Lucas 22
El Nuevo Testamento Mazateco de Ayautla (VMYNT) vs AAI
1 ꞌBa je matiña sꞌi pascua, kionga xuta judío kjine niñuxtila xi tsajainre naꞌyu san.
1 Faraw Wanawanan Yeast en ana hiyuw wabin Tar Nowaten aa isan ana veya i na kabom.
2 ꞌBa xi ngakure naꞌmiu ꞌba ko chjine kjuatexuma inyamangisjai ndiya jótsaꞌen ku̱an sikꞌen Jesús, ngatꞌa tsakjunke xutankjiun.
2 Naatu nati ana veya’amaim firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah wa’iwa’iramaim ef hinunuwet mi’itube Jesu hitab hitarab tamorob isan, anayabin bebeyanamaim sinafumih sabuw hibiruwih.
3 ꞌBa chanayi Satanás jaꞌasꞌenjin inimare Judas xi ꞌba nde Iscariote ꞌmi, jngu xi tejó xutare Jesús.
3 Nati ana veya’amaim, Jesu ana bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot Judas wabin ta Iscariot Satan dogoron wanawanan run.
4 ꞌBa kui kikun xi ngakure naꞌmiu ko xi ngakure chasoldadu xi tsikuenda ningu, ꞌba jonijmiko nchjabiu ngatꞌare jótsaꞌen ku̱an singantsjare Jesús.
4 Basit na firis ukwarih naatu Tafaror Bar ma’utenayah hai orot ukwarih biyah tit, Jesu mi’itube nab nabitih isan bairi hiyakitifuw.
5 ꞌBa nchjabiu kuatsjare ꞌba ꞌendako Judas nga sjare ton.
5 Naatu orot ukwarih hiyasisir Judas kabay baitinin isan hio’matan.
6 ꞌBa Judas kuakjainre ꞌba ꞌetutsꞌinre nga tsangisjai mé= fa chu̱ba̱ xi ngisa nda nga singantsja Jesús kionga bi skue xutankjiun.
6 Judas ibasit naatu ef ana gewasin wa’iwa’iramaim nuwet, mi’itube Jesu tab tabitih, sabuw men hitaso’ob.
7 ꞌBa je jaꞌe nixtjin nga xuta judío kjine niñuxtila xi tsajainre naꞌyu san, ꞌba nga tsikꞌen chutsanga tseꞌe sꞌi pascua.
7 Faraw Wanawanan Yeast en hiyuw ana veya natit, nati ana veya’amaim i Tar Nowaten isan sheep natunatuh lamb terouw sibor teya’aya.
8 ꞌBa Jesús kitsikasen Pedro ko Juan, ꞌba kitsure:
8 Imih Peter, John hairi Jesu eobaimanih iyafarih eo, “Kwanan Tar Nowaten ana hiyuw kwanabogaigiwas tanaa.”
9 ꞌBa nchjabiu tsiningiyare:
9 Hibatiy hio, “Menamaim kukokok boro ana bogaigiwas?”
10 ꞌBa Jesús kitsure:
10 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem kwanatitit auman orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nanan bairi kwanitar, naatu kwani’ufunun bairi kwanan bar erurumaim kwanarun.
11 ꞌba ꞌbi tꞌin_ru xi naire niꞌyo: “Maestru tsuri: ¿Ñáre ngaꞌndeñu nga kuakjenkua̱ xutana̱ kionga kuechji jñii̱ sꞌi pascua?”
11 Naatu bar matuwan orot kwanibatiy, ‘Bai’obaiyenayan,’ o isa iti na’atube eo. ‘Ayu au bai’ufununayah bairi nanawan bar awan menatan boro imaim Tar Nowaten ana bay anaa?’
12 ꞌBa kio kui kuakunu jngu ngaꞌnde teya xi je tijñanda ꞌba xi ngankꞌare niꞌyo tijña. Kio tꞌendo xi xina.
