João 7
El Nuevo Testamento Mazateco de Ayautla (VMYNT) vs AAI
1 ꞌBa jaskan Jesús tsuꞌba nangi Galilea. Bi kuamejénre nga tsakꞌajme tsejen nangi Judea, ngatꞌa xuta judío xi tjindu kio tsangisjai ndiya jótsaꞌen sikꞌenni kui.
1 Nati ufunamaim Jesu Galilee wanawanan run titit remor in, men kok au Judea tan anayabin Jew hai ukwarih hima hikakaif hitarab tamorob isan.
2 Tunga je tjimatiña sꞌi xi ꞌbaxje xuta judío xi sꞌire niꞌya xi tu beni ngisa.
2 Baise Jew sabuw Yagama Sis ana hiyuw aa ana veya i nabiyubin,
3 ꞌBa ꞌbatsaꞌen ꞌbi kitsu ntsꞌe Jesús:
3 Imih Jesu taitin hi’o, “O boro efan iti inihamiy naatu inan Judea inatit, saise a bai’ufununayah bowabow gewasih abistan kusisinaf hina’itin.
4 Ngu tsa jngu xuta mejénre xiaxkun bi ꞌbejñaꞌmo mé= xi tsaꞌen. Kui kjuañu tsa ñeꞌen kjuakun, tusa takutsejen_ri yojori xuta ngasunꞌndebi
4 Anayabin orot yait sabuw etei su’ubin isan boro men wa’iwa’iramaim nabowamih. Baise bebeyanamaim nabow hina’itin. Imih a bowabow bebeyanamaim inabow tafaram tutufin etei ini’obaiyih hina’itin.”
5 —kitsu ntsꞌe, ngatꞌa ni ntsꞌejín kuakjainre ngatꞌare kui.
5 I taiyuwin taitin men hitumitum, imih iti tur hi’o.
6 ꞌBa Jesús kitsure:
6 Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu au veya i men na tit, baise kwa a veya i mar etei bobotawiyen inu’in.
7 Bi ma mastikenu xuta ngasunꞌndebi jun, tunga inyamastike=na̱ an ngatꞌa texinyataꞌenña̱ nga chꞌo tjin mé= xi inyatsaꞌen.
7 Sabuw kwa boro men hinifutuwi, baise ayu boro hinifutuwu, anayabin ayu mar etei sabuw hai kakafih ao’orerereb.
8 Tangiun jun sꞌiu. Tunga an bi kjuia̱, ngatꞌa kje faꞌejín chubana̱
8 Hiyuw isan kwa akis kwanan ayu men bairit tanan, anayabin ayu au veya anababatun i men na tit.”
9 —kitsu Jesús ꞌba tsekꞌejña nangi Galilea.
9 Iti na’atube eo, i Galilee wanawananamaim ma.
10 Tunga kionga je kiji ntsꞌe Jesús, ꞌbatsaꞌen kui kiji sꞌiu ngayeje. Tunga bi kiji tsejen, tu kiji ꞌmo.
10 Taitin hiyuw isan hiyen hinan, i auman ufuh yen in, men bebeyanamaim in baise i wa’iwa’iramaim in.
11 ꞌBa xuta judío tsangisjai Jesús ngajin sꞌiu, ꞌba kitsu:
11 Nati hiyuw wanawanan Jew hai ukwarih Jesu isan hinuwet sabuw hibabatiyih, “Iti orot menamaim ema’am?”
12 ꞌBa ngatsiꞌi xutankjiun inyafo nijmi ngatꞌare Jesús. Tjin yakꞌa xi tsu: “Kui jngu= xuta xi nda xuta.” ꞌBa tjin yakꞌa xi kitsu: “Junjun. Kui jngu= xuta xi ꞌbonachare xuta.”
12 Sabuw wanawanahimaim baitarsibesib busuruf ra’at. Sabuw afa hi’o, “I orot gewasin,” afa hi’o, “Aiyabin i sabuw ebifufuwih?”
