Lucas 9
SOE A TOꞌTOꞌ (TPZ) vs AAI
1 E Ieesuꞌ to vaoe en na po havun me a poa vamomhë peꞌ, kee nö ee maꞌ, keꞌ heꞌ en pee po kikis me a tasun peꞌ, marën a ö nee se veo këh a napan po oraꞌ hat, me a vahik a ma vu mët.
1 Jesu ana bai’ufununayah etei I2 eaf ayuwih hina hitit, demon kakafih nunih isan, naatu sawow yumatah ta ta bosaisiren isan fair itih, naatu eonowahih.
2 Pareꞌ vanö en pee manih pa ma vöön pa vatvus a soe va pa Matop Vih pe Sosoenën, me a vavatoꞌ hah ro teꞌ to haraꞌ ne a ma mët.
2 Imaibo God ana aiwob binan isan naatu sawusawuwih baiyawasih isan iyafarih hitit hin.
3 Pareꞌ soe ke raoe pan, “Eöm se nat nem teꞌ a ma tah manih pa nö peöm vamanih po toknon, keꞌ o kove, keꞌ ta taëën, me a moniꞌ, me a ma ohop peo.
3 Naatu iuwih, “A nanawan isan kwanatitit ana maramaim men sawar afa kwanabow auman kwananamih, men hafoy, tu, kabay, bay, o wanabir.
4 Eöm se keh ho pa ta pah iuun, a, eöm se teꞌ varoe nem pa iuun pamëh, keꞌ antoen non a ö nöm se këh hah a vöön pamëh.
4 Kwananan sabuw iyab hina’iti a merar hinay hinabubuwi na’at, nati bar meraramaim kwanama a bowabow kwanisawar imaibo kwanatit.
5 Ka napan se keh hikta vaoe a neöm pa ma iuun pee, a, eöm se këh em pa vöön pamëh, paröm sisinuh o kusan vëh to teꞌ non pa ma moeeneöm. Eꞌ a soe vanat va pa ö no a napan va pa vöön pamëh to hikta iu pënton ne a soe peöm. Ivëh, ke Sosoenën se vakmis raoe.
5 Baise sabuw men a merar hinay hinabubuwi na’at, a fofob kwanarutatab nare naatu nati bar merar kwanihamiy kwanatit, baimatnuwen ana orereb na’atube.”
6 Ivëh, kee nö ee pa ma vöön kurus, pare vatvus ee pa Soe Vih pe Ieesuꞌ, ko vavatoꞌ ee pa ma teꞌ to haraꞌ ne a ma mët.
6 Imaibo bai’ufununayah hitit hin bar awan, awan hirun hitit God ana aiwob isan tur gewasin hibinan naatu sawusawuwih hiyayawasih.
7 A teꞌ sunön va pa kaman manih Galiliꞌ e Hëërot to pënton a ma tah kurus ne Ieesuꞌ to nonok non, ivëh, ko kokoman peꞌ nun en, suk a ma meoh teꞌ to sosoe ne pan, “E Jon Tövapupui to sun taneꞌ hah po vapeepe.”
7 Herod, Galilee sabuw hai aiwob orot, sawar iti himamatar hai tur nonowar ana veya ana kasiy ra’at, anayabin sabuw afa hio John Baptist morobone matabir maiye,
8 Ka ma upöm sosoe ne pan, “E Elaëjaꞌ to tavus hah maꞌ.” Ko upöm sosoe e ne pan, “A teꞌ vanënën soe vamoaan to toꞌ hah maꞌ.”
8 sabuw afa hio, Elijah marane ra’iy, sabuw afa hio, “Dinab orot ta marasika momorob i yawas maiye matabir na.”
9 Ivëh, ke Hëërot soe en pan, “Eöꞌ to moes kurus voh o kahoꞌ pe Jon. Ka teꞌ vëh eteh, nöꞌ to pënton noꞌ to nonok non a ma tah varih?” Ke Hëërot vavaiu këh e non ta hanan pan, eꞌ ep e Ieesuꞌ.
9 Baise Herod eo, “Ayu taiyuwu aso’ob John i ayu sikan ao hi’afuw, naatu iti orot i yait iti bowabow sinaf ana tur anonowar?” Iti na’atube eo naatu kok i orot ana yumat itinamih nuwih.
