Marcos 2
Maaron Saveeŋ Toni Patabuaŋ (TUC-O) vs AAI
1 Mboŋ pida inim ila, ghoro Yesu imuul ila pa Kapernaum, ndug to ye inepneep pani. Tamtoghon tilooŋ Yesu varu tighaze ye imuul ila ineep izi ruum toni,
1 Veya bai’ab na’atube sasawar ufunamaim Jesu matabir maiye na ana bar Capernaum titit ana veya, ana tur tasasar tit etei hinowar.
2 — ausente —
2 Naatu sabuw moumurih maiyow hiru’ay bar awan karatan tit in etawan awan auman bai daririr iwa’an. Naatu i busuruf binan hima hinowar.
3 — ausente —
3 Nati ana maramaim orot kwafe’en turan an uman murubin hi’abar Jesu isan hina.
4 Ndiran paaŋ tonenen titoova pa tilooŋ tila tigharau Yesu. Eemoghon tiraua maau. Pasa, ival tiina tipoon di. Tovenen tigham narape tonenen, ve titaghon ndeet tizala pa ruum pogho. Ghoro tipas atob pida ighau, ve titugi toman moogh to ye igheen izala ne, le izi Yesu nagho.
4 Baise rou’ay gagamin orot bain run isan men karam, imih orot hibai hiyen Jesu batabat tafanamaim faifiy wan hitarayouw. Naatu orot ana emo’em auman murabamaim hiruru ra’iy.
5 Yesu ighita ndiran tonenen ghurla todi iyaryaaŋ kat. Tovenen isaav pa narape tonenen ighaze: “Ŋgeu tiou, sosor tiom, you nareua wa.” Lu 7:48
5 Naatu Jesu hai baitumatum i’itin ana maramaim orot an uman murubin isan eo, “Natu a bowabow kakafih anotanotawiyen.”
6 Ndiran ŋgara pida to tutuuŋ tineep toman di paam. Yes tilooŋ Yesu saveeŋ toni tonene, ve tigham ŋgar naol ila lolodi tighaze:
6 Nati’imaim Ofafar bai’obaiyenayah afa hima’am hai notamaim hibabatiyih hio,
7 “Wai, pughu vena to ŋgeu tonene isavia saveeŋ tovene? Ye iveleg Maaron! Tamtoghon eta irau ireu sosor maau. Maaron moghon, ghoro ireu sosor.” Mbo 32:5; Is 43:25; 1Yo 1:9
7 “Orot aisim iti na’atube eo’o? Iti i baigigimen tur, God akisinamo bowabow kakafih enotanotawiyen, men yait ta.”
8 Yesu rikia moghon ighilaal ŋgar todi ila lolo. Tovenen ighason di ighaze:
8 Abisa isan hinotanot Jesu mar ta’imon so’ob, naatu eo, “Aisim nati na’atube kwanotanot?
9 — ausente —
9 Menatan i hamehamen? Orot an uman murubin ana abowabow kakafih notawiyen isan ana’o i hamehamen? Ai, anau ana ir nanu nab nanan i hamehamen?
10 — ausente —
10 Baise ani’obaiyi kwanaso’ob, Orot Natun iti tafaramamaim ana fair i ema’ama bowabow kakafih notawiyen isan.” Naatu orot an uman murubin isan eo,
11 “You nasaav payom: Umundig, ugham moogh tiom, ve umuul ula pa ruum.” Yo 5:8; Mbaŋ 3:6
11 “Ayu au’uwi, kumisir a ir kunu kubai au bar kwen!”
12 Ye isaav tovene, ve ival tiina tonowen tisob timbatut narape tonenen, ve rikia moghon ye imundig iyoon, igham moogh toni, ve ivot ila. Yes tighita mbeb gharatooŋa tonenen, ve tisob ruŋadi iza, ve tipait Maaron iza pa tapiri ve poia toni tighaze: “Wai, muuŋ ve inim, iit taghita mbeb eta tovene maau.” Mt 9:33
12 Inu’in misir, ana ir tensamur bai nu nah yan foun hibat hi’itin remor tit in, nati’imaim sabuw etei hifofofor men kafaita naatu God hibora’ara’ah hio, “Aki sawar iti na’atube men a’itin!”
