Romanos 3
Maaron Saveeŋ Toni Patabuaŋ (TUC-O) vs AAI
1 Saveeŋ tiou tonene avaat ipamundigin ghasoniiŋ tovene: Vena, yes Yuda ledi mbeb eta to igham di tilib pa tamtoghon pida, ma maau? Ve ŋgar to zirooŋ tamtoghon paam, iuul di vena?
1 Jew orot inamamatar boro Ufun Sabuw inanatabirih? Naatu a’ar kanabin hina’a’afuw ana gewasin i boro men tomar inab?
2 Aghita. Maaron iuul yes Yuda ila ataam naol. Mbeb tiina kat to ye igham padi, nene ye ighur saveeŋ toni ila nimadi pa tiŋgini. Mbo 147:19+; Mbaŋ 7:38; Ro 9:4
2 Ef tata’ane etei i gewasih, wantoro’ot God ana tur i Jew sabuw hitutumih hitih.
3 Onoon, saveeŋ to timbua toman Maaron, tamtoghon todi pida titaghoni maau. Ve vena? Ŋgar todi tonowen irau igham Maaron paam ireu saveeŋ mbuaaŋ toni? Ro 11:29; 1Kor 1:9; 2Tim 2:13
3 Baise sabuw afa men hibitumitum isan, kwanotanot God ana omatanen isan boro men nabosunusunub?
4 Maau kat! Ighaze tamtoghon tisob tigham kaarom, tigham kaarom lak! Eemoghon Maaron saveeŋ toni, nene onoon moghon, ve ye itataghon saveeŋ mbuaaŋ toni irau sawa isob. Saveeŋa timbooda pataghaaŋ wa. Tighaze:
4 En anababatun! God ana tur i mar etei turobe, baise sabuw i baifuwenayah. Buk Atamaninamaim iti na’atube hikirum,
5 You nawatag. Ndiran pida to titaghon ŋgar to taan, pale tighamun saveeŋ tighaze: “Ighaze sosor toit ipaghazoŋan ŋgar deŋia to Maaron, pughu vena to ye ate yabyab pait ve ighur atia pa sosor toit? Ŋgar toni tonowen, deŋia maau. Pasa, ighaze iit tagham sosor maau, nene pale ye le ataam eta pa ipatooŋ ŋgar toni deŋia ivot ighazooŋ ne maau. Ro 3:8,
5 Baise it ata sinaf kakafihimaim God ana sinaf gewasin bebeyan natit sabuw hina’i’itin ana veya, it boro mi’itube tanao? God baifuwenamaim yan so’ar baimakiy ebitit? it i anababatun taikoko’aw tao kwanekwan.
6 Ŋgar tovene poia maau kat! Ighaze Maaron itaghon ŋgar deŋia maau, nene pale iŋgabiiz iit tamtoghon to taan vena?
6 Nati tur i men turobe tao’omih, anayabin sinaf nati na’atube nama’am, God boro mi’itube tafaram ana sabuw nibatiyih?
7 Ve tamtoghon ite pale isaav sorok ighaze: “Ŋgar kaarom to you naghami, nene iuul Maaron. Pasa, ipaghazoŋan ŋgar toni to ye avo onoon ivot ighazooŋ. Ve mbeb tonene pale igham tamtoghon tipait iza. Ve ighaze venen, pughu vena to ye iŋgabiiz ghou ighaze you nagham sosor, ve ighur atia payou?”
7 Orot babin ta boro nagam nao, “Ayu i men bosunusunubayan, baise au bowabowamaim turobe God nowan tit irerereb sabuw hi’itin God hifai tebobora’ara’ah, aisim God ayu kakafu rouw eo ekukusairu?”
8 Ŋgar tovene, nene inimale saveeŋ to yes to ŋgar todi iwaghamgham tighaze iit tagham ŋgar samia, ghoro poia. Pasa, ŋgar toit samsamia pale inim ataam pa mbeb poia ivot. You nawatag: Ndiran pida tiŋgal saveeŋ payou sorok tighaze you navovotia saveeŋ tovene pa tamtoghon. Ndiran tonowen, Maaron tau pale ighur atia padi. Ve ighaze ye igham tovene, nene pale deŋia.
8 Naatu iban boro kwanao maiye, kakafin tanasinaf, saise sinaf gewasin boro ine natit. Sabuw afa ayu iti na’atube o hirouw higam tiu’uwu, God nati sabuw boro baimakiy nitih.