12 Naatu i boro bar awan gagamin yate tafan ni’obaiyi kwana’itin, nati’imaim sawar etei hirereb hiyabuna inu’in, imaim kwanabogaigiwas.”
13 ꞌBa xutare kiji ꞌba ꞌba fa tsaꞌen kuasjaire jotsaꞌen jaꞌba je kitsure Jesús. ꞌBa kio ꞌenda xi skine jñu sꞌi pascua.
13 Orot rou’ab hitit hinan sawar etei Jesu eo na’atube hi’itah, basit Tar Nowaten hiyuw hibogaigiwas.
14 ꞌBa kionga je echu chu̱ba̱ nga kuakjen, Jesús ko apóstoles tsikꞌendutꞌa yamixo.
14 Bay aa isan ana veya tit, naatu Jesu ana tur abarayah bairi bay aa ana efanamaim himare.
15 ꞌBa Jesús kitsure:
15 Baise iuwih eo, “Ayu akokok kwanekwan iti Tar Nowaten ana bay kwa bairit tanaa, imaibo ani’akir biyau nababan.
16 Ngatꞌa ꞌba xin_nuu̱ nga bi nde skineña̱ xi tseꞌe sꞌi pascua ꞌnda nga̱ ku̱ajngu jó tsunire sꞌiu ña batexuma Naꞌenchana.
16 Anayabin a tur ao’owen, ayu i boro men kafa’imo iti bay anaa maiye, ana veya’amaim iti sawar yabin anababatun niturobe God ana aiwob wanawananamaim.”
17 ꞌBa ꞌbatsaꞌen kiskjebe chutsinbiu ꞌba kionga je kitsjare kjuanda Naꞌenchana, kitsu:
17 Imaibo Jesu kerowas bai, God ana merar yi, naatu ana bai’ufununayah itih eo, “Kerowas iti kwabai etei’imak kwafaram kwatom.
18 Ngatꞌa xin_nuu̱ nga bi nde binu kꞌuiña̱ kaꞌnda nixtjin nga kuatexuma Naꞌenchana.
18 A tur ao’owen, veya iti boun ebubusuruf ayu iti wine boro men anatom, ayu boro iti na’atube ana ma nan God ana aiwob nan natit.”
19 ꞌBa jaskan kiskjebe niñuxtilo ꞌba kionga je kitsjare kjuanda Naꞌenchana, kitsijoya ꞌba kitsjare xutare, nga titsu:
19 Naatu rafiy bai God ana merar yi sawar, imasib ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyou, kwa abit, iti na’atube kwanasinaf saise imaim ayu kwananuhu.”
20 ꞌBa kionga je tsakjen, ꞌba nde kiskjebe chutsinbiu, nga titsu:
20 Naatu kerowas isan i na’atube sinaf, bay hi’aa ufunamaim bai itih eo. “Iti kerowas i God ana Obaibasit Boubun ayu au rara’amaim ibour kwa etei isa ebisuwai.
21 ’Tunga ngandaꞌe, xuta xi singantsjana̱ ꞌba nde tijñatꞌakona̱ yamixabi.
21 Baise kwanaso’ob orot yait ayu morobomih babau eo, i iti gemamaim airi ama’am.
22 Ngatꞌa ꞌba= ku̱anre Kiꞌndire Xuta xiꞌiun jotsaꞌen kisꞌenda ngatꞌare kui, tunga ¡nimaxuni xuta xi singantsja kui! —kitsu Jesús.
22 Orot Natun i boro namorob God isan yayakitifuw na’atube, baise orot yait baban eo emomorob i boro baimakiy gagamin na’in nab.”
23 ꞌBa ꞌbatsaꞌen xutare ꞌetutsꞌinre nga tsiningiyare xinkjin ꞌyá= xi singantsja.
23 Basit bai’ufununayah taiyuwi hibabatiyih hio, “Iti kou’ay wanawanamaim o yait iti na’atube sinafumih iyakitifuw ima kunotanot?”
