Lucas 23
Maaron Saveeŋ Tooni Patabuyaaŋ (TUC-T) vs AAI
1 Tauvene yes daaba tana tisov tiburig gha tigham Yesu tila, ve tipayooze ila Piladus naagho.
1 Kou’ay tutufin etei himisir Jesu hibai hina Pilate nanamaim hitit.
2 Ra tiŋgal saveeŋ pani tighe: “Yei nighita ŋeer tane monmon ikau tamtamon tsiei ŋgar toozi, ve ipapazaagh zi pa ghamuuŋ ŋgar sasaghati naol. I iŋgalsekin zi pa sikiiŋ takes ila pa kinik tiina to Rom paam. Ve ipapakur tauu ighe i Mesia ve kinik. Tauta nighamu ilam.”
2 Nati’imaim ubar hitin hio, “Iti orot i ma kakaf bai na ai sabuw nawiyih tafaram hiti’afiyimih aki atita’ur, naatu sabuw eo’otanih Caesar isan kabay men hinibaiyan, naatu i taiyuwin isan eo, ‘Ayu i Keriso aiwob orot.’”
3 Tauvene Piladus ighason Yesu ighe: “Mindai, yo tane, kinik to yes Yuda?”
3 Imaibo Pilate Jesu ibatiy, “O Jew sabuw hai aiwob?” Jesu iya’afut eo, “Nati kuo.”
4 Tauvene Piladus isaav pa yes daaba to watooŋrau tomania eval tiina ighe: “Yau naghita naghe ŋeer tane, i le sosor eta mako.”
4 Pilate firis ukwarih naatu sabuw hiru’ay hibatabat iuwih eo, “Iti orot baimakiyin isan anunuwet men ana kakafin ta atita’urimih.”
5 Eemon yes daaba tana avozi iyaryaaŋ tighe: “Ŋeer tana ilaghlaagh irau taan isov to Yudea, ve ikaukau ŋgar to tamtamon pa saveeŋ tooni, ve ipapazaagh zi, leso tizoor gavman to Rom aliiŋa. I ipaburigin uraat tooni izi taan sirivu to Galilaia, ve taghon taghon gha aazne ilam ivot izi sene.”
5 Baise abisa hio i hiukikin. “Iti orot i kougeyageyayan, ana bai’obaiyenamaim Galilee wanawanan busuruf sabuw etei hai ma bi’a’afiy boun na Judea wanawanan sabuw etei kugiyigiyih hai ma eafe’af.”
6 Piladus ilooŋ saveeŋ tane, ve ighason zi ighe: “O, ŋeer tane to Galilaia?”
6 Pilate iti na’atube hio nonowar ufunamaim, ibatiyih eo, “Iti orot i Galilee matuwan?”
7 Piladus ilooŋ tighe Yesu ilam pa nugh tau Erod iŋgini na, tauta isakia Yesu ila to Erod, leso itiir saveeŋ tooni. Pasaa saawe tana, Erod ilepleep izi Yerusalem paam.
7 Pilate nati ana veya’amaim so’ob Jesu i Herod ana aiwob babanamaim ma’am, imih Herod isan iyafar hibai hin. Anayabin nati ana veya Herod auman i na Jerusalem ma’am.
8 — ausente —
8 Herod Jesu i’itin ana maramaim yansisir gagamin maiyow, anayabin ana tur marasika nowar naatu kok kwanekwan Jesu taitin, ina’inan auman ta tiwa’an ta’itin.
9 — ausente —
9 Imih Herod tur moumurih maiyow Jesu ibabatiy, baise Jesu men iya’afut tur ta eomih.
10 Yes daaba to watooŋrau tomania yes ŋgara to tutuuŋ tau tiyozyooz tigharau Yesu na, avozi iyaryaaŋ ve tiŋgal saveeŋ naol pani.
10 Firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hitit tur fokarin maiyow hio ubar hitin hiu kwanikwaniy.
11 Ve Erod tomania zaaba tooni tiveleghi ve tipamogheraini. Tigham nonoghiiŋa poia ee imin tau kinik tinonogh zi pani na, ve tinonoghi pani. Ra tighamu ve tighuru imuul ila to Piladus.
