Lucas 8
SOE A TOꞌTOꞌ (TPZ) vs AAI
1 A ma poen to oah ee, ke Ieesuꞌ vavavih vah en pa ma vöön apaꞌpuh me a ma siꞌ vöön sosoneꞌ. Eꞌ to vatvus a Soe Vih va pa Matop Vih pe Sosoenën manih pa ma napan. A havun me a poa vamomhë peꞌ to nönö vaꞌpeh vah me ne poë.
1 Veya bai’ab na’atube sasawar ufunamaim, Jesu ana bai’ufununayah nah 12 bairi hin bar awan, awan hirun hitit God ana aiwob isan Tur Gewasin binan hiremor.
2 A ma köövo varih moaan voh ne Ieesuꞌ to veo këh voh raoe pa ma oraꞌ hat, eꞌe me to nö vaꞌpeh me Ieesuꞌ. A paeh vëh e Mariaꞌ Makdalaꞌ. Moaan voh e Ieesuꞌ to veo këh poan a tönim me a poa oraꞌ hat to teꞌ ne manih peꞌ.
2 Hinan wanawanahimaim, i baibin afa sawow yumatah ta ta hibow hima’am, naatu demon kakafih hitar gubih hima’am Jesu biyawasih auman bairi hin. Mary wabin ta Magdalin biyanamaim demon seven Jesu nunih hititit auman bairi hin.
3 Ke Joanan, e köövo pa teꞌ to susun non pa iuun pe Hëërot, a ëhnaneah e Kusaꞌ, me Susanaꞌ, me a ma meh upöm köövo me, nee to pët nö vaꞌpeh. A ma köövo poë varih to vaꞌaus voh ne e Ieesuꞌ me a ma vamomhë peꞌ pa ma tah nee to vaneah ne.
3 Naatu Herod ana bowayan orot ukwarin wabin Chuza i aawan Joanna, Susanna, naatu baibin afa auman bairi hin. Naatu iti baibin hai kabayamaim Jesu ana bai’ufununayah bairi hibaisih hai bowabow wanawananamaim.
4 A napan o pöh peo to tönun voh maꞌ, a ma napan to taneꞌ maꞌ pa ma vöön apuh to nö maꞌ manih pe Ieesuꞌ. Ke Ieesuꞌ heꞌ raoe a pah soe vapipinoꞌ, eꞌ to soe pan,
4 Sabuw rou’ay gagamin maiyow bar awan ta ta’ane hinan tafaram awan karatan, naatu Jesu oroubonamaim sabuw iuwih eo,
5 “A pah teꞌ poꞌpoꞌ kon to nö pa rak peꞌ, pareꞌ poꞌpoꞌ a kon peꞌ. Eꞌ to poꞌpoꞌ nö non a kon, ka ma meh voaꞌ kon vuꞌ ee manih po vaꞌpet taan, ka napan komtötön ee pee, ko növan nö maꞌ, ko ëën vahik ee pa ma voaꞌ kon.
5 “Ana veya ta orot ana ub tanumamih bow in ana me bifufubiy yanamaim tit, naatu ana ub ta ta asi’asiy ana veya ub afa i ef yanamaim hire, sabuw hina tafan hibat hiwas tatanen hin, naatu mamu hire hibow hi’aa.
6 Ka ma meh voaꞌ vuꞌ ee pa moeh vösvös, pare pisiꞌ ee maꞌ, ivëhkëk, a hikta ruen to teꞌ non komön o oeh, ivëh, ka ma voaꞌ kon rak ee.
6 Ub afa i to yanamaim hire, baise hikuboubunih hiyey ana maramaim veya re rarih etei himorob, anayabin me owasasin.
7 Ka ma meh voaꞌ kon vuꞌ ee po topnin o noꞌ uris toꞌtoꞌ, ka uris toꞌtoꞌ to pu maꞌ, ko kopös en pee, kee hikta pu vavih maꞌ.