24 ꞌBa kio xutare josiko xinkjin ngatꞌare ꞌyá= xi ngisa tjun tijña ngajinre.
24 Bai’ufununayah taiyuwih wanawanahimaim gamin matar hai kokok hitaso’ob yait i orot gagamin.
25 Tunga Jesús kitsure:
25 Jesu iuwih eo, “Tafaram wanawanan Eteni Sabuw hai aiwob ana sabuw kaifih isan i hai fair ema’am imih sabuw tekakaifih, naatu sabuw iyab onowaten hibai sabuw tebobonawiyih, i tekokok wabih nara’at Bonawiyenayah hinarouw.
26 Tunga ngajinnu bi ꞌba ku̱an. Tusa xi ngisa tjun tijña ngajinnu ngatatsaꞌen yojore joni tsa kui xi ngisa kiꞌndi. ꞌBa xi batexuma ngatatsaꞌen yojore joni tsa kui xi chuꞌndare xi yakꞌa.
26 Baise kwa wanawanamaim i men na’atube nama, o yait orot gagamin mataramih taiyuw inayare inikek, naatu o yait bonawiyenayan mataramih taituwa isah ini’akir inabow.
27 Ngu, ¿ꞌyá= xi ngisa tjun tijña? ¿A xi ꞌbejñatꞌa yamixo nga kjine=, asa chuꞌnda xi ꞌbeya xichine=? ¿A bi tsa xi ꞌbejñatꞌa yamixo? Tunga an tejñajin_nuu̱ joni chuꞌndanu.
27 Yait i orot gagamin, orot bay aayan o orot bay semorayan? Orot mare ma bay eaau i turobe orot gagamin. Baise ayu kwa wanawanamaim i akir wairafin na’atube ama kwa isa abowabow.
28 ’Jun bi kjinikumanuu̱ kionga kichutꞌayakona̱.
28 Au routobon fokarih wanawananamaim men kwaihamiyu, baise sisibu’umaim mar etei bairi tama’am.
29 Kui kjua sjani_nuu̱ kjuaꞌñu nga kuatexumo, jotsaꞌen kitsjana̱ Naꞌenna̱,
29 Tamai aiwob ana fair itu abi’aiwob na’atube nati fair ta’imon kwa abit kwani’aiwob
30 tuxi sinchjañu ꞌba sꞌiuñu tꞌa yamixana̱ ña kuatexumaa̱, ꞌba kuetsubasun yaxile ña siꞌan_ru kjua ntjere xuta Israel xi tejó kaꞌa mani.
30 Kwa boro au aiwob wanawananamaim kwanaa, kwanatom yasisir kwanab, aiwob hai ura ma’ama’amaim kwanamare Israel sabuw hai big etei 12 kwanakaifih.”
31 ꞌBa Jesús kitsu:
31 Jesu eo, “Simon, Simon! Satan i baibasit God biyanane bai, kwa routobon nit nakubaituturimih. Orot masaw bowayan ana rice erab erububunai ani’aanin nabin eyai, naatu kanabin nabin eya’iyai na’atube.
32 Tunga an je ꞌetsa_ra̱ Naꞌenchana ngatꞌa tsiji, tuxi bi sichajani kjuamakjainri. ꞌBa kionga kjuaꞌe ngani ngixkua̱n, tisekue ntsꞌé tuxi kixi kuinyantsjaini.
32 Baise Simon, ayu o isa ayoyoyoban, saise a baitumatum men nara’iy, naatu ayu isou inamamatabir ana veya, taituwa koufair initih hinabatkikin.”
33 ꞌBa Simón kitsure:
33 Baise Peter iya’afut eo, “Regah ayu airit na dibur run naatu na morob isan abobuna ama’am.”
34 ꞌBa Jesús kitsure:
34 Jesu eo, “Peter, boun gugumin o boro mar tounu inayoub inao, ‘Ayu orot nati men aso’ob,’ i ufunamaim kokorere boro nao inanowar.”