9 Tovenen pale tasaav vena? Yei Yuda nilib pa yes to Yuda maau? Maau kat! Pasa, you navotia sosor toit ivot ighazooŋ wa. Iit tasob taneep ila samia lolo. Yes Yuda, ve yes to Yuda maau ne paam. Ro 1:18+; Ga 3:22
9 Iti sawar ana an i abisa? It Jew ata gewasin i ra’at Eteni Sabuw tanatabirih? En anababatun! Jew sabuw naatu Eteni Sabuw etei i bowabow kakafin ana fair babanamaim tama’am.
10 Saveeŋa timbooda pataghaaŋ wa. Tighaze:
10 Buk Atamaninamaim iti na’atube hikirum,
11 Ve tamtoghon eta le ghilalooŋ maau.
11 Men yait ta ana not rerekabin,
12 Pasa, tamtoghon tisob tipul ataam toni wa.
12 Etei hitatabir kouh God hitin,
13 Saveeŋ mbuuza to ivotvot ila avodi, nene inimale naal to avo ikakaak.
13 Sikah dub i tahahab sabuw tetotonan,
14 Tovenen avodi poia maau. Moghon moghon tipipiyaav saveeŋ samsamia pa tiwaghamun tamtoghon. Mbo 10:7
14 “Awah i orarafen awan karatan naatu tenakuyakuy.”
15 Sawa isob, tilandaad pa rabuuŋ tamtoghon timatmaat.
15 “Iti sabuw umah i rara awan karatan.
16 Ataam to titaghoni, nene ataam to tawaghamun tamtoghon ve tagham pataŋani padi.
16 Menamaim tenan ma kakaf naatu gurugurusen mar etei imaim emamatar,
17 Tovenen ataam to talup ghiit tanim ee moghon ve taneep toman lolood luuma, nene yes tiwatagi rita maau. Is 59:7+; Lu 1:79
17 Naatu tufuwamaim ma ana ef i men hiso’ob.
18 Ve Maaron paam, timatughez pani maau, ve matadi iŋgali rita maau.” Mbo 36:1
18 Naatu God matanamaim men kafa’imo tibibiruw.”
19 Iit tawatag: Saveeŋ isob to ineep ila tutuuŋ to Mose, nene iŋarua yes Yuda to tineep ila tutuuŋ samba. Eemoghon yes titaghon katin tutuuŋ tonowen maau. Tovenen iit tamtoghon tasob to taneep izi taan, tutuuŋ to Maaron ineep pa ipoon avood ve ipamundigin ŋgar toit. Leso taghilaal sosor toit, ve tawatag taghaze Maaron pale ighur atia pait. Ro 3:9,23, 4:15
19 Imih it ata so’obamaim ofafar hikikirum i sabuw iyab ofafar babanamaim tema’am isah, saise awah etei nabofafaren, naatu tafaram wanawanan sabuw etei nabow nan God ana baibatiyenamaim hinatit.
20 Tovenen ŋgar to taghoniiŋ tutuuŋ, nene irau inim ataam pa tamtoghon eta pa ineep deŋia ila Maaron mata ne maau. Maau le maau kat. Tutuuŋ ineep pa ipamundigin ŋgar toit, leso taghilaal sosor toit. Mbo 143:2; Ro 7:7; Ga 2:16, 3:11
20 Isan imih God boro men sabuw ofafar tebobosiyasiyar imaim hai ef mutufurin narouw nabowamih, ofafar i orot babin ana bowabow kakafin botait ebirerereb.
21 Ve aazne, Maaron ivotia ataam paghu to igham mulin ghiit itaghon saveeŋ mbuaaŋ toni, ve igham ghiit taneep deŋiaad ila mata. Ataam tonene, nene ataam to taghoniiŋ tutuuŋ maau. Eemoghon tutuuŋ ve saveeŋ to muuŋ yes propeta tisavia, nene isavsaav pa ataam tonene. Mbnp 15:6; Mbaŋ 10:43, 15:11; Ro 4:6; Pil 3:9
21 Baise boun God sabuw yamutufurih isan ana ef i boubun botawiy. Moses naatu dinab oro’orot nati isan i ofafaramaim hio’orereb tanowar, men ofafar tanabi’ufununimaim nabuwitamih.
22 — ausente —
22 It yamutufuren boubun Godane enan i sabuw iyab Jesu Keriso tibitumitum imaim enan, naatu God matanamaim it etei ata’itinin i men tata’amih.