7 Ub afa i kokor ro’oh wanawanahimaim hire, naatu hikuboubunih bairi hiyen, baise kokor hiyen sasa hai fafa’amaim ub gewasih hirouw.
8 Ka ma meh voaꞌ kon vuꞌ ee manih po oeh vih, ko pisiꞌ vavih ee maꞌ, pare voaꞌ vavih ee, ka ma vu kon voaꞌ o 100 voaꞌ.” E Ieesuꞌ to soe va nën, pareꞌ vahik va in a soe peꞌ manih pan, “Eöm o teꞌ varih to teꞌ me ne a tenëneöm, eöm se pënton a soe vaꞌih.”
8 Naatu ub afa i me gewasin yanamaim hire, hikuboubunih hiyen gewas hiw ai ta’ita’imon afe’eh ro’oro’oh etei 100 na’atube hiya.” Naatu Jesu ana tur yomaninamaim eo, “O yait tain nama’am na’at iti tur inanowar.”
9 Ka ma vamomhë peꞌ hi ee peꞌ pa pusun in a soe vapipinoꞌ vaꞌih pan e Ieesuꞌ se vamaaka ke raoe.
9 Jesu ana bai’ufununayah hikok oroubon anayabin so’ob isan hina hibatiy.
10 Ke Ieesuꞌ soe, “E Sosoenën koman to vataare vahik voh en peöm pa pusun in a soe vakoaan in a Matop Vih Peꞌ. Ivëhkëk, a ma upöm teꞌ to pënton koe ne sih pa ma soe vapipinoꞌ. Ivaꞌih,
10 Baise Jesu iyafutih eo, “So’ob wa’iwa’irin God ana aiwob isan i God kwa it, baise sabuw afa isah i oroubonamaim ao, saise abisa bukamaim hikikirum niturobe, ‘Matah hinakubar hinanuw, baise boro men hina’itin, tainih nawayay tur hinanowar, baise boro men naniyan hinab.’”
11 “A pusun in a soe vapipinoꞌ vaꞌih to soe va non manih pan, o voaꞌ kon to teꞌ va non manih pa soe pe Sosoenën.
11 “Oroubon anayabin i iti. Ub i God ana tur gewasin.
12 A ma voaꞌ kon varih to vuꞌ po vaꞌpet taan to teꞌ va e ne manih pa napan to pënton ee pa soe pe Sosoenën, ivëhkëk, e susun po oraꞌ hat to nö maꞌ, pareꞌ kon këh en pee pa soe vëh to teꞌ non pa ma komëëre. Eꞌ to koman non pan, eꞌe tomeꞌ vaman ne a soe pe Sosoenën, ke Sosoenën kon hah raoe.
12 Ub ef yanamaim hire’ere i sabuw God ana tur hinowar hibai, baise Demon Mowan na tur gewasin sabuw dogorohimaim bosair, anayabin Demon Mowan men ekokok sabuw tur gewasin hinanowar hinitumatum naatu yawas hinab.
13 A ma meh voaꞌ kon to vuꞌ manih pa ö vösvös to teꞌ va ne manih po teꞌ to pënton ee pa soe, pare kon me o vaeö ko vaman. Ivëhkëk, o vaman to hikta aan vakis vi non manih pa komëëre. Ko poen no a punöꞌ eh to nö maꞌ manih pee, kee kuꞌ vëhöꞌ ee.
13 Ub afa to yan hire’ere, i sabuw God ana tur tenonowar ana maramaim i tibiyasisir, baise aurin an wairoron en, anayabin tur tenonowar ana veya boro hinitumitum naatu routobon nan nabubuwih ana veya boro mar ta’imon hinara’iy.