10 Ka ma aposol hah ee maꞌ, pare soe ke pe Ieesuꞌ pa ma tah kurus nee to nok voh maꞌ. Ke Ieesuꞌ me ke këh en pa ma napan pa vamomhë peꞌ, kee nö varoe ee pa meh vöön, ëhnaneah Bëtsaëtaꞌ.
10 Jesu ana tur abarayah himatabir hina hitit, sawar abisa’awat hisisinaf ana tur hi’owen. Naatu nawiyih hitit akisihimo hin tafaram wabin Bethsaida imaim hima.
11 Ivëhkëk, a napan peo to nat ee pee to teꞌ ne Bëtsaëtaꞌ, pare vatet ee pee. A napan to nö maꞌ manih peꞌ, keꞌ pah vaeö en. Eꞌ to vatvus en pa soe vih va pa Matop Vih pe Sosoenën manih pee, pareꞌ vavatoꞌ en po teꞌ varih to haraꞌ ne a ma mët.
11 Baise sabuw maumurih na’in Jesu au Bethsaida inan ana tur hinowar, naatu hi’ufunun hin biyan hitit. Hai merar yi God ana aiwob isan binan hinowar naatu sawusawuwih iyawasih.
12 A potan to kunah en, ka havun me a poa vamomhë pe Ieesuꞌ nö ee maꞌ peꞌ, pare soe ke poë pan, “Eën se vanö a napan, kee nö pa ma vöön to teꞌ vatët ne, pare ep këh ta taëën, ko ëën, suk a ö vëh na to teꞌ no, no a hikta teꞌ to teꞌ non.”
12 Veya re birabirab auman bai’ufununayah 12 hin Jesu hiu, “Sabuw kwiyafarih ten bar iti yubinamaim naatu masawabar iti yubinamaim taituwah tema’am biyah bay hinanuwet hinabow hinaa, naatu efan auman hinanuwet fai hina’in, anayabin iti efan i owararin.”
13 Ivëhkëk, e Ieesuꞌ to soe ke raoe pan, “Eöm koman se makën raoe.” Kee soe pan, “Emöm to hikta öt nem ta ma taëën peo. O siꞌ tönim muꞌ me a poa iian varoe to teꞌ ne. Eën to iu pöꞌ nom pan emöm se voen a taëën pa napan peo varih, ha?”
13 Baise Jesu iuwih, “Bay i boro kwa kwanitih hinaa.” Bai’ufununayah hiya’afut, “Rafiy fafar umat roun naatu siy rou’abamo efanamaim ti’inu’in. Kukokok aki anan sabuw etei’imak isah bay anatobon?”
14 A napan to onöt ne a 5,000 teꞌ oeteꞌ rakah to teꞌ ne.
14 Sabuw nati’imaim hiru’ay hima tur hinonowar nah etei i 5,000 na’atube. Jesu ana bai’ufununayah iuwih, “Sabuw kwa’uwih nah 50 na’atube kou’ay tata’amaim timarir.”
15 Ko vamomhë peꞌ soe ke ra napan, kee ihoꞌ ee.
15 Bai’ufununayah Jesu eo na’atube sabuw hi’uwih himarir.
16 Keꞌ kon en po tönim muꞌ me a poa iian, pareꞌ ta peah na vöön va kin, ko soe vavihvih ke na e Sosoenën, pareꞌ kökök ko heꞌ a ma vamomhë peꞌ. Kee ki vakëkëh ke pa napan.
16 Imaibo Jesu rafiy fafar umat roun bow, naatu siy rou’ab bow, au mar nuw ra’at, God ana merar yi igegewasin sawar, im seseb ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih hi’aa.
17 Ka napan kurus ëën vamhun ee, ko vamomhë peꞌ ununun a ma ö taëën ëën këh, pare vapuh o havun me o pöök kove.
17 Sabuw etei hi’aa yah iw naatu bai’ufununayah kaifet etei 12 hibow sabuw bay hi’aau turih hibihamiyen hiwan awah hikufoten.
18 O pöh poen ne Ieesuꞌ to hinhin non, ka ma vamomhë peꞌ teꞌ vaꞌpeh me ne poë. Ke Ieesuꞌ hin vahik en, pareꞌ hi raoe pan, “A ma napan popokaꞌ a no neoꞌ eteh?”
