João 8
NT in Ayautla Mazateco (VMY_WBT) vs AAI
1 ꞌBa ꞌbatsaꞌen Jesús kiji Tjengi Ya Olivo.
1 Imaibo Jesu Olive Oyaw na’at tit yen in.
2 ꞌBa kionga je kisꞌe isen nixtjin nga kuanyujun, jaꞌe ngani ningu. Kio jaꞌekun ne nkjin xuta, ꞌba kio tsikꞌejña nga yakuyare.
2 Maraumanika Jesu matabir maiye Tafaror Bar ana meraramaim bat, sabuw moumurin maiyow hiru’ay hi’arbebera’uh naatu i busuruf ma sabuw i’ubaibiyih.
3 ꞌBa chjine kjuatexuma ko xuta fariseo jaꞌekore jngu chjun xi kjiꞌyare nga kjuachajngi titsaꞌentꞌare xiꞌinre ꞌba kitsikasen masen.
3 Ofafar bai’obaiyenayah naatu Pharisee babin turan aawan hairi hi’inu’in hibai hina hirun. Naatu hi’u kou’ay nahimaim bat.
4 ꞌBa kitsure Jesús: —Maestru, chjunbi kjiꞌyare nga kjuachajngi titsaꞌentꞌare xiꞌinre.
4 Naatu Jesu isan hi’o, “Bai’obaiyenayan, iti babin i turan aawan hairi hi’inu’in atita’ur.
5 ꞌBa ꞌbatsaꞌen kitsiꞌindutꞌa Moisés kjuatexumo nga ko ndiojo kjuinikꞌenkoni xi ꞌba saꞌen. ꞌBa ji nde, ¿jó sji?
5 Ofafaramaim Moses aki iti na’atube eobaiyuni, babin yait ta iti na’atube nasisinaf boro kabayamaim anarab namorob. O a not ta ema’am boro inao.”
6 Tunga tuxi kiskutꞌayako=ni Jesús nga ꞌbi kitsure, ngatꞌa mejénre kuaneje. ꞌBa ꞌbatsaꞌen Jesús yejen tsindi nkjain ꞌba ko najma ntsja kitsiꞌindutꞌa tꞌanangiu.
6 Iti baibat hibai hititit i mi’itube Jesu hitikubibiruw, saise abitur ta’o na’at imaim hitabat ubar hititin isan.
7 ꞌBa ngatꞌa tojo inyaminingiyare nchjabiu, yejennkꞌa ngani nkjain ꞌba kitsure: —Xi tsajainjínre je, kui xi titjun ngateꞌere ndiojo chjunbiu.
7 Hi’u hibibabatiy anamaramaim, Jesu nakwetan tara’ah naatu isah eo, “O yait aur bowabow kakafin men nama’am na’at, o wan kabay kubai babin isan kurouw.”
8 ꞌBa ꞌbatsaꞌen yejen tsindi ngani nkjain ꞌba janda kitsiꞌindutꞌa tꞌanangiu.
8 Naatu i kwafure maiye me yan ma kubebebeyan.
9 ꞌBa kionga kjintꞌe nchjabiu enbiu, nga jngu jngu kiji tsakaꞌanire xi ngisa ꞌñu chinga. ꞌBa ꞌbatsaꞌen tu Jesús ko chjunbiu tsikꞌendujin masenre xutankjiun.
9 Iti tur hinonowar anamaramaim ta’ita’imon hitabartaitit hin, oro’orot atamanih wan hi’iyon hibusuruf hitit. Babin akisinamo hihamiy Jesu nanamaim bat
10 ꞌBa ꞌbatsaꞌen Jesús yejennkꞌa ngani nkjain ꞌba kitsure: —Na, ¿ñá kiji nchjabiu nde? ¿A tuꞌyá nde tibanejeniri nga tsu nga tjinnere nga kjuinikꞌenri?
10 Jesu totofar misir babin itin basit isan eo, “Babin iti sabuw menika hin? Naatu yait ta o isa rouw’ouri ai en?”
11 ꞌBa chjunbiu kitsu: —Junjun, naꞌen. Nijngujín. ꞌBa Jesús kitsure: —Ninga an bi xia̱n nga kuitjaxti kjuanima ngayeje. Tꞌin ngani ꞌba bi nde mijnyije ngisani.