11 Imaibo Herod ana baiyowayah bairi Jesu hi’iyab hiu kwanikwaniy. Naatu faifuw gewasin hibai hi’us hiyafar maiye matabir in Pilate biyan tit.
12 Muuŋ, koi isap Erod yesuru Piladus sosozi. Eemon saawe tana, yesuru tivalupu zi timin eemon.
12 Nati ana veya’amaim Herod Pilate hairi hitounuw, baise marasika i hairi rakit na’atube nanabih hima’am.
13 Tauvene tigham Yesu imuul ila to Piladus, ve Piladus ipoi yes daaba to watooŋrau ve daaba siriv tomania eval tiina tilam tilup zi,
13 Firis ukwarih naatu bonawiyenayah, sabuw ukwarih etei’imak Pilate e’af ayuwih hina
14 ve isaav pazi ighe: “Alooŋ. Yam agham ŋeer tane ilam, ve asaav aghe i ikaukau ŋgar to tamtamon tsiam, ve ipapazaagh zi, leso tizoor gavman to Rom aliiŋa. Eemon yau natiir saveeŋ tooni ila yam asov matamim, ve nandeeŋ sosor tooni eta imin tau yam asavia ne mako.
14 iuwih eo, “Iti orot kwabai kwana biyou kwatit sabuw nawiyih kakaf kwarouw kwa’o, naatu ayu kwa etei namaim ai babatiy kwa’itin, baise ana kakafin kwao anonowar na’atube men ta atita’urimih.
15 Ve Erod paam indeeŋ sosor tooni eta mako. Tauta tighamu imuul ilam. Tauvene aghita. Ŋeer tane, i igham sosor tiina eta irau to taravu imaat ne mako.
15 Na’atube Herod nunuwet ana kakafin men tatita’ur, imih iyafar maiye matabir na. Anayabin men abisa kakafin ta sinaf boro namorob.
16 — ausente —
16 Isan imih ayu boro anarab naatu anabotait natit nan.”
17 — ausente —
17 Matan fufur Tar Nowaten hiyuw ana veya, Pilate mar etei dibur orot ta’imon sabuw isah ebobotait.
18 Eemon yes tisov tilup avozi, ve tiboob tighe: “Ŋeer tana ileep sov. Uravu imaat, ve upul Barabas ilam payei.”
18 Baise sabuw rou’ay gagamin na’in hibatabat hiwow hio, “Nati orot i na morob! Aki akokok Barabas inabotait natit!”
19 Barabas tane, muuŋ ipazaagh tamtamon gha tigham malmal izi Yerusalem to tiziir gavman to Rom. Ve irav tamtamon imaat paam. Tauta tighuru iloŋ ila ruum to yavyavuuŋ.
19 (Barabas i Jerusalemamaim kukugeyagey, naatu orot babin ta easabun momorob isan dibur hiyai ma’am.)
20 Piladus ighe ipul Yesu ila. Tauvene itoov saveeŋ pazi muul.
20 Pilate kok kwanekwan i Jesu tabotait tatit, imih fanan aumetawat na’in eafare maiye sabuw ifefeyanih.
21 Eemon tinoknok bobaaŋ tighe: “Uravu izala ai pambarooŋ! Uravu izala ai pambarooŋ!”
21 Baise sabuw fah sib hinow hi’af ra’at hio, “Ku’onaf! Ku’onaf!”
22 Tauvene Piladus isaav pazi muul imin pai tol ighe: “Narav sorokin ŋeer tane pasaa? I igham saa sosor? Yau naghita naghe i igham sosor eta irau to imaat pani ne mako. Tauvene yau aat nalosi mon, ve napuli ilat.”
22 Pilate iban mar baitounin ibatiyih maiye, “Abisa kakafin sinaf? Ayu ana kakafin men ta a’itin boro namorob, imih ayu boro anarab naatu anabotait.”