18 Ana veya ta Jesu akisinamo ma yoyoyoban ana bai’ufununayah hina biyan hitit ibatiyih eo, “Sabuw ayu isau mi’itube’ewat teo kwanonowar?”
19 Ko vamomhë peꞌ piun, pare soe pan, “E Jon Tövapupui, ka ma meh popokaꞌ e ne pën e Elaëjaꞌ. Ka ma upöm sosoe ne pan, eën a pah teꞌ va pa nap vanënën soe vamoaan to toꞌ hah maꞌ.”
19 Hiya’afut hio, “Sabuw afa teo o i John Baptist, afa teo o i Elijah, naatu afa teo o i God ana dinab oro’orot marasika himomorob i ta morobone yawas maiye na.”
20 Ke Ieesuꞌ hi raoe, “Ke eöm koman poꞌ, eöm popokaꞌ a nem neoꞌ eteh?” Ke Pitaꞌ piun a soe peꞌ, pareꞌ soe pan, “Eën e Kristo, a teꞌ ne Sosoenën to vanö maꞌ.”
20 Naatu ana bai’ufununayah ibatiyih, “Bo kwa ayu isou mi’itube kwanotanot?” Peter iya’afut eo, “O i God ana Roubininenayan.”
21 Ke Ieesuꞌ vuhvuh vakis raoe se nat ne soe ke ta meh teꞌ a soe pamëh.
21 Imaibo Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owenamih.”
22 Pareꞌ soe pan, “Eöꞌ e Koaꞌ Teꞌ Pa Napan Kurus se kon o kamis apuh rakah manih pa koreera nap susunön po Jiuꞌ, me ra ma teꞌ susunön ësës heꞌ, me ro teꞌ vavaasis to nat i ne o Vavaasis pe Mosës. Ee ip vamët a neoꞌ, ko vakön poen ne eöꞌ se sun taneꞌ hah eoꞌ manih po vapeepe.”
22 Naatu Jesu iuwih eo, “Jew hai orot gagamih, firis hai ukwarih na’atube Ofafar Bai’obaiyenayah boro Orot Natun hinakwahir, biyababan gagamin na’in nab, hina’asabun namorob, baise veya baitounin ufunamaim boro morobone namisir maiye.”
23 Ke Ieesuꞌ soe ke ra ma vamomhë peꞌ pan, “Ta pah teꞌ se iu vatet a non neoꞌ, eꞌ se vöknah o iu koman peꞌ, pareꞌ teꞌ a kuruse peꞌ pa ma poen kurus, pareꞌ teꞌ o kamis, ko vatet a maꞌ neoꞌ.
23 Naatu etei’imak iuwih eo, “Orot yait ayu bai’ufnunu’umih nakokok na’at, taiyuwin ana yawas i nakwahir, mar etei ana onaf na’abar ayu ni’uf nunu.
24 Ivëhkëk, a teꞌ se keh matop tamoaan non o toꞌtoꞌ peꞌ, pareꞌ hikta vatet a neoꞌ, o toꞌtoꞌ peꞌ se ro amot en. Ka ta pah teꞌ se keh koman a non neoꞌ, pareꞌ mët suk a neoꞌ, a, amot a teꞌ pamëh se kon o toꞌtoꞌ tamoaan.
24 Anayabin orot yait ana yawas i taiyuwin isan eo’oharihar boro nikasiy, baise orot yait ana yawas nakwahir ayu nabi’ufnunu, ma’ama wanatowan boro natita’ur.
25 Ta pah teꞌ se keh vaneah kurus e non pa ma tah va po oeh vëh, pareꞌ vanun en po toꞌtoꞌ tamoaan peꞌ, a ma tah poë varih se poꞌ vaꞌaus vah va in o toꞌtoꞌ peꞌ nih? Ahik rakah!
25 Tafaram wanawanan orot ta sawar tutufin etei i bow karam, baise i taiyuwin ana yawas nabi’afiy, o hina bigegesair na’at, iti sawar bow ya ma tototo boro hinibais?