11 Babin eo, “Regah men yait ta ema’am.” Naatu Jesu eo, “Basit gewasin! Ayu auman men karam boro anibatiyi. Kwen, iti boun inabubusuruf bowabow kakafih men inasinaf maiye.”
12 ꞌBa ꞌbatsaꞌen Jesús jako ngani xutankjiun ꞌba kitsure: —An= ña̱ ndiꞌi xi tsitsejenre xuta tseꞌe ngasunꞌndebi. Xi kuetjenngina̱ bi ña jñu chun kuetsuma. Tusa sꞌe̱re ndiꞌi xi sjare kjuabenichun.
12 Jesu sabuw isah eo maiye, “Ayu i tafaram ana marakaw. Yait ayu ebi’ufnunu i boro men guguminamaim naremor, baise i boro yawas ana marakaw nab.”
13 ꞌBa xuta fariseo kitsure: —Tu ngatꞌa tsiji tenikixiya tajngui. Bi chjire en xi tesji.
13 Pharisee Jesu isan hi’o, “Iti tur ku’o’o i o taiyuw isa ku’o’orerereb naatu abistan o ku’o’orerereb i men turobe.”
14 ꞌBa Jesús kitsingojore: —Ninga tsa tu ngatꞌa tsaꞌan tetsikixiyaa̱, tunga chjire en xi tenchjaa̱, ngatꞌa ꞌbe=ña̱ ñá jendibaña̱ ꞌba ñá kjui ngaña̱. Tunga jun bi ꞌyo ñá jendibaña̱ ꞌba bi ꞌyo ñá kjui ngaña̱.
14 Jesu iyafutih eo, “Ayu taiyuwu isou ana’orerereb na’at, ayu ao’orereb i turobe, anayabin ayu aso’ob menane ana naatu menamaim ananan. Baise ayu menane ana naatu menamaim ananan kwa i men kwa so’ob.
15 Jun ñaꞌan=ñu kjua jotsaꞌen tijña ngaꞌe ngasunꞌndebi, tunga an tuꞌyá tsaꞌen_ra̱ kjua.
15 Kwa sabuw hai itininamaim kwa’itih kwabibabatiyih. Ayu men yait ta ana itininamaim aitin abibabatiyimih.
16 ꞌBa tsa tsaꞌaa̱n kjua, kixi tsaꞌaa̱n, ngatꞌa bi tejña tajngua̱. Tusa tijñakona̱ Naꞌen xi kitsikasenna̱.
16 Baise ayu anabibatiyi na’at, ayu au baibatiyen i turobe. Anayabin ayu i men akisu. Ayu Tamai iyunu anan i airi ama’am.
17 ꞌBa kaꞌnda kjuatexumanu ꞌbi= tsaꞌen kuaꞌindutꞌa: “Tsa jó xuta ngusun ma nga nchja, kui enbi xi chjire.”
17 Kwa taiyuw a’ofafaramaim iti na’atube hikirum, anamaramaim sifroubonayan orot rou’ab te’orereb tebibasit nati i turobe.
18 Tu ngatꞌa taꞌan= tetsikixiyaa̱, ꞌba ꞌba=nde Naꞌen xi kitsikasenna̱ titsikixiya ngatꞌana̱ ngayeje —kitsu Jesús.
18 Ayu i orot ta taiyuwu isou ao’orereb; Tamai ayu iyunu anan ayu au sifroubounayan ta.”
19 ꞌBa nchjabiu kitsure: —¿Ñá=ñu tijña Naꞌenri? —Bi ꞌyanuu̱ ninga bi ꞌyo Naꞌenna̱. Tsa ꞌyanuu̱, ꞌba=nde xio Naꞌenna̱ ngayeje —kitsu Jesús.
19 Naatu sabuw hibatiy, “O Tamat i menamaim ema’am?” Jesu iyafutih eo, “Kwa ayu men kwaso’ob na’atube Tamai auman men kwaso’ob. Kwa ayu kwatasusu’ubu na’at Tamai auman boro kwatasu’ub.”