14 Ka ma meh voaꞌ kon to vuꞌ manih topnin a uris toꞌtoꞌ to teꞌ va ne manih po teꞌ to pënton ee pa soe, pare vaman rakah ee, ka ma vu punis va pa ununun a moniꞌ peo, me o vaeö va po oeh to nö maꞌ, ko kupkup en pa soe pe Sosoenën. Ivëh, ka soe pamëh hikta vovoaꞌ non.
14 Ub afa kokor ro’on wanawanah hire’ere, i sabuw God ana tur tenonowar, baise iti tafaram ana yasisir, tafaram ana yababan, naatu tafaram ana sawar isah tenotanot kwanekwan; imih ro’oh etei tekokokor naatu men ta ebiyamur.
15 A ma voaꞌ kon varih to vuꞌ manih po oeh vih to teꞌ va ne manih po teꞌ to pënton a soe pe Sosoenën, pare ötöön, ko vaman rakah ee. Ka soe pamëh to voaꞌ pet manih po toꞌtoꞌ pee. Pare vataare ne a ma taateꞌ totoopin pa ö nee to vavatet ne a ma soe pe Sosoenën.”
15 Baise ub me gewasin yan hire’ere, i sabuw iyab God ana Tur Gewasin hinowar dogoroh tutufin etei hibai, naatu nati tur isan hiten nowanowar tebowabow boro niw.
16 “A teꞌ to vëkrea kës pöꞌ o ram, pareꞌ vahoꞌ hop poan po kove, keꞌ vahoꞌ o ram paan tevan, ah? Ahik, eꞌ se vahan o ram pa ö vavahan ram, keꞌ ëman ke non a napan se ho maꞌ manih iuun, kee sih ep ne o ëman pamëh.
16 “Orot men yait ta ramef ito’ab noukwat wanawanan tarafut in, o gem babanamaim yai in to’abamih. Baise ana efanamaim sikof, saise sabuw boro ana marakawin hina’itin naatu kawin hinan bar hinarun.”
17 A ma soe kurus pe Sosoenën varih to vakoaan voh ne, kuru ee se tavus vamaaka ee. Ka ma soe pe Sosoenën moaan voh no a napan to hikta maaka ne, kuru nee se maaka ee.
17 “Anayabin abisa baibunuwenamaim inu’in, God boro nabotait nirerereb, naatu abisa hisakirafut inu’in, sum boro natakweb nan bebeyan marakawamaim natit.”
18 Ivëh, köm se pënton vavih ko matop nem. A teꞌ se keh kon voh o nat, pareꞌ maaka i non a soe pe Sosoenën, e Sosoenën se heꞌ vaꞌpuh oah en peꞌ po nat, keꞌ maaka vavih en. Ka teꞌ se keh koaan o nat vëh neꞌ to koman non pan e Sosoenën to heꞌ voh poan, e Sosoenën se öt hah këh en peꞌ po nat pamëh.”
18 Imih tur iti kwanonowar i kwananowar gewas, anayabin orot yait isnubanub tur enonowar gewagewas, God boro dogoron nabotawiy tur moumurih na’in naniyah boro naso’ob. Baise orot yait tur isan men isnubanub enonowar, dogoron boro nahirafut naatu abisa kikimin ana notamaim ma enotanot auman God boro nabosair.”
19 Manih po poen pamëh ne sinan e Ieesuꞌ me a ma kea peꞌ to nö maꞌ pa ep poë. Ivëhkëk, a napan peo rakah to tönun maꞌ, kee hikta onöt ne a huk vatët manih peꞌ.
19 Jesu hinah naatu taitin itinamih hina, baise men karam boro hita run biyan hitatit, anayabin sabuw rou’ay gagamin na’in ef hifut.
20 O upöm teꞌ to soe ke Ieesuꞌ pan, “E sinömah me a ma kea pën to teꞌ ne mahën, ee to iu ep ka nom oah.”
20 Orot ta na Jesu biyan tit eo, “O hinat naatu taitit hina ufun tebatabat tekokok o hina’iti.”
21 Ivëhkëk, e Ieesuꞌ to piun raoe, pareꞌ soe, “A ma napan to pënton ne a ma soe pe Sosoenën, pare vavatet ne, eꞌe kuru e sinaneoꞌ, me a ma kea peöꞌ.”