23 Eemon tiyok pa saveeŋ tooni mako. Azezi katitiiŋ pa bobaaŋ tighe Piladus irav Yesu izala ai pambarooŋ. Piladus itoova to irav atezi. Eemon irao mako. Pasaa, avozi iyaryaaŋ kat.
23 Baise sabuw fanah sib Jesu morobomih hiwow hio hinan yomaninamaim hai kok na yabin matar.
24 — ausente —
24 Basit sabuw hio na’atube hai kokomaim Pilate sinaf, Jesu morob isan ibasit.
25 — ausente —
25 Naatu orot kougeyageyayan naatu asbunuwayan dibur ma’am isan hibifefeyan i botait, naatu Jesu isan abisa sinafumih hikokok na’atube bai itih.
26 Tauvene zaaba tigham Yesu gha yesŋa tilaagh tila le tizaa to ŋeer ee to nugh Sairini, eeza Simon. I ileep Yerusalem ziige, ve ighe iloŋ ila pa nugh tiina. Zaaba tighita, ve tikisi ve tighur ai pambarooŋ to Yesu izala avaara, gha aana ibaado, ve itaghon Yesu gha tila.
26 Roman baiyowayah Jesu onafinamih hibai hitit hinan efamaim, Sairini orot wabin Simon ana barene na au Jerusalem rur bairi hitar. Naatu hikwarar tatab, onaf hibai hitin e’abar Jesu ufun bairi hin.
27 Eval tiina kat titaghon zi gha yesŋa tila. Zilivaa siriv tau tilaghlaagh tomani zi na, lolozi isaghatin Yesu. Tauvene titaŋtaŋ pani.
27 Sabuw rou’ay gagamin na’in Jesu hi’ufunun bairi hinan wanawanahimaim baibin afa Jesu hi’itin yah baban hirerey.
28 Yesu maata imuul pazi, ve isaav ighe: “Yam Yerusalem tinazi, ataŋ payau sov. Ataŋ pa taumim ve natumimŋa.
28 Jesu tatabir itih eo, “Jerusalem baibin ayu isau men kwanarerey, baise kwa taiyuw isa naatu natunat isah kwaniyababan kwanarerey.
29 Pa yau nasaav payam. Murei, saawe saghati kat pale ivot, ve apasawal aghe: ‘Oyai, aazne zilivaa tau upazi, ve yes tau tipoop soone, ve yes tau payamyamŋa mako na, irau lolozi poia.’
29 Anayabin mar boro enan sabuw boro hinao, ‘Baibin iyab a’arih, taubu’e tema’am naatu kek men tibitotomanen boro hiniyasisir.’
30 Saawe tana ighe ivot, tamtamon pale tisaav ila pa loloz tighe: ‘Apol alam atav ghei lak!’ Ve tisaav pa nugh mbua mbua tighe: ‘Azala pavomai ve alal ghei lak!’
30 Nati ana veya’amaim sabuw boro oyaw isah hinao,
31 Aghita. Aazne tigham ŋgar tane pa ai mbitai tau iyozyooz tomania raua. Ighe tauvene, pale saa gabua ivot pa ai gorgori?”
31 Anayabin sawar iti na’atube ai biyan ahiy ana veya’amaim tisisinaf, baise ai nakekerer ana veya’amaim hinasisinaf boro mi’itube?”
32 Yes zaaba tigham zeran sasaghati ru gha yesŋa tila paam. Leso tirav zi timaat tomania Yesu.
32 Nati ana veya’amaim orot kakafih rou’ab auman Jesu bairi morobomih hinawiyih hitit hin.
33 Tila tivot nugh ee tau tiwaat eeza tighe ‘Tamtamon Daaba Rubruuba’, ra tirav Yesu tomania zeran ru tawe tizala ai pambarooŋ toz toz, ve tipayooz zi tizaa. Ee ituuk ila pa Yesu niima tapir, ve ite ituuk ila pa ŋas.