26 Kuru a pah teꞌ se keh poet ka no neoꞌ, me o vavaasis peöꞌ e Koaꞌ Teꞌ Pa Napan Kurus, a, amot po poen ne eöꞌ se hah me maꞌ o maaka peöꞌ, me o maaka pe Tamön, me o maaka po ankeroꞌ vivihan pe Sosoenën, eöꞌ se poet me e noꞌ pa teꞌ pamëh.
26 Orot yait ayu isou biyan eo’ohow, naatu au tur isan biyan nao’ohow na’at, Orot Natun ana bonamanamarinamaim na’atube Tamah God ana bonamanamarinamaim naatu ana tounamatar kakafiyih auman hai bonamanamarinamaim namatabir maiye nanan ana veya, boro ibo isan biyan na’ohow.
27 Eöꞌ to soe vaman ka neöm, a ma pah teꞌ to sun ne manih kuru, se meꞌ avoeꞌ ne pa mët ee he ep ee pa Matop Vih pe Sosoenën.”
27 Anababatun a tur ao’owen, kwa iyab iti kwama’am boro yawas kwanama’am God ana aiwob kwana’itin.”
28 O pöh nënkikiu to oah en pa ö ne Ieesuꞌ to soe a ma tah poë varih. Keꞌ me en pe Pitaꞌ, me ra poa tom kea e Jon, pen Jëmis. Kee peah ee pa tope pa hin.
28 Tur iti eo hima fur ta’imon sasawar ufunamaim, Peter, John, naatu James buwih bairi hiyen hin oyaw wan yoyoban isan.
29 Ke Ieesuꞌ hinhin non, ka sionineah tarih, pareꞌ matan ke en, me o ohop peꞌ to tarih, ko kakaare oah rakah en vamanih pa unöh.
29 Naatu hiyen hin yoyoyoban ana maramaim yumatan botabir, ana faifuw hikwes anababatun namanamar ebowabow emamarakaw na’atube.
30 Ka poa teꞌ tavus maꞌ, ko vavaato me e ne peꞌ, e Mosës pen Elaëjaꞌ.
30 Nati ana maramaim naniyan meyemeye orot rou’ab, Moses, Elijah hairi hirerereb,
31 E Mosës pen Elaëjaꞌ to tavus me o maaka va pa vöön va kin, pare vavaato me e ne e Ieesuꞌ pa ö neꞌ se vapuh va in o iu pe Sosoenën pa ö neꞌ se mët manuh Jerusalëm.
31 mar ana marakaw bonamanamarin auman hira’iy Jesu ana bowabow iti tafaramamaim baisawarin matabir maiye isan, naatu God ana kok abisa Jesu Jerusalemamaim sinaf baiturobe isan bairi hio.
32 E Pitaꞌ me meh a poa vamomhë peꞌ to koroh, ivëhkëk, ee to sun ka matëëre maaka, kee ep ee po maaka pe Ieesuꞌ vaꞌpeh me a poa teꞌ neꞌ to vavaato me non.
32 Peter ana ofonah bairi i nuhih bur hi’inu’in ufut iti sawar himatar, baise matah nuw himimisir auman Jesu biyanamaim bobonamanamar hi’itin naatu orot rou’ab bairi hibatabat hi’itih.
33 E Mosës pen Elaëjaꞌ se vakëh ee ke Ieesuꞌ, ke Pitaꞌ soe ke Ieesuꞌ pan, “Eeh, Apuh, eꞌ to parin vih pa ö na to teꞌ no manih, vaonöt ka möm ah, kemöm se eok a kukön këk, a paeh pën, ka teꞌ pe Mosës, me a teꞌ pe Elaëjaꞌ.” E Pitaꞌ to hikta maaka vavih vi non pa soe neꞌ to soe.
33 Naatu orot rou’ab Jesu hibihamiy auman, Peter Jesu isan eo, “Regah igewasin aki iti ama’amamaim sis tounu ana wowab, ta o isa ta Moses isan naatu Elijah isan!” Iti na’atube eo anayabin i men so’ob abisa eo.
34 E Pitaꞌ to vavaato avoeꞌ e non, ka unöh tavus maꞌ, ko pöm en pee, kee naöp rakah ee.
34 Peter iti na’at bat eo auman sakusakuk ra’iy ana youninamaim tar sumih, naatu wanawanan hirur auman, bai’ufununayah yah birubir fafar.