35 ꞌBa saꞌe tsiningiyare xutare:
35 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih eo, “Kwanotanot ayu ai yuni aur kaukut, hafoy naatu a baibiyon en kwatit kwanan ana veya’amaim, sawar afa isah kwaiyababan.” Hiya’afut hio,
36 ꞌBa Jesús kitsu nganire:
36 Jesu iuwih eo, “Baise a tur ao’owen, o yait aur kaukut, o hafoy ema’am inab, naatu o yait aur kaiy en, a biya baibiyon inab inan hinatubun naatu kabay inab kaiy inatubun uma inisinfafar.
37 Ngu ꞌba xin_nuu̱, nga tjinnere nga kꞌuetjusun enbi xi kuaꞌindutꞌa enre Naꞌenchana ngatꞌa tsaꞌan: “ꞌBa kui xi ꞌba nde kisꞌexkijinre xuta chꞌokun.” Ngatꞌa ngayéje xi kuaꞌindutꞌa ngatꞌana̱ tjinnere nga kꞌuetjusun.
37 Anayabin a tur ao’owen, Buk Atamaninamaim iti na’atube hio hikirum, ‘Hi’i’itin i bainowan mowanabe,’ naatu nati tur i ayu isou hikirum, naatu boro anasinaf nan yabin namatar’’”
38 ꞌBa nchjabiu kitsure:
38 Bai’ufununayah hio, “Regah kaiy rou’ab iti abobotanen kui’itan.” Jesu iyafutih eo, “Nati ana fofonin.”
39 ꞌBa saꞌe Jesús ꞌetju ꞌba kiji tjenngi Ya Olivo jotsaꞌen ntsjai. ꞌBa nde xutare kitjenngi ngayeje.
39 Jesu ana bai’ufununayah bairi matan fufur tisisinaf na’atube Jerusalem hihamiy hiyen hin Olive Oyawemaim hitit.
40 ꞌBa kionga je echu kio, Jesús kitsure:
40 Jesu na nati efanamaim titit ana veya, basit ana bai’ufununayan iuwih eo, “Kwanayoyoban saise routobon nanan boro kwanarukouw.”
41 ꞌBa kitsikjintꞌare jo kjiꞌi ma chanikjaꞌa jngu ndiojo. ꞌBa kio tsakasenkunchꞌin ꞌba jako Naꞌenchana,
41 Imaibo in fotafot wan ana fofonin na’atube, sun yowen yoyoban
42 ꞌba kitsure:
42 eo, “Tamai inakokok na’at, basit iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok, baise abisa o kukokok na’atube namatar.”
43 ꞌBa kuatsejen jngu ankje xi jendibajenni ngankꞌaa nga jaꞌetsjare ngaꞌñu.
43 — ausente —
44 ꞌBa kionga ne tse kjuanima tifaꞌaxtiu Jesús, ngisa ꞌñu jako Naꞌenchana, ꞌba nandubare tsixu tꞌanangiu joni tinre jin xi tsiña.
44 — ausente —
45 ꞌBa kionga je jetꞌare nga tifako Naꞌenchana, tsisetjen ꞌba jendiba ngani ña tjindu xutare. ꞌBa kjiyufe nga echu ngatꞌa je kitsikjejndare kjuabo.
45 Yoyoban sawar misir inan, ana bai’ufununayah matah fot hi’inu’in itih, hai yababan ra’at kwanekwan easbunih hi’inu’in.
46 ꞌBa Jesús kitsure:
46 Iuwih eo, “Aisim kwa’inu’in? Kwamisir kwayoyoban saise men routobon kwanab.”
47 ꞌBa yejerañu tinchja Jesús, nkjin xuta jaꞌe. ꞌBa Judas xi jngu xutare Jesús xi tejó tjentitjunre xutankjinbiu. Kui kitsitiñatꞌare Jesús ꞌba ꞌendsuꞌa.