21 Jesu sabuw etei nati hibatabat iuwih eo, “Sabuw iyab God ana tur hinowar tebobosiyasiyar, nati sabuw i ayu hinai naatu taitu.”
22 O pöh poen ne Ieesuꞌ to peah po pöh paröꞌ, me a ma vamomhë peꞌ, pareꞌ soe ke raoe pan, “Ka pahan ee manuh pa pap tonon vöh.”
22 Ana veya ta Jesu ana bai’ufununayah bairi wa afe’en hiyen naatu iuwih, “Kwana boy tana rabon tanan harew kukuf rewan raunane tanayen.” Basit wa hinatait hitit,
23 O paröꞌ to nönö e non ke Ieesuꞌ koroh nö non komön o paröꞌ. Ka ivat ip maꞌ manih pa tonon, ka ruen oho e non komön o paröꞌ, ka siꞌ ö hat ko paröꞌ rokoꞌ en.
23 rar hikutatar hirabon hin. Nati ana veya’amaim Jesu matan fot wa wanawanan inure inu’in naniyan meyemeye wowog batabat tafair tit kukuf yan re rabih, wa harew iwan hisiwisiw men karam.
24 Ko vamomhë pe Ieesuꞌ nö, pare kunkuin ee peꞌ, pare soe ke poë pan, “Apuh, Apuh, a siꞌ ö hat, ko paröꞌ rokoꞌ me en pea.”
24 Basit bai’ufununayah hina Jesu hibunibun hio, “Regah, Regah! Wa iu’unun tana morob!” Jesu misir wowog, yabat hairi kwararih iuwih, mar ta’imonamo nuwarob e’afuw.
25 Ke Ieesuꞌ soe ke raoe pan, “O vaman peöm heh?”
25 Imaibo ana bai’ufununayah ibatiyih, “Kwa a baitumatum i menamaim kwayai?”
26 Vasuksuk nee to tok po paröꞌ, pare tavus pa muhin va Gerasaꞌ. A muhin pamëh to teꞌ non maꞌ pa meh pap tonon va Galiliꞌ.
26 Jesu ana bai’ufununayah bairi hiboy hirabon hin tafaram Gerasa imaim hitit, Galilee harew kukuf rewan raunane.
27 — ausente —
27 Jesu wa afe’enane dones yan bisure auman, orot ta nati bar merarane demon koun hiyen hiforatoun kwamur manin maiyow ana bar itumar, segar rah yahimaim, watu’umaim in ma reremor tit nan hairi hitar.
28 — ausente —
28 Naatu nuw Jesu i’itin ana veya nanamaim ra’iy rerey fanan aumetawat na’in iwow eo, “Jesu God auyomtoro’ot Natun, ayu isau boro abisa inasinafumih kunan? Abifefeyani men baimakiy initu!”
29 — ausente —
29 Iti na’atube eo, anayabin demon mowan orot baihamiyin titamih Jesu kwarartatab iu. Mar maumurih maiyow demon kakafih iti orot ana yawas etei hibi’a’afiy, an uman seinimaim ti’utan dibur baremaim tekaif tema’am, baise itukwar chain tituru’uru’um, tebonawiy ten arar yan imaim ema ereremor.
30 — ausente —
30 Jesu ibatiy eo, “O wab i mi’itube?” Orot iya’afut eo, “Ayu wabu i ‘Burut.’” Anayabin demon maumurih na’in iti orot wanawanan hirun hiforatoun hima’am.