20 ꞌBa kui enbi xi kinchja nga yakuya ndetsinre ningu, ña tijña kaxare ton chje. ꞌBa tuꞌyá kitsuba, ngatꞌa kje faꞌejín chubare.
20 Iti tur i tafaroror bar wanawanan kabay teya’ay ana efan sisibinamaim Jesu ma i’obaibiyih. Men yait ta bai fatumimih, anayabin i ana veya men baimih.
21 ꞌBa ꞌbatsaꞌen Jesús kitsu nganire: —An= kjui=ña̱ ꞌba kuijnyisjainuu̱, tunga ngajinre jenu kueyajiun. Ña kjuia̱ bi ku̱an kjuechu.
21 Jesu ibanak isah eo maiye, “Ayu boro kwa anihamiyi anan, naatu kwa boro ayu isou kwananuwet naatu kwa a kakafih wanawanahimaim boro kwanamorob. Ayu menamaim ananan kwa boro men imaim kwanan.”
22 ꞌBa xuta judío kitsu nganire xinkjin: —¿Ánñu tsuni nga ña kuaje bi ku̱an kjuecha? ¿A titsikjaꞌetsjen nga sikꞌen tajngu yojore?
22 Naatu Jew hai ukwarih hi’o, “I eo, ayu menamaim anan kwa men karam kwanan. Iti eo anayabin i boro taiyuwin na’asabun?”
23 Tunga Jesús kitsure: —Ngindio tsojon, tunga an ngankꞌaa tsaꞌan. Ngasunꞌndebi= nanginu jun, tunga an bi ngasunꞌndebi nangina̱.
23 Baise Jesu eo maiye in, “Kwa i babe ma’ani, Ayu i yate ma’anu. Kwa i tafaram nowan, baise ayu i men tafaram nowan.
24 Kui= kjuañu ꞌba texinni_nuu̱ nga kueyajiun jenu. Tsa bi ku̱akjainnu nga ꞌyá= ña̱ an, kueyajinñu jenu.
24 Ayu ao kwanowaraka, ayu men kwanasu’ubu kwanabitutumu na’at, kwa boro anababatun a kakafih wanawanahimaim kwanamorob. Ayu’uban tur iti ao’o.”
25 ꞌBa xuta judío tsiningiya nganire: —¿ꞌYá=ni ji? ꞌBa Jesús kitsingojore: —Xi je kixin_nuu̱ ꞌndani nga tutsꞌinre.
25 Hibatiy hio, “O i yait?” Jesu iyafutih eo, “Tabubusurufika kwa a tur aowen taremor tana.
26 Tse en tjinna̱ xi ku̱an kuinchjaa̱ ngatꞌanu ꞌba saꞌen_nuu̱ kjua. Tunga xi kitsikasenna̱, kui= xi tjinre kjuakixi. ꞌBa xi kjintꞌia̱ nga kinchja xi kitsikasenna̱, kui= xi texin_ra̱ ngasunꞌndebi.
26 Kwa isa ayu boro tur moumurika anao anibabatiyi. Baise yait ayu iyunu anan i turobe? Naatu abistan i eo anonowar ayu sabuw hai tur ao’owen.”
27 Tunga nchjabiu bi kuankjinre tsa ngatꞌare Naꞌenchana jako kui.
27 Jesu Tamah isan sabuw hai tur eo’eowen naniyan men hibai.
28 Kui kjuañu Jesús kitsu ngisa: —Kionga xjunitjennkꞌo Kiꞌndire Xuta xiꞌiun, kio xio nga ꞌyá= ña̱ an ꞌba nga tumé tsaꞌaa̱n xi tu kuendana̱. Jotsaꞌen yakuyana̱ Naꞌenchana, kui= xi texia̱n.
28 Imih Jesu eo, “Orot Natun kwanabobora’ah anamaramaim, kwa boro kwanaso’ob; Ayu i Yait; naatu ayu men taiyuwu au kokomaim asisinafumih, baise Tamai abistan tur mutufor bi’obaiyu’umaim ao’o.
29 Ngatꞌa xi kitsikasenna̱, kui= xi tijñakona̱. Bi tsikꞌejña tajnguna̱ Naꞌenchana, ngatꞌa tsikꞌetjusun ntsjai=ña̱ mé= xi matsjare.