33 Hitit hina efan wabin Gifow imaim hitit naatu Jesu hi’onaf orot kakafih rou’ab auman, orot ta ana asukwafune, orot ta ana beyawane. Jesu orot kakafih ro’ab bairi koros afe’en|alt="Jesus and thieves on the cross" src="CN01836B.TIF" size="col" loc="Luk 23.33" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="23.33-35"
34 Tituktuuk, ve Yesu isaav ighe: “O Tamaŋ, ureu sosor toozi. Pa ŋgar tau tighamu ne, yes tighilaalo mako.” Ra zaaba tigham nonoghiiŋa to Yesu tomania gabua tooni siriv tighe tireii irau zi. Tauvene tipayooz mbuur, leso itotoi sei tau pale igham saa gabua.
34 Imaibo Jesu eo, “Tamai hai bowabow kakafih kunotawiyen men hiso’ob abisa tisisinaf.” Naatu ana faifuw hibosairen arowamaim hifaram hibow.
35 Eval tiina tiyozyooz ve timarar gabua tau ivotvot na. Ve yes daaba to Yuda paam tiyozyooz ve tisiksik saveeŋ veleghiiŋ pa Yesu tighe: “I iuluul tamtamon naol. Isaav ighe onoon i Mesia, ve Maaron ighuru pa uraat tooni, na iuul tauu lak!”
35 Sabuw nati’imaim hibat hi’i’itin ana maramaim, bonawiyenayah orot ukwarih Jesu hi’iyab hio, “Sabuw afa iyawasih bo i Keriso God narurubin na’at taiyuwin niyawasiban tana’itin.”
36 Yes zaaba paam tipaŋiŋizaini. Ve tila tigharauu ve tigham vaen maŋiŋi gha tizuzuuna izala pani to ighunu.
36 Roman baiyowayah auman hi’iyab, naatu wine tenakuyakuy tomamih hitin
37 Ve tisaav pani tighe: “Isaav ighe yo kinik to yes Yuda, na uul taum lak!”
37 hio, “O Jew sabuw hai aiwob na’at taiyuw kwiyawasi!”
38 Ve tibood paesiiŋ to mateegh tooni puughu izala ai pambarooŋ tooni daaba. Paesiiŋ tawe isaav tauvene: “Ene kinik to yes Yuda.”
38 Naatu ukwarinamaim hikirum hio, “Iti I Jew Sabuw Hai Aiwob.”
39 Zeran sasaghati ru tau tituktuuk izala ai pambarooŋ na paam, toozi ee isik saveeŋ veleghiiŋ pa Yesu ighe: “Yo Mesia ne? Ighe tauvene, na uul taum ve yeiru paam!”
39 Orot kakafin ta hi’onaf inu’in Jesu isan eafabon tur kakafih eo. “O Keriso na’at kwiyawas kure naatu aki auman kwiyawasi.”
40 Eemon iitete iyaoni ighe: “Ai, yo uroi pa Maaron mako? Tigabiiz ghom tighe yo ugham sosor tiina. Tauta aazne yo aat umaat raraate imin ŋeer tane.
40 Baise orot ta rounane inu’in turan kwarar iu, “O God isan kubirubir ai en? It etei i baimakiy ta’imon tabaib.
41 Pataŋani tau igham ghiit ne, ene iduduuŋ. Pasaa, ene sosor toit atuya. Eemon ŋeer tane, i igham sosor eta mako.”
41 It airit biyababan tabaib i ana efamaim tabaib, anayabin atasisinaf kwanekwanemaim wan tama ra’at biyat ebababan. Baise iti orot i men kafa’imo kakafin ta sinaf, asir biyababan ebaib.”
42 Ra isaav pa Yesu ighe: “O Yesu, saawe tau yo ulam ve utotoi pooz tsio tomania tapirim ivot ighazooŋ, na matam iŋgal ghau!”