31 — ausente —
31 Demon Jesu hifefeyan men hikok boro tiyafarih hitan Sou Awan Wanu’umin hitama.
32 O vasun kuꞌ peo to ënëën vatët ne sinten a siꞌ ö tope, ivëh, ko oraꞌ hat poë varih hin vakis ee pe Ieesuꞌ pan, “Eën se vanö a möm manuh po kuꞌ.” Ke Ieesuꞌ pënton en pa soe pee, pareꞌ vaonöt ken pee pa hop manuh po vasun kuꞌ.
32 Naatu nati oyaw sisibinamaim i for burut hima hi’u’ufar, imih demon na for wanawanah run isan Jesu hifefeyan, naatu Jesu ana baibasit itih, iuwih hibihir hitit.
33 Ko oraꞌ hat tavus këh ee pa teꞌ, pare nö ko hop varuꞌ ee manuh po vasun kuꞌ. Ko kuꞌ surap kunah ee pa ö vaere, pare vuk ee pa tonon, ko mëtmët vahik rakah ee.
33 Demon orot biyanane hitit i hinunuw hin for wanawanah hirun, naatu for burut hibatabat fan naiwan hinunuw hire hin harew kukuf yan hire etei hi’atomatom himorob.
34 Ka napan varih to matop ne sih po vasun kuꞌ pamëh ep a tah vaꞌih, pare naöp ko rusin ee. Ee to nö, pare vahutët a tah vaꞌih pa vöön apuh me ra ma vöön sosoneꞌ.
34 Naatu orot nati for hima’uten hima’am, abisa matar hi’itin, himisir hinunuw hin bar merar hitit, sabuw etei hai tur hi’owen. Naatu tur tasasar in sabuw afa bar merar gidigidihimaim hima’am auman hinowar.
35 Ka ma napan nö ee pa vavaköm pa ma tah to tanok. Ee to nö, ko tavus e Ieesuꞌ, pare taum ee pa teꞌ no oraꞌ hat to këh ee peꞌ, eꞌ to rara hah en ko kokoman peꞌ maaka en, keꞌ ihoꞌ non pa havin mon e Ieesuꞌ. A ma napan to ep a tah vaꞌih, pare pah vananaöp ee.
35 Sabuw abisa mamatar itinamih hitit hina Jesu biyan hititit, orot demon hiforatoun hima’am Jesu biyawas, i Jesu sisibinamaim mare, ukwarin ruboun ar bai us ma’am hi’itin hai bir ra’at.
36 Ka napan varih to ep voh ne pa ma tah poë varih, ee to vahutët ke ro upöm a tah ne Ieesuꞌ to nok manih pa teꞌ pamëh, keꞌ vih hah en.
36 Naatu sabuw afa orot demon hiforatoun hima’am Jesu mi’itube iyawas hi’i’itin sabuw afa hai tur hi’owen.
37 Ka ma napan va pa ma ö muhin va Gerasaꞌ to naöp vörep, pare hin vakis e Ieesuꞌ ko soe pan, “Eën se këh a na möm.” Ivëh, ke Ieesuꞌ me o vamomhë peꞌ peah ee po paröꞌ, pare vamatop ee pa hah.
37 Naatu sabuw nati tafaram Gerasa wanawanan hima’ama, Jesu hiu tafaram itumar, anayabin hai bir ra’at, naatu Jesu re wa bai matabir maiye rabon.
38 Ee to meꞌ e ne pa nö, ka teꞌ vëh no oraꞌ hat to këh poan, eꞌ to hin vakis e Ieesuꞌ pan, “Eöꞌ to iu teꞌ vaꞌpeh me nom oah.” Ivëhkëk, e Ieesuꞌ to vahah en peꞌ ko soe ke poan pan,
38 Naatu Orot nati demon biyanamaim hititit Jesu ifefeyan hairi namih, baise Jesu eo, “O i abiyafari
39 “Eën se hah vos na vöön pën, parën vatvus a soe pa ma tah ne Sosoenën to nok manih pën.” Ivëh, ka teꞌ pamëh hah en vöön, pareꞌ vatvus ken pa ma napan pa ma tah kurus ne Ieesuꞌ to nok manih po toꞌtoꞌ peꞌ.