29 Naatu yait ayu iyunu anan airi ama’am i men ihamiyu, anayabin mar etei i ana kokomaim asisinaf isan ebiyasisir.”
30 ꞌBa kionga ꞌbi titsu Jesús, ne nkjin kuakjainre ngatꞌare kui.
30 Nati eo’omaim sabuw moumurih maiyow hitumitum.
31 ꞌBa ꞌbatsaꞌen Jesús jako xuta judío xi kuakjainre ngatꞌare kui: —Tsa janda sikꞌetjusun enna̱, kjuakixi= nga kuon xutana̱,
31 Imih Jesu Jew sabuw iyab i hibitumatum isah eo, “Ayu au bai’obaiyen kwanabubukikin na’at, kwa i anababatun ayu au bai’ufununayah,
32 ꞌba xiañu mé= xi kjuakixi, ꞌba kjuakixiu sinndainu —kitsure.
32 naatu kwa boro turobe kwanaso’ob naatu turobe boro imaim narufami kwanatit.”
33 ꞌBa nchjabiu kitsure: —Ji̱n ntjere Abraham kuái̱n, ꞌba nisañajanni chuꞌnda mai̱. ¿Jótsaꞌen ꞌbi teꞌminii̱ nga ku̱andai̱?
33 Sabuw hiya’afut hi’o, “Aki Abraham ana a’agir. Naatu aki men yait ta ana akir wairafin. Mi’itube inarufami anatit isan kuo’o?”
34 ꞌBa Jesús kitsu ngani: —Kjuakixi mé= xi texin_nuu̱. Ngatsiꞌi xi inyamajngi je, kui= xi kuán chuꞌndare je.
34 Jesu sabuw isah eo, “Turobe a tur ao’owen, o yait ta bowabow kakafin kukusisinaf i bowabow kakafin ana akir wairafin imatar.
35 Joni jngu chuꞌnda, bi sꞌentsjaire ngaꞌnde ngaya niꞌyo. Tunga kiꞌndire xuta xi tseꞌe niꞌyo, kui= xi sꞌentsjaire ngaꞌnde.
35 Akir wairafin taitin tuwahinah wanawanahimaim i boro namarorore, baise Natun i ana efan wanatowan.
36 ꞌBa ꞌbatsaꞌen, tsa Kiꞌndire Naꞌenchana sinndainu, ku̱andai kjuakixinu.
36 Imih Natun kwa narurufami, kwa i anababatun narufami,
37 ꞌBe=ña̱ nga jun xi ntjere Abraham, tunga mejénnú sikꞌennuu̱, ngatꞌa bi mejénnú faꞌasꞌejinnu enna̱.
37 Ayu aso’ob kwa i Abraham ana a’agir, baise kwa i ef kwanunuwet ayu kwana’asbunu. Anayabin kwa dogor wanawanan, ayu au tur ana efan i men ema’am.
38 An xinña̱ mé= xi yakutsejenna̱ Naꞌenna̱, ꞌba jun ñaꞌan=ñu mé= xi bakuyanu naꞌennu.
38 Ayu Tamai ana taragub wanawanan abistan i’obaiyu ai’itin i a tur ao’owen, naatu kwabo tamat demon hi’o kwanonowar na’at kwasisinaf.”
39 Nchjabiu kitsingojo: —Naꞌenni̱, kui= xi Abraham. ꞌBa Jesús kitsure: —Tsa jun xi kiꞌndire Abraham, ꞌbaru siꞌon jo kitsaꞌen Abraham.
39 Sabuw hiya’afut hi’o, “Abraham i aki tamai.” Jesu eo maiye, “Kwa Abraham natunatun na’at kwa boro i sisinafube kwatasinaf.
40 Tunga ngandaꞌe mejénnú sikꞌennuu̱, ninga tsa texinya_nuu̱ en kjuakixi xi yakuyana̱ Naꞌenchana. Niñajanni ꞌbi kitsaꞌen Abraham.
40 Itinin i iti. God anababatun au tur eowen ao kwanonowar isan kwa a not kwabobaifufun ayu asabunu’umih. Abraham iti na’atube men sinaf.