35 Ka to taneꞌ maꞌ manih koman a unöh to soe non pan, “Eꞌ vaꞌih e Koaꞌ vateꞌ peöꞌ. Eöm se pënton, ko vatet a soe peꞌ.”
35 Sakukuw wanawanan God eafatait eo, Iti Orot i Ayu Natu, ayu arubin imih nao’o kwananowar.”
36 A to pamëh to hik en, kee ep ee pe Ieesuꞌ pehen to sun non. Manih pa ma poen poë varih nee to hikta soe ke ta pah teꞌ a tah vaꞌih nee to ep in maꞌ, ee varoe a kukön to nat ne.
36 Iti tur hinowar in sasawar ufunamaim Jesu akisinamo batabat hi’itin. Naatu bai’ufununayah sawar abisa nati ana veya’amaim hi’itin men yait ta ana tur hi’owen awah hibofot hima.
37 Ka muhin takah en po meoh poen, kee këh ee maꞌ pa tope, pare hah kunah ee maꞌ. A napan o pöh peo to ep in e Ieesuꞌ manih hanan.
37 Marto Jesu ana bai’ufununayah bairi hire hina oyaw an hitit, naatu nati’imaim sabuw hima’am hina biyah hitit.
38 A pah teꞌ to teꞌ non topnin a napan poë varih to toto suntan e non maꞌ pan, “Apuh, eöꞌ to okook rakah noꞌ nös oah se ep pa pah koaꞌ oeteꞌ ro peöꞌ.
38 Orot ta sabuw rau’ay wanawanahimaim batabat e’af eo, “Bai’obaiyenayan, abifefeyani kunuw natu ku’itin, natu ta’imon maiyow!
39 A oraꞌ hat to teꞌ non peꞌ, keꞌ kokoeꞌ suntan non, ko varikrik non poan, ko poë kakaare tatavus no maꞌ sih pa rivoneah. A oraꞌ hat to mimiroꞌ tamoaan e non peꞌ, ko hikta këkëh non poan.
39 Demon kakafih kaun teyey ana veya eororsair iwow ere erab awan fusifusin ekubar in erabirab biyan riririr ebiwa’an. Naatu iti na’atube i mar etei esisinaf men kafa’imo ebihamiyimih.
40 Eöꞌ to hin vakis a ma vamomhë pën, pan ee se veo a oraꞌ hat pamëh, keꞌ këh e koaꞌ. Ivëhkëk eꞌe to hikta onöt ne.”
40 A bai’ufununayah ai fefeyanih, demon nuninamih auwih, baise men karam.”
41 E Ieesuꞌ to piun raoe, ko soe pan, “Eöm kurus varih to hikta vaman avoeꞌ rakah nem e Sosoenën se vatoꞌ en po teꞌ, eöm a nap hat. O tovih poen ne eöꞌ se teꞌ vaꞌpeh tamoaan me a noꞌ neöm? O tovih poen ne eöꞌ se teꞌ a ma punis peöm?” Ke Ieesuꞌ tarih na pe taman e koaꞌ, ko soe pan, “Me maꞌ e koaꞌ pën manih peöꞌ.”
41 Jesu iyafutih eo, “Kwa sabuw iti boun ana veya aur baitumatum naatu ayawas etei i hibibir. Kwanotanot ayu boro bairit manin tanama abit ana’abar? A kek kubai kuna aitin.”
42 E koaꞌ to nö maꞌ manih pe Ieesuꞌ, ka oraꞌ hat vi en pe koaꞌ manih po oeh, keꞌ rikrik e non. Ke Ieesuꞌ siröꞌ a oraꞌ hat, keꞌ këh en pe koaꞌ. E Ieesuꞌ to vatoꞌ en pe koaꞌ, pareꞌ heꞌ hah en pe tamaneah.
42 Kek nan auman demon kakafin kek bai rab rouw me yan re naatu ifiruruw in hub itaiy re. Baise Jesu demon kakafin kwarar tatab nun tit kek iyawas bai tamah itin.