47 Jesu iti na’atube bat eo auman, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta wabin Judas sabuw rou’ay gagamin na’in nawiyih hina hitit. Naatu Judas mutufor in Jesu biyan tit bai mamay. Judas baiyowayah naatu Jews bairi hina Jesu emamamay|alt="Judas kissing Jesus; with soldiers and Jews" src="cn01812B.tif" size="col" loc="Luk 22.47" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="22.47-48"
48 ꞌBa Jesús kitsure:
48 Baise Jesu iu, “Judas o iti mamayenamaim Orot Natun ibai rakit sabuw kubitih?”
49 ꞌBa kionga xutare xi inyandaire Jesús tsabe mé= xi tjima, tsiningiyare:
49 Bai’ufununayah bairi hibatabat Jesu isan abisa mamatar hi’itin, basit hibatiy, “Regah karam boro kaiyomaim bairi aniyow?”
50 ꞌBa jngu xutare xi sꞌejña kio yajare chuꞌndare naꞌmi titjun, ꞌba tsatetꞌa ñojon kixi.
50 Naatu ana bai’ufununayah orot ta ana kaiy bora’ah, Firis Gagamin ana akir wairafin ta tainin asukwafune buru’um.
51 Tunga Jesús kitsu:
51 Baise Jesu eo, “Men inasinaf maiye kunutanub!” Naatu Jesu orot tainin butubun efanin matar maiye.
52 ꞌBa saꞌe Jesús jako xi ngakure naꞌmiu ko xi ngakure chasoldadure ningu ꞌba ko nchja chingare naxinando xi jaꞌetsuba, ꞌba kitsure:
52 Imaibo Jesu firis ukwarih, Tafaror Bar ana firis ukwarin, furisiman, naatu regaregah ai’in Jesu bain fatuminamih hinan iuwih eo, “Kwa iti kaiy, kefat yuwu rabu’umih kwabow kwanan ana itinin i ayu orot kakafu bainowan na’atube?
53 Nyujun nyujun tsakatejñajinntsjai_nuu̱ nga yakuya ña ma ndetsinre ningu, ꞌba niñajanni kjindubanuu̱. Tunga tsojon horabi, kionga xi jñu batexuma.
53 Ayu mar etei Tafaror Bar gagamin wanawanan bairit tama’am, men kwakok boro imaim ayu kwatafatumu? Baise iti boun i kwa a veya, imih abisa kwakokok na’atube kwasinaf. Anayabin gugumin ana orot ebobonawiyi.”
54 ꞌBa saꞌe nchjabiu kitsuba Jesús ꞌba kiko ndaba naꞌmi titjun. ꞌBa Pedro kjin tjenngire.
54 Jesu hibai hifatum hibai hin Firis Gagamin ana bar hitit, naatu Peter nabineika bat i’uf nunih bairi hin hitit.
55 ꞌBa ngamasenre ngandetsin niꞌyabiu nchjabiu ꞌetse ndiꞌi ꞌba tsikꞌendundaire, ꞌba Pedro ꞌba nde tsikꞌejñajinre ngayeje.
55 Wairaf merar yan foun hi’asir himare hima rararih, Peter na wanawanah mare bairi hima rararih,
56 ꞌBa kio jngu chjun chuꞌnda tsabe kui nga tijñatꞌa ndiꞌu, ꞌba nda kiskutsejenꞌa, ꞌba kitsu:
56 basit akir wairafin babitai ta nuw Peter ma wairaf rarar itin, naatu matan kubar itinbunai sawar imaibo eo, “Iti orot auman i Jesu hairi hima hireremor.”
