Mateus 18

urim (URIM) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Itna wang pa tu watnom a Sisas aroaro wonel pa kulntel atom asentel la, “Mla itna nang wailen itna kuin a tu a Maur Wailen itna wailen ikgalen ipma atuwen pa?”
1 Nati ana maramaim bai’ufununayah hina Jesu biyan hitit hibatiy hio, “Mar ana aiwobomaim yait i orot gagamin?”
2 Ari Sisas akwe warim yek ur pa kul kolti, kil wamparpme aye kaino itna kuin atuwen pa akla la,
2 Jesu kek kikimin eaf na nahimaim bat.
3 ”Kil kupm la aklale, ake kipm plelngen nikgwalpm akipmen pa palng kolen tu warim yekyek a kolkil pipa, Maur Wailen ake antiwe a itna wailen ikgalen ipma akipmen.
3 Imaibo eo, “Anababatun a tur ao’owen, o yait ayawas men inabotabir inan iti kek gidigidih na’atube mar ana aiwobomaim boro men inarun.
4 Melnum a kil arku kil alkil palng kolen tu warim yekyek a kolkil pa, pa kil itna nang wailen itna kuin a tu a Maur Wailen itna wailen ikgalen ipma atuwen.
4 Isan imih orot yait taiyuwin yare iti kek kikiminabe emamatar mar ana aiwobomaim i orot gagamin.
5 Melnum a kil ikgalen tu melnum a arku tulntu palng kolen tu warim yekyek a kolkil pa, pa kil ikgalen kupm.”
5 “Naatu orot yait kek kikimin iti na’atube ayu wabu’umaim ana merar eyiy, i ayu au merar eyiy.
6 “Kol melnum ur ningkail warim yekyek wris ur a kolkil a ukipma kupm ti kil ngko pa, pa wor kol a tu yipo wes wail ur rpmi mengkel, atom ngkit ngkliwel kinar unokg ai.
6 Baise orot yait iti kek kikimin ayu bitutumu eoraraf in bowabow kakafin esisinaf, gewasin nati orot i boro sikan aumor hina’utan taiy yan hinitaiy nare na’atomatom namorob.
7 Woi, arein kipm wrong kin a kipman! Kweikwei wailet a itna kanokg ti ak ningkailepm, atom kipm angko kai paipmpaipm. Ari kweikwei a ak ningkailepm pa am palng kolpa itna pake, ikgake kalpis pa. Pake woi, arein melnum a ningkail melnum ur iye kai ngko pa.
7 “Tafaram i kakafin wanawanan run, imih nati sawaramaim sabuw bonawiyih bowabow kakafin tisisinaf. Sawar kakafih nati na’atube i boro hinamatar, baise orot yait biyanamaim iti sawar temamatar i boro kakafin anababatun nab.
8 Kol wam aki nepm ur a kitn pa rkolngkeitn la kitn la kai ntokg paipmpaipm pa, pa kitn wangket atom ngkli kai ai tukwelkg. Pa wor eng a kitn pa ngkiten wam wompel wris aki nepm wompel wris pa iye itni kolti eng mpa kitn uwi yaprekg watin a Maur Wailen atom ikga kaino rpmi wor yongkyong. Kitn elng nepm wam pa itni yatenen, atom kai anong paipm a wakg atne yongkyong pa, pa paipm.
8 O yait uma o a nabonawiy kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun, saise a uma duboduboh inan ma’ama wanatowan inarun. Men basit a uma hai ubaramaim o biya etei itan wairaf wan itayen ta’arahi.
9 Am kolpake, kol wulmpa wompel ur a kitn pa ak arkolngkeitn la kitn kai ntokg paipmpaipm pa, pa kitn inen ngkli tukwelkg. Kitn ngkiten wulmpa wompel pa uwi yaprekg watin a Maur Wailen pa kaino rpmi wor yongkyong pa pati wor pake. Kitn elng wulmpa pa itni yatenen, atom kai anong paipm a wakg atne pa, pa paipm.
9 Naatu mata nuw kwanekwan kakafin kusisinaf, kukubai kwisaroun. Mata rounawat saise inan ma’ama wanatowan inarun, men basit mata ta’imon ana ubaramaim mata rou’abaka inan wairaf wan inayen na’arahi.