13 Tunga xutankjiun bi kuán kinchja tsejen ngatꞌare Jesús, ngatꞌa tsankjunke xuta judío.
13 Baise men yait ta boro fanan aumetawat isan hitao, anayabin Jew ukwarih isah hibir.
14 Kionga je masen tjen sꞌiu, Jesús jaꞌasꞌen ña ma ndetsinre ningu ꞌba yakuya.
14 Hiyuw hi’aa na biyanfoun, Jesu na Tafaror Bar run naatu bai’obaiyen busuruf.
15 ꞌBa xuta judío tu ꞌba= kuánre ꞌba kitsure xinkjin:
15 Jew hai ukwarih hifofofor men kafai ta naatu hi’o, “Iti orot menamaim kirum iti so’ob bai?”
16 ꞌBa Jesús kitsure:
16 Imaibo Jesu iyafutih eo, “Bai’obaiyen ayu abi’obaiyi i men ayu nowau, baise God ayu biyafaru i nowan.
17 Tsa tjin xi mejénre saꞌen jotsaꞌen mejénre xi kitsikasenna̱, kui= xi skue ñá ndibani en xi tebakuyaa̱, tsa tseꞌe Naꞌenchana asa tu kuenda tsaꞌan tenchjaa̱.
17 O Yait ta God anakok kusisinaf boro inaso’ob ayu au bai’obaiyen i Godane enan, ai ayu taiyuwu au fairamaim ao’o.
18 Jngu xuta xi tu kuenda tseꞌe nchja, kui= xi mejénre nga xiakun. Tunga xi mejénre nga xiakun xi kitsikasen, kui= xi nchjakixi ꞌba tumé ma chaninejere.
18 Yait taiyuwin ana fairamaim eo’o, i taiyuwin ana gewasin bain isan enunuwih, baise orot yait God ayu iyafaru anan ana gewasin enunuwih nati orot i turobe, i wanawananamaim men baifuwen ema’am.
19 ’¿A bi Moisés xi kitsjanu kjuatexumo? Tunga nijngujín jun tenikꞌetjusun kjuatexumo. ¿Ánñu mejénninu sikꞌennuu̱? —kitsu Jesús.
19 Moses ofafar kwa it ai en? Aisim ofafafar men kwabi’ufunun naatu ayu rabu morobomih kwabiwa’an?”
20 ꞌBa xutankjiun kitsingojore:
20 Sabuw hiya’afut hi’o, “O wanawan i demon tema’am. Yait o asabunimih ebiwa’an?”
21 ꞌBa Jesús kitsure:
21 Jesu iya’afutih eo, “Ayu ina’inan ta’imon asinaf kwa’itin naatu kwaifofor men kafaita.
22 Moisés yakuyanu nga sikꞌetjusun mé= xi circuncisión ꞌmi (ninga tsa bi fa Moisés xi ꞌetutsꞌinre kibiu, tusa nchja chinganu xi ꞌejñatutsꞌinnu kibiu.) ꞌBa nikꞌetjusun kibiu ninga tsa nixtjin nga nikjaꞌaya.
22 Moses uwi natunat oro’orot Baiyariri hai veya’amaim hai ar, mo’oh kwa’afuw, nati i men Mosesine na, nati i kwa a’agir wabih gagamihine na. Imih kwa kek oro’orot hai ar mo’oh kwa’a’afuw.
23 ꞌBa ꞌba niko kiꞌndi xiꞌinnu ninga tsa nixtjin nga nikjaꞌaya, tuxi bi kuiyuneñu kjuatexumare Moisés. Nda tjin tsuꞌba. Tunga tsa ꞌba ñoꞌon, ¿ánñu temastichaninuu̱ nga nixtjin nga nikjaꞌaya kitsindakjia̱n ngayéje yojore jngu xuta?
23 Kwa Baiyarir ana veya’amaim kek orot ana ar mo’on kwana’a’afuw nati Moses ana ofafar i men kwa’a’astu’ub, aisimamih ayu Baiyarir Ana Veya orot biyan tutufin abiyawas isan kwa ya esoso’ar?
24 Bi ñoꞌon kjua tu ngatꞌare jotsaꞌen matsejen mé= xi tsaꞌen xuta. Tusa ko kjuakixi tiꞌon kjua.
24 Men ufun ana’itininamaim sabuw kwanibabatiyih, baise a baibabatiyen i turobe’emaim kwanibatiyih.”
25 ꞌBa ꞌbatsaꞌen yakꞌa xuta xi Jerusalén tseꞌe ꞌbi kitsure xinkjin:
25 Nati isan Jerusalem sabuw afa hibusuruf hibatebat hi’o, “Orotoban iti i boun rabin morobomih ana ef tenunuwet?
26 Ngu chutsijon. Tsja tsaꞌen tinchja tsejen ꞌba tumé inyatsure. ¿A je kuankjinre xutaxo nga kui fa ni xi Cristo?
26 Kwa’itin iban iti bebeyanamaim eo’o, naatu i men tur ta isan te’eo’omih. Kwa kwanotanot sabuw ukwarihiban hiso’ob gewas iti orot i turobe Rourubinen?
