifufuwen, baise hai tur hio men Jesu sisinafumaim hi’o’omih.
57 ꞌBa yakꞌa tsikinya nduju ꞌba kiskaninere en ndesu, nga inyatsu:
57 Naatu sabuw afa himisir Jesu isan baifuwen tur hibow hit hio.
58 —Ji̱n kjinuꞌya_ri̱ nga kitsu xutabi: “An sikixuya=ña̱ ningubi xi tu xuta kitsinda, ꞌba ján nixtjin skjenitjen ngañaa̱ jngu xi bi xuta tsinda.”
58 “Aki eo anowar, ‘Sabuw umahimaim Tafaror Bar hiwowowab ayu boro anataraboun nare naatu veya tounu ufunamaim boro ana wowab maiye, men sabuw umahimaim hiwowowab na’atube.’”
59 Tunga ninga ꞌba= tsaꞌen kjimangusun enre.
59 Baise hai tur hio men ta sisinafumaim hi’o’omih.
60 ꞌBa kio naꞌmi titjun tsisetjen ngamasenre ngatsiꞌi, ꞌba tsiningiyare Jesús:
60 Imaibo Firis Gagamin misir sabuw nahimaim bat Jesu ibatiy, “Orot hairi sif hirurubon inowar naatu boro hai tur wan inay ai en?”
61 Tunga Jesús xiu tsikꞌejña, ꞌba nijnguú en kitsingojo. ꞌBa naꞌmi titjun tsiningiya nganire:
61 Baise Jesu men kafa’imo tur ta eomih, Firis Gagamin ibanak ibatiy maiye, “O i Roubininayan God Baigegewasinayan Natun?”
62 ꞌBa Jesús kitsingojo:
62 Jesu iya’afut eo, “Ayu i Natun, naatu kwa etei boro Orot Natun God fairin uman asukwafune namare rofom wanawanan nanan kwana’itin!”
63 ꞌBa kio naꞌmi titjun ꞌejnda najñure tuxi kjiꞌyanire nga ꞌñu chꞌo kisꞌere inimare, ꞌba kitsu:
63 Naatu Firis Gagamin iti tur nonowar ana faifuw bow seb naatu eo, “Aki men akokok sif rubonayah!
64 Je kjinuꞌyo nga chꞌo kitsu ngatꞌa tseꞌe Naꞌenchana xutabi; ¿jó mixun?
64 Baigigimen tur eo kwanowar, mi’itube kwanotanot?” Etei’imak hio, “I bowabow kakafin sinaf naatu i boro namorob?”
65 ꞌBa yakꞌa nchjabiu ꞌetutsꞌinre nga ꞌetiajunre Jesús, ꞌba ꞌeꞌmo nkjain ꞌba yeꞌere.
65 Sabuw afa Jesu yumatan hikwaitututur naatu matan faifuwamaim hisum hirab hio, “Kuo anowar yait o rabi?” Ma’utenayah auman rebareban hifafar.
66 ꞌBa nga Pedro tijña ngi niꞌyo, jaꞌe jngu chjun chuꞌndare naꞌmi titjun;
66 Peter ufun bar meraraka ma’am basit Firis Gagamin ana akirwairafin babitai na sisibinamaim tit,
67 ꞌba kionga chjunbiu tsabe Pedro nga tꞌa ndiꞌu tijña nga titsiꞌisure yojore, kitsure nga kiskutsejenꞌa:
67 Naatu Peter ma wairaf rarar babitai bat itin kikin naatu eo, “O auman Jesu airi Nazarethane kwana.”
68 Tunga Pedro ꞌeꞌmotaꞌen yojore, nga kitsu:
68 Baise Peter youb, “Ayu men aso’ob o abitur ku’o.” Basit i bar merar ana etawan gagamin ufunane tit, naatu kokorere eo.
69 ꞌBa chjun chuꞌndabiu tsabe ngani Pedro ꞌba ꞌetutsꞌinre nga yeꞌere nijmi xuta xi yakꞌa:
69 Akir babitai Peter itin maiye, naatu nati’imaim sabuw hibatabat tur ta’imon hai tur eowen, “Iti orot i Jesu ana bai’ufununayan ta!”
70 Tunga Pedro nde ꞌeꞌmotaꞌen ngani yojore. ꞌBa sangutjun, xuta xi tjindu kio nde ꞌba= kitsu nganire:
70 Baise Peter ibanak youb maiye, hima kikimin sabuw bairi hibatabat Peter hiu, “Tur anababatun o i Jesu ana bai’ufununayan orot ta, anayabin o auman i Galilee orot.”
71 ꞌBa ꞌbatsaꞌen Pedro ꞌetutsꞌinre nga chꞌo kitsu, nga kitsikꞌaxki ngatꞌare Naꞌenchana:
71 Peter eobaifaro eo, “Anababatun a tur ao’owen, God baimakiy nitu ayu ana bifufuwen na’at, ayu nati orot men aso’ob!”
72 ꞌBa ndekuini chubabiu kiskiꞌnda ngani xi majóni ndiya chaxicho. ꞌBa kio Pedro jaꞌetsjenre mé= xi jaꞌba je kitsuꞌinre Jesús nga kitsure: “Kionga kje kjiꞌndajín chaxicha xi majóni ndiya, ji je ján ndiya kisji nga bi xutana̱ kuáin.” ꞌBa kionga Pedro jaꞌetsjenre enbi, kiskiꞌnda.
72 Mar ta’imonamo kokorere mar bairou’abin eo, naatu imaibo Peter nuhin taseb Jesu mi’itube eo not, “Kokorere mar rou’ab nao ana veya o boro mar tounu ayu inayoubu.” Naatu Peter busuruf rerey.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.