10 Ti mpa wa kipm ikwonilmpen tu warim a kolpa. Mpa wa kipm lala tu pa warim paipm paipm ur kalpmel kolti, pa kalpis. Eng ntei, kupm lanakepm la, tu maur angklin a Maur Wailen ikgalen tu warim a kolpa pa, tu pa antiwe kai itna wulmpa a Yan akupmen kaino kitnong pake.
10 “Abisa kusisinaf i inaso’ob men kek gidigidih inanuw furuwih, a tur ao’owen anayabin kek gidigidih hai tounamatar mar etei maramaim Tamai nan tebatabat.
11 Warim Kipman a Melnum wli la ik uwi tu melnum a kai oror ya paipm pa iye yaper kul.]”
11 Orot Natun nan ana’an i sabuw kasikasiyih bow baiyawasih isan na.
12 “Ti kipm wa akwonalmpen kolai? Kol melnum ur a kil ikgalen manto walkg malkgu kamel wampwomis, atom wris ur pa kai am pa, pa ake mpa kil kai ikor wris ur a kai am pa? Pa mpa kil elngen manto walkg malkgu kamel wikgwikg tuwek wampwam yikakwomis yikakwompwikgwikg pa elngkitni nang i pa, a kil mpa wa kai wa ikor wris ur a am ai pen.
12 “Orot ana bobaituw 100 hitama’am ta’imon takakasiy isan a not i mi’itube kwanotanot? Ana bobaituw 99 tihamiyen oyaw wan hitama, i tare tan ta’imon kakasiy tanuwih ai en?
13 Kol kil nsil pa, kupm lanakepm aklale, kil mpa wa itopen paipm wrisen eng manto walkg malkgu wris pa wa angen manto walkg malkgu a itna ti.
13 Naatu ana bobaituw tatita’ur tabaib ana maramaim, a tur ao’owen ana for ta’imon isan boro tiyasisir men kafaita, men 99 isah ebiyasisir na’atube anayabin i men hikasiy.
14 Am kolpake, kol Yan akipmen a rpma kaino kitnong ti ake wakrongen la mpa warim waseksek ur a kolpa kai paipm pa.” Yan a manto pa kai akor manto walkg malkgu a kai am. (Mat 18:12)|alt="Lost sheep behind a rock" src="BK00005B.TIF" size="col" copy="Horace Knowles revised by Louise Bass, © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="18:12"
14 Imih ef ta’imon nati na’atube Tamat maramaim men ekokok boro ana kek kikimin ta nakasiy.
15 Sisas kil wa la kolpa la, “Kol wusok aki wailen ur alkitn, kol kil ntokg nikgwalpm paipm ur kai kitn ti pa, kitn kai riwel. Kipmekg alkipmekg wekg kolti rpmi la kuina ur a kil antokg paipm kai kitn pa. Kol kil itning yangkipm a kitn la pa, am kitn angklinsel awiyel aye yaper kul ase.
15 “O taituwa ta wanawanamaim isa bowabow kakafin nasisinaf na’at wa’iwa’iramaim inan biyan ana kakafin matanamaim ini’obaiy. Inao fana nanonowar na’at i boro airi kwanitafen tutur.
16 Pake kol kil ake atning pa, mpa kitn uwi kol melnum wris aki melnum wekg ur ai kai ntiweitn kai itni yirokgel kitn pa, eng ik titnongketel yangkipm pa.
16 Baise inao men nanonowar, orot ta’imon o rou’ab inabuwih bairi kwanan, saise o abisa’awat inao orot rou’ab boro sif hinaruboun. Buk Atamaninamaim hio na’atube.
17 Kol kil ake la itning yangkipm a kipmteng pa pipa, wa kitn laniki tu wrong kin a kipman a ukipma Maur Wailen. Pa la ake wa kil atning yangkipm a tu pa yat pipa, mpa kitn la melnum pa la, pa kil kol melnum ipmawekg aki melnum paipm ur a antokg paipmpaipm.