39 ina’intabir maiye a bar, abisa God isa sisinaf, i sabuw hai tur ina’owen.” Basit orot in bar merar run remor Jesu isan mi’itube sisinaf sabuw etei hai tur eowen.
40 E Ieesuꞌ to këh hah maꞌ a pap tonon voh ka napan pah vaeö ee, suk eꞌe to anoeh voh ne poë.
40 Jesu matabir rabon na harew kukuf rewan raunane yey ana maramaim, sabuw rou’ay gagamin na’in hitit ana merar hiyi, anayabin isan hima hikakaif natit.
41 Ka pah teꞌ nö maꞌ, a ëhnaneah e Jaërus. Eꞌ a teꞌ to susun non pa iuun hinhin soneꞌ. A teꞌ susun pamëh to vatokon pa havin mon e Ieesuꞌ, pareꞌ hin vakis e Ieesuꞌ pan, e Ieesuꞌ se nö pa iuun peꞌ.
41 Naatu Jew hai Kou’ay Bar kaifenayan orot wabin Jairus na Jesu nanamaim sun yowen ifefeyan, ana kok i mi’itube Jesu hairi hitan ana bar.
42 Eꞌ to teꞌ me non a pah koaꞌ mon ro, a ma kirismas peꞌ to onöt non o havun me ro pöök. Eꞌ to haraꞌ non a mët apuh, ka siꞌ ö keꞌ mët en.
42 Anayabin i natun babitai ta’imonamo ana kwamur 12 na’atube i ana sawow ra’at momorob.
43 A pah köövo to vavahuh tamoaan non sih o eraꞌ komön o havun me o pöök kirismas. A hikta pah röktaꞌ to onöt voh non a vahik këh poan pa mët.
43 Nati sabuw wanawanahimaim i babin ta ana faifuwamaim rara kakafin bota’ar ma’am kwamur etei 12 na’atube sawar, yawas isan kabay gagamin maiyow doket tubunih baiyawasin isan sinaf, baise men yait ta iyawasimih.
44 E köövo pamëh to huk vatët maꞌ tonun e Ieesuꞌ, pareꞌ hariun a ö noton in o ohop peꞌ. Eꞌ to nok va nën ka varuꞌ vakomanih no eraꞌ to anaꞌ vëvëhöꞌ rakah këh en peꞌ.
44 Nati ana veya’amaim sabuw rau’ay hinan wanawanan babin na Jesu ufunane tit eof ana faifuw tainin butubun, naatu mar ta’imonamo rara kakafin nununuw nutanub.
45 Ke Ieesuꞌ hi pan, “Eteh to hariun a neoꞌ?”
45 Jesu naniyan tatam eo, “Yait ayu butubunu?”
46 Ivëhkëk, e Ieesuꞌ to soe pan, “A pah teꞌ to vahoꞌ a koreneah manih peöꞌ. Eöꞌ to haraꞌ noꞌ o kikis to tavus këh a neoꞌ.”
46 Baise Jesu eo, “Sabuw afa ayu hibutubunu. Anayabin hibubutubunu ana veya’amaim au fair titit naniyan atatam.”
47 E köövo to nat en peꞌ to hikta vakoaan hah in non e Ieesuꞌ. Ivëh, keꞌ naöp ko rikrik e non ko nö maꞌ, pareꞌ vatokon pa matan e Ieesuꞌ pa matëëre ra napan kurus, pareꞌ vatvus a ö neꞌ to vaket suk e Ieesuꞌ. Ke köövo soe pan, “A mët peöꞌ to hik ohoꞌ rakah en pa ö nöꞌ to hariun e Ieesuꞌ.”