41 Jun= xi ꞌba ñoꞌon jo kitsaꞌen naꞌennu. ꞌBa nchjabiu kitsu: —Ji̱n bi ngajin kjuachajngi kitsin. Jngututu naꞌen tjinni̱, kui xi Naꞌenchana.
41 Kwa tamatanah mi’itube hisisinaf na’atube kwasisinaf.” Sabuw hiya’afut hi’o, “Aki Tamai i ta’imon God akisinamo, aki i men ometakek aki i natunatun anababatun.”
42 ꞌBa ꞌbatsaꞌen Jesús kitsu nganire: —Tsa Naꞌenchana xi naꞌennu, nimején=ru_nuu̱ jun, ngatꞌa an jendiba=ña̱ ña tijña Naꞌenchana ꞌba ngaꞌe tejñaa̱. Bi ngatꞌa tsaꞌan nga jaꞌaa̱. Kui suba kitsikasenna̱.
42 Jesu sabuw isah eo, “God kwa Tamat na’at ayu boro kwatiyabuwu, anayabin ayu Godane ana naatu boun iti bairit tama’am. Ayu men taiyuwu au kokomaim anamih, baise i ayu iyunu ana.
43 Bi mankjinnu en xi tenchjaa̱, ngatꞌa bi baꞌeꞌndio nga faꞌasꞌenjinnu enna̱.
43 Aisimamih ayu tur ao’o naniyan men kwabaib? Abistan ayu ao men kwananonowar anayabin kwa tain i gugurih.
44 Chanayiu xi naꞌennu ꞌba kui tseꞌe_ru. ꞌBa jun mejénnú siꞌon jotsaꞌen mejénre kui. Xi ꞌndani nga tutsꞌinre kitsikꞌen xuta. Bi basen kixiko xi kjuakixi, ngatꞌa tsajain ngajinre mé= xi kjuakixi. Kionga nchja en ndesu, jo kun kui ꞌba=tsaꞌen nchja, ngatꞌa kui= xi ndesu ꞌba bakuya en ndesu.
44 Kwa i tamat demon mowan natunatun, naatu kwa a kok i tamat esisinafube kwani’ufunun. Aneika i asbunubunuwenayan, i men turobe’emaim batamih, anayabin i wanawanan turobe en. Baifufuwen nati i ana tur, anayabin i baifufuwenayan naatu baifufuwenayah etei tamah.
45 Tunga an texin=ña̱ mé= xi kjuakixi, ꞌba kui= kjua bi makjainninu.
45 Baise ayu tur anababatun ao’o, kwa i men kwabitutumu.
46 ¿A tjin= ngajinnu xi ku̱an kuakutsejen nga tjinna̱ je? Tunga tsa kjuakixi mé= xi texia̱n, ¿ánñu bi makjainninu?
46 O yait ta karam ayu au kakafin inaorerereb? Ayu turobe ana’o na’at, aisim men kwabitutumu?
47 Xi Naꞌenchana tseꞌe, kui= xi basen ñojon en xi tseꞌe Naꞌenchana. Tunga bi Naꞌenchana tseꞌe_ru. Kui= kjuañu bi mejénninu basen ñojon enre kui —kitsu Jesús.
47 Yait Godamaim ema’am naatu ana tur enonowar i i God nowan. Kwa tur men kwanonowar anayabin Kwa i men God nowan.”
48 ꞌBa xuta judío kitsu: —Kjuakixi= mé= xi mixii̱n, nga ji= ni jngu xuta tseꞌe Samaria ꞌba nga tijñajinri isennixtjin xi bi nda.
48 Jew sabuw Jesu hiya’afut hi’o, “Aki’ima turobe ao’o, oma Samaria mowan naatu demon hitounbuburi kuma’am.”
49 ꞌBa ꞌbatsaꞌen Jesús kitsingojore: —Bi isennixtjin xi bi nda tijñajinna̱. Tusa ꞌbekua̱n Naꞌenna̱, tunga jun bi ꞌyakunnuu̱.
49 Jesu iya’afutih eo, “Ayu men demon hitounbuburu ama’am. Ayu Tamai akisinamo akakakafiy, baise kwa ayu men kwakakafiyu.