23 — ausente —
23 Anayabin sabuw etei bowabow kakafin hisinaf naatu God ana gewasin bain isan umah kabom.
24 Eemoghon poia to Maaron ilib kat. Tauto lolo isamin ghiit, ve ighur leed ataam ite pa taneep deŋiaad ila mata. Ataam tonene ivot ila tauud poia toit eta maau. Nene ivot ila uraat to Yesu Krisi. Ye imbaad sosor toit atia, ve ipas ghiit tavot pa samia tapiri. Ro 5:1; Ep 1:7, 2:8; Tit 3:5
24 Baise manaw kabeber God ana siwar na’atube Jesu Keriso wanawananamaim na it ata kakafihine tubunit botaitit tatit.
25 Maaron ighur Krisi ighaze imaat inim watooŋrau, leso siŋ toni ireu sosor to tamtoghon, ve itatan mbalmbali to Maaron. Tovenen yes to tighur ila toni, ye pale ireu sosor todi isob ilale.
25 Bowabow kakafin notawiyen isan God Keriso biyan siboromih yai, ana rara suwa re saise baitumatumamaim tanan biyan tanatit. Sawar iti na’atube sinaf saise bebeyan ti’obaiyit i ana ef i mutufurin. Anayabin I ana yatenub kakafiyin imaim bowabow kakafih marasika tasisinaf isubun rabon.
26 Ve aazne tovene paam. Ighaze Maaron lolo isamin yes to tighur ila to Krisi, ve ireu sosor todi, ve igham di tineep deŋiadi ila mata, nene deŋia. Pasa, Krisi imbaad sosor todi atia wa.
26 Naatu iti boun it ata veya’amaim i turobe ebi’obaiyit i ana ef mutufurin. Imih i karam sabuw iyab Jesu tibitumitum boro nafufunih gewas nayamutufurih.
27 Ve ighaze venen, sei irau ipait tau ighaze ŋgar to ye ighamghami, nene poia ila Maaron mata? Maau. Paitooŋ tovene irau ivot muul maau. Pasa, iit tataghon katin tutuuŋ, ghoro tapait tauud. Eemoghon aazne, iit tataghon ataam to tutuuŋ muul maau. Tataghon ataam to ghurla. 1Kor 1:29+; Ro 4:5; Ep 2:9
27 Isan imih it boro abisa isan tanaora’ara’at? Ofafar tabobosiyasiyar isan tarara’at? En anababatun! Baise baitumatum isan i tarara’at.
28 Pasa, iit tawatag: Ŋgar to taghoniiŋ tutuuŋ, nene irau igham ghiit taneep deŋiaad ila Maaron mata maau. Ghurla toit, tauto inim ataam pait ve taneep deŋiaad ila Maaron mata. Ro 8:3; Ga 2:16; Ep 2:8+
28 Anayabin sabuw iyab tibitumatum i hai ef mutufurin rouw ebowabow men ofafaramih.
29 Vena, Maaron ye Maaron to yes Yuda moghon? Maau. Ye Maaron to yes to Yuda maau ne paam. Mbaŋ 10:34+; Ro 10:12; Ga 3:28
29 Imih kwanotanot God i Jew sabuw akisih hai God? Ai kwanotanot Ufun Sabuw auman hai God? Baise anao kwananowar, iti God i Ufun Sabuw auman hai God.
30 Pasa, Maaron ee moghon to inepneep. Ve ye ighur ataam ee moghon pa tamtoghon tisob tineep deŋiadi ila mata. Yes to tizir di, ve yes to tizir di maau ne paam. Ataam ee moghon to tineep deŋiadi ila Maaron mata, nene ghurla todi. Mbaŋ 15:9+; Ro 4:11+; Ga 3:8
30 Kwanaso’ob God i ta’imon men rou’ab, imih sabuw iyab hai ar kanabih hi’afuw o men hi’afuw etei i baitumatum ta’imonamaim hiyawas.
31 Vena? Ighaze tapakur ghurla toit inim mbeb tiina, pale igham ghiit mataad velegin tutuuŋ to Maaron inimale mbeb sorok? Maau kat! Ghurla toit, nene ipamundigin ghiit pa tataghon katin tutuuŋ ŋgara. Mt 5:17; Ro 8:3-4, 13:10; Ga 5:22+
31 Kwanotanot iti baitumatumamaim aki ofafar abobosa’ir? En anababatun, aki i ofafar aiwa’an tit ana efan bai ebirerereb.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 3, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.