27 Tunga ꞌyaña ñá ndibani xutabi. Kionga kjuaꞌe xi Cristo, tuꞌyá skue ñá kjuaꞌeni.
27 Baise iti orot menane nan i aki aso’ob; Rourubinen nanan anamaramaim boro men yait ta naso’ob i menane na.”
28 ꞌBa ꞌbatsaꞌen ꞌñu kinchja Jesús nga yakuya ña ma ndetsinre ningu ꞌba kitsu:
28 Imaibo Jesu Tafaror bar wanawanan ma bi’obaibiyih fanan aumetawat na’in eo, “Turobe ayu kwa kwaso’ob, naatu menane anan kwa kwaso’ob? Ayu iti anan i men taiyuwu au kok ana, baise turobe ana God ayu iyunu ana. Nati orot kwa men kwaso’ob
29 Tunga an ꞌbe=ña̱. Ngatꞌa kio= jendibaña̱ ña tijña, ꞌba kui= xi kitsikasenna̱.
29 ayu asu’ub, anayabin ayu ine ana naatu i iyunu ana.”
30 ꞌBa ꞌbatsaꞌen nchjabiu kuamejénre nga kueꞌñu, tunga niꞌyá kitsuba, ngatꞌa kje faꞌejín chubare.
30 Nati’imaim sabuw bain fatuminamih hiwa’an, baise men yait ta biyan butubun, anayabin ana veya i men natit.
31 ꞌBa nkjin mani xuta xi inya ngajinre xutankjiun xi kuakjainre ngatꞌare kui ꞌba kitsure xinkjin:
31 Baise rou’ay gagamin wanawanan sabuw moumurin maiyow hitumitum naatu hi’o, “Rourubinen nanan ina’inan fairih moumurihika nasinaf iti orot boro nanatabir.”
32 ꞌBa ꞌbatsaꞌen xuta fariseo kjintꞌe mé= xi inyafo nijmi xutankjiun ngatꞌare Jesús. ꞌBa meni xi ngakure naꞌmi ko xuta fariseo kitsikasen nchja xi tsikuenda ningu, tuxi subani Jesús.
32 Rou’ay wanawanan Jesu sawar sisinaf isan hibitarsibesib Pharisee hinowar. Basit firis gagagamih naatu Pharisee Tafaror Bar ma’utayah hiyafarih hin Jesu bain fatuminamih.
33 ꞌBa Jesús kitsu:
33 Imih Jesu eo, “Ayu boro men manin bairit tanama, naatu anamatabir maiye anan yait iyunu anan biyan anatit.
34 Kuijnyisjainuu̱ tunga bi nde xianinu. Ña kuikatejñaa̱ bi ku̱an kjuechu.
34 Kwa boro ayu kwananuwuhu, baise boro men kwanatita’uru, naatu ayu menamaim anama’am, kwa boro men kwanan.”
35 ꞌBa ꞌbatsaꞌen xuta judío kitsure xinkjin:
35 Jew sabuw taiyuwih hima hi’o, “Iti orot boro menamaim nan nama naatu it men karam tanatita’ur? Ai i boro nan Greek wanawanah ata sabuw hitagey nanabin tema’am imaim nama ni’obaibiyih?
36 ꞌBa: ¿Jó tsunire en xi kinchja nga tsu: “Kuijnyisjainuu̱ tunga bi nde xianinu”, ꞌba: “Ña kuikatejñaa̱ bi ku̱an kjuechu”?
36 Kwa boro ayu isou kwananuwet baise boro men kwanatita’uru naatu ayu menamaim anama’am kwa boro men kwanan? Iti tur eo’o anayabin i abisa?”
37 Nixtjin nga je tifetꞌani̱ sꞌiu, kui xi ꞌñu ꞌbaxje xuta, ꞌba ꞌbatsaꞌen tsakasen nduju Jesús nga ꞌñu kinchja ꞌba kitsu:
37 Hiyuw gagamin hi’aa sasawar ana yomanin, Jesu misir naatu fanan aumetawat na’in eo, “Yait ta sikan namamamah, kwanihamiy nan ayu biyau harew natom!
38 ꞌBa ꞌbi ku̱anre jotsaꞌen kuaꞌindutꞌa enre Naꞌenchana. Xi ku̱akjainre ngatꞌana̱, kui= xi stjujin ngajin yojore ndaje xi tjinre nanda xi tsjare kjuabenichun.
38 Yait ayu inabitutumu na’at kuna biyau harew kutom. Buk Atamaninamaim eo na’atube ‘Harew yawasin boro o wanawananamaim nanunuw.’”