50 Bi kjuaje temangisjaa̱ ngixkun xuta. Tunga tjin= xi tjimangisjai kjuajena̱, ꞌba kui= xi tsaꞌen kjua.
50 Ayu men taiyuwu wabu bora’ara’ahin isan anunuwet, baise orot ta i ayu isou akisinamo nanuwet naatu i boro ayu nibabatiyu.
51 Kjuakixi= xi xin_nuu̱. Tsa tjin xi sikꞌetjusun enna̱, niñajanni kueya.
51 Tur anababatun au’uwi, yait ayu au tur ebobosiyasiyar boro men namorob.”
52 ꞌBa xuta judío kitsu ngani: —Ngandaꞌe ꞌya=ni nga ji tijñajinri isennixtjin xi bi nda. Ngu Abraham ko nchja chinga profeta jesun. Tunga ji sji nga niñajanni kueya xuta xi sikꞌetjusun enri.
52 Jew sabuw Jesu isan hi’o, “Aki bounabo aso’ob o i demon hitoububuni kuma’am! Abraham morob naatu dinab oro’orot himorob, baise o ku’o’o yait ta ayu au tur nabobosiyasiyar boro men namorob.
53 ¿A ngisa= ꞌñu je ngisai ji nga ko mare Abraham xi xuta chingana xi kꞌen? ꞌBa nde jesun nchja chinga profeta ngayeje. ¿ꞌYá= tema_ri yojori ji?
53 Aki tamai Abraham i morob o men taiyuw inabora’ahi Abraham inanatabir? Naatu God ana dinab auman himorob. O kunotanot o i yait?”
54 ꞌBa Jesús kitsingojore: —Tsa tu an tajngu tetsjara̱ kjuaje yojona̱, tumé chjire kjuajena̱. Tunga xi tibakutsejen kjuajena̱, kui= xi Naꞌenna̱, xi ꞌba nde Naꞌen ꞌmi_ru jun ngayeje.
54 Jesu iya’afutih eo, “Ayu taiyuwu anabobora’ahu na’at ayu au bora’ara’aten anayabin en. Ayu Tamai kwa a God kwarouw kwa’o’o i akisinamo ayu ebobora’ara’ahu.
55 Bi ꞌyaxkun jun kui, tunga an ꞌbexkun=ña̱. Tsa xin_nuu̱ nga bi ꞌbexkua̱n, ꞌba=nde xuta ndesu kuán joni jun. Tunga ꞌbexkun=ña̱ ꞌba tetsikꞌetjusun=ña̱ enre.
55 Kwa i men kafa’imo kwasu’ub, baise ayu asu’ub. Ayu men su’ubin anarouw ana’o na’at, ayu boro baifuwenayan kwa ana karam, baise ayu i asu’ub naatu i ana tur abobosiyasiyar.
56 Tsja kuánre Abraham xi xuta chinganu nga tsabe nga kjuaꞌaa̱. Tsabe ꞌba tsja kuánre.
56 Kwa tamat Abraham ayu au na ana veya nuw i’itin i iyasisir naatu veya na titit isan i kawasa.”
57 ꞌBa xuta judío kitsure: —Ninga kje yachutejín nu tjinri, ¿jótsaꞌen tesji nga je kjiꞌye Abraham?
57 Jew sabuw Jesu isan hi’o, “O a kwamur i men 50 baimih naatu mi’itube Abraham i’itin.”
58 ꞌBa Jesús kitsingojore: —Kjuakixi= xi texin_nuu̱. Kionga kje tsinjín Abraham, jaꞌba je tejñaa̱ an.
58 Jesu iyafutih eo, “Anababatun a tur ao’owen, ayu wan ama’abo Abraham tufuw.”
59 ꞌBa ꞌbatsaꞌen nchjabiu kiskjebe ndiojo, tuxi kueꞌenire ngatꞌa mejénre sikꞌen. Tunga Jesús tsikꞌejñaꞌmo ꞌba ꞌetju ña ma ndetsinre ningu.
59 Nati isan sabuw kabay hi’o’on Tafaror Bar wanawanan hitarabimih baise Jesu sabuw umah aren sorabon ufun tit.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.