43 Ka ma napan ep in o kikis pe Sosoenën, pare pah toksean rakah ee.
43 Sabuw etei’imak God ana fair hi’itin hifofofor men kafaita. Sabuw Jesu abisa sisinaf isan, hibat hibifofofor wanawanan Jesu ana bai’ufununayah isah eo,
44 “Eöm se nat nem anoe in a soe natsean vaꞌih nöꞌ se soe ka neöm. Eꞌ hikta se teꞌ rë non, ka teꞌ se vikuh en peöꞌ e Koaꞌ Teꞌ Pa Napan Kurus pa koreera nap hat.”
44 “Tain kwanarub gewas tur iti anao kwananowar. Orot Natun i boro baban hinao naatu hinab sabuw umahimaim hinayai.”
45 Ivëhkëk, e Sosoenën to koaan en pee pa pusun in a soe, kee hikta maaka ne a ma tah varih se tavus. Kee nanaöp e ne pa hi e Ieesuꞌ a pusun in a soe pamëh.
45 Baise bai’ufununayah iti tur naniyan men hibai, tur anayabin hai notamaim ibun, naatu baibatiyin tur anayabin o nowar isan hibir.
46 O vamomhë to vaato vaheve koman ee, suk eteh se teꞌ non a tasun apuh oah manih pee.
46 Bai’ufununayah taiyuwih wanawanahimaim, yait orot gagamin isan hio hinan gamin matar.
47 Ke Ieesuꞌ nat en po kokoman vakoaan pee, ivëh, keꞌ vaoe vatët maꞌ a siꞌ koaꞌ soneꞌ, ko vasun poan pa havineah,
47 Jesu abisa hinotanot itin, basit kek kafa’i ta bai na sisibinamaim iu bat.
48 pareꞌ soe ke raoe pan, “Eteh to kamöꞌ e koaꞌ soneꞌ to teꞌ va non manih pa siꞌ koaꞌ vëh, eꞌ to kamöꞌ me en peöꞌ. Ka teꞌ to kamöꞌ a non neoꞌ, eꞌ to kamöꞌ me e non pe Tamön vëh to vanö voh a maꞌ neoꞌ. Eteh to vaꞌaus o teꞌ arus, ee a pap teꞌ poë varih ne Sosoenën to koman non pan, ee se teꞌ ne o teꞌ apaꞌpuh.”
48 Imaibo iuwih, “Orot yait kek kafai iti na’atube nab ayu wabu’umaim ana merar nayiy, i ayu au merar eyiy. Naatu orot yait ayu au merar eyiy i orot yait ayu iyunu anan i ana merar eyiy. Anayabin orot yait kwa wanawanamaim wabin en kek kikimin na’atube ema’am, nati orot i gagamin.”
49 Ke Jon soe ke Ieesuꞌ pan, “Apuh, emöm to ep maꞌ a pah teꞌ to veveo oraꞌ hat non pa ëhnöömah, ko soepip em peꞌ, suk eꞌ to hikta teꞌ non po kum pea.”
49 John misir eo, “Regah, orot ta o wabimaim demon kakafih nununih a’itin naatu a’otan. Anayabin nati orot i men it ata kou’ayomaim ema’ama.”
50 E Ieesuꞌ to soe kurus ke raoe pan, “Eöm se nat nem soepip eah. A teꞌ to hikta vakihat me a rora, eꞌ a teꞌ pea.”
50 Jesu iya’afut eo, “Men ina’otanimih, anayabin orot yait kwa isa men ebirakit i kwa isa ebatabat.”
51 O poen ne Sosoenën se me peah hah e Ieesuꞌ manuh pa vöön va kin to öök vatet en. Ivëh, ke Ieesuꞌ nok en po kokoman kikis peꞌ pa nö manuh Jerusalëm.
51 Jesu au mar yen isan ana veya na kakabom auman, ana not bogaigiwas yen in au Jerusalem.
52 Ke Ieesuꞌ vanö vovoh a ma teꞌ se teꞌ a soe peꞌ. A ma teꞌ poë varih to nö ee, pare vos ee pa vöön va Samëriaꞌ, pare iu vamatop ne a nö pe Ieesuꞌ.