57 Tunga Pedro ꞌeꞌmotaꞌen yojore nga kitsu:
57 Baise Peter yaub eo, “Babitai, ayu nati orot i men kafa’i aso’ob.”
58 ꞌBa sangutjun, ngijngu xuta tsabe ngani, ꞌba kitsure:
58 Hima kafa’imo, orot ta itin maiye eo, “O i ni’i orot ana bai’ufununayan ta.” Baise Peter iya’afut eo, “Aro, ayu men nati orot ana bai’ufununayan ta’amih.”
59 ꞌBaru tsa jngu hora jaskan ngani, ngijngu xuta ꞌñu si kitsu:
59 Hima one hour na’atube sawar, basit orot tabo iban eo maiye “Tur anababatun iti orot i Galilee matuwan Jesu hairi hima hireremor men kasikasiy ta’amih.”
60 Tunga Pedro kitsu ngani:
60 Baise Peter orot iya’afut eo, “Aro ayu men kafa’i aso’ob o abisa kuo.” Iti na’at eo auman kokorere eo.
61 ꞌBa ꞌbatsaꞌen Naꞌenna Jesucristo kitsikuꞌbe ꞌba kiskutsejenꞌa Pedro, ꞌba kio Pedro jaꞌetsjenre en xi jaꞌba je kitsure: “Kionga kje kjiꞌndajín chaxicha nixtjin ngandaꞌe, ji je ján ndiya kisji nga bi xutana̱ kuáin.”
61 Regah tatabir mutufor nuw Peter itin, naatu Regah abisa eo i not, “Boun gugumin o boro mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro nao.”
62 ꞌBa saꞌe Pedro ꞌetju ngaꞌndebiu, ꞌba ꞌñu kiskiꞌnda.
62 Basit Peter misir tit in ufun re rerey i gagagamat.
63 ꞌBa xi inyatsikuenda Jesús inyabejnuke ꞌba inyabajare.
63 Orot afa Jesu hima’uh hima’am himisir faifuw ta hibai matan hisum,
64 ꞌBa ꞌeꞌmo tuxkun, ꞌba miningiyare:
64 imaibo hi’i’iyab naatu hiborabirab hio, “Kuo anowar, yait o rabi?”
65 ꞌBa kitsure nkjin kuya en chꞌotsu.
65 Naatu tur kakafih moumurih maiyow hiu kwanikwaniy hi’i’iyab.
66 ꞌBa kionga je kisꞌe isen, kuañajan nchja chingare naxinando ko xi ngakure naꞌmiu ꞌba ko chjine kjuatexuma, ꞌba kiko Jesús ña mañajan ngatsiꞌi xutaxa judío. ꞌBa kio tsiningiyare:
66 Mar sibisib auman sabuw hai regaregah ai’in, firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah etei hiru’ay hita’imon, imaibo Jesu hinawiy hina Kaniser nahimaim bat
67 —ꞌBa tꞌinnii̱, ¿a ji= ni xi Cristo?
67 naatu hibatiy, “Kuo anowar o i Keriso?” Jesu iyafutih eo, “A tur ana’owen boro men kwanitutumu’umih,
68 ꞌBa tsa skuiningiya_nuu̱, bi singojonuu̱ ninga bi kjuinuntjinnuu̱.
68 naatu ana bibatiyi auman boro men kwaniyafutu’umih.
69 Tunga baꞌanire ngandaꞌe Kiꞌndire Xuta xiꞌiun kꞌuejña ngate kixire Naꞌenchana xi ꞌñu tse kjuaꞌñu tjinre.
69 Baise mar enan Orot Natun boro God fairin uman asukwafune namare nama’am kwana’itin.”
70 ꞌBa saꞌe ngatsiꞌi tsiningiyare:
70 Naatu etei’imak hibatiy hio, “Bo o God Natun?” Jesu iyafutih eo, “Ayu God Natun kwarouw kwao i tur anababatun kwao.”
71 ꞌBa meni nchjabiu kitsu:
71 Imaibo sabuw hio, “Men takokok koubuna’ayah sabuw afa tanabow, anayabin tur awanamaim titit i tainitamaim tanowar!”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 22, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.