17 Baise hinao men nanonowar na’at, basit ekaleisia matahimaim kwanakurereb kwanao, naatu ekaleisia hinao men nanowar na’at, basit kwanihamiy eteni orot na’atube nama o tax o’onayan na’atube nama.
18 Ti kupm lanakepm aklale wrisen, kuina ur a kipm yapo itna kanokg a ti pa, pa wa Maur Wailen yipo kolpa kaino kitnong ai. Wa kuina ur a kipm alken itna kanokg a ti pa, pa kil alken kolpa yat itna kaino kitnong ai.
18 “Anababatun a tur ao’owen, abisa iti tafaramamaim ku’a’uh maramaim boro ana’uh. Naatu abisa iti tafaramamaim kururufam maramaim boro anarufam.
19 Kupm la wa lanikepm nti ur la, kol kipmekg melnum wekg ur itni kanokg ti ipma wris eng kuina ur a kipmekg asen pa, mpa Yan akupmen a rpma kaino kitnong mpa kil lkepm pa.
19 “Iban ao maiye, orot rou’ab iti tafaramamaim abisa isan hairi hibasit tefefeyan, Tamai maramaim boro isah nasinaf.
20 Ti kol melnum wekg ur aki wraur ur, tunteng kai rki wris ngkit nang akupmen pa, pa kupm antiwen rpma.”
20 Orot rou’ab o tounu ayu wabu’umaim tekuku’ay, ayu i nati wanawanahimaim bairi.”
21 Atom Pita kil kul eng Sisas, atom kil asentel la, “Wailen, kol wusok aki wailen ur alkupm pa perper ntokg paipm kul kupm pa ikngklei wang pa, mpa kupm ungkwan paipmpaipm a kil pa nti aripm? Mpa kupm ungkwan kaino elngen wampwomis wampwompwekg aki?”
21 Imaibo Peter na Jesu biyan tit ibatiy, “Regah, ayu taiu isau mar etei bowabow kakafih nasisinaf mar boro bai’ab ana kakafih ana notawiyen? Ana kakafih ana notawiyen nayen seven nanatabir?”
22 Ari Sisas kil akalmpentel la, “Kupm ake wa lanakeitn la mpa nti wampwomis wampwompwekg pa, kupm lanakeitn la mpa nti kamelwraur tuwek wampwam yikakwomis yikakwompwekg.
22 Jesu iya’afut eo, “Men seven, baise mar etei 70 tafanamaim seven auman.
23 Ti kitn itning, kupm la yangkipm kla ur kil a ak la arein a Maur Wailen itna wailen ikgalen nol nikgwalpm a mentepm. Pa kolen melnum tukgunakg ur, kil akwen tu melnum akwapel alkilen pa la tu ikilmpentel kweikwei kuloken alkil a rpma kai tu pa.
23 “Anayabin aiwob maramaim ana itinin i aiwob orot ana akir wairafih hai bowabow nunutitiy na’atube.
24 Atom tu aye ker a pikekg akawiye kweikwei kuloken akilen pa aye wli alkel, atom kil awi angkleikg rpma. Kil angkleikg kolpa kai, atom tu aye melnum wris ur pa aye wli. Ker alkilen pa palng watipmen paipm kamel kamel (10 milyen).
24 Nuteteyan ana bowabow busuruf ana veya aiwob orot kabay million na’atube orot ta bai ma bowabow hibai hina hirun.
25 Akentiwe mpa kil ikilmpe, ker pa watipmen paipm ai. Kolpa atom melnum tukgunakg pa lanaki tu la mpa tu uwi melnum pa nimpon kin a watnom alkil pa, a kweikwei wrongkwail alkilen pa, mpa tu iye kai uk tu melnum ur ai rmpen. Atom mpa tu uwi marpm pa ikilmpe kweikwei kuloken pa.
25 Naatu nati akir wairafin aiwob orot ana kabay wan yin isan aurin men karam. Imih aiwob orot iuwih orot aawan, natunatun naatu ana sawar etei hitabow hitan sabuw afa hitatobon hai akir wairafihimih hitabow, saise nati kabayamaim aiwob orot ana kabay wan tab isan eo.
26 Melnum pa kil atning kolpa, kil elngangko kinar rmpa nepmel melnum tukgunakg pa, a kil kirkar akg la, 'Kitn reinsopm pen, ikga kupm ikilmpenteitn kweikwei wrongkwail palpa.'