52 Naatu kob wan iyafarih hin Samaria bar merar hitit ana efan hitayabuna tanan imaim ta’in isan.
53 Ivëhkëk, a ma napan va pa vöön pamëh to nat in e Ieesuꞌ me a ma vamomhë peꞌ se nö manuh Jerusalëm, ivëh, kee hikta iu vaonöt ne e Ieesuꞌ me a ma vamomhë peꞌ pa nö manuh pa vöön pee.
53 Baise Samaria sabuw men ana merar hiyi hibai efan hitinimih, anayabin hiso’ob Jesu i au Jerusalem yey.
54 A poa vamomhë peꞌ, e Jëmis, pen e Jon to ep in a tah vaꞌih, pare soe ke Ieesuꞌ pan, “Apuh, eën se keh iu nom kemöm hin na a suraꞌ va pa vöön va kin, keꞌ ës ra napan varih?”
54 Naatu bai’ufununayah orot rou’ab James John hairi iti na’atube hi’i’itin yah so’ar hio, “Regah, kukokok wairaf marane anao nara’iy iti sabuw nagurusih?”
55 Ivëhkëk, e Ieesuꞌ to tarih manih pee pon, pareꞌ siröꞌ raoe to vaato vapiun e ne.
55 Baise Jesu tatabir hairi’ika kwararih.
56 Kee nö pet ee pa meh vöön.
56 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi hin bar merar ta hitit.
57 Ee to nönö ne hanan, ka pah teꞌ soe ke Ieesuꞌ pan, “A ma vöön kurus nën to nönö nom ne eöꞌ se suk eoꞌ pën.”
57 Ef hiyen hinan naiwanamaim orot ta Jesu ana tur eowen eo, “Ayu boro ani’ufnuni o menamaim kwenan boro imaim tanan.”
58 Ke Ieesuꞌ soe ke a teꞌ pamëh, “O këh poa to teꞌ me ne a ma koveꞌ teꞌteꞌ pee, ko növan teꞌ me ne pa ma heꞌ teꞌteꞌ pee. Ivëhkëk, eöꞌ e Koaꞌ Teꞌ pa Napan Kurus to hikta teꞌ me noꞌ ta ö ne eöꞌ se koroh ko vanot.”
58 Jesu orot iya’afut iu, “Haruharu hai sau tema’am, naatu mamu hai batar tema’am, baise Orot Natun mare ma biyan tubaiwa’an isan aurin efan i en.”
59 Eꞌ to soe ke a meh teꞌ pan, “Suk a maꞌ neoꞌ ah.”
59 Naatu Jesu tatabir orot ta isan eo, “Kwi’ufnunu airit tan.” Baise orot eo, “Regah akokok wan i boro inihamiyu anan tamai morob inu’in anab anan ana yai imaibo ani’ufnuni?”
60 Ke Ieesuꞌ piun poan, pareꞌ soe, “Ahik, suk a maꞌ neoꞌ ah, parën koe o teꞌ varih to hikta kon avoeꞌ ne o toꞌtoꞌ tamoaan, kee nö, pare pe o upöm teꞌ mët pee. Ivëhkëk, eën se nö, parën vatvus a soe va pa Matop Vih pe Sosoenën.”
60 Baise Jesu orot iya’afut eo, “Murubih kwaihamiyih boro murubih taiyuwih hinaya’ih. Baise o i kwen, God ana aiwob isan kubinan.”
61 Ka meh teꞌ soe ke Ieesuꞌ pan, “Apuh, eöꞌ to iu vatet nom oah. Ivëhkëk, eën se vaonöt ka neoꞌ, köꞌ nö ko vaöt koren me voh maꞌ a tapaiuun peöꞌ.”
61 Naatu orot ta na maiye eo, “Regah ayu i boro o ani’ufnuni, baise wan i boro anan hinai tamai naatu taitu tuwai’inah anao tuturih.”
62 Ke Ieesuꞌ soe ke poan, “A teꞌ to taneo pa pënton, ko vatet a neoꞌ, ivëhkëk, eꞌ to vahahah non pa ma taateꞌ hat moaan voh peꞌ, eꞌ a teꞌ pamëh to hikta onöt non a ho pa koman a Matop Vih pe Sosoenën.”
62 Jesu iya’afut iu, “Orot yait busuruf ana me bifufubiy, naatu misir maiye bat au’uf enunutabitabir, God ana aiwobomaim boro men karam nabow.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.