13 Yesu ipul paanu tonenen, ve izila naari to ya Galilaia muul ve ilaghlaagh. Ival tiina tila toni, ve ye ipatoot di pa Maaron aliŋa.
13 Jesu matabir na Galilee harew kukuf rewanamaim tit, rou’ay gagamin isan hina naatu i busuruf i’obaibiyih.
14 Ghoro ilaagh muul ila, ve ighita ŋgeu eez to youŋ takes inepneep ila ina to uraat, iza Levi. Ye Alpeus natu. Yesu isaav pani ighaze: “Yom unum utaghon ghou.” Tovenen Levi imundig, ve itaghoni ve yesŋa tila.
14 Nati’imaim remor inan kabay o’onayan Levi, Alpheus natun ana bowabow efanamaim ma’am itin isan eo, “Ayu kwi’ufnunu.” Levi misir Jesu i’ufunun hairi hin.
15 Muri ghoro, Levi igham ghanghaniiŋ izi ruum toni. Yesu toman taghoniiŋa toni tinim tineep toman di, ve yesŋa tilup di pa ghanghaniiŋ. Sawa tonenen, Levi ndita katindi to youŋ takes, toman tamtoghon naol to ghamuuŋ sosor tinim tineep toman di paam ve yesŋa tilup di pa ghanghaniiŋ. Pasa, tamtoghon tovene, katindi titaghon Yesu.
15 Nati ufunamaim Jesu Levi ana bar wanawanan kabay o’onayah naatu bowabow kakafih sinafuyah moumurih maiyow Jesu hi’ufunun bairi hinan ana bai’ufununayah bairi himare bay hi’aa, naatu sabuw kakafih afa moumurih maiyow auman hibi’ufunun.
16 Ndiran tutuuŋa pida to ledi ŋgar tintina pa tutuuŋ, tighita Yesu toman ndiran to ghamuuŋ sosor ve yes to youŋ takes tilup di pa ghanghaniiŋ, ve tighason taghoniiŋa to Yesu tighaze: “Wai, vena to tiina tiam yesŋa ndiran to youŋ takes ve yes to ghamuuŋ sosor tilup di pa ghanghaniiŋ?” Mt 11:19; Lu 15:1+
16 Ofafar bai’obaiyenayah iyab Pharisee ana kou’ayamaim hima’ama hi’itin hina ana bai’ufununayah hibatiyih, “Aisim sabuw nati na’atube bairi te’aa?”
17 Yesu ilooŋ saveeŋ todi, ve isaav padi ighaze: “Yes to tinidi popoia ne, uraata to moroghooŋ le uraat padi maau. Yes moroghooŋa moghon, ghoro ye le uraat padi. You tovene paam. Nanim pa poiŋ tamtoghon deŋiadi maau. Nanim pa poiŋ yes to ghamuuŋ sosor.”
17 Jesu nowar naatu iyafutih eo, “Sabuw aurih sawow en adanafur orot boro men hinakok, baise sabuw iyab sawusawuwih adanafur orot boro hinakok. Ayu men sabuw gewasih isah anamih, baise kakafih isah.”
18 Taghoniiŋa to Yoan ŋgeu rughuzaaŋa, ve taghoniiŋa to yes ndiran tutuuŋa, sawa naol tiŋgun taudi pa ghaniiŋ aniiŋ itaghon suŋuuŋ ŋgara. Tovenen sawa eez, ndiran pida tiŋarua Yesu tila, ve tighasoni tighaze: “Taghoniiŋa to Yoan ve taghoniiŋa to ndiran tutuuŋa, sawa naol tiŋgun taudi pa ghaniiŋ aniiŋ. Pughu vena to taghoniiŋa tiom titaghon ŋgar tovene maau?”
18 Veya ta John Baptist ana bai’ufununayah naatu Pharisee bairi hiyoyohar isan, sabuw afa hina Jesu biyan hitit hibatiy, “Aisim John Baptist ana bai’ufununayah naatu Pharisee hai bai’ufununayah bairi teyoyohar baise o a bai’ufununayah i en?”
19 Yesu ipamuul ghasoniiŋ todi tovene: “Ighaze vaiuuŋ paghu eta toman ndita tilup di pa ghanghaniiŋ to vaiuuŋ toni, pale ndita lolodi ipataŋan ve tiŋgun taudi pa ghaniiŋ aniiŋ? Maau. Pasa, itadi ite to ivai paghu, ye inepneep toman di.