39 ꞌBi kitsu Jesús nga kinchja ngatꞌare Isennixtjintsjere Naꞌenchana xi jaskan sakure xuta xi ku̱akjainre ngatꞌare kui. Ngatꞌa kui nixtjinbiu kje faꞌejín Isennixtjintsjere Naꞌenchana, ngatꞌa Jesús kje sakujínre kjuajere.
39 Iti tur i sabuw iyab Jesu hinibitumitum Anun Kakafiyin hinabaib i isah eo. Iti boun ana veya Anun Kakafiyin i men yait itin bai, anayabin Jesu i men Tamah ana aiwob itinimih.
40 ꞌBa kionga xutankjiun kjintꞌe enbi, ꞌbatsaꞌen jonijmi ngatꞌare Jesús.
40 Rou’ay wanawanan hima tur hinonowar sabuw afa hi’o, “Anababatun iti orot i God ana dinab orot.”
41 ꞌBa yakꞌa kitsu ngani:
41 Afa hi’o, “Iti orot i Rourubinen.” Naatu sabuw afa ibanak hi’o, “Rourubinen ana orot i boro men Galilee’ine nan?
42 ¿A bi ꞌbatsaꞌen kuaꞌindutꞌa enre Naꞌenchana, nga ntjere David kjuaꞌeni xi Cristo ꞌba nga naxinanda Belén kjuaꞌeni, ña nangire David?
42 Buk Atamaninamaim eo Rourubinen i boro aiwob orot David ana rara’ane naatu boro Bethlehem David ana bar meraramaim.”
43 ꞌBa ꞌbatsaꞌen xutankjiun tsakjanya ngatꞌare Jesús.
43 Imih nati kou’ay wanawanan kouseb matar anayabin Jesu isan.
44 ꞌBa tjin xi kuamejénre nga subaꞌñu, tunga niꞌyá ꞌba kitsaꞌen.
44 Sabuw afa hikok hitab hitafatum, baise men yait ta biyan butubun.
45 ꞌBa ꞌbatsaꞌen nchja xi tsikuenda ningu jaꞌe ngani ña tjindu xi ngakure nchja naꞌmi ko xuta fariseo.
45 Imaibo Tafaror bar ma’utenayah himatabir hin firis ukwarih naatu Pharisee biyah hitit naatu firis ukwarih himisir ma’utenayah hibatiyih, “Aisimamih men kwa bai kwana kwatit?”
46 ꞌBa nchjabiu kitsure:
46 Ma’utenayah hiya’afutih hi’o, “Iti orot tur eo’o, i men orot afa te’eo na’atube eomih!”
47 ꞌBa nchja fariseo kitsure:
47 Pharisee hibatiyih, “Kwa kwa’o anananiyan kwa auman ifuwi ebobonawiyi kakaf i?”
48 ¿A tjin tsé ngajinre xutaxo xi makjainre ngatꞌare kui? ꞌBa ¿a tjin tsé ngajinre xuta fariseo xi makjainre ngatꞌare kui ngayeje?
48 “Kwata’itin ukwarih afa o Pharisee orot afa tur hinonowaraban Jesu hitumitum?
49 Tunga ngatꞌare xutankjiun xi bi mankjinre kjuatexumo, kui= xi chꞌokun ngixkun Naꞌenchana.
49 Aiyabin! Iti rou’ay Moses ana ofafar i men ta hiso’ob, imih i God ana orarafen baban tema’am!”
50 ꞌBa ꞌbatsaꞌen Nicodemo, jngu xi ngajinre, xuta fariseo xi jaꞌekun Jesús nga jñu, kinchja ꞌba kitsu:
50 I taiyuwih hai orot ta wabin Nicodemus i wan in Jesu biyan tit,
51 —Jo tsu kjuatexumana, titjun tjinnere nga kuasen ñojon_ra xuta, tuxi xiaña mé= xi kitsaꞌen. ꞌBa jaskan siꞌan_ra kjua —kitsu.
51 Imih i ana kou’ay ibatiyih, “It ata ofafar eo orot anasinaf kakaf i wan tananuwet imaibo tanab tanan ata ofafaramaim tanibabatiy.”
52 ꞌBa nchjabiu kitsure:
52 Hiya’afut hi’o, “Nicodemus o auman i Galilee orot? Baise Buk Atamaninamaim inanunuwet boro men inatita’ur, dinab orot i men Galilee’ine na.”
53 ꞌBa ꞌbatsaꞌen nga jngu jngu kiji ndaba.
53 (Naatu rou’ay hima’am hitarboubun himisir hai bar hai bar hin.)
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.