42 Naatu Jesu isan eafabon eo, “Jesu a aiwobomaim inarur ayu inanuhu.”
43 Yesu iyol aliiŋa ighe: “Onoon kat, yau nasaav payo: Aazne, ituru aat taleep izi nugh tau paghuuna le paghuuna kat.”
43 Jesu iya’afut eo, “Ao’omatani, boun ayu Paradise imaim ana rur o boro airit tanarun.”
44 — ausente —
44 Veya yen na i’ouyit, veya rararan matan gugum tafaram etei fobe inu’in veya re three korok na’atube bai.
45 — ausente —
45 Basit faifuw gagamin Tafaror Bar wanawan hitaiy re efan kakafiyin, kakafiyin hirafut inu’in taseb rou’ab himatar.
46 Ve Yesu iboob aliiŋa tiina ighe: “Tamaŋ, ene naghur taug ila yo nimam.” Isaav tauvene le isov, ve iyavaghan gha imaat.
46 Imaibo Jesu fanan aumetawat rerey eo, “Tamai umamaim ayubu abit inab.” Iti na’atube eo basit morob.
47 Daaba to yes zaaba ighita gabua tau ivot na, ve ipait Maaron eeza, ve isaav ighe: “Onoon kat. Ŋeer tane, i ŋeer duduuŋa. I igham sosor eta mako.”
47 Baiyowayah hai ukwarin nati’imaim bat abisa mamatar itin, God wabin bora’ara’ah eo, “Turobe iti orot i gewasin.”
48 Eval tiina tau tilup zi gha tilam pa marariiŋ gabua tau ivot na, tighita gabua naol tana, le lolozi ipataŋan kat. Tauvene tiposai gargarizi ve titaŋtaŋ, ve timuul tila pa ruum toz toz.
48 Sabuw nati’imaim hiru’ay hibat abisa mamatar hi’itin, dogoroh hirab yababan auman hai ubar himatabitabir hin.
49 Yesu zeetŋa tisov, tomania yes zilivaa tau titaghoni ve yesŋa tilaagh Galilaia gha tilam na, tiyozyooz soghan, ve timamarar gabua tau ivotvot na.
49 Sabuw afa Jesu hisusu’ub, naatu baibin afa Galilee ine hi’ufunun bairi hina hibibais, nabinamaim hibat Jesu momorob hi’itin.
52 Tauvene ila to Piladus, ve ighasoni ighe iyokia Yesu paata pani.
52 Na Pilate nanamaim tit Jesu biyan bai na ya’in isan ifefeyan naatu aiwob orot ibasit.
53 Piladus iyok pani, tauvene Yosep tomania zeran siriv tila tizugh Yesu paata izi pa ai pambarooŋ, ve tizunua pa uuli pisosooŋa. Ra tighamu tila ve tighuru iloŋ ila maet puura ee tau tigharaata pataghaaŋ imin naal pa mateegha. Puura tawe, tighur mateegh eta iloŋ ila soone.
53 Joseph na Jesu biyan onaf afe’en inu’in bosair bai re faifuw boubunamaim sum bai in hub boubun to naiwanamaim tar numin inu’in imaim yai.
54 Saawe tana, ene saawe to titartar pa umbom patabuyaaŋ. Ve ravrav izi wa. Tauvene paita tizaa pa umbom patabuyaaŋ leso timariau.
54 Naatu nati veya i Friday, Baiyarir busurufin isan ana veya nakabom.
55 Zilivaa tau yesŋa Yesu tilaagh Galilaia gha tilam Yerusalem na, titaghon Yosep tila. Yes tighe tighita nugh tau tighur Yesu paata pani na, ve tighita igheen mindai.
55 Baibin Galilee ine Jesu hi’ufunun bairi hinan i Joseph bairi hin hubemaim hitit, Jesu biyan mi’itube ya’iyai i hi’itin.
56 Tighita le isov, ve timuul tila pa niazi to lepoogh, ve tigharaat naunauŋ ve ŋgoreeŋ tau vaazi popoia na pa Yesu paata. Ra saawe to umbom patabuyaaŋ ivot. Tauvene timariau itaghon tutuuŋ to Maaron.
56 Naatu himatabir hin bar hitit Jesu biyan yabuna’in isan ana raiy hibogaigiwas naatu mar to Baiyarir Ana Veya i hima hiyarir hai ofafar eo na’atube.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 23, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.