26 “Baise akir wairafin aiwob orot nanamaim sun yowen fefeyan eo, ‘Regah a kokok yate nanub naatu ayu boro ana sinaftobon a sawar etei wah anayow anit.’
27 Melnum tukgunakg alkil pa areinsel kolti a kil la, 'Wor pa, kai kitn kai o! Kuloken akupmen a rpma kai kitn pa am kupm ungkwan ase.'
27 Aiwob orot ana akir wairafin itin yan baban naatu ana kabay wan yin isan auman ibagun naatu iu tit ana ubar in.
28 Melnum akwapel pa wrekg kai ari, kil ansil melnum a tuwekg akwap wris a pikekg awi marpm kuloken wasek ur kul kil ti. Atom kil kai arkulel a wamparpmewel meng kolpa, a lanakel la, 'Kitn ikilmpe kuina ur a pikekg kupm alkeitn tiwo!'
28 “Baise nati akir wairafin tit in naatu ana kabay bai’abamo bowayan turan biyanamaim bai ma’am biyan tit, eof sikan bai eo, ‘Au kabay o biya inu’in boun wan inay initu.’
29 Ari melnum pa kil elngangko rmpa nepm kil ti, a kil lanakel la, 'Kitn reinsopm pen, ikga kupm ikilmpenteitn pa.'
29 “Bow turan orot nanamaim sun yowen ifefeyan eo, ‘Yate nanub mar kafai ayu boro a kabay wan anay anit.’
30 Ari kil ti la, kil karken kolpa. Atom kil la tu awiyel kolti angkliwel kawor rpma wan tipmining pa eng ikga kil rpmi i i. Kil ikilmpentel kuloken pa kai plalng pa, kil kulor en om.
30 “Baise orot men kok boro turan fanan tanowar, imih bai furisiman itih hibai hin dibur bar hiya’ariy. Naatu orot turan iu, ‘Iti’imaim inama au kabay wan inay initu imaibo inatit.’
31 Atom tu melnum akwap wris tiur alkil pa tu itna ari kuina ur a palng kolpa atom, tu ipma kalkut. Kolpa a tu kai lanaki melnum tukgunakg alntu pa kweikwei wrongkwail a wuten palng pa.
31 Akir wairafih afa iti sawar matar hi’itin men hiyasisir, imih hin abisa’awat himamatar isan aiwob orot ana tur hiowen.
32 Atom melnum tukgunakg pa akwe melnum akwapel a wuten awi melnum ur alkil pa kawor rpma wan tipmining pa kul aklewel la, 'Kitn ti antokg paipm.
32 “Imaibo aiwob orot ana akir wairafin eaf na iu eo, ‘O i anababatun orot kakaf. Ayu au kabay gagamin maiyow o biyamaim ma’am i asafam, anayabin ayu ifefeyanu.
33 Ake wa kitn ipma arein melnum akwap wris alkitn ti, kol a kupm arein kitn ti?'
33 Gewasin bow tura itakabibir o akakabibiri na’atube.’
34 Melnum tukgunakg pa kil ipma wakget. Kolti kil ukwa melnum pa la kai rpmi wan tipmining pa rpmi i i, kil ikilmpe kuina ur kuloken a rpma num a kil pa plalng.
34 Aiwob orot yan so’ar tatabir ana dibur kaifenayah iuwih hifatum dibur hiya’ariy naatu iu, ‘Iti’imaim inama’am au kabay wan inay initu imaibo inatit.’”
35 Am kolpake, Yan akupmen a rpma kaino kitnong ti pa mpam wa kil ik kolpa kai kipm wris wris pake. Kol ake kipm ungkwan paipmpaipm ur kai wusok aki wailen alkipm pa, kipm ungkwan ik ipma wor iklale pa, Yan akupmen ikgake ungkwan paipmpaipm akipmen pa.”
35 “Ef ta’imon ayu Tamai maramaim kwa ta’ita’imon isa boro iti na’atube nasinaf, o yait taituwa ana kakafin men dogor tutufin etei inanotanotawiy na’at.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 18, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.