19 Jesu iyafutih eo, “Kwanotanot sabuw tabin ana yasisir isan nanawan hinanan boro amurumurubih hinamatabir? Aiyab! Tabin boubun isan nanawan sabuw nati’imaim boro men hinayoharamih.
20 Eemoghon muri, sawa eta pale ivot, ghoro tikis vaiuuŋ paghu tonenen, ve tighami ipul ndita. Sawa tonenen, ndita pale lolodi ipataŋan, ve tiŋgun taudi pa ghaniiŋ aniiŋ.”
20 Baise veya enan tabin boubun boro biyahimaim hinabosair imaibo hinayohar.
21 Yesu isavia saveeŋ palelaaŋ ite padi ighaze: “Uli muŋgina to imarepreep, irau tisai uli paghu suruvu izala pogho pa ipoona ne maau. Pasa, sawa to timen uli tonowen, nene pale uli paghu ighoon uli muŋgina, ve imarepreep le isami kat.
21 Na’atube faifuw boubun reban men karam hinab faifuw atamanin hinafitimih, anayabin faifuw boubun nakaro’om faifuw atamanin boro natakweb mahar nara’at.
22 Vaen tovene paam. Irau tiliŋ vaen paghu izila patu muŋgina to tigharaata pa mekmek uli ne maau. Pasa, vaen paghu pale isar, ve igham patu muŋgina diŋia ve ivavaal. Ghoro vaen imaliŋ, ve patu paam isami. Tovenen vaen paghu izila patudi papaghu, ghoro poia.” Mbaŋ 15:1-29; Ro 10:4; Hib 8:13
22 Na’atube men yait ta wine boubun bai, wine ana koukufet atamaninamaim ririmih, anayabin wine boubun nagadid nayen koukufet boro nataseb, naatu wine, koukufet hairi boro hai yabih en hinamatar. Imih wine boubun i boro koukufet boubunamaim hinarir saise hairi boro gewasih hinabat.”
23 Umbom patabuaŋ eez, Yesu toman taghoniiŋa toni tilaghlaagh ila uum to wit lolodi, ve taghoniiŋa toni tiŋgoor wit anoŋa pida, ve tighan. Lo 23:25
23 Baiyarir ana veya Jesu ana bai’ufununayah bairi sanabey wanawanan hiremor hinan naatu hibusuruf sanabey hirut,
24 Tovenen ndiran tutuuŋa pida to tineep tigharau di, tighason Yesu tighaze: “Ai, ughita! Pughu vena to taghoniiŋa tiom tigham ŋgar tonenen? Aazne, nene sawa to uraat maau. Nene umbom patabuaŋ to Maaron. Ŋgar to tighami, nene iyel pa tutuuŋ to umbom patabuaŋ.” Igham 20:10, 34:21
24 Pharisee Jesu hi’u, “Kwi’itin aisim it ata Baiyarir ana ofafar o abai’ufununayah te’a’astu’ub?”
25 — ausente —
25 Jesu iyafutih eo, “David ana orot bairi aa himomorob ana veya abisa sisinaf kwaiyab kwa’itin? Ana orot bairi aa himomorob ana veya
26 — ausente —
26 in God ana bar wanawanan run naatu faraw kakafiyin bai eaan. Iti mamatar i Abiathar Firis Gagamin ma’am ana veya. It ata ofafar eo i firis akisihimo iti rafiy hinaa, baise David eaan naatu ana orot turin itih hi’aa.”
27 Ghoro Yesu ipasob saveeŋ toni ighaze: “Maaron ighur umbom patabuaŋ pa iuul tamtoghon. Ighur tamtoghon pa tinim mbesooŋa pa umbom patabuaŋ ne maau. Igham 23:12
27 Naatu Jesu ana tur yomanin baisawarin isan iti na’atube eo, “Baiyarir i orot ana gewasin isan matar, baise orot i men Baiyarir isan ni’akiramih.
28 Tovenen Tamtoghon Natu, ye Tiina to iŋgin umbom patabuaŋ to Maaron.” Kol 2:16-17
28 Imih Orot Natun i Baiyarir Tamah anababatun.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 2, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.