47 Babin naniyan baib i yawas naatu men karam boro tibun, imih Jesu nanamaim an uman hi’oror auman tit sun yowen, sabuw etei matahimaim ana tur eowen aisim butubun, naatu bubutubun ana veya’amaim marta’imon yayawas auman ana tur eowen.
48 Ke Ieesuꞌ soe ke köövo pamëh pan, “Koaꞌ peöꞌ, eën to vaman a neoꞌ, ka mët pën hik këh en pën. Eën se nö na me a taateꞌ moomo.
48 Imaibo, Jesu babin isan eo, “Natu a baitumatumamaim iyawas. Tufuwamaim ina remor inan.”
49 E Ieesuꞌ to vaato avoeꞌ e non, ka pah teꞌ va pa iuun pe Jaërus nö maꞌ, pareꞌ soe ke poan pan, “E semomah to mët en. Koe a vatëh vörep e Tövavaasis.”
49 Jesu iti na’at bat eo auman, Kou’ay Bar ana bonawiyen orot ana barene kob hina hitit hio, “Jairus o natu babitai i morob, imih men bai’obaiyenayan nawiyin airi na isan inanotamih.”
50 E Ieesuꞌ to pënton a ö ne koaꞌ to mët, pareꞌ soe ke Jaërus pan, “Eën se koe a naöp, eën se vaman varoe a nom neoꞌ, ke koaꞌ pën toꞌ hah en.”
50 Iti na’at hibat hio Jesu nowar, naatu Jairus isan eo, “Men inabir, baise initumatum natu babitai boro nayawas.”
51 Ke Ieesuꞌ nö en pa iuun pe Jaërus, pareꞌ hikta vaonöt a nap peo pa ho koman iuun. Eꞌ to me ho varoe e Pitaꞌ, e Jon, me e Jëmis, me a poa manot.
51 Naatu hina bar hititit ana veya’amaim, sabuw etei eotanih ufun hibat, i Peter, John, James, naatu kek hinah tamah akisihimo iuwih bairi bar wanawanan hirun.
52 A ma napan kurus to vaokook ne e koaꞌ, ivëhkëk, e Ieesuꞌ to soe ke raoe pan, “Eöm se koe a ook, e koaꞌ to hikta mët, eꞌ to koroh varoe.”
52 Sabuw etei kek momorob isan hiyababan hima hirererey, Jesu iuwih eo, “Men kwanarerey, kek i matan fot inu’in, men morobomih.”
53 Ka napan varih to okook ne to vavövöneꞌ suntan e ne pe Ieesuꞌ. Suk ee to hikta vaman nee e Ieesuꞌ pa ö neꞌ to soe pan e koaꞌ to koroh.
53 Sabuw etei Jesu eo i bai’iyab na’atube imih himarib. Anayabin i matah yan kek morob hi’itin hiso’ob.
54 Ke Ieesuꞌ öt a koren e koaꞌ mon mët pamëh, pareꞌ soe pan, “Koaꞌ peöꞌ, sun ah.”
54 Baise Jesu na kek uman bai, eaf eo, “Babitai, kumisir!”
55 Ka apen koaꞌ hah en maꞌ, ka varuꞌ vakomanih ne koaꞌ to sun hah en. Ke Ieesuꞌ soe ke ra poa manot pan, “Eöm se heꞌ eah ta taëën.”
55 Babitai ayubin matabir na wanawanan run, mar ta’imon yawas misir mare ma. Imaibo Jesu kek bay baitin aa isan hinah tamah iuwih.
56 Kee vaeö, ko töhkak ee, ivëhkëk, e Ieesuꞌ to vuhvuh vakis ken pa poa manot pan, “Eöm pom se nat nem vavatët pet ta meh teꞌ a tah vaꞌih to tanok.”
56 Kek hinah tamah hifofofor men kafaita, baise Jesu eofafarih eo, “Abis matar kwa’i’itin men orot babin ta ana tur kwana’owenamih.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.